Huom! Selaat foorumin lukualuita, joten liittymä on hiukan erilainen.

Ketju Lainaa Print

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Pitkät => Mindfulness (nro 1)
[quote author=TSS link=topic=1519.msg93159#msg93159 date=1472061644]Minfulness perustuu tuhansia vuosia vanhaan itämaiseen meditaatioperinteeseen. Ostin mindfulnessia käsittelevän kirjan lahjaksi toiselle, mutta sitä ennen aloin hieman itse lueskelemaan kirjaa. Mindfulnessia kuvataan vallankumouksellisena tapana kodata kiire, stressi, ahdistus ja masennus. Aihe on kiinnostanut jo aiemminkin, sillä monesti tuntuu juuri siltä, että päässä pyörii listat tekemättömistä hommista, vaikka tietää, ettei siitä ole mitään hyötyä, että stressaa itseään jollain, jota ei sillä hetkellä pysty hoitamaan.

Olen vasta alussa kirjan lukemisessa. Keskeisenä ajatuksena tuntuu olevan oman kehon tuntemusten kuunteleminen ja hyväksyminen. "[i]Kehon tuntemukset voi vain hyväksyä ja antaa niiden olla olemassa, mahdollisista hankaluuden tunteista huolimatta. Niitä ei tarvitse torjua tai tukahduttaa. Havainnot ja tuntemukset voi kirjata ylös, jos pitää esimerkiksi päiväkirjaa.[/i]"

Tämä kehoitus kehon tuntemusten tarkkailuun tuntuu aluksi ristiriitaiselta. Olen aina ajatellut, että ongelmani on juuri liiallinen kehon tuntemusten tarkkailu. Tiedostan stressin ja jännityksen kehossani, ja tietyissä tilanteissa toivoisin voivani unohtaa kehoni ja keskittyä muuhun. Sitten kun unohdan kehoni ja sen tilojen miettimisen ja tarkkailun, tunnen voivani paljon paremmin.

Täytyy kuitenkin lukea kirjaa eteenpäin, jos asia aukenisi paremmin. Ehkä se, mitä voisin tällä lukemalla ottaa onkeeni mindfulnesista, olisi [i]hyväksyä[/i] kehon tuntemukset.

Olisi mukava kuulla, onko muilla kokemuksia ja mielipiteitä mindfullnesista?[/quote]
[quote author=mikainen link=topic=1519.msg93200#msg93200 date=1472071539]Mindfulnessin ideana on hyväksyvä läsnäolo eli kun tiedostat stressin ja jännityksen niin annat niiden vain olla. Helpostihan rupeaa kelaamaan, että minun ei pitäisi tuntea näin tai miksi taas tunnen näin jne.

Todellisuus nyt vain sillä hetkellä on sellainen ja siinä aina häviää kun todellisuuden kanssa lähtee painimaan. Kohta voikin olla olo toisenlainen.

Sen verran paksukalloinen sitä vain on, että painimatsia tulee otettua vähän väliä.[/quote]
[quote author=Toope link=topic=1519.msg93210#msg93210 date=1472075065]Niin ja länsimaissa olisi ideana ihan rationalismi... >:(

V....ako vedota joihinkin älyvapaisiin itämaisiin typeryyksiin, jotka eivät toimi?[/quote]
[quote author=TSS link=topic=1519.msg93226#msg93226 date=1472102459][quote author=Toope link=topic=1519.msg93210#msg93210 date=1472075065]
Niin ja länsimaissa olisi ideana ihan rationalismi... >:(

V....ako vedota joihinkin älyvapaisiin itämaisiin typeryyksiin, jotka eivät toimi?
[/quote]

Käsittääkseni mindfulnessia sovelletaan nykyään jopa terveydenhoidossa, sosiaalityössä, koulutuksessa ja liike-elämässä. Mindfulnessin periaatteet ovat peräisin Buddhalta, mutta ne ovat sulautuneet länsimaisiin tietoisen läsnäolon menetelmiin. Ainakin lukemani kirjan perusteella mindfulnessin hyötyjä tukevat tieteelliset tutkimukset.

Tässä esitetty jotain:

[i]"Suomen lääkärilehden artikkelin (Suomen Lääkärilehti 1–2/2008 vsk 63) mukaan menetelmä vaikuttaa myös fysiologisiin ominaisuuksiin mm. aivojen sähköiseen toimintaan sekä aivokuoren rakenteeseen, autonomisen hermoston toimintaan ja hormonitoimintoihin. Kun mieleen nouseviin tuntemuksiin ei reagoida, alkaa syntyä uusia hermoyhteyksiä ja mm. hormonitoiminta muuttuu.

Mindfulnessin vaikutuksia aivoihin on tutkittu mm. kuvantamismenetelmillä (MRI eli magneettikuvaus ja EEG eli aivosähkökäyrä). Mindfulnessin näkökulmasta erityisen kiinnostuksen kohteena on aivojen etuaivokuori. Aivojen etuaivokuoren alue vaikuttaa keskittymiskykyyn, sosiaalisuuteen ja empatiaan, reagoinnin joustavuuteen, tietoisuuteen itsestä, moraaliin sekä tunnereaktioiden säätelyyn.

Etuaivokuori on tärkeässä roolissa tietoisessa asioiden käsittelyssä. Tutkimusten mukaan mindfulness vahvistaa etuaivokuoren toimintaa myönteisellä tavalla (Iiris Hovatta, FT, dosentti, Helsingin Yliopisto, luento Mindfulness ja aivot 20.9.2012). Helsingin yliopiston aivotutkija Iiris Hovatta on todennut, että mindfulness lisää aivojen muovautuvuutta siten, että ylempiä aivotoimintoja säätelevän aivokuoren rooli lisääntyy vähentäen vaistonvaraisia reaktioita (yleensä negatiivisesti suuntautuneita). Tutkimuksissa on todettu, että meditoidessa aivojen ns. gamma-aktiivisuus lisääntyy varsinkin aivokuoren alueella ja se pysyykin korkealla, kun meditointi on säännöllistä. Hovatan mukaan tämä viittaa siihen, että aivojen sähköistä toimintaa ja hermoverkkojen synkronointia voi muuttaa harjoituksella.

Myös tunteiden käsittelyn aktiivinen oppiminen johtaa aivojen myönteisiin rakenteellisiin muutoksiin; negatiivisten emootioiden hallinta tulee helpommaksi, ahdistustuntemukset vähenevät ja mieliala paranee."[/i]

Tämmöinenkin löytyi: http://www.nature.com/news/power-of-positive-thinking-skews-mindfulness-studies-1.19776 - Eli että julkaistut tutkimukset saattaisivat antaa mindfulnessin vaikutuksista liian positiivisen kuvan.

Kiinnostava ja tutkimisen arvoinen aihe joka tapauksessa.[/quote]
[quote author=mikainen link=topic=1519.msg93261#msg93261 date=1472114205][quote author=Toope link=topic=1519.msg93210#msg93210 date=1472075065]
Niin ja länsimaissa olisi ideana ihan rationalismi... >:(

V....ako vedota joihinkin älyvapaisiin itämaisiin typeryyksiin, jotka eivät toimi?
[/quote]

Juu, tutki ennen kuin hutkit, sanoi Juusokin kerran Heinolassa.[/quote]
[quote author=Faustinen link=topic=1519.msg93266#msg93266 date=1472117191][quote author=TSS link=topic=1519.msg93159#msg93159 date=1472061644]

Tämä kehoitus kehon tuntemusten tarkkailuun tuntuu aluksi ristiriitaiselta. Olen aina ajatellut, että ongelmani on juuri liiallinen kehon tuntemusten tarkkailu. Tiedostan stressin ja jännityksen kehossani, ja tietyissä tilanteissa toivoisin voivani unohtaa kehoni ja keskittyä muuhun. Sitten kun unohdan kehoni ja sen tilojen miettimisen ja tarkkailun, tunnen voivani paljon paremmin.

Täytyy kuitenkin lukea kirjaa eteenpäin, jos asia aukenisi paremmin. Ehkä se, mitä voisin tällä lukemalla ottaa onkeeni mindfulnesista, olisi [i]hyväksyä[/i] kehon tuntemukset.

Olisi mukava kuulla, onko muilla kokemuksia ja mielipiteitä mindfullnesista?
[/quote]

Liiallinen kehon tuntemuksien tarkkailu voi olla haitallista ja "vääristää asioita. Mieli ei ole kehosta erillinen mitenkään ja mieli (pohjimmiltaa aivot) tuottaa kehon tuntemukset.

Tuntemukset kertovat sen hetken tilanteesta, siis aistimukset ovat kehon toimintaa ei niitä tarvitse erikseen tarkkailla tiedostaa vain.  Kuten tunteetkin viha kauna kateus ja hellyyden ynnä kaikkien senhetkiste tunteiden sanoama, ei niitä sinänsä selittää tarvitse. Ne ovat jo sinänsä selitys ja aiheutuneet jostakin tilanteesta tai omasta mielestä. Mielentilasta, voihan sitä olla jo perusärtynyt jostakin muusta asiasta.[/quote]
[quote author=socrates link=topic=1519.msg93267#msg93267 date=1472117880]Tämän tyyppisistä menetelmistä syntyy välillä kielteinen käsitys ihan vain sen takia, että kyseisten juttujen harrastajista on lievästi negatiivisia kokemuksia.[/quote]
[quote author=TSS link=topic=1519.msg93274#msg93274 date=1472126877][quote author=socrates link=topic=1519.msg93267#msg93267 date=1472117880]
Tämän tyyppisistä menetelmistä syntyy välillä kielteinen käsitys ihan vain sen takia, että kyseisten juttujen harrastajista on lievästi negatiivisia kokemuksia.
[/quote]

Mutta se on hyvä, että tunnistaa ennakkoluulonsa.[/quote]
[quote author=Aelita link=topic=1519.msg93278#msg93278 date=1472129760][quote author=TSS link=topic=1519.msg93159#msg93159 date=1472061644]

Olen vasta alussa kirjan lukemisessa. Keskeisenä ajatuksena tuntuu olevan oman kehon tuntemusten kuunteleminen ja hyväksyminen. "[i]Kehon tuntemukset voi vain hyväksyä ja antaa niiden olla olemassa, mahdollisista hankaluuden tunteista huolimatta. Niitä ei tarvitse torjua tai tukahduttaa. Havainnot ja tuntemukset voi kirjata ylös, jos pitää esimerkiksi päiväkirjaa.[/i]"

Tämä kehoitus kehon tuntemusten tarkkailuun tuntuu aluksi ristiriitaiselta. Olen aina ajatellut, että ongelmani on juuri liiallinen kehon tuntemusten tarkkailu. Tiedostan stressin ja jännityksen kehossani, ja tietyissä tilanteissa toivoisin voivani unohtaa kehoni ja keskittyä muuhun. Sitten kun unohdan kehoni ja sen tilojen miettimisen ja tarkkailun, tunnen voivani paljon paremmin.
[/quote]

Kuulostaa jotenkin triviaalilta. Siis jos mindfullnessin ja meditaation idea on se, että ei torju ja tukahduta tunteitaan, se kuulostaa aika simppeliltä ollakseen niin monien kirjojen ja maksullisten kurssien arvoinen. Vai onko tunteiden tukahduttaminen niin yleistä ja syvällä ihmisissä?

Se miksi itse vähän vierastan noita lähestymistapoja, on se niissä ilmenevä psykologisointi. Tunteet ja tuntemukset erotetaan jotenkin ihmisen mielen ilmiöiksi, vaikka ne ovat useimmiten seurausta jostain ulkomaailman tilanteista. Tai ainakin aina lähtöisin sieltä. Ei kenenkään stressi ole alun perin lähtöisin pelkästään omasta päästä. Tässä mielestäni sivuutetaan se aika tärkeä seikka, että tunteet ja tuntemukset on ennen kaikkea vuorovaikutusta. Et voi ratkaista stressiä, jos et käsittele niitä stressin syitä ja koko tilannetta jotenkin.

[/quote]
[quote author=socrates link=topic=1519.msg93281#msg93281 date=1472134286][quote author=TSS link=topic=1519.msg93274#msg93274 date=1472126877]
[quote author=socrates link=topic=1519.msg93267#msg93267 date=1472117880]
Tämän tyyppisistä menetelmistä syntyy välillä kielteinen käsitys ihan vain sen takia, että kyseisten juttujen harrastajista on lievästi negatiivisia kokemuksia.
[/quote]

Mutta se on hyvä, että tunnistaa ennakkoluulonsa.
[/quote]

Ehkei tässä tapauksessa ole kyse niinkään ennakkoluulosta, mutta noin yleisemmin ärsyttää jostain hornantuutista tänne raahatut (itämaiset) filosofiat yms. Jos samanlaista tarinaa heittäisi lähikaupan kassa, niin ei sitä kukaan kuuntele, kun hienot opit tulevat aina mahdollisimman kaukaa.[/quote]
[quote author=mikainen link=topic=1519.msg93283#msg93283 date=1472140354][quote author=Aelita link=topic=1519.msg93278#msg93278 date=1472129760]
[quote author=TSS link=topic=1519.msg93159#msg93159 date=1472061644]

Olen vasta alussa kirjan lukemisessa. Keskeisenä ajatuksena tuntuu olevan oman kehon tuntemusten kuunteleminen ja hyväksyminen. "[i]Kehon tuntemukset voi vain hyväksyä ja antaa niiden olla olemassa, mahdollisista hankaluuden tunteista huolimatta. Niitä ei tarvitse torjua tai tukahduttaa. Havainnot ja tuntemukset voi kirjata ylös, jos pitää esimerkiksi päiväkirjaa.[/i]"

Tämä kehoitus kehon tuntemusten tarkkailuun tuntuu aluksi ristiriitaiselta. Olen aina ajatellut, että ongelmani on juuri liiallinen kehon tuntemusten tarkkailu. Tiedostan stressin ja jännityksen kehossani, ja tietyissä tilanteissa toivoisin voivani unohtaa kehoni ja keskittyä muuhun. Sitten kun unohdan kehoni ja sen tilojen miettimisen ja tarkkailun, tunnen voivani paljon paremmin.
[/quote]

Kuulostaa jotenkin triviaalilta. Siis jos mindfullnessin ja meditaation idea on se, että ei torju ja tukahduta tunteitaan, se kuulostaa aika simppeliltä ollakseen niin monien kirjojen ja maksullisten kurssien arvoinen. Vai onko tunteiden tukahduttaminen niin yleistä ja syvällä ihmisissä?

Se miksi itse vähän vierastan noita lähestymistapoja, on se niissä ilmenevä psykologisointi. Tunteet ja tuntemukset erotetaan jotenkin ihmisen mielen ilmiöiksi, vaikka ne ovat useimmiten seurausta jostain ulkomaailman tilanteista. Tai ainakin aina lähtöisin sieltä. Ei kenenkään stressi ole alun perin lähtöisin pelkästään omasta päästä. Tässä mielestäni sivuutetaan se aika tärkeä seikka, että tunteet ja tuntemukset on ennen kaikkea vuorovaikutusta. Et voi ratkaista stressiä, jos et käsittele niitä stressin syitä ja koko tilannetta jotenkin.
[/quote]

Stressin alkuperäinen syy on ehkä ulkoinen, mutta pääasiallinen stressin ylläpitäjä on se kuinka siihen tilanteeseen omassa päässään reagoi.

Minulla iso osa tunteista ja tuntemuksista on ainakin oman pään tuotoksia. Vietän joskus viikonloppuja omissa oloissani ja käyn useita "kohtauksia" mielessäni tulevista tai menneistä tapahtumista tunteineen ja tuntemuksineen vaikka ketään ei ole niitä aiheuttamassa.

Voi jopa olla että kaikki tunteet ovat oman pään tuotoksia. Ei ole mitään universaalia mittaria joka kertoisi miten reagoin tunteella mihinkäkin tilanteeseen. Jos vaimo vihoissaan haukkuu ääliöksi päivänä jolloin kaiken on tuntenut menneen pieleen on oma tunnereaktio eri kuin toisena päivänä jolloin satun "olemaan läsnä" ja tiedostan miksi vaimo kenties tuntee noin. Sama "stressinaiheuttaja", mutta täysin eri tunnereaktio.
[/quote]
[quote author=mikainen link=topic=1519.msg93284#msg93284 date=1472140587][quote author=Faustinen link=topic=1519.msg93266#msg93266 date=1472117191]
[quote author=TSS link=topic=1519.msg93159#msg93159 date=1472061644]

Tämä kehoitus kehon tuntemusten tarkkailuun tuntuu aluksi ristiriitaiselta. Olen aina ajatellut, että ongelmani on juuri liiallinen kehon tuntemusten tarkkailu. Tiedostan stressin ja jännityksen kehossani, ja tietyissä tilanteissa toivoisin voivani unohtaa kehoni ja keskittyä muuhun. Sitten kun unohdan kehoni ja sen tilojen miettimisen ja tarkkailun, tunnen voivani paljon paremmin.

Täytyy kuitenkin lukea kirjaa eteenpäin, jos asia aukenisi paremmin. Ehkä se, mitä voisin tällä lukemalla ottaa onkeeni mindfulnesista, olisi [i]hyväksyä[/i] kehon tuntemukset.

Olisi mukava kuulla, onko muilla kokemuksia ja mielipiteitä mindfullnesista?
[/quote]

Liiallinen kehon tuntemuksien tarkkailu voi olla haitallista ja "vääristää asioita. Mieli ei ole kehosta erillinen mitenkään ja mieli (pohjimmiltaa aivot) tuottaa kehon tuntemukset.

Tuntemukset kertovat sen hetken tilanteesta, siis aistimukset ovat kehon toimintaa ei niitä tarvitse erikseen tarkkailla tiedostaa vain.  Kuten tunteetkin viha kauna kateus ja hellyyden ynnä kaikkien senhetkiste tunteiden sanoama, ei niitä sinänsä selittää tarvitse. Ne ovat jo sinänsä selitys ja aiheutuneet jostakin tilanteesta tai omasta mielestä. Mielentilasta, voihan sitä olla jo perusärtynyt jostakin muusta asiasta.
[/quote]

Mindfulness on nimenomaan tiedostamista ja asiantilan hyväksymistä. Ei tarkkailua tuomitsevassa tai vertailevassa merkityksessä tai että niitä pitäisi selittää.

En nyt mikään mindfulnessguru ole, mutta jonkin kurssin mielenkiinnosta käynyt.[/quote]
[quote author=Aelita link=topic=1519.msg93286#msg93286 date=1472143387][quote author=mikainen link=topic=1519.msg93283#msg93283 date=1472140354]
[quote]
Se miksi itse vähän vierastan noita lähestymistapoja, on se niissä ilmenevä psykologisointi. Tunteet ja tuntemukset erotetaan jotenkin ihmisen mielen ilmiöiksi, vaikka ne ovat useimmiten seurausta jostain ulkomaailman tilanteista. Tai ainakin aina lähtöisin sieltä. Ei kenenkään stressi ole alun perin lähtöisin pelkästään omasta päästä. Tässä mielestäni sivuutetaan se aika tärkeä seikka, että tunteet ja tuntemukset on ennen kaikkea vuorovaikutusta. Et voi ratkaista stressiä, jos et käsittele niitä stressin syitä ja koko tilannetta jotenkin.
[/quote]

Stressin alkuperäinen syy on ehkä ulkoinen, mutta pääasiallinen stressin ylläpitäjä on se kuinka siihen tilanteeseen omassa päässään reagoi. [/quote]

Jos stressin syyn saa poistettua, stressikin loppuu ja ihminen toipuu pienellä viiveellä. Siksi vastustan suuresti, että stressin hallinnassa keskityttäisiin mielensisäisiin prosesseihin. Terveellä ihmisellä mieli heijastelee elämää, ja sitä suhdetta kannattaa tukea, jotta terveys säilyisi.

Ja jos stressin syytä ei pysty poistamaan, stressin keinotekoinen poistaminen on vain lobotomian lievempi muoto.

[quote author=mikainen link=topic=1519.msg93283#msg93283 date=1472140354]
Minulla iso osa tunteista ja tuntemuksista on ainakin oman pään tuotoksia. Vietän joskus viikonloppuja omissa oloissani ja käyn useita "kohtauksia" mielessäni tulevista tai menneistä tapahtumista tunteineen ja tuntemuksineen vaikka ketään ei ole niitä aiheuttamassa. [/quote]

Jos tuntemukset liittyvät menneisiin tai tuleviin tapahtumiin, eivät ne silloin ole irrallisia vaan nimenomaan kytköksissä ulkopuoliseen todellisuuteen.

[quote author=mikainen link=topic=1519.msg93283#msg93283 date=1472140354]
Voi jopa olla että kaikki tunteet ovat oman pään tuotoksia. Ei ole mitään universaalia mittaria joka kertoisi miten reagoin tunteella mihinkäkin tilanteeseen. Jos vaimo vihoissaan haukkuu ääliöksi päivänä jolloin kaiken on tuntenut menneen pieleen on oma tunnereaktio eri kuin toisena päivänä jolloin satun "olemaan läsnä" ja tiedostan miksi vaimo kenties tuntee noin. Sama "stressinaiheuttaja", mutta täysin eri tunnereaktio.
[/quote]

Pitää tietysti osata eritellä, mikä kaikki pännii milloinkin. Usein tunnereaktiot ovat juuri tuollaisia kasautuneita ja kerrostuneita, mutta ei sekään tarkoita, että ne olisivat oman pään tuotoksia vaan että ne aiheutuvat monesta ulkomaailman asiasta. Jos rupeat käsittelemään niitä puhtaasti psyykkisenä ongelmana ja sivuutat ne ulkopuoliset asiat, joista tunne aiheutui, menet kyllä metsään tunneanalyysissasi.

[/quote]
[quote author=Reinholdt JR link=topic=1519.msg93287#msg93287 date=1472144687][quote author=mikainen link=topic=1519.msg93261#msg93261 date=1472114205]
[quote author=Toope link=topic=1519.msg93210#msg93210 date=1472075065]
Niin ja länsimaissa olisi ideana ihan rationalismi... >:(

V....ako vedota joihinkin älyvapaisiin itämaisiin typeryyksiin, jotka eivät toimi?
[/quote]

Juu, tutki ennen kuin hutkit, sanoi Juusokin kerran Heinolassa.
[/quote]

Toope on perinteinen suomalaisjuntti:

[b] - Jos ei viina, terva ja sauna auta, niin tauti on kuolemaksi [/b]

Stressiä lepuutetaan usein viinalla.

Ilmankos Ammattiyhdistyspomot ovat niin rauhallisia, pönäköitä ja solidaarisia jäsenilleen, koska kokoustavat heidän piikkiinsä, samalla omaa stressiään pakoillen.[/quote]
[quote author=Anemone 2.0 link=topic=1519.msg93288#msg93288 date=1472145740][quote author=Aelita link=topic=1519.msg93278#msg93278 date=1472129760]
Se miksi itse vähän vierastan noita lähestymistapoja, on se niissä ilmenevä psykologisointi. Tunteet ja tuntemukset erotetaan jotenkin ihmisen mielen ilmiöiksi, vaikka ne ovat useimmiten seurausta jostain ulkomaailman tilanteista. Tai ainakin aina lähtöisin sieltä. Ei kenenkään stressi ole alun perin lähtöisin pelkästään omasta päästä. Tässä mielestäni sivuutetaan se aika tärkeä seikka, että tunteet ja tuntemukset on ennen kaikkea vuorovaikutusta. Et voi ratkaista stressiä, jos et käsittele niitä stressin syitä ja koko tilannetta jotenkin. [/quote]

Hyvin kiteytetty. Todellakin stressi on usein signaali siitä, että omia rajoja on jotenkin loukattu. Mutta on liian vahvasti sanottu, että stressi olisi AINA lähtöisin ulkomaailmasta. Ihmisillä on tietty synnynnäinen temperamentti, joka joillakin on erityisen herkkä huolestumaan. Esim. perfektionismi on monilla synnynnäinen ominaisuus, jolloin se ei ole syntynyt kasvuympäristön liiallisen vaativuuden seurauksena, vaan on yksilön ominaisuus. Perfektionisti saattaa myös vaistomaisesti ajatella, että omalla stressillä ei saa rasittaa ympäristöä. Tällöin ympäristön on mahdotonta edes mitenkään tietää stressin olemassaolosta. Stressi on sisäsyntyinen ja vaatii ensisijaisesti yksilön itsensä tiedostamista ja toimia, jotta stressiä voidaan helpottaa.[/quote]
[quote author=mikainen link=topic=1519.msg93289#msg93289 date=1472146965][quote author=Aelita link=topic=1519.msg93286#msg93286 date=1472143387]
[quote author=mikainen link=topic=1519.msg93283#msg93283 date=1472140354]
[quote]
Se miksi itse vähän vierastan noita lähestymistapoja, on se niissä ilmenevä psykologisointi. Tunteet ja tuntemukset erotetaan jotenkin ihmisen mielen ilmiöiksi, vaikka ne ovat useimmiten seurausta jostain ulkomaailman tilanteista. Tai ainakin aina lähtöisin sieltä. Ei kenenkään stressi ole alun perin lähtöisin pelkästään omasta päästä. Tässä mielestäni sivuutetaan se aika tärkeä seikka, että tunteet ja tuntemukset on ennen kaikkea vuorovaikutusta. Et voi ratkaista stressiä, jos et käsittele niitä stressin syitä ja koko tilannetta jotenkin.
[/quote]

Stressin alkuperäinen syy on ehkä ulkoinen, mutta pääasiallinen stressin ylläpitäjä on se kuinka siihen tilanteeseen omassa päässään reagoi. [/quote]

Jos stressin syyn saa poistettua, stressikin loppuu ja ihminen toipuu pienellä viiveellä. Siksi vastustan suuresti, että stressin hallinnassa keskityttäisiin mielensisäisiin prosesseihin. Terveellä ihmisellä mieli heijastelee elämää, ja sitä suhdetta kannattaa tukea, jotta terveys säilyisi.

Ja jos stressin syytä ei pysty poistamaan, stressin keinotekoinen poistaminen on vain lobotomian lievempi muoto.
[/quote]

Stressin syitä on monenlaisia eikä varmasti ole yhtä lääkettä joka vaivaan.

Taistelukentällä sotilaan stressin syy on vihollinen ja kun sen poistaa stressi katoaa. Se on yksinkertaista. Jos nyt ei oteta huomioon, että useimmilla taitaa taistelut jatkua omassa päässään myöhemmin kotona vaikka vihollinen olisikin virallisesti ystävä kun rauha on tehty.

Jos stressin syy on sosiaalisten tilanteiden jännittäminen voi tietysti muuttaa erakoksi järvenrantamökkiin ja stressin syy on poistunut. Mökissäkin voi tosin vielä muistella vanhoja stressaavia tilanteita tai stressata peläten jonkun tulevan mökille vaikka edes vahingossa. Eli stressin syy ei olekaan poistunut.

Jos stressaa esiintymistä, vaikkapa luentojen tai puheen pitämistä niin voi tietysti vaihtaa ammattia tms. Ja toivoa ettei siinä tarvitse esiintyä. Ja pitää kieltäytyä tyttären häissä puheen pitämisestä. Tämä on stressin keinotekoista poistamista. Pakenemista.

Jos taas tiedostaa mistä jännittämisessä on kyse niin muutos tapahtuu omassa päässä ja ehkä jopa ihan pysyvästi. Luennot tai puheet ovat ihan samoja kuin ennenkin, ulkoiset olosuhteet eivät ole muuttuneet miksikään, mutta pään sisällä stressin ylläpitäjä, tai jopa aiheuttaja, on poistunut. Miten se on muka lobotomiaa?

Esiintymisen aiheuttama adrenaliininpurskahdushan ei ole kadonnut, sen vain ymmärtää olevan kehon normaalin reaktion esiintymiseen ja voi rauhallisin mielin astua yleisön eteen. Sen sijaan, että vanhaan tapaan on paskat housussa kun huomaa kuinka kädet hikoavat ja sydän takoo mitä adrenaliini aiheuttaa.

[quote author=Aelita link=topic=1519.msg93286#msg93286 date=1472143387]
Jos tuntemukset liittyvät menneisiin tai tuleviin tapahtumiin, eivät ne silloin ole irrallisia vaan nimenomaan kytköksissä ulkopuoliseen todellisuuteen.[/quote]

Eivät irrallisia, mutta silti vain mielikuvia ja muistoja joiden tunnesisältöä voidaan muuttaa.

[quote author=Aelita link=topic=1519.msg93286#msg93286 date=1472143387]
Pitää tietysti osata eritellä, mikä kaikki pännii milloinkin. Usein tunnereaktiot ovat juuri tuollaisia kasautuneita ja kerrostuneita, mutta ei sekään tarkoita, että ne olisivat oman pään tuotoksia vaan että ne aiheutuvat monesta ulkomaailman asiasta. Jos rupeat käsittelemään niitä puhtaasti psyykkisenä ongelmana ja sivuutat ne ulkopuoliset asiat, joista tunne aiheutui, menet kyllä metsään tunneanalyysissasi.[/quote]

En kiistä, ulkopuoliset asiat vaikuttava kyllä. Saman tien kun se jokin ulkopuolinen tapahtuma on tapahtunut on kuitenkin oma suhtautuminen siihen tapahtuneeseen paljon tärkeämpää. Se tapahtuma ei ole enää todellisuutta, nykyhetkeä, vain muistoja.



[/quote]
[quote author=Faustinen link=topic=1519.msg93323#msg93323 date=1472195302][quote author=Anemone 2.0 link=topic=1519.msg93288#msg93288 date=1472145740]
[quote author=Aelita link=topic=1519.msg93278#msg93278 date=1472129760]
Se miksi itse vähän vierastan noita lähestymistapoja, on se niissä ilmenevä psykologisointi. Tunteet ja tuntemukset erotetaan jotenkin ihmisen mielen ilmiöiksi, vaikka ne ovat useimmiten seurausta jostain ulkomaailman tilanteista. Tai ainakin aina lähtöisin sieltä. Ei kenenkään stressi ole alun perin lähtöisin pelkästään omasta päästä. Tässä mielestäni sivuutetaan se aika tärkeä seikka, että tunteet ja tuntemukset on ennen kaikkea vuorovaikutusta. Et voi ratkaista stressiä, jos et käsittele niitä stressin syitä ja koko tilannetta jotenkin. [/quote]

Hyvin kiteytetty. Todellakin stressi on usein signaali siitä, että omia rajoja on jotenkin loukattu. Mutta on liian vahvasti sanottu, että stressi olisi AINA lähtöisin ulkomaailmasta. Ihmisillä on tietty synnynnäinen temperamentti, joka joillakin on erityisen herkkä huolestumaan. Esim. perfektionismi on monilla synnynnäinen ominaisuus, jolloin se ei ole syntynyt kasvuympäristön liiallisen vaativuuden seurauksena, vaan on yksilön ominaisuus. Perfektionisti saattaa myös vaistomaisesti ajatella, että omalla stressillä ei saa rasittaa ympäristöä. Tällöin ympäristön on mahdotonta edes mitenkään tietää stressin olemassaolosta. Stressi on sisäsyntyinen ja vaatii ensisijaisesti yksilön itsensä tiedostamista ja toimia, jotta stressiä voidaan helpottaa.
[/quote]

Ihminen stressaantuu milloin mistäkin ja hermosto aktivoituu puolustautuakseen. Siis se on ihmisen reaktiota olosuhteisiin ja monesti siihen ei tarvita suurtakaan syytä pienet mieliharmitkin voivat olla aiheuttajia.
Jännitys tilanteet, yleensäkin tilanteet joita ei hallita aiheuttavat epävarmuutta huolestumista, jne,,.

Stressi helpottuu ehkä silloin, kun ei aseta itselleen liian suuria odotuksia eikä ehdottomia vaatimuksia niiden ratkaisemiseksi.
Onhan toki tilanteita joissa kuuluukin ressata kuten ulkoisissa uhkatekijöissä, jos vaikka karhu kävelee vastaan, tai meinaa jäädä auton alle.  Silloin sen jälkitilanteen purkaminen voi olla hankalaa, ellei ymmärrä, ettei sellaista purkua oikeastaan tarvita, sehän on ohi ja sen muisteleminen on vain tunteiden jälkilöylyä.[/quote]
[quote author=Aelita link=topic=1519.msg93332#msg93332 date=1472198337][quote author=mikainen link=topic=1519.msg93289#msg93289 date=1472146965]

Stressin syitä on monenlaisia eikä varmasti ole yhtä lääkettä joka vaivaan.[/quote]

Toki. Itse kritisoin vain psykologisointia eli sitä, että stressi ym. käsitellään psykologisena vaivana ilman että käsitellään sitä yhdessä ulkopuolisen todellisuuden kanssa.


[quote author=mikainen link=topic=1519.msg93289#msg93289 date=1472146965]
Jos stressin syy on sosiaalisten tilanteiden jännittäminen voi tietysti muuttaa erakoksi järvenrantamökkiin ja stressin syy on poistunut. Mökissäkin voi tosin vielä muistella vanhoja stressaavia tilanteita tai stressata peläten jonkun tulevan mökille vaikka edes vahingossa. Eli stressin syy ei olekaan poistunut.[/quote]

Terveellä ihmisellä esiintymisjännitys on täysin normaalia eikä siitä ole syytä päästä eroon. Sitä ei pidä sekoittaa stressiin.

[quote author=mikainen link=topic=1519.msg93289#msg93289 date=1472146965]
Jos taas tiedostaa mistä jännittämisessä on kyse niin muutos tapahtuu omassa päässä ja ehkä jopa ihan pysyvästi. Luennot tai puheet ovat ihan samoja kuin ennenkin, ulkoiset olosuhteet eivät ole muuttuneet miksikään, mutta pään sisällä stressin ylläpitäjä, tai jopa aiheuttaja, on poistunut. Miten se on muka lobotomiaa?[/quote]

Tiedostaminen on juuri se olennainen juttu, kuten viime viestissäni sanoin. Että tiedostaa, mihin ULKOPUOLISIIN TILANTEISIIN tuntemukset liittyvät ja mistä aiheutuvat. Se että vain tiedostaa sen mielenilmiön, ei riitä. Pitää tiedostaa sen yhteys tarkasti mielen ulkoisiin tapahtumiin.

[quote author=mikainen link=topic=1519.msg93289#msg93289 date=1472146965]
[quote author=Aelita link=topic=1519.msg93286#msg93286 date=1472143387]
Jos tuntemukset liittyvät menneisiin tai tuleviin tapahtumiin, eivät ne silloin ole irrallisia vaan nimenomaan kytköksissä ulkopuoliseen todellisuuteen.[/quote]

Eivät irrallisia, mutta silti vain mielikuvia ja muistoja joiden tunnesisältöä voidaan muuttaa.[/quote]

Niitä ei voi muuttaa miten tahansa. Niitä kannattaa muuttaa vain, jos ne ovat jotenkin selvästi vääriä, esim. jos jälkeenpäin paljastuu tietoa, joka saa tilanteen näyttämään toisenlaiselta tms. Mutta jos sinulle tapahtuu jotain kamalaa, ei todellakaan kannata alkaa muuttaa muistoja tai niiden tunnesisältöjä jotenkin positiivisiksi. Se jos mikä saa tunne-elämän raiteeltaan.

[quote author=mikainen link=topic=1519.msg93289#msg93289 date=1472146965]

En kiistä, ulkopuoliset asiat vaikuttava kyllä. Saman tien kun se jokin ulkopuolinen tapahtuma on tapahtunut on kuitenkin oma suhtautuminen siihen tapahtuneeseen paljon tärkeämpää. Se tapahtuma ei ole enää todellisuutta, nykyhetkeä, vain muistoja.
[/quote]

Se on kyllä edelleen todellisuutta. Ihmisen mieli on todellisuutta eli materiaa (aivot ja niiden yhteys kroppaan ja ympäristöön), ei mitään teoreettista tai abstraktia, jota voitaisiin muokata miten vain. Se juuri näissä on ainakin potentiaalisena ongelmana, yritetään värittää negatiiviset tunteet ja muistot positiivisiksi, jotta olisi kivempaa. Se on haitallista psyykelle.

Eli totta kai oma suhtautuminen on tärkeää, juuri siten että pitää ottaa ne muistot ja tunteet mahdollisimman tarkasti suhteessa siihen aktuaaliseen tapahtumaan, ei siitä irrallisina. Niiden muokkaaminen johonkin eri suuntaan on juuri väärä suhtautuminen.



[/quote]
[quote author=Faustinen link=topic=1519.msg93335#msg93335 date=1472198847][quote author=Aelita link=topic=1519.msg93332#msg93332 date=1472198337]

Se on kyllä edelleen todellisuutta. Ihmisen mieli on todellisuutta eli materiaa (aivot ja niiden yhteys kroppaan ja ympäristöön), ei mitään teoreettista tai abstraktia, jota voitaisiin muokata miten vain. Se juuri näissä on ainakin potentiaalisena ongelmana, yritetään värittää negatiiviset tunteet ja muistot positiivisiksi, jotta olisi kivempaa. Se on haitallista psyykelle.

Eli totta kai oma suhtautuminen on tärkeää, juuri siten että pitää ottaa ne muistot ja tunteet mahdollisimman tarkasti suhteessa siihen aktuaaliseen tapahtumaan, ei siitä irrallisina. Niiden muokkaaminen johonkin eri suuntaan on juuri väärä suhtautuminen.
[/quote]

Aivan, on hyvä ymmärtää ettei stressiä kokeva ole kokemuksestaan erillinen ja siten se  "pakeneminenkin" vain lisää selitystarvetta, eli ressaa.

Tiedostaminenkin on hankalaa, koska usein ei haluta katsoa ikävää asiaa puuttumatta siihen mitenkään, vaan pyritään ratkaisemaan se jotenkin, silloinkin, kun omista tuntemuksista on kysymys.
Kielletään en saa olla vihainen, katkera-- saan olla ihastunut, onnellinen jne,.
Saan olla myös stressaantunut, kun siihen on aihetta, mutta sitä ei tarvitse jatkaa, tilanteen purkauduttua.
[/quote]
[quote author=mikainen link=topic=1519.msg93341#msg93341 date=1472199841][quote author=Aelita link=topic=1519.msg93332#msg93332 date=1472198337]


[quote author=mikainen link=topic=1519.msg93289#msg93289 date=1472146965]
Jos stressin syy on sosiaalisten tilanteiden jännittäminen voi tietysti muuttaa erakoksi järvenrantamökkiin ja stressin syy on poistunut. Mökissäkin voi tosin vielä muistella vanhoja stressaavia tilanteita tai stressata peläten jonkun tulevan mökille vaikka edes vahingossa. Eli stressin syy ei olekaan poistunut.[/quote]

Terveellä ihmisellä esiintymisjännitys on täysin normaalia eikä siitä ole syytä päästä eroon. Sitä ei pidä sekoittaa stressiin.
[/quote]

Esiintymisjännityksellä tarkoitan sitä, että välttää tilanteita joissa joutuisi esiintymään. Ei se minusta ole tervettä. Hyvinkin stressaavaa vielä jos elämässä niitä eteen tulee enemmänkin.

Esiintymistä odotellessa tapahtuvat keholliset reaktiot (jotka toki mieleenkin vaikuttavat) ovat aivan normaaleja eikä niistä voi päästä eroon vaikka haluaisi.


[quote author=Aelita link=topic=1519.msg93286#msg93286 date=1472143387]


Niitä ei voi muuttaa miten tahansa. Niitä kannattaa muuttaa vain, jos ne ovat jotenkin selvästi vääriä, esim. jos jälkeenpäin paljastuu tietoa, joka saa tilanteen näyttämään toisenlaiselta tms. Mutta jos sinulle tapahtuu jotain kamalaa, ei todellakaan kannata alkaa muuttaa muistoja tai niiden tunnesisältöjä jotenkin positiivisiksi. Se jos mikä saa tunne-elämän raiteeltaan.

[quote author=mikainen link=topic=1519.msg93289#msg93289 date=1472146965]

En kiistä, ulkopuoliset asiat vaikuttava kyllä. Saman tien kun se jokin ulkopuolinen tapahtuma on tapahtunut on kuitenkin oma suhtautuminen siihen tapahtuneeseen paljon tärkeämpää. Se tapahtuma ei ole enää todellisuutta, nykyhetkeä, vain muistoja.
[/quote]

Se on kyllä edelleen todellisuutta. Ihmisen mieli on todellisuutta eli materiaa (aivot ja niiden yhteys kroppaan ja ympäristöön), ei mitään teoreettista tai abstraktia, jota voitaisiin muokata miten vain. Se juuri näissä on ainakin potentiaalisena ongelmana, yritetään värittää negatiiviset tunteet ja muistot positiivisiksi, jotta olisi kivempaa. Se on haitallista psyykelle.

Eli totta kai oma suhtautuminen on tärkeää, juuri siten että pitää ottaa ne muistot ja tunteet mahdollisimman tarkasti suhteessa siihen aktuaaliseen tapahtumaan, ei siitä irrallisina. Niiden muokkaaminen johonkin eri suuntaan on juuri väärä suhtautuminen.
[/quote]

Ehkä sekoitin omia ajatuksia ja mindfulnessia keskenään, mutta mindfulnessissa ei ole tarkoitus muokata tai värittää negatiivisia (tai positiivisia) tunteita ja ajatuksia vaan tiedostaa ne hyväksyen, että tällaisia on ja kuulostella miltä ne tuntuvat.[/quote]
[quote author=Aelita link=topic=1519.msg93344#msg93344 date=1472200329][quote author=mikainen link=topic=1519.msg93341#msg93341 date=1472199841]
Esiintymisjännityksellä tarkoitan sitä, että välttää tilanteita joissa joutuisi esiintymään. Ei se minusta ole tervettä. Hyvinkin stressaavaa vielä jos elämässä niitä eteen tulee enemmänkin.[/quote]

Itse puhun terveistä henkilöistä ja siitä, miten sitä terveyttä ylläpidetään. Käsittääkseni mindfulnessit ym. on myös tarkoitettu juuri terveille, ei minkään patologisten tilojen hoitoon. Ne ovat asia erikseen.


[quote author=mikainen link=topic=1519.msg93341#msg93341 date=1472199841]
Ehkä sekoitin omia ajatuksia ja mindfulnessia keskenään, mutta mindfulnessissa ei ole tarkoitus muokata tai värittää negatiivisia (tai positiivisia) tunteita ja ajatuksia vaan tiedostaa ne hyväksyen, että tällaisia on ja kuulostella miltä ne tuntuvat.
[/quote]

Silti käsittääkseni mindfullness jotenkin pitää ne tunteet erillisinä maailman tapahtumista. Se ei ole minusta hyvä.

[/quote]
[quote author=mikainen link=topic=1519.msg93347#msg93347 date=1472202080][quote author=Aelita link=topic=1519.msg93344#msg93344 date=1472200329]
[quote author=mikainen link=topic=1519.msg93341#msg93341 date=1472199841]
Esiintymisjännityksellä tarkoitan sitä, että välttää tilanteita joissa joutuisi esiintymään. Ei se minusta ole tervettä. Hyvinkin stressaavaa vielä jos elämässä niitä eteen tulee enemmänkin.[/quote]

Itse puhun terveistä henkilöistä ja siitä, miten sitä terveyttä ylläpidetään. Käsittääkseni mindfulnessit ym. on myös tarkoitettu juuri terveille, ei minkään patologisten tilojen hoitoon. Ne ovat asia erikseen. [/quote]

Näin varmasti.  Patologisiin tiloihin ei varmaan sovellu, mutta esimerkiksi masennuksen lievittämisessä on jotain positiivista tutkimustulosta saatu. Ja 'terveille' nimenomaan sitä stressinlievitystä muun muassa. Kivunlievityksessä huomattu vaikutusta myös.






[quote author=mikainen link=topic=1519.msg93341#msg93341 date=1472199841]
Ehkä sekoitin omia ajatuksia ja mindfulnessia keskenään, mutta mindfulnessissa ei ole tarkoitus muokata tai värittää negatiivisia (tai positiivisia) tunteita ja ajatuksia vaan tiedostaa ne hyväksyen, että tällaisia on ja kuulostella miltä ne tuntuvat.
[/quote]
[quote author=Aelita link=topic=1519.msg93344#msg93344 date=1472200329]
Silti käsittääkseni mindfullness jotenkin pitää ne tunteet erillisinä maailman tapahtumista. Se ei ole minusta hyvä.
[/quote]

Ehkä se käsitys ei pidä paikkaansa, en tiedä.

[/quote]
[quote author=wade link=topic=1519.msg95006#msg95006 date=1473265080][quote author=Aelita link=topic=1519.msg93344#msg93344 date=1472200329]
[quote author=mikainen link=topic=1519.msg93341#msg93341 date=1472199841]
Esiintymisjännityksellä tarkoitan sitä, että välttää tilanteita joissa joutuisi esiintymään. Ei se minusta ole tervettä. Hyvinkin stressaavaa vielä jos elämässä niitä eteen tulee enemmänkin.[/quote]

Itse puhun terveistä henkilöistä ja siitä, miten sitä terveyttä ylläpidetään. Käsittääkseni mindfulnessit ym. on myös tarkoitettu juuri terveille, ei minkään patologisten tilojen hoitoon. Ne ovat asia erikseen.


[quote author=mikainen link=topic=1519.msg93341#msg93341 date=1472199841]
Ehkä sekoitin omia ajatuksia ja mindfulnessia keskenään, mutta mindfulnessissa ei ole tarkoitus muokata tai värittää negatiivisia (tai positiivisia) tunteita ja ajatuksia vaan tiedostaa ne hyväksyen, että tällaisia on ja kuulostella miltä ne tuntuvat.
[/quote]

Silti käsittääkseni mindfullness jotenkin pitää ne tunteet erillisinä maailman tapahtumista. Se ei ole minusta hyvä.
[/quote]

Käsittääkseni Mindfullnessa ei halua erottaa tunteita maailman tapahtumista: vaan että ihminen halutaan vapauttaa ajatustensa vallasta.

Moni ei voi hallita mieleensä tulevia ajatuksia: häpeä omasta lauluäänestä, pelko toiselle ihmiselle juttelemisesta, ja niin edelleen. Nämä ajatukset voivat muodostua elämää vakavasti rajoittaviksi ongelmiksi; mutta ne voivat myös olla arkisempia, vähemmän invalidisoivia.

Ihmiset ikään kuin jumittuvat tiettyihin ajattelun tapoihin. Ottavat syntyneet tilanteiden ja niiden herättämien ajatusten yhteydet kuvauksena itsestään.

Mindfullness haluaa ehdottaa, että tilanteiden herättämät tunteet ja ajatukset eivät määritä ihmistä: wade on huone, johon ajatuksia tulee ovista ja ikkunoista. Voin antaa ajatusten tulla ja mennä, niiden ei tarvitse määritellä minua. Opettelen tarkastelemaan ajatuksiani tällaisina itsestäni irrallisina entiteetteinä. Ajatus ei ole normaalin yksilökeskeisen psykologian tapaan etsiä "huonoja" skeemoja ja muuttaa niitä, vaan hyväksyä olemassaolevat skeemat, antaa niiden tulla, tarkastella niitä, ja sitä kautta etäännyttää ne omasta minästään.

---

En ole sitä mieltä, että Mindfullness hylkää yhteyden maailman tapahtumien ja tunteiden välillä: vaan että se yrittää uudelleenmääritellä suhdetta. Se yrittää löytää ihmiselle uusia tapoja toimia maailmassa.



[/quote]
[quote author=TSS link=topic=1519.msg95106#msg95106 date=1473323774]Tämän astisen (edelleen vähäisen) perehtymiseni perusteella on tullut vaikutelma, että mindfullness voisi olla apu sellaiseen stressiin, mitä vastaan tuntuu mahdottomalta taistella. Kukaan ei voi poistaa elämästään kaikkia stressitekijöitä. Voin olla kaikessa väärässä, mitä sanon mindfulnessista, mutta ideana tuntuu olevan pelastaa ihminen ajatustensa aiheuttamalta draamalta. Eli noin niinkuin wade yllä kuvaa.

Tosin siihen, että tiedostaa oman ajattelunsa ja tulkintojensa subjektiivisuuden ja jopa todennäköisen virheellisyyden, ei vielä tarvita mindfulnessia. Odotan siltä siis vielä paljon lisää, jotain uutta tarjottavaa. Oleellista lienee se, kuinka kaikki jalkautetaan mindfullnessissa käytäntöön. Miten hyvin siis mindfulnessin avulla ihminen pystyy todellisuudessa pelastamaan itsensä piinalta, joka tulee vaikkapa ajatusten ja ruumiinreaktioiden noidankehästä, kun odottaa omaa esiintymisvuoroaan. Ja niin edelleen.[/quote]
[quote author=mikainen link=topic=1519.msg95185#msg95185 date=1473345428]Olisiko se jokin muu sitten myötätunto?

Leena Pennasen blogi aiheesta:

[url=http://viisaselama.fi/hyvaksynnan-syli-mindfulness-harjoittamisen-ydin/] http://viisaselama.fi/hyvaksynnan-syli-mindfulness-harjoittamisen-ydin/ [/url][/quote]
[quote author=TSS link=topic=1519.msg95399#msg95399 date=1473484192][quote author=mikainen link=topic=1519.msg95185#msg95185 date=1473345428]
Olisiko se jokin muu sitten myötätunto?

Leena Pennasen blogi aiheesta:

[url=http://viisaselama.fi/hyvaksynnan-syli-mindfulness-harjoittamisen-ydin/] http://viisaselama.fi/hyvaksynnan-syli-mindfulness-harjoittamisen-ydin/ [/url]
[/quote]

Voisi se tavallaan olla, mutta järjen tasolla tuokaan ei uusi ajatus ole. Tuntuu, että tuossa lukemassani kirjassa kerrotaan sivu toisensa jälkeen mindulnessin hyödyistä, mutta aina jää sanomatta se, miten ne hyödyt todella saa omaan elämäänsä. Onko tie enemmänkin mindfulness-harjotusten tekeminen, vaiko edelleenkin se järkeily (tunteet ovat tunteita, menevät ja tulevat, tämän hetkinen tunteeni ei määritä minua jne.) ja ajattelutavan muutos.[/quote]
[quote author=mikainen link=topic=1519.msg95450#msg95450 date=1473497860][quote author=TSS link=topic=1519.msg95399#msg95399 date=1473484192]
[quote author=mikainen link=topic=1519.msg95185#msg95185 date=1473345428]
Olisiko se jokin muu sitten myötätunto?

Leena Pennasen blogi aiheesta:

[url=http://viisaselama.fi/hyvaksynnan-syli-mindfulness-harjoittamisen-ydin/] http://viisaselama.fi/hyvaksynnan-syli-mindfulness-harjoittamisen-ydin/ [/url]
[/quote]

Voisi se tavallaan olla, mutta järjen tasolla tuokaan ei uusi ajatus ole. Tuntuu, että tuossa lukemassani kirjassa kerrotaan sivu toisensa jälkeen mindulnessin hyödyistä, mutta aina jää sanomatta se, miten ne hyödyt todella saa omaan elämäänsä. Onko tie enemmänkin mindfulness-harjotusten tekeminen, vaiko edelleenkin se järkeily (tunteet ovat tunteita, menevät ja tulevat, tämän hetkinen tunteeni ei määritä minua jne.) ja ajattelutavan muutos.
[/quote]

Varmaan sekä että, ainakin olen saanut sen kuvan, että ilman harjotteita on todella vaikeaa.

Miksi mindfulnessissa muuten pitäisi olla jotain uutta? Eihän siinä ole kyse muusta kuin luonnollisesta asiasta joka on jotenkin vinoutunut. Niinkuin fyysiset harjoitteet jotka suoristavat ryhtiä kun ihmiset istuvat liikaa.[/quote]
[quote author=Faustinen link=topic=1519.msg95453#msg95453 date=1473500093][quote author=TSS link=topic=1519.msg95399#msg95399 date=1473484192]
[quote author=mikainen link=topic=1519.msg95185#msg95185 date=1473345428]
Olisiko se jokin muu sitten myötätunto?

Leena Pennasen blogi aiheesta:

[url=http://viisaselama.fi/hyvaksynnan-syli-mindfulness-harjoittamisen-ydin/] http://viisaselama.fi/hyvaksynnan-syli-mindfulness-harjoittamisen-ydin/ [/url]
[/quote]

Voisi se tavallaan olla, mutta järjen tasolla tuokaan ei uusi ajatus ole. Tuntuu, että tuossa lukemassani kirjassa kerrotaan sivu toisensa jälkeen mindulnessin hyödyistä, mutta aina jää sanomatta se, miten ne hyödyt todella saa omaan elämäänsä. Onko tie enemmänkin mindfulness-harjotusten tekeminen, vaiko edelleenkin se järkeily (tunteet ovat tunteita, menevät ja tulevat, tämän hetkinen tunteeni ei määritä minua jne.) ja ajattelutavan muutos.
[/quote]

Tavallaan tämän hetken tunteet aina "määrittävät"  mutta nehän haihtuvat saman tien. Mutta, jos olet pelästynyt, niin olet sitä, tai vihainen, silloin olet se viha.  Olet kaikki tunteesi, kuten jokainen, mutta eihän ne mielen pinnalla ole, joka hetki.
Onhan jokaisessa omanlaistaan reaktioherkkyyttä luonteesta, eli tempperamentista johtuen. Siihen pitää vain sopeutua ja kokemukset auttavat, jännityskin on tarpeellista joskus kyllä haitallista, ehkä silloin kiinnitetään liikaa huomiota tilanteessa tekijään itseen, kun voisi kiinnittää huomion tekemiseen, asiaan.
Toisin sanoen pyritään kontrolloimaan itseään ja toimimaan oman mielen kaavan mukaan ja mietitään miten toisen näkevät "sinut".  [/quote]
[quote author=TSS link=topic=1519.msg95454#msg95454 date=1473500227][quote author=mikainen link=topic=1519.msg95450#msg95450 date=1473497860]
[quote author=TSS link=topic=1519.msg95399#msg95399 date=1473484192]
[quote author=mikainen link=topic=1519.msg95185#msg95185 date=1473345428]
Olisiko se jokin muu sitten myötätunto?

Leena Pennasen blogi aiheesta:

[url=http://viisaselama.fi/hyvaksynnan-syli-mindfulness-harjoittamisen-ydin/] http://viisaselama.fi/hyvaksynnan-syli-mindfulness-harjoittamisen-ydin/ [/url]
[/quote]

Voisi se tavallaan olla, mutta järjen tasolla tuokaan ei uusi ajatus ole. Tuntuu, että tuossa lukemassani kirjassa kerrotaan sivu toisensa jälkeen mindulnessin hyödyistä, mutta aina jää sanomatta se, miten ne hyödyt todella saa omaan elämäänsä. Onko tie enemmänkin mindfulness-harjotusten tekeminen, vaiko edelleenkin se järkeily (tunteet ovat tunteita, menevät ja tulevat, tämän hetkinen tunteeni ei määritä minua jne.) ja ajattelutavan muutos.
[/quote]

Varmaan sekä että, ainakin olen saanut sen kuvan, että ilman harjotteita on todella vaikeaa.

Miksi mindfulnessissa muuten pitäisi olla jotain uutta? Eihän siinä ole kyse muusta kuin luonnollisesta asiasta joka on jotenkin vinoutunut. Niinkuin fyysiset harjoitteet jotka suoristavat ryhtiä kun ihmiset istuvat liikaa.
[/quote]

Tarkoitin, että uutta [i]minulle[/i]. Että mikä olisi se tapa, jolla mindfulness todella mullistaisi tapani kohdata stressiä, ahdistusta ja kiirettä, kuten luvataan.  Varmaankin niiden harjoitteiden kautta homma jalkautuisi elämään paremmin. Varmaan tuossa ajattelutavassakin on jotain uutta, tai ainakin muistutusta, mutta ei vielä tunnu yksinään mitenkään mullistavalta. Hommaan pitäisi varmasti paneutua vielä kokonaisvaltaisemmin, alussahan vasta olenkin..[/quote]
[quote author=Juha link=topic=1519.msg95468#msg95468 date=1473512745]
Maailmassa sattuu ja tapahtuu. Aika erilaista näkee ja kokee.

Mitä jos päättää, ettei osallistu kovinkaan moneen ilmenevään. Katsoo, ja jatkaa matkaa?

Mitä mahdollisuuksia em menetelmä voisi tuoda? Tarkoitan, että ketjun aiheeseen liittyvässä mielessä.[/quote]
[quote author=TSS link=topic=1519.msg95567#msg95567 date=1473576528][quote author=Juha link=topic=1519.msg95468#msg95468 date=1473512745]

Maailmassa sattuu ja tapahtuu. Aika erilaista näkee ja kokee.

Mitä jos päättää, ettei osallistu kovinkaan moneen ilmenevään. Katsoo, ja jatkaa matkaa?

Mitä mahdollisuuksia em menetelmä voisi tuoda? Tarkoitan, että ketjun aiheeseen liittyvässä mielessä.
[/quote]

Mitä tämä käytännössä tarkoittaisi? Antaisitko jokin esimerkki, niin pääsisin ehkä jyvälle ajatuksestasi? [/quote]
[quote author=Juha link=topic=1519.msg95570#msg95570 date=1473576780]
Ei tipu :)[/quote]
[quote author=Faustinen link=topic=1519.msg95584#msg95584 date=1473585448][quote author=Juha link=topic=1519.msg95468#msg95468 date=1473512745]

Maailmassa sattuu ja tapahtuu. Aika erilaista näkee ja kokee.

Mitä jos päättää, ettei osallistu kovinkaan moneen ilmenevään. Katsoo, ja jatkaa matkaa?
[/quote]

Tuo on oikeastaan aika hyvä asenne, mitäpä sitä tuntemuksiaan pitäisikään, joka asiaan asettaa.

Katsoja ollessaan ei tarvitse olla tunteineen mukana ja varsinkaan ellei voi vaikuttaa asioihin.

Tosin tunteet pyrkivät kyllä jatkuvasti osallistumaan kun näkee kissanpoikaa potkaistavan sekin aiheuttaa helposti vihantunteen, saati sitten maailman yleinen epäoikeudenmukaisuus.[/quote]
[quote author=TSS link=topic=1519.msg95638#msg95638 date=1473594661][quote author=Faustinen link=topic=1519.msg95584#msg95584 date=1473585448]
[quote author=Juha link=topic=1519.msg95468#msg95468 date=1473512745]

Maailmassa sattuu ja tapahtuu. Aika erilaista näkee ja kokee.

Mitä jos päättää, ettei osallistu kovinkaan moneen ilmenevään. Katsoo, ja jatkaa matkaa?
[/quote]

Tuo on oikeastaan aika hyvä asenne, mitäpä sitä tuntemuksiaan pitäisikään, joka asiaan asettaa.

Katsoja ollessaan ei tarvitse olla tunteineen mukana ja varsinkaan ellei voi vaikuttaa asioihin.

Tosin tunteet pyrkivät kyllä jatkuvasti osallistumaan kun näkee kissanpoikaa potkaistavan sekin aiheuttaa helposti vihantunteen, saati sitten maailman yleinen epäoikeudenmukaisuus.
[/quote]

Ei kai niitä tuntemuksiaan kukaan tietoisesti mihinkään aseta, ne tulevat ihan itsestään. Tuntemusten kontrollointi - [i]nyt en saisi tuntea näin, olisi helpompaa, jos voisin poistaa tämän tuntemuksen tai olla tuntematta mitään[/i] - on juuri päinvastoin mindfulnessin ideaa.[/quote]
[quote author=TSS link=topic=1519.msg95698#msg95698 date=1473616403]Sitten vielä yksi asia, mikä ei ole valjennut ainakaan vielä mindfullnessista. Miten "käytän" mindfulnessia tilanteissa, joissa minun pitää hajottaa itseäni samaan aikaan moneen suuntaan? Nuo harjoitukset tuntuvat olevan sellaisia, että otetaan rauhallinen hetki, ja keskitytään intensiivisesti sen hetken tuntemuksiin. Miltä ruoka maistuu, tuntuu jne? Miltä keho tuntuu, kun istun; miltä tuntuu maa jalkapohjien alla, miltä tuntuu peffassa kun se on vasten tuolia, miltä hengitys tuntuu jne. Harjoituksia on tietysti monenlaisia, osa keskittynee ruumiin tuntemuksiin, osa ajatusten virtaan jne.

Mutta miten voisin hyötyä mindfulnessista silloin, kun en ehdi keskittymään ajatuksiin ja tuntemuksiin, eli silloin, kun pitää samalla vuorovaikuttaa ja tehdä montaa asiaa. Ehkä sellaisella pika-ajatuksella, että "Nyt lävitseni virtaa monia tutemuksia ja asioita, joihin en ehdi keskittymään. Annan hetken virrata lävitseni, ja kohta on jo rauhallisempaa. Saatan olla hermostunut, mutta se on vain tunne."

Ehä mie tiiä![/quote]
[quote author=Juha link=topic=1519.msg95705#msg95705 date=1473619650][quote author=TSS link=topic=1519.msg93159#msg93159 date=1472061644]Tämä kehoitus kehon tuntemusten tarkkailuun tuntuu aluksi ristiriitaiselta. Olen aina ajatellut, että ongelmani on juuri liiallinen kehon tuntemusten tarkkailu. Tiedostan stressin ja jännityksen kehossani, ja tietyissä tilanteissa toivoisin voivani unohtaa kehoni ja keskittyä muuhun. Sitten kun unohdan kehoni ja sen tilojen miettimisen ja tarkkailun, tunnen voivani paljon paremmin.[/quote]


Tätä kohtaa itsekkkin jonkin verran miettinyt. Itsensä unohtaminen tuntuu kivalta. On oma juttunsa. Auttaako tiedostaminen sitten jotenkin tässä kohden? Vaikka ei heti, niin jollain tapaa?

Sen tiedän, että päämäärä auttaa. Päämäärä, jonka takana on, se vie, ja kun sen kannalta tekee oleellisia, niin on meininki aika suunnattua niin, ettei turhiin tule keskityttyä. Ristiriitakohtia jos on, niin ne eivät vangitse, eikä synny jumettumaa, siis pysähdystä.

Olisiko itsensä tarkkailu siten itsensä vapauttamista? Miten voi olla vapaa, jos onkin vanki, eikä satu huomaamaan sitä? Jos on ongelmaa, niin eka juttu kai on sen huomaaminen, siis havahtuma. Havahtuma on sitä, eikä ehkä sen ihmeempää. Mihin sen edistävä voima sitten perustuu?[/quote]
[quote author=Juha link=topic=1519.msg95713#msg95713 date=1473620687][quote author=Aelita link=topic=1519.msg93286#msg93286 date=1472143387]Jos stressin syyn saa poistettua, stressikin loppuu ja ihminen toipuu pienellä viiveellä. Siksi vastustan suuresti, että stressin hallinnassa keskityttäisiin mielensisäisiin prosesseihin. Terveellä ihmisellä mieli heijastelee elämää, ja sitä suhdetta kannattaa tukea, jotta terveys säilyisi.

Ja jos stressin syytä ei pysty poistamaan, stressin keinotekoinen poistaminen on vain lobotomian lievempi muoto.[/quote]


Nasevaa. Toisaalta ratkaisu voi vaatia muutakin kuin ahtautta, jota stressi voi pahimmillaan olla. Jotta voisi selvitä haasteesta, tarvitaan kykyä, jota stressaantuneella ei niin paljoa ole. Kai siinä jotain pelailua tarvitaan, jotta olisi edes jotenkin iskukykyinen.

Stressi on minusta vammautumistilanteessa olemista. Tässä on pahinta havahtumattomuus. Jotta voi nähdä, tarvitsee irroittautua, ja palata työn äärelle paremmin eväin. Eikö eteneminen ole nimenomaan sitä, että jotain raahataan sinne, missä on vajetta? Jos on stressitilanteessa, ei sieltä löydy mitään muuta kuin stressiin liittyvää umpimielisyyttä.

Stressaantumistilanteita tulee jatkuvasti erilaisina. Jos osastakin olisi perille? Tarvitsisiko sitten muusta enää oikein välittääkään? Vapaus, mutta mistä? Mistä ihminen tietää aina, missä vankilatyyppisissä majailee?[/quote]
[quote author=Juha link=topic=1519.msg95716#msg95716 date=1473621093]
Kun puhuttu filosofioista, niin mindfullness on tätä hetkeä. Tilannekohtaisuudessa elämistä. Aivan kuin jotain filosofian vastakohtaa.

Jos filosofia vapauttaa, eli voi olla kuormittumatta turhaan eri suunnilta, ja tulee tietoiseksi enemmän kaikesta vankeuttavasta, niin siinä tapauksessa filosofian voi liittää osaksi "vapaustaistelua". Onpahan hassu tapa nähdä mindfullness-tavoitteisesti.

Selkeä investointi tulevaan, ja sen paremmaksi tekemiseen on sitä, mikä antaa mahdollisuuden vapautua elämään tässä ja nyt. Ihminen tiedostavana ei voi olla käsittelemättä jotain, mitä osaa aavistaa. Elämä lienee lähinnä erisorttista vapaustaistelua.

Ihmisellä voi olla aika erilaiset mahdollisuudet tehdä itselleen vapaata olemisen tilaa. Kun esteitä tajuaa useita eläimiä kauempaa ja monipuolisemmin, niin onpahan tajunta toisaalta se, joka sitoo erilaiseen duuniin.[/quote]
[quote author=Juha link=topic=1519.msg95719#msg95719 date=1473621401][quote author=Aelita link=topic=1519.msg93344#msg93344 date=1472200329]Itse puhun terveistä henkilöistä ja siitä, miten sitä terveyttä ylläpidetään. Käsittääkseni mindfulnessit ym. on myös tarkoitettu juuri terveille, ei minkään patologisten tilojen hoitoon. Ne ovat asia erikseen.[/quote]


Epäjatkumollisesti näet ihmistä. Tuskin on ihan aina tarvetta tällaiseen luokitteluun, ellei luokittelu sitten tuo jotain edistävää. Ilmiötasolla tähän ei liene mitään tarvetta. Näkyypähän kaikki yksittäisyydetkin selvemmin, kun on koko laajuus edessä.[/quote]
[quote author=Juha link=topic=1519.msg95721#msg95721 date=1473621962][quote author=wade link=topic=1519.msg95006#msg95006 date=1473265080]Silti käsittääkseni mindfullness jotenkin pitää ne tunteet erillisinä maailman tapahtumista. Se ei ole minusta hyvä.[/quote]

Ihminen stressaantuneena tai vasten seinää on stressissä, ahdistunut, eikä tuskin muuta näe eikä koe, ehkä edes kuvitelmissaan. Siis hyvin huonokykyinen liittymään muuhun, kun apua kuitenkin tarvitsisi sieltä muualta.

Pahaa tilannetta torjutaan, se lukitaan, vaistoreaktiona. Torjuminen voi jäädä päälle, ja syntyy jotain lukkiutumakehitystä, joka johtaa tosiaan siihen mielenamputointiin ja eristäytymistrendiin.

Mindfullness kanavoi kärsimyksen havaintoon. Kyseessä ei ole enää alitajuntainen primitiiviblokki tmv, vaan tajuntaisemman puolelta tuleva tietoinen "pelastusoperaatio".[/quote]
[quote author=Juha link=topic=1519.msg95731#msg95731 date=1473623177]
Mindfullness = tietoiseksi tulemista aiemmin tiedostamattomasta = havahtumista / heräämistä

Miten voi havahtua, ellei jotain katso vähän kauempaa, vaan on kiinni siinä? Subjektiivisuus ja elämä on paljolti kiinniolemista. Jonkin verran on pakko irtaantua kuljettavasta virrasta, jotta elämä ei tälläisi ajoittain päin helkkaria.

Kun on lisäohjausta siten kuin tarvitsee, niin sitten lasetellaan jos se ohjauspuoli on kuntoonsaatettu ja käyttökelpoinen. Itsensä heivaaminen elinkelpoisille raiteille lienee se juttu. Matkassa täytyy olla, ja siten, ettei ruhjoonnu.

Tiedostamaton ihminen on katastrofi itselleen ja ehkä myös muille. Tiedoton ei luo enää tiedottomuusalueen kautta suhdetta siihen missä on. Tiedoton on näin viety minne liekin, tietämättään.

Toisaalta tiedostaminen on jo erillisyyttä olemassaolevaan. Tunteva ja kokeva on suorassa suhteessa maailmaan. Kaikki suorat olemiset eivät ole kielteisiä. Joittenkin olemisten kanssa on oltava tarkempana. Jos jotain ei voi sulauttaa itseensä runnomatta, on sen suhteen oltava erillinen, ja siten aina varuillaan enemmän. Se sitoo, ja vie energiaa. Toisaalta valppaus ja hereilläolo antaa aikaa sulauttaa hankaluus ehkä jouhevammin osaksi hoideltua aluetta, jolloin on yksi asia vähemmän esteitä.[/quote]
[quote author=socrates link=topic=1519.msg95733#msg95733 date=1473623492]Vähän sen suuntaista kokemusta, että mindfullnessin tapaiset jutut tekevät ihmisestä mulkun tai ainakin pilvenpolttajan tapaisen flegun, jos niihin liikaa uppoutuu.[/quote]
[quote author=Juha link=topic=1519.msg95735#msg95735 date=1473623890][quote author=socrates link=topic=1519.msg95733#msg95733 date=1473623492]
Vähän sen suuntaista kokemusta, että mindfullnessin tapaiset jutut tekevät ihmisestä mulkun tai ainakin pilvenpolttajan tapaisen flegun, jos niihin liikaa uppoutuu.[/quote]


Käytännön kertomaa. Mistä yhteys?[/quote]
[quote author=mikainen link=topic=1519.msg95737#msg95737 date=1473624621][quote author=TSS link=topic=1519.msg95698#msg95698 date=1473616403]
Sitten vielä yksi asia, mikä ei ole valjennut ainakaan vielä mindfullnessista. Miten "käytän" mindfulnessia tilanteissa, joissa minun pitää hajottaa itseäni samaan aikaan moneen suuntaan? Nuo harjoitukset tuntuvat olevan sellaisia, että otetaan rauhallinen hetki, ja keskitytään intensiivisesti sen hetken tuntemuksiin. Miltä ruoka maistuu, tuntuu jne? Miltä keho tuntuu, kun istun; miltä tuntuu maa jalkapohjien alla, miltä tuntuu peffassa kun se on vasten tuolia, miltä hengitys tuntuu jne. Harjoituksia on tietysti monenlaisia, osa keskittynee ruumiin tuntemuksiin, osa ajatusten virtaan jne.

Mutta miten voisin hyötyä mindfulnessista silloin, kun en ehdi keskittymään ajatuksiin ja tuntemuksiin, eli silloin, kun pitää samalla vuorovaikuttaa ja tehdä montaa asiaa. Ehkä sellaisella pika-ajatuksella, että "Nyt lävitseni virtaa monia tutemuksia ja asioita, joihin en ehdi keskittymään. Annan hetken virrata lävitseni, ja kohta on jo rauhallisempaa. Saatan olla hermostunut, mutta se on vain tunne."

Ehä mie tiiä!
[/quote]

Aika hyvin tiiät! Ainakin kokeilemisen arvoinen juttu tuo yllä kirjoittamasi.[/quote]
[quote author=Juha link=topic=1519.msg95738#msg95738 date=1473624975][quote author=mikainen link=topic=1519.msg95737#msg95737 date=1473624621]
Mutta miten voisin hyötyä mindfulnessista silloin, kun en ehdi keskittymään ajatuksiin ja tuntemuksiin, eli silloin, kun pitää samalla vuorovaikuttaa ja tehdä montaa asiaa. Ehkä sellaisella pika-ajatuksella, että "Nyt lävitseni virtaa monia tutemuksia ja asioita, joihin en ehdi keskittymään. Annan hetken virrata lävitseni, ja kohta on jo rauhallisempaa. Saatan olla hermostunut, mutta se on vain tunne."[/quote]

Parempi liittyminen tuntuu vaikealta. Näin kai aina. Tiedostamisesta uusi lähtee. Jossain vaiheessa asioita menee automaatioon, ja järjestyneemmin, kun tietoinen on saanut sanoa sanansa.[/quote]
[quote author=Faustinen link=topic=1519.msg95805#msg95805 date=1473666413][quote author=TSS link=topic=1519.msg95638#msg95638 date=1473594661]
[quote author=Faustinen link=topic=1519.msg95584#msg95584 date=1473585448]
[quote author=Juha link=topic=1519.msg95468#msg95468 date=1473512745]

Maailmassa sattuu ja tapahtuu. Aika erilaista näkee ja kokee.

Mitä jos päättää, ettei osallistu kovinkaan moneen ilmenevään. Katsoo, ja jatkaa matkaa?
[/quote]

Tuo on oikeastaan aika hyvä asenne, mitäpä sitä tuntemuksiaan pitäisikään, joka asiaan asettaa.

Katsoja ollessaan ei tarvitse olla tunteineen mukana ja varsinkaan ellei voi vaikuttaa asioihin.

Tosin tunteet pyrkivät kyllä jatkuvasti osallistumaan kun näkee kissanpoikaa potkaistavan sekin aiheuttaa helposti vihantunteen, saati sitten maailman yleinen epäoikeudenmukaisuus.
[/quote]

Ei kai niitä tuntemuksiaan kukaan tietoisesti mihinkään aseta, ne tulevat ihan itsestään. Tuntemusten kontrollointi - [i]nyt en saisi tuntea näin, olisi helpompaa, jos voisin poistaa tämän tuntemuksen tai olla tuntematta mitään[/i] - on juuri päinvastoin mindfulnessin ideaa.
[/quote]

No ei pidä pyrkiä poistamaan mitään tunteita. Tarkkailijan ei kuitenkaan ole välttämätöntä osallistua tunteellisesti.  Omassa elämässä tunteet tulevat aistimalla, mutta nähdessään jotain ei siihen tarvitse suhtautua mitenkään, eikä tätäkään lukea tunteellisesti.
Mutta onhan se vaikeaa, kuten sanoit. Yhtä vaikeaa on valita tunteitaan, jos vihan kieltää se muuttuu karkeruudeksi, kaunaksi, jne,

Kokemus liittyy tunteisiin ja uudet kokemukset ruokkivat niitä edelleen, jos joku on ollut ilkeä jo pelkkä hänen näkemisensä tuotaa tunteita.
Tunteistaan voi olla tietoinen ja ellei niille sillä hetkellä ole aiheuttajaa ne haihtuvat, ellei niitä "ruokita sanallisesti, ajatuksellisesti.[/quote]
[quote author=wade link=topic=1519.msg95836#msg95836 date=1473681046][quote author=TSS link=topic=1519.msg95698#msg95698 date=1473616403]
Sitten vielä yksi asia, mikä ei ole valjennut ainakaan vielä mindfullnessista. Miten "käytän" mindfulnessia tilanteissa, joissa minun pitää hajottaa itseäni samaan aikaan moneen suuntaan? Nuo harjoitukset tuntuvat olevan sellaisia, että otetaan rauhallinen hetki, ja keskitytään intensiivisesti sen hetken tuntemuksiin. Miltä ruoka maistuu, tuntuu jne? Miltä keho tuntuu, kun istun; miltä tuntuu maa jalkapohjien alla, miltä tuntuu peffassa kun se on vasten tuolia, miltä hengitys tuntuu jne. Harjoituksia on tietysti monenlaisia, osa keskittynee ruumiin tuntemuksiin, osa ajatusten virtaan jne.

Mutta miten voisin hyötyä mindfulnessista silloin, kun en ehdi keskittymään ajatuksiin ja tuntemuksiin, eli silloin, kun pitää samalla vuorovaikuttaa ja tehdä montaa asiaa. Ehkä sellaisella pika-ajatuksella, että "Nyt lävitseni virtaa monia tutemuksia ja asioita, joihin en ehdi keskittymään. Annan hetken virrata lävitseni, ja kohta on jo rauhallisempaa. Saatan olla hermostunut, mutta se on vain tunne."

Ehä mie tiiä!
[/quote]
Jos ajatellaan mindfullness-harjoittelun todella tekevän sinut tietoisemmaksi tunteistasi, tuntemuksistasi, ajatuksistasi, voi myös olettaa että se vaikuttaisi jollakin tavalla melko luonteikkaaseen tapaasi olla suhteessa tunteisiisi, tuntemuksiisi, ajatuksiisi.

Kun sitten olet keskellä toimintaa, et ehkä ole impulssien vietävänä samalla tavalla kuin ennen, ota ajatuksiasi ja tunteitasi lainmukaisina tulkintoina tilanteista. Mutta: tunnen ihmisiä, jotka tekevät tietoisuusharjoituksia, joista onkin sitten 0-hyöty kun tilanne on päällä. "Tietoisuus" toimii heillä vain kun kaikki on rauhallista. Minusta näissä on tosin kyse siitä, että ongelmansa ovat syvällisempiä ja laajempia, kuin mitä henkilöt ovat valmiita/kykeneväisiä tunnustamaan. Mindfullness on alistettu eräänlaiseksi näennäisongelmanratkaisun muodoksi, itsensä huijaamisen tavaksi.



[/quote]
[quote author=Safiiri link=topic=1519.msg95837#msg95837 date=1473681766][quote author=socrates link=topic=1519.msg95733#msg95733 date=1473623492]
Vähän sen suuntaista kokemusta, että mindfullnessin tapaiset jutut tekevät ihmisestä mulkun tai ainakin pilvenpolttajan tapaisen flegun, jos niihin liikaa uppoutuu.
[/quote]

Oliskohan se juju juuri tuossa "jos niihin liikaa uppoutuu"? Tai ainakin on vaikeaa yhtäkkiä nimetä asiaa, jolla ei olisi sama vaikutus juurikin liikaa uppoutuessa. Flegu tai mulkku syntyy kyllä liian uppoutuneesta puutarhanhoidostakin. [/quote]
[quote author=wade link=topic=1519.msg95924#msg95924 date=1473712189]Mindfullness, kuten mikä tahansa näistä positiivisen psykologian suuntauksista on ongelmallinen, kun pohditaan mikä on "oman tietoisuuden" ja "todellisuuden" suhde. Kun ristiriita ilmenee, kumman on vika: oman tietoisuuden vai todellisuuden?

Tämä on tietenkin mahdoton kysymys: kysymykseen vastaaminen vaatii kunkin tilanteen eteen pysähtymistä, sen tarkastelua, pohtimista, arviointia.

Mutta on hieman huolestuttava asia ehdottaa, että avain maailmaan on muokata omaa näkemystä siitä. Ikään kuin maailmassa ei olisi objektiivisia ongelmia, jotka ansaitsisivat tulla muutetuiksi ennemmin kuin ihmisten tuntemukset ja ajatukset niihin liittyen. On aivan selvää, että aina vika ei ole ihmisen näkemyksissä, vaan maailman todellisuudessa.

Mindfullnessin toinen ongelma ihmisen näkökulmasta on se, jalkautuuko se yksilön eduksi, vai esimerkiksi yrityksen resurssiksi. Nykytyöläinen joutuu muutenkin tekemään työtään yhä enemmän persoonallaan: haetaan positiivisia, sitoutuvia, sisäistä yrittäjyyttä vaalivia työntekijöitä. Tämän nähdään vaikuttavan positiivisesti yritysten tuloksiin. Samoin mindfullness työikäisen väestön kohdalla uhkaa kääntyä tavaksi muokata työntekijöitä "tehokkaammiksi". [/quote]
[quote author=Nynny link=topic=1519.msg95935#msg95935 date=1473738535][quote author=wade link=topic=1519.msg95924#msg95924 date=1473712189]
Mindfullness, kuten mikä tahansa näistä positiivisen psykologian suuntauksista on ongelmallinen, kun pohditaan mikä on "oman tietoisuuden" ja "todellisuuden" suhde. Kun ristiriita ilmenee, kumman on vika: oman tietoisuuden vai todellisuuden?

Tämä on tietenkin mahdoton kysymys: kysymykseen vastaaminen vaatii kunkin tilanteen eteen pysähtymistä, sen tarkastelua, pohtimista, arviointia.

Mutta on hieman huolestuttava asia ehdottaa, että avain maailmaan on muokata omaa näkemystä siitä. Ikään kuin maailmassa ei olisi objektiivisia ongelmia, jotka ansaitsisivat tulla muutetuiksi ennemmin kuin ihmisten tuntemukset ja ajatukset niihin liittyen. On aivan selvää, että aina vika ei ole ihmisen näkemyksissä, vaan maailman todellisuudessa.

Mindfullnessin toinen ongelma ihmisen näkökulmasta on se, jalkautuuko se yksilön eduksi, vai esimerkiksi yrityksen resurssiksi. Nykytyöläinen joutuu muutenkin tekemään työtään yhä enemmän persoonallaan: haetaan positiivisia, sitoutuvia, sisäistä yrittäjyyttä vaalivia työntekijöitä. Tämän nähdään vaikuttavan positiivisesti yritysten tuloksiin. Samoin mindfullness työikäisen väestön kohdalla uhkaa kääntyä tavaksi muokata työntekijöitä "tehokkaammiksi".
[/quote]

Olen jo meinannut monta kertaa ottaa tämän esille, mutta onneksi wade ryhdistäytyi. Kieltämättä mindfullnessissa on tällainen amerikanherkku-klangi, mutta ei sitä tarvitse mielestäni välttämättä nähdä siinä valossa. Pikemminkin pitäisi olla tuohtunut siitä, että käärmeöljyn kauppiaat ovat saastuttaneet tämänkin.[/quote]

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19