Jatkumo.NET

Alueet => Vapaa => Arkisto => Aiheen aloitti: Juha - ma 02.03.2015, 12:00:00

Otsikko: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - ma 02.03.2015, 12:00:00

Tänään on kauppapäivä.
Ostan kahvimaitoa, margariinia, juustopalan ja ehkä kahvia.

Mikä ihana tekosyy poistua kotoa!
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sini - ke 04.03.2015, 06:09:51
Tämä on hyvä ketju! On ihanaa, kun on upeat fiilikset. Vaikka tunne kestäisi vain vähän aikaa. Kun osaisi vain tarttua siihen. -Jatkumo.NET on ihana.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hippi - ti 17.03.2015, 20:26:21

Oli hoppuinen päivä, joka venähti kymmentuntiseksi. Liukuva työaika on hankala aamuvirkulle, joka haluaa mennä kello seitsemäksi töihin päästäkseen puoli kolmen ja kolmen välillä lähtemään kotiin. Suurin osa kuitenkin tulee töihin kahdeksan ja yhdeksän välillä, joten usein käy niin, että nämä järjestävät palaveri iltapäivälle niin, että palaveri alkaa kolmelta, kuten tänään kävi, eikä niillä sitten ollut mikään kiire lopettaa, vaan asiaa riitti melkein viiteen asti.

Hyvä fiilis päivästä kuitenkin jäi eikä yhtään ole väsynyt olo vielä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Norma Bates - ti 17.03.2015, 20:51:45
En osaa päättää onko vinkeää vai häiritsevää teettää pehmolelu joka on lemmikkisi kopio:

http://www.earthporm.com/this-company-creates-exact-plush-toy-replicas-of-your-pets/?ts_pid=2
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - ti 17.03.2015, 20:59:39
On ollut jotenkin levottoman jännittynyt ja olo, mikä sinänsä ei ole harvinaista. Syynä ovat osittain raha-asiat eli huoli siitä, mihin suuntaan ne kehittyvät. Pahin pelko on tietenkin tulojen romahdus oman toiminnan - ei laittoman toiminnan vaan tietämättömyyden ja siitä johtuvien mahdollisten väärien päätösten - takia, mikä on kädestä suuhun elävälle ja muillekin kauhuskenaario. Mutta ei enempää tästä asiasta. Nämä ovat pelkkiä sosiaalipummin huolia.

Tänään tein yhden lajin henkilökohtaisen ennätyksen. Kävin hiihtämässä lämpimämmässä säässä kuin koskaan aikaisemmin. Yleensä sukseni eivät luista lainkaan, vaan keräävät pohjiinsa jäätynyttä lunta, jos lämpötila lähenee nollaa. ”Hiihtäminen” muuttuu silloin sukset jalassa kävelemiseksi, mikä on hankalaa. Tänään kuitenkin ilmatieteen laitoksen sivu näytti näille seuduille 9,1 astetta plussaa, ja silti oli mahdollista hiihtää. Syynä oli karkea rakeinen lumi, joka ei tarttunut suksien pohjiin kuten normaali lumi. Luisto vaihteli välttävästä hyvään ollen keskimäärin tasolla tyydyttävä miinus. Vanha latu oli vielä hiihtokelpoinen, vaikka lumi sieltä täältä olikin jo sulanut.

Olen lueskellut kirjaa ”Kolmannen valtakunnan vieraat”, jossa kerrotaan suomalaisten yhteyksistä natsi-Saksaan. Olen parhaillaan lukemassa kirjoittajien arviota siitä, mitä Suomessa tiedettiin ja ketkä tiesivät saksalaisten tekemistä ”ei-toivotun” aineksen joukkomurhista. Kirjassa kerrotaan, ketkä Suomen puolella olivat päätekijöitä ja innokkaimpia yhteistyömiehiä näissä puuhissa. Valpon poliisit, mikä ei liene yllätys. Lapissa heidän kerrotaan jopa henkilökohtaisesti teloittaneen sotavankeja. Päätekijä pakeni kirjan mukaan sodan jälkeen Venezuelaan eikä joutunut vastuuseen teoistaan.

Mielenkiintoinen on myös kirjassa toistettu Kekkosen toiminta. Presidentin tuleva poliittinen ura oli vähällä tuhoutua Saksan yhteyksien takia, mutta kohtalo puuttui peliin, ja Kekkosen maine säilyi ministeri- ja presidenttikelpoisena. Joskus tulevan historian suunta on pienistä asioista kiinni.

Lukemani kansanmurhakuvaukset yhä mielessäni selasin nettiä ja vilkaisin, mitä eräät suomalaiset nykyajan ”aatteen miehet” kirjoittelevat. Jos ajat olisivat toiset, mitä nämä ihmiset saisivatkaan aikaan. Seuraavassa näytteenä ruutukaappaus heidän mielenmaisemastaan.

http://aijaa.com/cUs7YH
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: IkuistaKierrätystä - ti 17.03.2015, 22:36:25
Huikeita revontulia Kuopiossa noin 15 minuuttia sitten!

Käykääpä katsomassa näkyykö teillä jotakin vastaavaa!

Hyvvee yötä!
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Toope - ke 18.03.2015, 22:39:09
Huikeita revontulia Kuopiossa noin 15 minuuttia sitten!

Käykääpä katsomassa näkyykö teillä jotakin vastaavaa!

Hyvvee yötä!

Pitääpä katsoa. Huomenna on paska päivä, lääkärissäkäynti. Ei vakavaa, mutta ikävää.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: IkuistaKierrätystä - ke 18.03.2015, 23:00:56
Huikeita revontulia Kuopiossa noin 15 minuuttia sitten!

Käykääpä katsomassa näkyykö teillä jotakin vastaavaa!

Hyvvee yötä!

Pitääpä katsoa. Huomenna on paska päivä, lääkärissäkäynti. Ei vakavaa, mutta ikävää.

juu, eilenhän niitä oli isosti.

äsken ei näkynyt mitään täällä päin suomea.

Hyvät yöt ja tsemppiä huomiseen

Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Chama - ke 18.03.2015, 23:06:10
... Jatkumo.NET on ihana.

Hui, vähän mua pelottaa kirjoitella palstalla, joka on jonkun mielestä ihana... niin me ihmiset ollaan erilaisia. Heittoa ei pidä ottaa liian vakavasti. Tällaisissa kohdissa ymmärrän miehiä: asiaan, asiaan.  ;D
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sini - to 19.03.2015, 07:45:16
... Jatkumo.NET on ihana.

Hui, vähän mua pelottaa kirjoitella palstalla, joka on jonkun mielestä ihana... niin me ihmiset ollaan erilaisia. Heittoa ei pidä ottaa liian vakavasti. Tällaisissa kohdissa ymmärrän miehiä: asiaan, asiaan.  ;D

Vanhastaan tiedetään, että synnintunto pitää ihmisen kaidalla ja turvallisella tiellä. Nautinnollinen elämä on taas hyvin epäilyttävää. Sinä ilmeisesti haluat olla muurahainen; minä sen sijaan olen heinäsirkka.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hippi - to 19.03.2015, 19:33:16
Tänään pääsin vihdoin ensimmäisen kerran tällä viikolla lähtemään ajoissa töistä, kun oli pakko. Olin varannut hammaslääkärin tarkistusajan niin, että ehdin mukavasti kun lähden heti liukuman alussa. Hammaslääkärin jälkeen kävin Itiksessä pitkästä aikaa ostoksilla ja odottelin tyttäreni työn päättymistä ja tulimme sitten yhtämatkaa kotiin.

Reilu puoli vuotta nyt takana jälkipolven kanssa jälleen samassa pihapiirissä ja hyvin on luonnistunut. Eivät ole ottaneet velvollisuudekseen käydä kyläilemässä, vaan tulevat käymään, jos siltä tuntuu. Välillä toimitan lähikaupan virkaa, kun keittiöni tuntuu olevan paremmin varustettu kuin heidän. Minulle tässä on ollut aika paljon sosiaalisuuden opettelemista, kun ehdin olla yksin jo aika monta vuotta. Ei ehkä ole pahitteeksi tuokaan muutos :)
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hippi - la 21.03.2015, 14:22:34
 
Ihmetyttää miten suoraan ne kauppakeskuksessa olevat liittymien myyjät yrittävät huijata ihmistä saadakseen kaupat tehtyä.

Erehdyin vastaamaan myyjän kysymykseen samalla kuin torjuin hänet kohteliaasti. Kerroin tälle missä firmassa on puhelinliittymäni ja missä netti. Netti oli juuri tämän myyjän edustamassa, joten hän innostui, että nyt laitetaan puhelin samaan pakettiin ja yhdelle laskulle. Kerroin, että en halua siirtää puhelinliittymääni, sillä mistään en saa yhtä edullista ja tarpeeseen sopivaa; eli noin 3-4 kk:n välien tulee parinkympin lasku.

Annoin kuitenkin, puheisiin kun oli käyty, hänen tarkistaa olisiko hänellä tarjota edullisempaa samantasoista nettiliittymää. Selailtuaan aikansa edestakaisin ruudulla tietojani (lauleskellen  :o ::) ), hän yhtäkkiä hän kysyi puhelinnumeroani, johon liittymä laitetaan, numerohan pysyy samana. Hiukan jo ärsyyntyneenä sanoin, että sinunhan piti katsoa löytyykö tarjousta nettiliittymään ja puhelinta ei siirretä. Myyjä totesi vain, että minulla on määräaikainen voimassa elokuulle ja minun pitää sitten palata asiaan.

Kiusallinen kokemus kaiken kaikkiaan. Mietin, että miten noihin pysäyttelijöihin oikein pitäisi suhtautua? En välittäisi olla epäkohtelias, mutta sitten niistä on vaikea päästä eroon, jos en ole ko. tuotteen tarpeessa. Tämä ei suinkaan ole ollut ainoa saman suuntainen kokemus. edellisellä kerralla sähkönmyyjä oli todella päällekäyvä innokkuudessaan ja melkein kävi käsiksi, kun olin lähdössä pois tilanteesta.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hayabusa - la 21.03.2015, 16:27:42
Kiusallinen kokemus kaiken kaikkiaan. Mietin, että miten noihin pysäyttelijöihin oikein pitäisi suhtautua? En välittäisi olla epäkohtelias, mutta sitten niistä on vaikea päästä eroon, jos en ole ko. tuotteen tarpeessa. Tämä ei suinkaan ole ollut ainoa saman suuntainen kokemus. edellisellä kerralla sähkönmyyjä oli todella päällekäyvä innokkuudessaan ja melkein kävi käsiksi, kun olin lähdössä pois tilanteesta.

Olen ottanut sen linjan, että jos yksi kohtelias ei riitä, niin sitten olen tyly. Ammattitaitoiset kaupalliset toimijat yleensä uskovat kohdallani sen ein. Näinä aikoina kaduille kuitenkin ilmaantuu suuri joukko amatöörejä kauppaamaan vaaliehdokkaita. Nämä ihmiskauppiaat eivät osaa kunnolla lukea kuljijoista ettei heidän kauppatavaransa kiinnosta. Erityisen ärsyttäviä ovat vähän tunnetumpien poliitikkojen apupojat ja -tytöt. Nämä wanna-be-poliitikot pyrkivät väkisin henkilökohtaiselle reviirille. Heitä kohtaan olen lähtökohtaisesti kielteinen. Joskus tosin huvitan itseäni ja kerron ehdokkaan kauppaajalle edustavani päin vastaista aatetta esim. persun kauppaajalle olen vihreä mamunhalaaja ja vihreälle olen suursikatilallinen kepulainen jne. Tänään olin sen verran aikaisin liikenteessä, että vaalitelttoja vasta pystyteltiin ollessani kaupungilla. Niinpä sain liikkua rauhassa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hippi - ma 23.03.2015, 20:32:04
Nytpä pitääkin ihan uudella tavalla perehtyä eduskuntavaaliehdokkaisiin, kun olen muuttanut vaalipiiristä toiseen, eli Helsingistä Uudellemaalle. Eipä ole aikaisemmin yhtään tullut vilkuiltua muita kuin oman vaalipiirin ehdokkaita ehkä yhtään vielä ole katsonut, mitä täällä "maalla" on tarjolla.

Klikuttelin eilen aikani kuluksi sitä leikkimielistä Ylen Kandideittia kumpaakin sukupuolta ja laajalla ikäskaalalla ihan vain katsoakseni näkyykö edes joitain tuttuja nimiä. Oli! Tommi Läntinen, jonka ehdokaskuva oli kuin viikon ryyppyputken jäljiltä. Ihmettelen miksi ei ole edes vaivautunut siistimään itseään kuvaan, jos on vakavalla naamalla liikkeellä. No, enpä Läntistä olisi muutenkaan valinnut. Huomattavan vähän tuttuja nimiä tuli vastaan ja kyllästyin pian kliutettuluun.

Ehkä sitten pitää kokeilla onneaan hiukan vakavahenkisemmillä vaalikoneilla :)
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sini - to 26.03.2015, 09:01:43
Viikko sitten torstaina aivan yllättäen alkoi kurkkua kutittaa, joka muuttui kuivaksi yskäksi. Yskää oli vaikea saada loppumaan ja se muuttui koko ajan repivämmäksi. Ihmettelin, mistä voisi olla kyse. Olenko allerginen jollekin? Join vettä ja otin muutaman kerran päivässä yskänlääkettä. Öistä selvisin juuri ja juuri. Sitten sunnuntaina tapahtui raju käänne. Nopeasti muutamassa tunnissa nousi korkea kuume, runsas nuha, kurkkukipu, lihaskivut. Menin tutkimaan nettiä. Ja oireet sopivat täydellisesti influenssan diagnoosiin. Mutta kaikki loppui yhtä yllättäen kuin alkoikin; tänä aamuna tunsin itseni korkeintaan toipilaaksi ja jaksoin kävellä kohtuullisen pitkän lenkin koiran kanssa. Kumma juttu. Edellisestä influenssasta on ainakin vuosikymmen.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Vatupassi - to 26.03.2015, 15:03:33
 :)ihmeparantuminen! ===minä otan aina liikunnan jälkeen (ukon-hattu-uutetta!)

-eli eccina-forcea, sillä olen tuon vilustumisen torjunut, jotkut sanovat sen olevan

alkoholia, siittä en tiijä mutta toimiin ku "tauti! ;)
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - pe 27.03.2015, 10:56:30

Tänään meinasi eräs pyöräilijä törmätä, tai oikeasti törmäsi minuun. Tai minä häneen. Miten vain. Olin ihan unen pöpperössä.

Törmäys päättyi vastaanottavaan haliin. Kaappasin sen vähän vanhemman naisen syleilyyn.

Joten päivä kyllä lähti lämpämin kivasti!
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hayabusa - pe 27.03.2015, 12:42:38
Törmäys päättyi vastaanottavaan haliin. Kaappasin sen vähän vanhemman naisen syleilyyn.

 Puumaa Juha metsästää (https://youtu.be/8xTaWsX_VTc)  ;D

Ps.  Monreposissa olisi kasaribileet... (http://www.eekoo.fi/kauppa/tanssiravintola-monrepos)
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Vatupassi - pe 27.03.2015, 17:12:15
 ;) :-*
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juuli - pe 27.03.2015, 21:39:56
.
K y l m ä .
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - ma 30.03.2015, 13:47:01
 Minua ärsyttävät vallitsevaa systeemiä puolustelevat tyypit, jotka perustelevat systeemiä puolustelevat mielipiteensä systeemin esittämillä olettamuksilla ja valheilla. Tällaisen tyypin kanssa on ärsyttävä keskustella, koska hän pelaa sellaisten sääntöjen mukaan, jotka takaavat sen, että hän on oikeassa ja minä väärässä, kävi miten kävi.

Jos esimerkiksi esitän jollakin foorumilla esimerkin tapauksesta, jossa kansalainen on saanut kokea epäoikeudenmukaista tai muulla tavoin huonoa kohtelua viranomaisten taholta jonkin epäoikeudenmukaisen lain takia, vastaväittäjä kumoaa mielipiteeni sillä, että systeemi on täydellinen, eikä ole olemassa epäoikeudenmukaisia lakeja. Jos kansalaisen ja systeemin intressit ovat ristiriidassa, systeemi on aina oikeassa ja kansalainen väärässä. Vastaväittäjä puolustelee kansalaisen kokemaa kohtelua sillä, että kansalainen on tehnyt väärin, kun ei ole noudattanut lakia. Oma vika siis.

Vaikka millä tavoin yrittäisi osoittaa tälle ihmiselle, että kansalainen ei todellakaan ole tehnyt mitään pahaa eikä siten ansainnut kohteluaan, tai että kohtelu on joka tapauksessa ollut liian julmaa, hän ei suostu myöntämään sitä, koska jos hän myöntäisi sen, hän joutuisi myöntämään, että systeemissä on vikaa. Ja sitä hän ei myönnä.

Esitän käytännön esimerkin, mikä sai minut kirjoittamaan tämän jutun.

Erään blogin kommenttiosastolla keskusteltiin samasta asiasta kuin monilla foorumeillakin viime päivinä eli rangaistusten ankaruudesta. Kirjoitin, että minua ei haittaa, jos joku pääsee liian helpolla, mutta jos luen uutisen, että joku on saanut kohtuuttoman ankaran rangaistuksen, se ärsyttää ja tuntuu epäoikeudenmukaiselta. Esimerkkinä mainitsin eteläsuomalaisen liikemiehen saaman 11000 euron sakon ylinopeudella ajamisesta. Systeemin puolustaja vastasi niin kuin voi olettaa systeemin puolustajan vastaavan. Hän sivuutti pohdinnan siitä, että reaalimaailmassa on tapahtunut ja otti perustelunsa suoraan systeemin propagandasta:

”Mitä taas ylinopeussakkoihin tulee, niin ökymiljonääri ei suinkaan kärsi sen takia että hän on miljonääri vaan sen takia että hän vaaransi lähimmäisensä hurjastelullaan. Sellaisesta piittaamattomuudesta kuuluukin olla seurauksia jotka toimivat varoituksena ja muistutuksena.”

Todellisuudessa ökymiljonääri ei vaarantanut kenenkään turvallisuutta. Tapaus, josta tuomio tuli, on esitetty televisiossa, ja olen itsekin nähnyt sen. Nopeutta oli 37 kilometriä tunnissa, eikä lähimailla ollut ketään, joka olisi vaarantunut.

Koska systeemin puolustaja perustelee väitteensä systeemin esittämällä ”ylinopeus vaarantaa aina muut” -tyyppisellä propagandalla, hänen on mahdotonta myöntää, että joku voisi ajaa ylinopeutta vaarantamatta muita. Vaikka muita ei olisi olemassakaan, muut vaarantuisivat silti, koska propagandassa niin sanotaan. Ja vaikka 37 kilometriä tunnissa ei näyttäisi hurjastelulta eikä olisi hurjastelua, se olisi sitä kuitenkin, koska propagandassa niin sanotaan. Se lakkaisi olemasta muita vaarantavaa hurjastelua ainoastaan silloin, jos nopeusrajoitus poistettaisiin.

Valtiolla on yksinoikeus päättää, onko jokin asia jotakin. Sillä, mitä asia oikeasti on, ei ole merkitystä, koska valtiolla on monopoli määritellä, mitä asiat ovat puhuttiinpa nykypäivästä tai historiasta. Ei ole olemassa muuta oikeasti kuin valtion määrittelemä oikeasti. Se taas voi olla mitä sattuu eikä se välttämättä vastaa kansalaisten käsityksiä, joilla puolestaan ei ole merkitystä.

Politiikka ratkaisee. Neuvostoliiton tyyppisessä diktatuurivaltiossa valtion määrittelemät oikeasti ja todellisuudessa olivat jotain aivan muuta kuin miten yksityiset kansalaiset näkivät asioiden olevan omassa todellisuudessaan.

Systeemin puolustaja korvaa tosiasiat valtion propagandalla. Hän voittaa aina väittelyt, koska valtion propaganda on virallisesti totta, vaikka se olisi toisessa – varsinaisessa - todellisuudessa millaista valhetta tahansa.

Systeemin puolustajan motiiveja voi vain arvella. Onko hän sisältä niin tyhjä, että tyhjyys pitää täyttää virallisella tiedolla, vaikka se riitelisi sen kanssa, mitä ihminen silmillään näkee ja korvillaan kuulee. Kun pumppaa itsensä täyteen virallista tietoa, kokee kai olonsa turvalliseksi. Silloinhan on aina oikeassa. Ei ole ristiriitoja. Ei tarvitse itse ajatella. Tarvitsee vain muistaa ulkoa opitut propagandalauseet. Niillä pärjää.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ma 30.03.2015, 14:17:01
Minua ärsyttävät vallitsevaa systeemiä puolustelevat tyypit,

Itse ärsyynnyn ihmisistä, jotka yleensä tai aina asettuvat yleisen mielipiteen puolelle asiaa sen kummemmin miettimättä. Se on oikeastaan ärsyttävin piirre, mikä ihmisessä voi olla. Systeemin puolustaminen on tavallaan sama asia, puolustetaan organisaatiota ihmistä vastaan.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: wade - ma 30.03.2015, 14:34:23
Kopek:
systeemi on ilmeisen ristiriitainen "olio": kapitalistinen systeemi on mahdollistanut sen, että systeemin puitteissa subjekti (jota sinä varmasti kutsuisit "yksilöksi") voi kerryttää niin paljon tuloa, että päiväsakkojärjestelmän puitteissa häntä rangaistaan noin raskaasti.

Jos systeemi itse on subjektinsa mahdollistanut suhteellisesti noinkin rikkaana toimijana, eikö se saa myös rankaista omaa subjektiaan yhtä ristiriitaisen epäoikeudenmukaisesti niin halutessaan?

Positiivista epäoikeudenmukaisuutta (systeemin piirissä on mahdollista kerryttää kohtuuton määrä tuloa) vastaa negatiivinen epäoikeudenmukaisuus (nimellisestä rikkeestä on mahdollista saada määrältään kohtuuton rangaistus).

Minua häiritsee enemmän tuo ensiksi mainittu epäoikeudenmukaisuus, siksi ehkä päivän fiiliksissäni toiseksi mainittu epäoikeudenmukaisuus (vaikka kertomasi tapaus onkin naurettava: hiljalleen lipumisesta sakkoa) aiheuttaa lähinnä hymähdyksen.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hayabusa - ma 30.03.2015, 19:42:45
Minua ärsyttävät vallitsevaa systeemiä puolustelevat tyypit, jotka perustelevat systeemiä puolustelevat mielipiteensä systeemin esittämillä olettamuksilla ja valheilla. Tällaisen tyypin kanssa on ärsyttävä keskustella, koska hän pelaa sellaisten sääntöjen mukaan, jotka takaavat sen, että hän on oikeassa ja minä väärässä, kävi miten kävi.
...
Todellisuudessa ökymiljonääri ei vaarantanut kenenkään turvallisuutta. Tapaus, josta tuomio tuli, on esitetty televisiossa, ja olen itsekin nähnyt sen. Nopeutta oli 37 kilometriä tunnissa, eikä lähimailla ollut ketään, joka olisi vaarantunut.
...
Systeemin puolustajan motiiveja voi vain arvella. Onko hän sisältä niin tyhjä, että tyhjyys pitää täyttää virallisella tiedolla, vaikka se riitelisi sen kanssa, mitä ihminen silmillään näkee ja korvillaan kuulee. Kun pumppaa itsensä täyteen virallista tietoa, kokee kai olonsa turvalliseksi. Silloinhan on aina oikeassa. Ei ole ristiriitoja. Ei tarvitse itse ajatella. Tarvitsee vain muistaa ulkoa opitut propagandalauseet. Niillä pärjää.

Olen ilmeisesti ärsyttävä systeeminpuolustelijatyyppi, koska esitin toisessa ketjussa, että kyseisen esimerkkitapauksen tuomio oli periaatteellisesti oikein. Jatkan siis ärsyttämistä kertaamalla "olettamuksia ja valheita".

Varmaan helpompi on aloittaa siitä, onko yli kymppitonnin sakot oikein. Olen edelleen sitä mieltä, että ehdottomasti kyllä. Jotta rangaistukset eivät olisi liian kovia tai lieviä eri henkilöille, meillä on päiväsakkojärjestelmä. Toiselle satasen hankkiminen on saman työn takana kuin toiselle kymppitonni. Niinpä tosiaan suurelta tavallisen ihmisen korvaan kuulostava sakko on hyvä rangaistus.

Entä onko 37 kilometrin tuntinopeudesta oikein antaa rangaistus? Riippuu monestakin seikasta. Paikalla oli nopeusrajoitus 5 km/h. Tämä tarkoittaa yli 30 km/h ylinopeutta tai pahemmin määriteltynä seitsenkertaista ylinopeutta. Oli oikeuden tuomion perustelu kumpi tahansa, niin kyllä tuo täyttää ylinopeuden määritelmän. Joten jonkinmoinen rangaistus on paikallaan. En ota kantaa päiväsakkomäärään.

On esitetty ettei kyseinen veneilijä aiheuttanut vaaraa muille liikenteessä oleville, koska niitä ei kanavanpätkällä ollut. Samaa perustelua käytetään tyhjällä tiellä kaahatessa. Mutta kyse on ennakoitavuudesta. Tästä ei ole pitkä aika kun eräs autoilija lähti ylittämään valtatietä Kaakkois-Suomessa. Samalla tiellä kaahasi virka-auto ministeri takapenkillä kyydissä. Tien ylittäjän pitää varmistua, että ehtii alta pois ennen päätietä kulkevia. Nyt tienylittäjä ei voinut ennakoida ministerin auton nopeutta huonoin seurauksin. Veneilijän kohdalla on kyse on vastaavasta asiasta - vaaraa ei aiheudu ennen kuin kolahtaa, silloin vain on liian myöhäistä.

Asioissa voi olla lieventäviä tai vaavasti koventavia tekijöitä. En muista kerrottiinko uutisoinnisa mitä oikeus oli tulkinnut niistä. Eli oliko annettu päiväsakkomäärä mistä kohtaa skaalaa tuon tyyppisestä rikkeestä. Asiat harvoin ovat yksiselitteisiä. Julkisuudessa on esimerkkitapauksestamme uutisoitu venekaaharilähtöisesti. Tähän monet, myös minä, ovat antaneet vastareaktionsa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - ma 30.03.2015, 20:04:08
Varsin pitkälle olen Hayabusan kanssa samaa mieltä.
Hayabusa tarkasteli rikosta ja tilannetta, Kopek lähtee siitä että systeemi (ilmeisesti se että häneltä ei kysytä) on väärin.

Systeemillä tarkoitettaneen sitä, että kansa valitsee varsin vapaissa vaaleissa edustajansa parlamenttiin, ja parlamentti säätää lait. Tuomiovalta on oikeuslaitoksella ja toimeenpanovalta hallituksella, jonka sisäministeriö on poliisin "esimies".
Tämä on siis väärin, ilmeisesti koska kansa äänestää väärin.

Kopek hyökkää valtion vallankäyttöä vastaan useassakin kohtaa vuodatustaan. Se on niin helppoa, vaihtoehtoa hän ei rohkene sanoa. Yksi varsin populistinen esimerkki ei saa minua vakuuttuneeksi että systeemi on väärä ainakaan siltä osin.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Keijo Kullervo - ke 01.04.2015, 09:14:34
Ei näy Lappeenrannan ja Lemin välillä kuutostiellä peltipoliiseja?
https://scontent-bru.xx.fbcdn.net/hphotos-xtp1/v/t1.0-9/s526x395/11031136_933354320029783_7021192045613116620_n.jpg?oh=acb769410c42e87d038406a42e3c7e2f&oe=559D012B

Ajattelin ottaa kännykällä kuvan naamastani, printata sen ja laittaa kesämökkimme seinään ja sitten siinä kuvan lähellä lukee:

"Täällä vartioin minä."

Keijo Kullervo
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - ke 01.04.2015, 09:20:38
Meillä on jo "Fiilikset ja päivän mietteet". Onko ihan varma että KeijoKullervo tarvitsee mietteilleen oman ketjun?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hayabusa - ke 01.04.2015, 09:44:21
Laajenna sinäkin Keijo Kullervo maailmankuvaasi - ja käväise Kouvolassa!
Matkalla on muistaakseni muutama kameratolppa.

Ps. mökkivahtina selfietä paremmin voisi toimia belfie  ;)
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Keijo Kullervo - ke 01.04.2015, 10:59:56
Meillä on jo "Fiilikset ja päivän mietteet". Onko ihan varma että KeijoKullervo tarvitsee mietteilleen oman ketjun?

Tämä päivä onkin ihan erikoinen päivä.

Jäin tänä päivänä eläkkeelle 10 vuotta sitten eikä se ollut mikään  huhtikuun ensimmäisen päivän pila.


Ystävällisesti...

Keijo Kullervo

Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hippi - to 02.04.2015, 17:00:07
Nyt alkoi hyvä hengähdystauko poikkeuksellisen toimeliaan jakson jälkeen. Kiirettä on ollut niin töissä kuin vapaa-aikanakin, mikä on ottanut hiukan voimilla ab-kuurin aikana. Mutta nyt lepoa ja rentouttavia kotiaskareita. Viherkasvit ovat kaivanneet jo pitkään keväthuoltoa, mutta asia on lykkääntynyt milloin mistäkin syystä ja jos ei syytä ole ollut, niin hyviä tekosyitä on löytynyt.

Neljällä lomapäivällä pääsiäisen vuoksi saa runsaan viikon mittaisen loman. Senkin jälkeen on vielä toista viikkoa käyttämättä vanhoja lomia ja niistä jouduin osan siirtämään toukokuulle, kun koko ryhmämme ei voi olla poissa samaan aikaan ja olin taas viimeinen, joka muisti varata loma-aikoja. Eipähän ollut kuin pari irtopäivää mahdollista sijoittaa enää huhtikuulle tämän lomaviikon jälkeen, siksi loput menivät siirtoon.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Vatupassi - la 04.04.2015, 16:28:20
-päivänrisusavotta suoritettu, siipan kanssa!

-erittäin hyvää fengshuita suhteeseen!!

-huvi ja hyöty samalla! :) :) :)
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - ma 06.04.2015, 21:47:56

Sorry jos en oikein voi osallistua. On vähän taas erilaista fiilispuolella.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hippi - ma 06.04.2015, 22:46:53
Juha hei, ei mitään hätää. Ison J:nkin sanotaan lepäilleen aina välillä.
Kyllä se lepo tavalliselle ihmisellekin välillä on tarpeen.


Itse olen ihmetellyt miten päivät karkaavat käsistä. Paljon kaikenlaista pientä puuhaa olisi tehtävänä, mutta ei aina jaksa innostaa ja sitten tulee pelattua koneella vähän turhankin paljon. Paikallaan nököttäminen taitaa syödä energiaa paljon enemmän kuin ahertaminen. Monesti viikonloppuna tai lomalla olen paljon väsyneempi kuin hetkisten työpäivien jälkeen.

Perjantaista asti yritin löytää sopivaa hetkeä kouliakseni chilini ja vasta tänään sen hetken löysin, tai pikemminkin pakotin itseni sen tekemään. Harmittaa, että olen sitä lykännyt ja olen niiden kanssa näin myöhässä. Tosin alkuvuosi on ollut niin synkeä, että ilman lisävaloa niistä aikaisemmin olisi tullut ihan rimpuloita.

Jotain tehdäkseni nyt lomalla tarjouduin parille vaahtosammuttimen kokoiselle iltapäivähoitajaksi. Tuleepahan tähänkin huusholliin taas hiukan vipinää. Samalla saan hyvän tekosyyn jättää jotain tylsempää puuhaa tekemättä :)
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Jaska Jokunen - ti 07.04.2015, 00:42:35
Monesti viikonloppuna tai lomalla olen paljon väsyneempi kuin hetkisten työpäivien jälkeen.
Ei tavatonta ja iän myötä lisääntyy että rauhoittuminenkin ottaa aikansa. Lepääminen on kuitenkin hyödyksi ja tarpeen.
Nuorena sanottiin, että pitkään nukkuminen kaunistaa. Veli a4 äänestysketjussa todistaa, että olen jo aika kaunis.
Pitkään laiskottelin pitkään huonolla omallatunnolla. Mutta vanhempanakin oppii.

Pääsiäinen on omiaan rauhoittumiseen jos ei ole muuta. Liikuntakaverit vetivät välistä eikä tänään ollut muuta. Kaupatkin kiinni. Paitsi paistoin karitsanpaistin. Lihalämpömittari on elinaikani suuria keksintöjä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hippi - ke 08.04.2015, 22:45:58
Yksinelämisen ainoana haittana näen sen, että ei ole kukaan potkimassa liikkeelle. En tarkoita, että tämä toinen välttämättä tekisi aktiivisesti itse mitään. Riittää, että itse olen ottanut puheeksi jonkun tekemisen, niin tunnen asiakseni myös sen tehdä. Ei tule lykättyä tekemisiä syyttä suotta hamaan tulevaisuuteen. Yksinhuoltajana sain päivät pyörimään helposti, kun ipanoille kerroin edeltäkäsin milloin mitäkin tehdään. Nämä olivat mestareita pitämään minut aikataulussa. Kissojen kanssa elellessä on vain kaksi kellonaikaan sidottua tehtävää, kissojen aamuruoka ja kissojen iltaruoka. Näistä nuo pitävät tarkoin huolen, muusta tekemisestäni eivät piittaa.

Viimeisen kuukauden aikana olen alkanut tuntea itseni hyvin vajavaiseksi, kun olen seurannut Kamarin ketjustojen sikiämistä. Tähän ikään mennessä en ole vielä oppinut tutkailemaan sisintäni, millainen ihminen olen, vatvomaan suhdettani ympäristöön ja muihin ihmisiin, tutkailemaan motiivejani milloin jääkaapilla käyntiin, milloin johonkin muuhun tekemiseen jne. En tiedä sitten olenko ollut vain liian kiireinen pysähtyäkseni noiden asioiden äärelle vai onko elämäni vain liian yksinkertaista tai jopa pinnallista, ettei siinä juuri ole ainesta syvällisesti pohdittavaksi kovin pitkään. Kuuluuko ihmisen loputtomasti analysoida itseään ja tekemisiään?

Tästä päivästä jäi kivat fiilikset, vaikka ei juurikaan hiljaista hetkeä ole ollut.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - to 09.04.2015, 02:00:17
Kuuntelin autolla ajaessani Katariina Sourin ohjelmaa, jossa hän haastattelee Tuomas Enbuskea. On mielenkiintoista kuunnella kahden mensalaisen keskustelua. Ohjelma jäi vähän kesken, joten kuuntelen sen loppua parhaillaan Yle Areenasta.

En yleensä harrasta viihdeohjelmia, mutta nyt katsoin uteliaisuudesta viime viikolla nauhoitetun David Hasselhoff shown. Jostakin syystä katsominen oli ajoittain kiusallista. Katsoinkin joitakin kohtia pikakelauksena. Ohjelmassa esiteltiin suomalainen kuuluisuus Maria joku... täytyy katsoa ohjelmatiedoista... Veitola. Hasselhoff kysyi, miksi hän on niin kuuluisa.

En ollut koskaan kuullutkaan kyseisestä henkilöstä. Myös ulkonäkö oli täysin vieras. Suomessa voi siis olla kuuluisa, vaikka osa ihmisistä ei tietäisi kuuluisuudesta tai koko henkilöstä mitään.

Toinen esimerkki on vanhempi. Joitakin vuosia sitten tiedotusvälineet kertoivat suurena uutisena, että Nightwish oli erottanut solistinsa Tarja Turusen. En ollut koskaan kuullut sen enempää Nightwishistä kuin Turusestakaan. En vieläkään tiedä, millaista musiikkia kyseinen orkesteri tai yhtye tai bändi, tai miksi sitä pitää sanoa, tekee. En tiedä, onko se iso, vai onko se pieni. Tiedän ainoastaan nimen, koska se on esiintynyt julkisuudessa. Turusen ulkonäöstä minulla on uutiskuvien perusteella jonkinlainen käsitys. Googlatessani laulajan nimeä huomasin, että tapahtumasta onkin jo 9½ vuotta.

Suomessa voi siis olla kuuluisa yhtye ja kuuluisa laulaja, vaikka osa ihmisistä ei tietäisi niistä mitään. Ennen vanhaan, kun televisiokanavia oli yksi tai kaksi, tavalliset television kuuluttajatkin olivat suuria julkkiksia. Entisaikojen elokuvatähdet olivat myös.

Voisikohan kuuluisuutta mitata prosenteissa, eli kuinka monta prosenttia suomalaisista tietää julkkiksen. Matti Nykänen ja Mika Häkkinen ovat todennäköisesti olleet aika korkean prosenttiosuuden kuuluisuuksia. Kauan vaikuttaneet johtavat poliitikot lienevät myös.

Kuka mahtaa olla kaikkien aikojen kuuluisin suomalainen.

http://areena.yle.fi/radio/2713168
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Chama - to 09.04.2015, 07:15:12
Viimeisen kuukauden aikana olen alkanut tuntea itseni hyvin vajavaiseksi... En tiedä sitten olenko ollut vain liian kiireinen pysähtyäkseni noiden asioiden äärelle vai onko elämäni vain liian yksinkertaista tai jopa pinnallista, ettei siinä juuri ole ainesta syvällisesti pohdittavaksi kovin pitkään. Kuuluuko ihmisen loputtomasti analysoida itseään ja tekemisiään?

Mitäpä jos onkin niin päin, että psyykkisesti kaikkein ehjimmät vatvovat itseään ja tekemisiään kaikkein vähiten... ?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - to 09.04.2015, 07:31:01
Mitäpä jos onkin niin päin, että psyykkisesti kaikkein ehjimmät vatvovat itseään ja tekemisiään kaikkein vähiten... ?

Luulen samoin. Yleensäkään ei kannata pysähtyä miettimään asioita, jos ne toimii.

Toisaalta voi olla myös niin, jos jokin ei toimi, on ainoa järkevä asia pysähtyä. Kelailua voi yrittää, jos sen arvelee auttavan.

Jos ei itse ymmärrä pysähtyä törmäilyssään, niin vaatimus tulee viimeistään muilta. Usein muilta tuleva vaatimus on sitä, että joutuu olemaan heittopussina. Siihen ei kuulu niin paljoa itseohjautuvuus, vaan pelkkä muiden mukaan toimiminen. Se ei pysyvänä ratkaisuja käy oikeasti myöskään sille, joka pyrkii kertomaan sen, miten asioiden tulisi olla.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Chama - to 09.04.2015, 07:37:18
Kuuntelin autolla ajaessani Katariina Sourin ohjelmaa, jossa hän haastattelee Tuomas Enbuskea. On mielenkiintoista kuunnella kahden mensalaisen keskustelua.

Näitä mensalaisia arvostetaan nykyään liikaa. Itse olen elänyt yhden, Mensan sisäisen hierarkian mukaan, huippuälykkään, kanssa kohta sen 40 vuota ja, no jaa, näihin vuosiin on mahtunut monta aivan tolkutonta rimanalitusta.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hippi - to 09.04.2015, 09:08:26
Voisikohan kuuluisuutta mitata prosenteissa, eli kuinka monta prosenttia suomalaisista tietää julkkiksen. Matti Nykänen ja Mika Häkkinen ovat todennäköisesti olleet aika korkean prosenttiosuuden kuuluisuuksia. Kauan vaikuttaneet johtavat poliitikot lienevät myös.

Kuka mahtaa olla kaikkien aikojen kuuluisin suomalainen.

Itse arvelisin Urho Kekkosen olevan kaikkien aikojen kuuluisin suomalainen, mutta kuulun siihen sukupolveen, joka pohti kuka valitaan uudeksi kekkoseksi Urkin väistyttyä tehtävästään. Voi olla, että nykyisellä koululaissukupolvella Kekkonen on yksi nimi historiassa muiden joukossa?

Lienee suurikin ero kysytäänkö vain suomalaisilta vai kysytäänkö koko maailmalta kuka suomalainen on tunnetuin. Kun ottaa huomioon Suomen syrjäisyyden maailmanpolitiikassa ja ajan kulumisen Kekkosen ajoista, varmaan "kaikkien aikojen" kuuluisinta suomalaista pitää etsi tuoreemmista maailmanvalloittajista. Martti Ahtisaari voisi olla yksi kuuluisimmista.

Yksi mittari on googlemainintojen lukumäärä ja se sitten antaakin aivan erilaisen tuloksen. Listalla on monia suomalaisia, joista hädintuskin olen kuullut. Listan muodostamsiessa ongalmana on lisäksi se, miten ja kuka noita osumia etsii.

Tässä yksi lista viiden vuoden takaa: http://www.ilmatar.net/~np/kuuluisat/ (http://www.ilmatar.net/~np/kuuluisat/)

Tämän kymmenen vuoden takaisen listan mukaan Linus Torvalds olisi ylivoimainen ykkönen: http://www2.hs.fi/extrat/kulttuuri/kuuluisin/suomalainen.html (http://www2.hs.fi/extrat/kulttuuri/kuuluisin/suomalainen.html)
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - to 09.04.2015, 09:15:58
Kuuntelin autolla ajaessani Katariina Sourin ohjelmaa, jossa hän haastattelee Tuomas Enbuskea. On mielenkiintoista kuunnella kahden mensalaisen keskustelua.

Näitä mensalaisia arvostetaan nykyään liikaa. Itse olen elänyt yhden, Mensan sisäisen hierarkian mukaan, huippuälykkään, kanssa kohta sen 40 vuota ja, no jaa, näihin vuosiin on mahtunut monta aivan tolkutonta rimanalitusta.

Älykkyys ja tolkku ovat eri asioita. Niin taitavat olla myös älykkyys ja järki. Ja tunteisiinhan älykkyys ei taida suuremmin vaikuttaa. Tunteet puolestaan ohjaavat tekojamme monesti enemmän kuin järkisyyt ja älyllinen pohdinta. Älymystön edustajia on mukana mitä ihmeellisimmissä asioissa, poliittisissa haihatteluissa, ääriliikkeissä ym., joista tyhmemmät älyävät pysyä erossa. Ehkä tässäkin on taustalla tunne-elämä. Älykäs haluaa kokea, että hän on edistyksellinen ja kuuluu yhteiskunnan soihdunkantajiin. Eivät kuitenkaan kaikki. Ja voihan tyhmempikin kuvitella itsestään vaikka mitä.

Tyttäreni oli vähän aikaa Mensan jäsenenä läpäistyään testin. Hän ei viitsinyt kuitenkaan enää maksaa jäsenmaksua. Vaikka blogikirjoittaja Ruukinmatruuna tyypitteleekin älykkäät ihmiset sosiaalisesti kömpelöiksi ja poikkeaviksi, hänen yleistyksensä ei voi koskea kaikkia. Eivät esimerkiksi Souri ja Enbuske vaikuta sosiaalisesti eristyneitä nörttityypeiltä. Tyttärellänikin on erittäin laaja kaveripiiri. Hän tutustuu ja ystävystyy ihmisiin hyvin nopeasti missä tahansa.

Jos vielä palataan aiemmin mainitsemaani radio-ohjelmaan, Enbuske esitti siinä mielenkiintoisia havaintoja naisten ja miesten luovuuden eroista. Hän oli pannut merkille, että miesseurassa puhutaan yleensä asioista kuten politiikasta tai tekniikasta tai muusta tällaisesta. Naisten seurassa puhutaan sen sijaan ihmisistä ja ihmissuhteista. Tällaisen havainnon minäkin olen tehnyt niissä piireissä, joissa liikun.

Miehet puhuvat autoista ja laitteista ja matkoista ja muista tämän tyyppisistä asioista mutta eivät kovin paljon ihmisistä ja ihmisten suhteista. Totta kai tällaisistakin asioista voidaan puhua, jos ne liittyvät jotenkin ”aiheeseen” eli siihen varsinaiseen asiaan, mistä puhutaan. Voidaan esimerkiksi pohtia poliittisen puolueen asioita ihmissuhdenäkökulmasta, eli miten johtajilla menee keskenään. Voidaan puhua valtataistelusta ja poliittisesta juonittelusta. Asioiden käsitteleminen on kuitenkin pinnallisempaa kuin naisten keskusteluissa, joissa ihmissuhteet ovat pääosassa.

Kun nainen kertoo työstään ja työpaikastaan, hän kertoo siellä olevista ihmisistä ja heidän keskinäisestä kemiastaan. Kun mies kertoo työstään ja työpaikastaan, hän kertoo ohjelmista ja laitteista ja rakennuksesta ja parkkipaikasta ja aikatauluista ja niin edelleen. Voi hän tietysti kertoa ärsyttävästä pomostaankin, eli eivät ihmiset täysin pois suljettu aihe ole.

Vaikka käytin edellä sanoja mies ja nainen, käytän niitä tekstin ulkopuolella aika vähän. Ne ovat jotenkin ulkopuolisia kuvauksia. Koen vieraaksi ja suorastaan kiusalliseksi käyttää näitä nimityksiä tutuista ihmisistä. Voin esimerkiksi sanoa, että tiellä käveli joku nainen tai joku mies. Mutta jos tiedän kyseisen henkilön nimeltä, en sano häntä naiseksi tai mieheksi. Itseäni en myöskään ajattele miehenä... yök, tuntuu pahalta kirjoittaakin asiasta. Samoin en myöskään ajattele tuttaviani miehinä – olenhan tuntenut heistä useimmat lapsuudestani ja nuoruudestani saakka. Milloin meistä muka jotain miehiä on tullut. Olemme tyyppejä, kavereita, tuttuja. Olemme ihmisiä, joilla on nimet.

Yhdistän ”mies” -sanaan mainoksissa esiintyvän maskuliinisen arkkityypin, joka haisee partavedelle valkoisessa paidassaan. Hän on virallinen ja tärkeä. Hän on – jos ei fyysisesti niin ainakin henkisesti – vanhempi kuin minä. Hän ei ole leikkisä. Hän ei ole rento. Hän on vakava ja tärkeä.

http://image.made-in-china.com/2f0j00CjaEnGKhYRog/2012-Fashion-Business-Mens-Dress-Suits-LJ-1211-.jpg

Ajatus naisesta on väljempi. Kriteerinä on kenties ikä, vaikka en osaakaan sanoa, missä iässä tyttö muuttuu naiseksi. Se riippuu ehkä asiayhteydestä. Itse asiassa on kiusallista joutua miettimään, miksi naispuolista henkilöä pitäisi nimittää. Ehkä samaa pätee miespuolisiinkin.

http://dbsjeyaraj.com/dbsj/wp-content/uploads/2013/03/PKFM031913.jpg

Erään kyselyn mukaan ”World’s Most Gorgeous Woman Politician”.

Jos itse joudun pukemaan johonkin tilaisuuteen puvun, mitä tapahtuu erittäin harvoin (viimeksi tätini hautajaisissa syksyllä) koen olevani ei oma itseni aivan kuin olisin jonkinlaisessa naamiaisasussa. Kun tapahtuman jälkeen riisun asun päältäni ja vedän farkut jalkaani ja rähjäisen puseron päälleni, muutun taas omaksi itsekseni. Jotain kertonee se, että en osaa edes sitoa kravattia, vaan jonkun muun on se pantava. Ehkä on ollut jonkinlaista kapinaa ”aikuisten maailmaa” ja virallisuutta ja pukukulttuuria kohtaan, että en ole opetellut.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hippi - pe 10.04.2015, 08:54:47


Kaikkein vaikein kysymys minulle on aina ollut ja tulee aina olemaan, näin uskon, että kuka MINÄ olen?

Hyvä, oikea kysymys, nyt vain kysyt itseltäsi, kuka tuota kysyy.?

Onko se kysyjä, joku muu kuin ajatus?

Minulle aina välillä tulee mieleen saman suuntainen kysymys: Mitä, jos minä en olisikaan minä, vaan joku muu? Missä olisin ja mitä tekisin?

Ajatus on tullut usein vielä jossain päivittäisessä rutiinissa, jossa ajatus harhailee vailla päämäärää, esimerkiksi työmatkallani. Kysymyssarja jatkuu kysymyksellä: Jos minä en olisi minä, niin mitä tässä juuri nyt olisi? Olisiko tyhjä paikka metrossa tai nykyisin bussissa, vai olisiko joku muu ottanut tämän paikan. Tuskin olisi kuitenkaan matkalla samaan kohteeseen kuin minä juuri nyt. Jonkun muun, tai varmaan joidenkin muiden, olisi pitänyt tehdä ne työt, jotka pitkän työurani aikana olen tehnyt työnantajalleni. Minulla on tätä kautta ollut paikka ja tehtävä maailmassa, mutta en olisi korvaamaton.

Korvaamaton olen ollut vain siinä, että kolme tytärtäni olemassa. Juuri nämä kolme. Juuri heitä ei olisi voinut syntyä ilman minua. Ajatus saa minut tuntemaan itseni hyvin merkitykselliseksi siitäkin huolimatta, että en heitä ole yksi saanut aikaan.

Melkoisia kysymyksiä, joista tuntuu pää vain menevän pyörälle.  :-\
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - pe 10.04.2015, 10:52:46
Viimeisen kuukauden aikana olen alkanut tuntea itseni hyvin vajavaiseksi, kun olen seurannut Kamarin ketjustojen sikiämistä. Tähän ikään mennessä en ole vielä oppinut tutkailemaan sisintäni, millainen ihminen olen, vatvomaan suhdettani ympäristöön ja muihin ihmisiin, tutkailemaan motiivejani milloin jääkaapilla käyntiin, milloin johonkin muuhun tekemiseen jne.

Yleensä en Kamarin aiheita lue, tuollaiset tutkailut ja vatvomiset ovat minun mielestäni turhanpäiväisiä.

Olen huomannut Hipin muuttuneen ahkerammaksi kirjoittajaksi verrattuna muutaman kuukauden - takaiseen aikaan. Ihan kiva.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hippi - pe 10.04.2015, 11:56:30
Aktivoitumiseni on ollut yllätys itsellenikin. Ympäristönvaihdos hieman rennompaan on tehnyt hyvää, etenkin kun pahin kuohunta on toivottavasti nyt ohi. Lisäksi on ollut noita vanhoja lomia pidettävänä, joten luppoaikaa on ollut tavallista enemmän.

Luen yleensä paljon laajemmalta alueelta aiheita kuin mihin itse osallistun. Lukiessa kyllä usein herää jotain mietteitä, mutta ei välttämättä sellaisia, jotka ansaitsevat paikan varsinaisessa ketjussa. Tämä sekalaisia mietteitä sisältävä ketju on minusta oivallinen paikka varsinaisen ketjun ja Tislaamon välimaastossa. Voi kirjoittaa mietteistään häiritsemättä niitä, jotka varsinaiseen aiheeseen ovat kovin syventyneet.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: socrates - la 11.04.2015, 13:06:20

Olen huomannut Hipin muuttuneen ahkerammaksi kirjoittajaksi verrattuna muutaman kuukauden - takaiseen aikaan. Ihan kiva.

Olen saman pannut merkille, Hippi on ohittanut Juhan sisällön tuottajana. Lienee menossa totaalinen osien vaihto: Hipistä tulee mestarijuhailija ja Juhasta kaappitosikko.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hippi - la 11.04.2015, 13:12:14

Kiitos huomautuksesta.
Ehkäpä on parasta pitää taas taukoa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: socrates - la 11.04.2015, 13:13:40

Kiitos huomautuksesta.
Ehkäpä on parasta pitää taas taukoa.

Ei kannata pitää, foorumi pysyy hengissä teidän urakoitsijoiden ansiosta.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: socrates - la 11.04.2015, 13:19:14

Ei Hippi tosikkoudestaan helposti eroon pääse.

Häneen se näyttää liimautuneen ikävällä tavalla.

Muutenhan Hippi olisi loistava ja jopa älykäskin Foorumisti.

Mielestäni hänen oma tosikkoutensa rajaa mahdollisuuksia suureen läpimenoonsa.

Minusta Hippi on arkisuuden mestari. Sellaisesta voi kasvaa arjen sankari.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Keijo Kullervo - su 12.04.2015, 11:20:07
"Eipä taida meistä olla lähtemään mökille tänään.
Eilisen urakan jälkeen roppa on kuin hakatulla sammakolla... Joka paikka on vähän kipeänä....
Sitä se tekee vaikka käymme molemmat kuntoilemassa ja uimassa, mutta ihan eri lihaksiin haravoiminen taitaa käydä. Kiva kun sai huomata että on ainakin yli sata- kaksisataa lihasta joista en ole tiennyt mitään?
Tuntuu ainakin siltä.
https://www.netikka.net/mpeltonen/siirretyt/tekstit/ihminen.htm
Onneksi on vasta huhtikuu ja aikaa tehdä niitä mökkihommia myöhemminkin... Lupasi kyllä sateitakin tänne Lappeenrannan seuduille iltapäiväksikin...
Onhan niitä ilmoja."

Keijo Kullervo
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Toope - ke 15.04.2015, 00:45:02
Miksei kukaan ole avannut NHL-ketjua, avataan vain näitä ihmisaiheita?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hippi - to 16.04.2015, 20:10:47
Todella kiireisen työviikon päätös ja pidennetty viikonloppu edessä. Onneksi on vielä lomia, joten voi pitää nelipäiväisiä työviikkoja parikin tässä vielä.

Jännityksellä odotan voinko nauttia yksielämisen eduista tänä viikonloppuna ja toteuttaa suunnitelmani. Kävin jo viikolla kangaskaupassa ostamassa kangasta ja ajattelin ommella sohvaan irtopäällisen. Tiiviimpi sileä materiaali on helpompi imuroida siistiksi kissan karvoista ja sen voi tarvittaessa pestä, jos joku sattuu yökkäämään karvapallon tai liian ahneesti syödyn aterian sohvalle.

Tulevalle viikonlopulle muuta ohjelmaa vielä, äänestäminen ja formulakisat.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - la 18.04.2015, 07:46:08

Migreeni. En voinut nukkua. Vähiin jäi unet. Kävelyllä. Uuvutti. Hyvä kun pääsin takaisin. Teki mieli keltaista Jaffaa. Ihan outo mielihalu. Söin appelsiinin ja join vettä. En tiedä, lähtiskö kaupalle ostamaan vain pienen pullon Jaffaa. Älytöntä jos täytyy tehdä se.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: mikainen - la 18.04.2015, 10:12:13
Miksei kukaan ole avannut NHL-ketjua, avataan vain näitä ihmisaiheita?

Eihän siellä koneet pelaa toisiaan vastaan. Voisi avata ketjun NHL-pelaajien sielunelämästä. :)
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hippi - la 18.04.2015, 21:38:46
 YLE:n TV1:n uutiset ylitti jälleen kerran ärsytyskynnyksen. Urheilu-uutisissa kerrottiin jostain joukkuepelaajasta, joka on suominut joukkuetta tai valmennusta kovin sanoin somessa. Ei kerrottu, mitä tämä henkilö on sanonut mutta kehotettiin menemään lukemaan netistä miten valmentaja on reagoinut ja vastannut syytöksiin. Asia sanottiin niin monisanaisesti, että samassa ajassa olisi ehtinyt tiivistää sen varsinaisen asiankin, eli mitä henkilö sanoi ja mitä toinen siihen on vastannut.
 
Tässä tapauksessa varsinainen asia ei ollut lopultakaan kovin kiinnostava, kun ei jäänyt mieleen, oliko kysymys jalkapallosta vai jostain muusta joukkuelajista. Ärsyttävää on tuo jatkuva uutisten ja juttujen jättäminen puolitiehen ja päättäminen ”lukekaa itse netistä loput” tokaisuun. On tietenkin ymmärrettävää, että uutisiin ei niin perinpohjaisesti ehdi kaikkiin aiheisiin syventyä, mutta kuka noita kiireessä mainittuja linkkiosoitteita muistaa sitten, kun pääsee koneen äärelle? Edelleenkään kaikilla ei ole nettiyhteyksiä. Ihan oikeasti ei ole! Heille nämä jutut jäävät sitten vajaiksi kokonaan, vaikka saattaisi kovastikin kiinnostaa.
 
Voisiko uutisten sisältö päivän mittaan kiertää? Radiossa ehkä voisi toimia paremminkin, koska uutiset tulevat tunnin välein. Nykyisin taitaa tulla ihan samat uutiset moneen kertaan, ellei päivän aikana tapahdu jotain sellaista, joka pistää kerrassaan etusivun uusiksi. Jos uutisissa olisikin pari pääuutista ja sen jälkeinen osuus olisi jokaisessa lähetyksessä vaihtuva. Näin ehdittäisiin päivän aikana kertoa useampia kokonaisia uutisia, eikä vain raapaista niitä otsikkotasolla. Tietysti herää kysymys, kuunteleeko kukaan muu radiota niin tiiviisti, että kuulisi nuo kaikki erilaiset uutislähetykset.
 
Tämä täältä tänään  8)
 
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hippi - su 19.04.2015, 12:01:03
 Ei ainakaan täällä PK-seudulla sään pitäisi haitata millään tavalla äänestämistä. Raikas pilvipoutainen aamu on ollut ja samanlaisena näyttäisi jatkuvan. Olen yhden kerran äänestänyt ennakkoon ja ainakin silloin postissa oli muutakin ruuhkaa ja lisäksi olivat vielä äänestäjät ahtaassa tilassa poukkoilemassa edes takaisin niin, että jonoa syntyi niin äänestyskopille kuin virkailijankin luo. Varsinaisena vaalipäivänä äänestys on aina sujunut ilman jonotuksia miellyttävän rauhallisessa ympäristössä, jossa ei ole muuta toimintaa samaan aikaan.
 
Ensimmäistä kertaa nyt äänestin Uudenmaan vaalipiirissä. Jouduin etsimään ehdokkaan jokseenkin tuntemattomasta joukosta ja lisäksi jouduin katsomaan kartasta reitin äänestyspaikalle. Sen verran on vielä hakusessa tämä uusi asuinympäristöni, että uudet osoitteet aina on parasta tarkistaa ennen reissuun lähtöä. Tein samalla aamulenkin ja kävelin rauhallisen rivarialueen kautta koululle äänestämään ja sieltä sitten toista reittiä takaisin kotipihaan. Näin vähitellen hahmottelen tätä lähiympäristöäni, joka on aika rauhallinen ja kaunis.
 
Äänestäminen ei enää ole niin juhlallinen toimitus, kuin ollessani pikkutyttö. Tuolloin äiti pukeutui ainoaan parempaan mekkoonsa, siihen mustaan, ja isä pisti puvun päälle. Isä ei kai käyttänyt pukua kuin hautajaisissa ja äänestämässä käydessään. En ainakaan kovin montaa kertaa muista häntä puvussa nähneeni. Nykyisin ei enää monikaan juhlistaa äänestämistä pukeutumalla parempiin. En minä ainakaan. Itselleni kuitenkin tulee aika juhlava mieli pelkästää jo siitä, että meillä on mahdollisuus äänestää ja ennen kaikkea siitä, että meillä on mahdollisuus äänestää laajahkosta mielipidekirjosta. Sehän äänestykselle merkityksen antaa, että on vaihtoehtoja.

Kotimatkalla korvanappiradiosta kuuntelin kotimaista kevyttä musiikkia. Oli niin suomalainen olo.
 
Tämä täältä tällä kertaa :)
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: MrKAT - su 19.04.2015, 16:32:06
Vähän kipeänä heräilin ja kiitin tuuria, että  huhhuh - onneksi äänestin ennakkoon. Paranin kuitenkin päivän mittaan.
Laskeskelin taannoin, että oman kipeytymisen riski on suurempi kuin oman edokkaan munausriski.

Sara Maria Forsbergin edesottamuksia on tullut tänään taas seurattua. Ja taas kerran panen merkille miten  anonyyminä nimimerkkinä tulee vain positiivista palautetta (IS (http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1429252657441.html)) mutta FB-kommentoijilta nimellä ja naamalla enemmän kuin puolet on tylyjä ja ilkkuvia (IL (http://www.iltalehti.fi/viihde/2015041919543841_vi.shtml)).
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - ma 20.04.2015, 18:30:36
Netti oli nurin. Nyt niin paha flunssa ettei mistaan tuu mitaan. Suoritan yllapitotehtavia jne kun resursseja ...
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hippi - ma 20.04.2015, 20:29:49
No voi, olipas arkipäivänen poissaolon syy. Minä jo ajattelin, että deittinetissä on tärpännyt ja Juhaa viedään tukka hulmuten :)

Ärhäkkää flunssaa tuntuu olevan liikkeellä. Työkaverini, joka keskiviikkona jäi kesken päivää pois töistä, tuli tänään töihin selvästikin puolikuntoisena nokka edelleen tuhisten. Pari päivää oli hällä ollut kovaa kuumetta. Itse selvisin flunssan alusta taas siihen totuttuun tapaan, että yksi päivä on huterampi olo ja vastustuskyky nujertaa taudin jo kehtoonsa.

Työpäivän jälkeen käväisin kotimatkalla L-kirjaimella alkavassa saksalaisessa ruokakaupassa. Oikeastaan siellä on muutama tuote, joita erityisesti olen aikaisemminkin käynyt ostamassa, mutta nyt on tullut käytyä useammin, kun kauppa on sopivasti Sörkassa ihan bussipysäkin vieressä, joten siinä on näppärä käydä, jos ei tarvitse kylmäkuljetettavia tai pakasteita ostaa. Bussimatka kestää sentään puolisen tuntia.

Pian minun on kyllä bannattava itseni siitä kaupasta, sillä paistopisteen tuotteet tuoksuvat niin hyvälle, että niitä tarttuu matkaan usein enemmän kuin olin alun perin suunnitellut. Ei niinkään makeat, vaan karjalanpiirakat ja sämpylät houkuttavat. Onneksi niitä voi tunkea katumuskaappiin ja sulatella sitten yksinkappalein myöhemmin käytettäväksi, ettei kaikkea tule kerralla syötyä.

Tänään lankeemukseni oli kaurakeksit. Ne vain sattuivat silmään ja niitä oli kahta laatua. Kunniakseni on mainittava, että jätin ottamatta ne, jossa kaksi keksiä on liimattu yhteen suklaavälikkeellä ja otin vain niitä yksinkertaisia. Kaurakeksit vetoavat johonkin alkukantaiseen hengissä säilymisjuttuun, sillä nehän käytännössä on pelkkää energiaa, kaurahiutaleita kyllästetty rasvan ja sokerin seoksella. Noita ei voi syödä vain yhtä, sillä siitä jää kumma maku suuhun. Pitää ottaa toinen ja ehkä kolmaskin ... Noin kymmenen kohdalla nakkasin pakkauksen kaapin ylähyllylle niin, etten ohi kulkiessa voi napata lisää, vaan joutuisin ottamaan keittiöjakkaran. Nyt mietin, että kilauttaisinko kaverille ja pyytäisin hakemaan ne pois häiritsemästä.

Harmittaa joskus itsehillinnän puute. Joskus? Harmittaa aika usein tuo itsehillinnän puute, jonka seurauksia sitten joudun jakelemaan naapurille tai, joilla joudun täyttämään pakastinta. Tavoitteeksi otettava jälleen kerran ryhtiliike tässä asiassa. Pitänee alkaa kirjoittamaan kauppalistaa. Konkreettinen lista tekee ylimääräisestä ostelusta vaikeampaa. Kirjoitetun listan voi ajatella lupalappuna.


Akuuttiohjelmassa (http://areena.kokeile.yle.fi/1-2466748)
oli tänään elämäntapamuutoksesta. Oli tuon ohjelman alussa, jos joku haluaa katsoa. Olipa tuotakin kiva katsoa kaurakeksin jälkimaku vielä suussa. Ei tuossa mitään mullistavaa ollut, mutta repäisin pelihousuni, kun taas tuputettiin niitä porkkanoita. Ihan oikeasti, porkkanat ei ole herkullisia korvikkeita millekkään. Aina kun asiallisessa ohjelmassa aletaan tuputtaa porkkanoita, suljen silmät, työnnän sormet korviini ja alan hokea ääneen "en kuuntele, en kuuntele, en kuuntele ... ".


Tämä täältä tänään.

PS. tuon Akuutin lopussa kerrottiin lapsista avioerossa. Puhuva pää oli joku psykologi, jolla oli niin kummallinen tapa lässyttää maukuen, että osa asiasta meni ihan ohi, kun jäin kuuntelemaan puhetapaa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: a4 - ma 20.04.2015, 21:15:43
sunnuntaina oli täälläkin juhlava olo uurnan äärellä vaikka mustat pyhävaatteet olivat tällä kertaa kaapissa.

l-kirjaimella alkavassa ja kovin halpahintaisen oloisessa saksalaisessa kaupassa poikkean päivittäin monikulttuuria fiilistelemässä. halpaa hupia vaikka aina tulee jotain nälkäänsä myös ostettua.

tavallaan ymmärrän porkkanoiden tuputtamisen sokeri-ja rasva-addiktion korvikkeeksi mutta ymmärrän myös niitä jotka korvaavat pakolliset porkkanat itselleen maistuvammilla rehuilla. esim. salaateilla, kaaleilla, siemenillä, iduilla, palkokasveilla, juureksilla, paprikoilla, hedelmillä..

tänään olen fiilistellyt ja miettinyt soinin uusimpia sanaleikkejä ja niistä poikivaa huumoria..
tilipäivä tuli ja meni mutta jatkojytkytellään!
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hippi - ti 21.04.2015, 21:28:35
Niistä porkkanoista. Kyllähän ne menettelee kohtuudella muun ruuan joukossa raasteena tai höyrytettynä. Mutta porkkanat on eturuokaa. Niin on salaatit ja vihannekset muutenkin. Hedelmät vielä meneekin välipalanaposteluna. Porkkana on muuttunut vittuiluvälineksi, jolla terveysnatsit lyövät päähän niitä onnettomia, jotka ovat joutuneet herkkujen pauloihin. Tietäisin kyllä, mihin saisivat työntää porkkanansa.

Mutta hedelmävälipala minulla on töissä mukana joka päivä ja sen nautin vähän ennen kotiinlähtöä. Siinä vaiheessa on hyvä tankata sokeria, niin kaupassa pystyy hillitsemään itsensä paremmin. Makeat syötävät eivät näytä läheskään niin houkuttelevalta kuin ilman välipalaa.

Viinirypäleet on veriappelsiinin jälkeen parasta, mitä tiedän. Huono juttu vaan, että viinirypäleitä saa nykyisin jo ympäri vuoden. Huono juttu siksi, että ne on aika sokerisia nekin. Kaukaisilta lapsuusvuosiltani muistan tapauksen, kun olin kipeänä ja isäni veli ilmoitti kylään tulostaan. Hänellä oli tapana tuoda aina jotain tuliasia minulle ja nyt olin huokaissut äidilleni toiveen, että setä toisi viinirypäleitä. Äiti sanoi, ettei niitä ole siihen aikaan vuodesta tai jos onkin, niin ovat niin kalliita, ettei niitä kukaan raaski ostaa. Mutta setäpä oli raaskinut. Muistan vieläkin, millaisessa ruskeassa paperipussissa rypäleet olivat. Olin varmaan maailman onnellisin pieni tyttö silloin.

Päivän fiilikset näyttää olevan hiukan nostalgisia.

Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Vatupassi - ti 21.04.2015, 23:01:59
aivotonta yliturvalllisuutta kansalaisille, muka esteettömyyden nimissä", miksi ei sitte kaikille
kypärät päähän ihan kävellessäkin?
--kaikki missä ihminen luontevasti muovaa ympäristöään, ihan huomaamattakin, kuten
lapset tekevät"siinä on mielestäni jotakin nostalgista?

lapset ovat tietyssä iässä termiittejä"luonnostaan, se nyt on vaan taivahan tosi!))

----toisaalta, no onhan se turvallisuuskin joskus"todella pienestä kiinni!

---tälläinen keksintö mielestäni on yhden hengen istuttavat puistonpenkit? siis ,että mitä?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Anneli Mattila on ihqu! - ti 21.04.2015, 23:43:49
Ahistaa ku pornosta 90 % on paskaa ja joutuu ehtimään että irtoaa. Vittuun kumitissit ja omituinen ääntely. Aitoa asiaa tilalle. Jos ei ruudulle lötkähdä epäluonnollisia melooneja ni sitte eukot ähisee kuin käskettynä ja nimenomaan varmaan käskettynä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - ke 22.04.2015, 18:56:52

Aamulla melko terve olo. Siis erittäin pitkälle. Nyt illasta taas flunssa vie, eikä jaksais rasittua lisää. Aamuisin ei malta tehdä ylläpitoduuneja.

Pätkii. Piti kertoa jotain oivaltavaakin, mutta ei voi olla totta, en muista enää mitä piti sanoa. Ihan antoisaa ja raskasta ollut lomittain.

En uskalla lupailla juuri nyt mitään oikein mistään. Seurailen ehkä vähän ...
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hippi - ke 22.04.2015, 20:24:50
Ostin noin puoli vuotta sitten uuden hyvän pölyimurin. Ostaessani varmistin, että onhan siinä ne vakiosuulakkeet, mitkä aina yleensäkin on ja myyjä sanoi olevan. En sitten vaatinut niitä erikseen nähtäväksi, kun ainahan ne on olleet samanlaisia. Tupsupäinen pölyihin kovilta pinnoilta, kapea patterin väelihin ja muihin rakosiin ja sitten se suulake, jolla sohvat yms tekstiilipinnat imuroidaan.

Kotona sitten purkasin paketin ja nauratti kovin, kun näin millainen kapine löytyi imurin varustekotelosta! Siltä löytyi yksi kapine, jossa oli yhdessä nuo kaikki kolme eri suulaketta. Oli joku insinööri keksinyt miten säästetään tilaa imurin sisällä.

(http://www.pemic.fi/graphics/products/2193714058_0b625e2b.jpg)

Periaatteessa ihan kiva idea, mutta tuo tekstiilisuulake ei vaan toimi kovassa käytössä. Avautuvat siivekkeet löystyvät kovassa käytössä ja nyt puolessa vuodessa jo imurin imuvoima napsauttaa siivekkeet yhteen kuin vanhanpiian reidet, joten siivekkeitä pitää imuroinnin lomassa avata jatkuvasti.

Kävin koneen myyneessä liikkeessä ja sanoin tuon olevan huono, epäkäytännöllinen ja toimimaton ratkaisu. Myyjä lupasi lähettää suulakkeen huoltoon ja sieltä sitten aikanaan tulee uusi tilalle. Sanoin, ettei tuo tule kestämään vaikka uuden saisin. Eikö ole kiinteää suulaketta? No ei tietenkään, sillä eihän sellainen mahtuisi imurin koteloon. Olisin ollut valmis vaikka ostamaan rahalla sellaisen, jos olisi ollut saatavissa. Nyt joudun viemään tuon huoltoon saadakseni ehjän samanlaisen takuun piikkiin. Joudun itse toimittamaan asian, koska sellainen ei käynyt päinsä, että liike olisi tilannut ehjän huollosta ja olisin sen liikkeessä käynyt vaihtamassa.

Harmittaa aika paljon, kun kissaperheessä tekstiilisuulake on aivan yhtä tärkeä kuin lattiasuulakekin. Olisinko arvannut, että tuo ei ole toimiva ratkaisu, jos olisin hoksannut ostaessani pyytää katsottavaksi nuo lisäosat? Tuskin. Älkää ostako imuria, jossa on tuollainen 3 in 1 -kapine.

No, onpahan seuraavalle lomapäivälle käyttöä, jos on hyvä keli. Voin vaikka kävellä huoltoliikkeeseen, joka on arviolta noin viiden kilometrin päässä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - ke 22.04.2015, 22:20:54
Ajattelin, että kerronpa kuinka kävin ajamassa lenkin mp:llä. Ennen kuin aloin kirjoittaa, päätin käydä työntämässä sen autotalliin. Se jälkeen tulisin takaisin kirjoittamaan.

Tulinkin. Tarina vain muuttui hieman. Kävin kyllä ajamassa, joo. Mutta talliin työntäessä mp kaatui kyljelleen, ja siitä särkyi ainakin vilkkuvalo ja jarrukahva ellei jotain muutakin. Naarmujakin tuli. Jätin sen pihaan.

Täytyy kehitellä tallin oven eteen jonkinlainen pelti, joka tasoittaa kynnystä. Kaatuminen johtui nimittäin siitä, kun yritin repiä mp:ää takaperin kynnyksen yli epämääräisen levyn toimiessa ramppina. Levy ei pysynyt paikallaan, joten en saanut etupyörää nousemaan kynnyksen yli. Ajattelin, että ehkä saan enemmän työntövoimaan aikaan, kun nousen pois mp:n päältä ja vedän sitä sivusta. Erittäin huono idea. Työntövoimaa tuli enemmän, mutta kun pyörä lähti kallistumaan, en pystynyt estämään sen kaatumista. Jos olisin ollut sen päällä, olisin pystynyt pitämään sen pystyssä.

En meinannut saada pyörää millään ylös. Jouduin repimään sitä kauemmaksi kynnyksestä, jolloin saattoi tulla muutama lisänaarmu. Lopulta se oli pystyssä, kun pinnistelin voimani äärimmilleen (mikä osoittanee, että ei ole kovin paljon voimia).

Täytyy katsoa, mitä onnistun korjaamaan liimalla, ja mitä pitää mahdollisesti ostaa ja mistä.

Aloittelijan virheitä. Kuinkahan paljon vielä tuhoan mp:ää - tai sillä jotain. Olen onnistunut jo särkemään yhdestä autosta takalampun työntämällä vahingossa mp:n lamppuun.

Tässä oli tämän päivän mietteitä. Eivät nämä nyt mitään mullistavia ajatuksia olleet. Oikeastaan olen enemmän mietiskellyt tavallisia asioita eli foorumikirjoituksia ja sitä, miten niihin vastaisin.

Miten kommentoidaan, kun vastaväittäjä kaivaa jostakin vanhoja kirjoituksiani (joita en itse enää löydä mistään), irrottaa ne asiayhteydestään, tulkitsee ne tarkoitushakuisesti ja esittää ne mielipiteitäni, joita en sellaisenaan tunnista omikseni. Esimerkki:

”Periaatteessa keskustelen tästäkin aiheesta mielelläni, mutta rehellisesti sanottuna tuntuu vähän kummalliselta vääntää tällaisesta aiheesta nimimerkin kanssa, joka itse sanoo, ettei yritä vähentää virheitään koska tekee virheitä, ja että turvallisuuden lisäämisen sijaan hän luottaa tuuriinsa, jonka tietää loppuvan joskus.”

Vaikka minusta tuntuu, että en ole esittänyt tuollaista, vaan vastaväittäjä on tulkinnut kirjoitukseni väärin, en pysty osoittamaan sitä, koska en löydä kirjoituksia, joihin hän viitaa. Niitä ei löydy edes Googlella. Jossakin yhteydessä ja jossakin mielentilassa on ehkä tullut höläytettyä jotakin, mitä ei varsinaisesti ole tarkoittanut.

Lopuksi vielä osoitus, että mikään ei tänään tunnu menevän niin kuin pitää. Tarkoitus oli antaa näyte siitä, millaisten valokuvien kanssa puuhailen parhaillaan. Korjailtavana oleva kuva ei ole vielä valmis, mutta tein siitä "välivedoksen" ja latasin sen nettiin. Huomasin vasta tässä vaiheessa, että kuvan laadun määrittelevä säätö oli ollut "low" asennossa, eli kuvasta oli tullut suttua. Laadun piti olla "very high". Kaikki kuvan virittely ja terävöittäminen jne. menivät hukkaan. Ehdin jo poistaa kuvan ohjelmasta, joten laadukkaamman version tekeminen olisi pitänyt aloittaa täysin alusta. En jaksa. Käy tästä nyt idea selville. Mutta sen siis kuului olla korkealaatuinen eikä jpg-pikselimössöä. Kehyksen nappasin jostakin, eikä se tule varsinaiseen kuvaan.

http://s15.postimg.org/wtf3ns1aj/vanhakuva.jpg

Mikään ei todellakaan näytä nyt sujuvan. Jouduin kirjoittamaan edellä olevan tekstin osittain kahteen kertaan, kun sekoilin. Tekstistä ei tullut aivan samanlaista. Jotakin jäi pois. Tapahtumaketju oli suunnilleen seuraava.

Kirjoitin ensiksi foorumin ruudussa. Puolessa välissä kirjoittamista kopioin tekstin Open Officeen, missä jatkoin kirjoittamista. Luin lopuksi tekstin läpi ja korjasin kirjoitusvirheitä. Tässä vaiheessa teksti olisi pitänyt kopioida ja siirtää Open Officesta foorumin kirjoitusruutuun ja lähettää foorumille. Toimin kuitenkin väärin päin ja kopioin vanhan puolivalmiin tekstin foorumin ruudusta ja liitin sen Open Officen sivulle. Samalla poistin sivulla olleen ”vanhan version” – eli sen, mikä oli todellisuudessa valmis ja korjailtu uusin versio. Hävitin siis kaikki korjaukset ja puolet tekstistä. Edes undo-nappi ei auttanut, koska ehdin sulkea sekoillessani – aloin tässä vaiheessa olla jo paniikissa – juuri sen sivun, jossa teksti oli ollut. Samalla meni mahdollisuus perua tapahtuneet liitokset ja hävittämiset.)

Mitähän kaikkea saan vielä aikaan illan kuluessa. Alkaa jo pelottaa.

Lisäys: Kaadoin sen uudestaan. Kuva on jälkimmäisestä kaatumisesta. Ensimmäisellä kerralla se kaatui kauemmaksi ovesta.

http://s14.postimg.org/56k9lk8fl/kaato.jpg

Nyt yritän olla tekemättä mitään. Syy jälkimmäiseen kaatoon oli se, että päätin sittenkin vielä yrittää, kun huomiseksi luvattiin (?) räntäsadetta. Tällä kerralla sain sen hyvin sisälle. Se kaatui vasta, kun yritin siirtää sen perää hieman lähemmäksi ovea. Jälkimmäisessä kaatumisessa taisi tulla jo tankkiinkin naarmu... aah.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - to 23.04.2015, 15:18:51

En tiedä. Ehkä tänään voisi jaksaa siivoilla ketjuja, eli reagoida raportteihin.

On se vaan kumma, miten vähän ylläpito voikin ihmistä kiinnostaa. Jos vielä selkeä moderaatio olisi, niin varmaan olisin jo hypännyt parvekkeelta.

No, katotaan. Ei ihmeitä läpikäytäviä kai, mutta saattaa vaatia selkeää huomion suuntaamista. Pitää varoa ainakin, ettei hajoa kovin pahasti.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hippi - to 23.04.2015, 19:51:57
 Plasebonappi, uusi sana, jonka opin tänä aamuna radiota kuunnellessani. Plasebonappi on painike, jota ihminen saa painaa, jotta saa vaikutelman, että voi vaikuttaa tapahtumien kulkuun. Plasebonappi on liikennevalotolpassa, jotta jalankulkija voi tilata itselleen vihreän valon. Joku voi sanoa, että ei se mikään plasebonappi ole, kun sehän vaihtaa valon vihreäksi jalankulkijoille! Mutta vaihtaako, vai vaihtuuko valo joka tapauksessa samassa ajassa vihreäksi? Odottaminen on vaan paljon helpompaa, kun voi sanoa itselleen, että olen tehnyt jotain matkani jouduttamiseksi ja valohan todella tuntuu vaihtuvan nopeammin. Voit tuota joskus kokeilla. Mene risteykseen ja jätä painamatta sitä nappia niin huomaat, että valo vaihtuu kuitenkin.

Metrossa oven avausnappulat toimivat myös plasebonappeina. Ovethan avautuvat joka tapauksessa painoi nappia tai ei. Mutta kun seuraa ihmistä napin äärellä, niin käsi väkisin ajautuu painelemaan sitä nappia. Koko metron elinkaaren ajan ovet on toimineet samalla tavalla ja vain kovilla pakkasilla ulkoasemilla se nappi toimii oven avaajana.

Nappeja on kiva painaa. Miksi muuten ihminen painaa hissintilausnappia, kun joku on sitä jo painanut. Valo palaa merkiksi, että hissi on tilattu. Joku hoppuinen kuitenkin haluaa vaikuttaa siihen, että hissi tulee nopeammin ja painaa uudelleen. Hissi aikanaan tulee ja plasebonapin painaja on tyytyväinen, kun ”sai hoitaa homman kotiin”.

Itselläni plasebonapin tapaan aikanaan toimi rannekello. Kun halusin varmistaa ehtiväni johonkin ajoissa, niin vilkuilin ajankulkua kellosta vähän päästänsä, vaikka istuin julkisessa kulkuneuvossa. Tarkistin, että aika ei karkaa ja ehdin ajoissa perille. Todellisuudessa en vaikuttanut kulkuneuvon nopeuteen enkä ajan kulkuun, silti tunsin, että tilanne oli minun hallittavissani. Kellosta olen kuitenkin jo kauan sitten luopunut, joten myös tämä tapa on jäänyt.

Plasebonappeja ovat myös bussipysäkillä olevat aikataulunäytöt. Ne kertovat milloin bussi on tulossa, montako minuuttia siihen vielä on jäljellä, että pääsen jatkamaan matkaa. Katseella voi seurata minuutti minuutilta ajan kulumista nollahetkeen ja todeta, ettei bussi taaskaan tullut lupauksen mukaisesti. Sen jälkeen voikin seurata, montako minuuttia bussi tulee luvatusta myöhässä. Tämä vaatii jo laskemista, sillä näyttö ei näytä miinusaikaa, vaan aika on laskettava seuraavan bussin luvatusta saapumisajasta. Voi vahtia tarkasti ajan kulkua siinä seisoessa ja odotellessa. Matkaa pääsee kuitenkin jatkamaan vasta, kun se bussi tulee, näyttääpä näytöt mitä vain.

Mitkähän muut vempaimet ovat todellisuudessa plasebonappeja? Täytyy alkaa tarkkailla ympäristöään ja yrittää tunnistaa noita nappeja, jotka antavan tunteen siitä, että minulla on homma hanskassa, minä hallitsen tämän tilanteen edistymisen.
 
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Jaska Jokunen - to 23.04.2015, 21:49:28
Voit tuota joskus kokeilla. Mene risteykseen ja jätä painamatta sitä nappia niin huomaat, että valo vaihtuu kuitenkin.
Voi, tuota on kokeiltu. Lähimmällä nappitolpallani painettava on, jos ei halua kulkea punaista päin, mitä sitäkin joskus tulee tehdyksi jos tulevia autoja ei ole mailla halmeilla. Autoille valot muuttuvat itsekseenkin jonkin verran valoissa seisoskelua huomioiden. Mutta jalankulkijan valo pysyy punaisena vaikka autot odottavat suojatien edessä. Joskus suorastaan pelottaa, onko juuri nämä valot ohjelmoitu toisella tavalla. Jos painan jo painettua jalankulkijanvuoroa, alkaako odotusaika alusta? Saati että hämmentää, jos suojatien kummallakin puolen on napit, mutta vain toisessa on keltainen valo.

Metrokäytökseen voi vaikuttaa etta että metrovaunut muistuttavat lähijunavaunuja ja junassahan on painettava, vihreän valon sytyttyä kun haluaa oven auki. Bussissa taas saa tilata oven avauksen etukäteen.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hippi - to 23.04.2015, 22:40:13
Vilkkaasti liikennöidyllä väylällä ne on kyllä plasebonappeja. Muussa tapauksessa etenkin ruuhka-aikana liikenne olisi ihan tukossa, jos jokainen jalankulkija voisi säädellä itselleen vihreät valot. Jollain hiljaisemmilla väylillä ne voi jopa toimiakin ja hyvä niin, jotta se vahvistaa ihmisen uskoa niiden toimimisesta laajemmaltikin :)


Mutta asiasta toiseen. Eilen, vai olisiko ollut toissapäivänä, uutisissa oli jostain rouvashenkilöstä juttua. Kehyskertomus jäi huonolle kuuntelulle, mutta mielikuva jäi Porvoon seudusta, jossa ollaan tekemässä jonkin isomman tuotantolaitoksen huoltotöitä tai remonttia, jonka vuoksi tienoolla on paljon ulkomaisia asiantuntijoita etenkin Saksan suunnalta. Tämä rouva on majoittanut useampana vuotena kotiinsa Suomessa vierailevia ulkomaisia ihmisiä, enimmäkseen lomamatkalla olleita, ja nyt sitten näitä sakasalaisia insinöörejä.

Omasta kolmiostaan hän kohtuullista korvausta vastaan on huoneen tai kaksikin on vuokrannut näille vierailleen. Sen lisäksi että vierailla oli nuo omat huoneet, koko asunto oli vapaasti käytettävissä.

Radiossa oli pidempi haastattelu ja telkkarissa siitä näytettiin vain lyhennelmä. Minua liikutti se, miten tohkeissaan tämä ihminen oli siitä, että saattoi saada kotiinsa nämä ihmiset ja tutustua heihin. Hän pitkästi kertoi, miten he juttelevat kaikesta taivaan ja maan välillä ja viettävät aikaa yhdessa illalla. Tavallaan olin jopa kateellinen siitä, miten avoimesti joku voi suhtautua vieraisiin ihmisiin ja jakaa kotinsa heidän kanssaan. Toisaalta oli kauhuissani siitä ajatuksesta, että joku vieras tulisi minun kotiini. Liekö sitten ulkomailla asuminen muokannut hänen ajattelutapaansa, sillä hän kertoi asuneensa useita vuosia muistaakseni jossain beneluxmaista.

Kaikkea ne ihmiset pystyy tekemään vapaaehtoisesti ja selvästi äänestä kuuli sen, miten hän nautti siitä. Aika käsittämätön juttu minusta.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hippi - pe 24.04.2015, 20:34:05
 Katsoin hauskoja kotivideoita. Tuli juuri mieleen, että niitä on ollut telkkarissa jo varmaan parikymmentä vuotta, sillä Markus Kajon juontamana niitä aikanaan katselin ja silloisista kissavideoista lopulta sain kimmokkeen kissojen hankkimiseen. Toki asia oli ollut harkinnassa jo useaan kertaan aikaisemminkin, mutta noiden videoiden ansiosta asia tuli mieleen yhä useammin. Nyt muinaisten kotivideoiden seuraus Tiitu täyttää muutaman päivän kuluttua 18 vuotta. Markus Kajon välispiikit oli kyllä miljoona kertaa parempia ja nokkelampia kuin tuon nykyisen, mikälie Sampo.
 
Itse videot on pysyneet aika samanlaisina ja itse asiassa noissa paketeissa näyttää tulevan niitä parikymmentä vuotta vanhoja videoita aina uudelleen uusien videoiden joukossa. Parhaita on edelleen eläinvideot ja miksei myös lapsivideot, joskin viimeksi mainituissa on seassa niitä, joissa vanhemmat ovat lapsiaan ohjanneet näyttääkseen lastensa erinomaisuutta.
 
Sitä en ymmärrä, ketä naurattaa, kun toiselle mäiskäistään kermakakkua naamaan? Joissain on ilmeisesti oikein tehty piirakanlättänä tätä sotkemista varten, mutta sitten on nämä hääkakuilla sotkijat. Ihan käsittämätöntä minusta. En myöskään ymmärrä, mitä lystiä on pelästyttää toista mitä ihmeellisimmillä virityksillä. Pelästyttämisestä itselläni on huono kokemus lapsuudesta, kun minun oli käydä huonosti pelästyksen vuoksi, kun henkeni salpaantui kokonaan. Ehkä se vaikuttaa vieläkin, että pikemmin tunnen myötätuntoa uhria kohtaan. Ei myöskään enää jaksa naurattaa kaiteella skeittaajan pudotus munilleen.
 
Monesti kyllä ihmetyttää aikuistenkin ihmisten kekseliäisyys, jolla he koettelevat luonnonvalinnan toimimista, että vain fiksuimmat jäävät henkiin. Sivullinen näkee jo edeltä käsin, että yritys on tuomittu epäonnistumaan. Jotkut näistä on kyllä ihan hauskoja, mutta useimmat hiukan kauhistuttaa.
 
Tänään nauratti kissavideokoosteen ohella kakka. Oikeammin se kohta joka oli pikselöity sen vuoksi, että siinä oli koiran kakka. Koiran kakan näkyminen amerikkalaisessa telkkarissa on sopimatonta, joten se pikselöidään näkymättömiin. Ei sillä että erityisesti sen kakan olisin halunnut nähdä, mutta nyt se kiinnitti huomiota paljon enemmän kuin, jos se olisi koiran jäljiltä siinä ollut, missä koira oli aiemmin köyristellyt. On se Amerikka kummallinen maa.
 
Lisäys:
Tuossa kun tuli Markus Kajo mainittua, niin tuumasin, että ei ole äijästä aikoihin kulunut mitään. Kuukletin, josko verkko tietäisi mitä Markukselle kuuluu ja blogia on pukannut Yle Markus Kajo Näkökulmat (http://yle.fi/aihe/nakokulmat/markus-kajo). Pitääpä lukaista, onko mies entisellään.
 
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Rasti ruutuun - pe 24.04.2015, 20:52:52
Niin juu!
Kissavideot on hyviä!
Muut on paskoja!

Mun mielestä paras kissa on kuollut kissa!
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: socrates - pe 24.04.2015, 20:57:21
Kissan jätökset haisuttavat koko huushollin.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Reinholdt JR - pe 24.04.2015, 21:45:38
Kissan jätökset haisuttavat koko huushollin.

 Tossa meidän kissa ja koira.

 (http://i4.aijaa.com/t/00084/13810646.t.jpg) (http://aijaa.com/pW777A)

 Ei noin pienen kisulin jätökset haise sen enempää kuin kaljapierut. Sitäpaitsi hän osasi tehdä asiansa jo ihan pienenä omaan veskiin.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hippi - pe 24.04.2015, 21:51:03
Kissan jätökset haisuttavat koko huushollin.

Ei haisuta, jos käyttää hyvää kissanhiekkaa kissojen vessassa ja siivoaa vessan säännöllisesti. Minä siivoan aamuin illoin, kun kolme kissaa käyttää samaa vessaa. Täällä ei haise. Sen totesi jopa nirppanokkainen ystäväni hämmästelleen, sillä hänellä oli myös tuollainen kuvitelma, että kissakodin haistaa aina jo ulko-oven kynnyksellä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: MrKAT - pe 24.04.2015, 23:01:52
Jo noin 10:ttä päivää ilman (lisätyn) sokerin hiventäkään.
Ei minkäänlaisia himo-ongelmia eikä addiktioita, joka kummastuttaa kovin.
Sama temppu joskus talvikaamoksessa teki jo vähän tiukkaa, 7:ntenä päivänä viimeistään tuli kova keksinhimo ja lankesin.

Ehkä nyt ei ole samaa ketutusta, kun piti opetella huomaamaan piilosokerit, ja nyt osaan paremmin tulkita.
Lanttulaatikon hylkäsin, olivat panneet 10 g/100g = 10% sokeria, siis sokerinen kuin limonadi !

Kova koetus tulee vappuna. Miten juon simaa jossa on sokeria..?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: a4 - la 25.04.2015, 09:40:13
Plasebonappi, uusi sana, jonka opin tänä aamuna radiota kuunnellessani. Plasebonappi on painike, jota ihminen saa painaa, jotta saa vaikutelman, että voi vaikuttaa tapahtumien kulkuun. Plasebonappi on liikennevalotolpassa, jotta jalankulkija voi tilata itselleen vihreän valon. Joku voi sanoa, että ei se mikään plasebonappi ole, kun sehän vaihtaa valon vihreäksi jalankulkijoille! Mutta vaihtaako, vai vaihtuuko valo joka tapauksessa samassa ajassa vihreäksi? Odottaminen on vaan paljon helpompaa, kun voi sanoa itselleen, että olen tehnyt jotain matkani jouduttamiseksi ja valohan todella tuntuu vaihtuvan nopeammin. Voit tuota joskus kokeilla. Mene risteykseen ja jätä painamatta sitä nappia niin huomaat, että valo vaihtuu kuitenkin.

Metrossa oven avausnappulat toimivat myös plasebonappeina. Ovethan avautuvat joka tapauksessa painoi nappia tai ei. Mutta kun seuraa ihmistä napin äärellä, niin käsi väkisin ajautuu painelemaan sitä nappia. Koko metron elinkaaren ajan ovet on toimineet samalla tavalla ja vain kovilla pakkasilla ulkoasemilla se nappi toimii oven avaajana.

Nappeja on kiva painaa. Miksi muuten ihminen painaa hissintilausnappia, kun joku on sitä jo painanut. Valo palaa merkiksi, että hissi on tilattu. Joku hoppuinen kuitenkin haluaa vaikuttaa siihen, että hissi tulee nopeammin ja painaa uudelleen. Hissi aikanaan tulee ja plasebonapin painaja on tyytyväinen, kun ”sai hoitaa homman kotiin”.

Itselläni plasebonapin tapaan aikanaan toimi rannekello. Kun halusin varmistaa ehtiväni johonkin ajoissa, niin vilkuilin ajankulkua kellosta vähän päästänsä, vaikka istuin julkisessa kulkuneuvossa. Tarkistin, että aika ei karkaa ja ehdin ajoissa perille. Todellisuudessa en vaikuttanut kulkuneuvon nopeuteen enkä ajan kulkuun, silti tunsin, että tilanne oli minun hallittavissani. Kellosta olen kuitenkin jo kauan sitten luopunut, joten myös tämä tapa on jäänyt.

Plasebonappeja ovat myös bussipysäkillä olevat aikataulunäytöt. Ne kertovat milloin bussi on tulossa, montako minuuttia siihen vielä on jäljellä, että pääsen jatkamaan matkaa. Katseella voi seurata minuutti minuutilta ajan kulumista nollahetkeen ja todeta, ettei bussi taaskaan tullut lupauksen mukaisesti. Sen jälkeen voikin seurata, montako minuuttia bussi tulee luvatusta myöhässä. Tämä vaatii jo laskemista, sillä näyttö ei näytä miinusaikaa, vaan aika on laskettava seuraavan bussin luvatusta saapumisajasta. Voi vahtia tarkasti ajan kulkua siinä seisoessa ja odotellessa. Matkaa pääsee kuitenkin jatkamaan vasta, kun se bussi tulee, näyttääpä näytöt mitä vain.

Mitkähän muut vempaimet ovat todellisuudessa plasebonappeja? Täytyy alkaa tarkkailla ympäristöään ja yrittää tunnistaa noita nappeja, jotka antavan tunteen siitä, että minulla on homma hanskassa, minä hallitsen tämän tilanteen edistymisen.
minulla on ihan toisenlaisia fiiliksiä napeista. tutustuttuani vasta tiedän onko nappi toimiva vai ei. suhde nappiin voi myös muuttua ajan myötä toimimattomaksi ja uutta toimintatapaa vaativaksi. mutta uuteen nappiin tutustuessani on jopa käynyt niin että olen joutunut opettelemaan oikean tekniikan painaa sinänsä toimivaa nappia. ja siinä välissä odotellut turhaan painamattoman napin vieressä jotain tapahtuvaksi. tai ihmetellyt sivusta vastaavaa toimintaa. tutuiksi tulleiden nappien joukossa on ollut toimivia pakollisia nappeja villkailla liikennöintiväylillä, toimimattomia turhia nappeja kotioloissa ilman saksalaisia turisteja ja kaikkea siltä väliltä. kelloa käytän saapumisteni ja asenteeni kalibrointiin kuten kuuhun laskeutujat käyttivät muita vempaimia. laitteita voi myös väärinkäyttää kuten alkoholia. liian vähän tai liian paljon.

kaupunkilaiset ovat omien havaintojeni mukaan ratkaisseet nappien käytön joko ohittamalla ne tarpeettomina tai kroonisessa hätätilanteessaan painelemalla kaikkea mikä painuu sisään.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: MrKAT - la 25.04.2015, 13:27:46
Sukulainen saa joskus lahjaksi pakettien muovikuoria, konvehtien välipohja muoveja, siis niitä muoveja jossa on ilmakupla-"nappeja". Hän saa painella kupla"nappeja" puhki "poks poks poks" sydämensä kyllyydestä. Hauskaa, suosittelen ! :D

Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hippi - la 25.04.2015, 13:43:44
 Fiilikset on suurin piirtein katossa. Eilisen lomapäivän ansiosta tämä lauantai on vapaa ns. pakollisista kodin huoltotöistä, joten jo heräämisessä oli jollain tapaa virtaa enemmän kuin tavallisessa lauantaissa. Olin jo eilen päättänyt, että tänään teen jonkinlaisen lenkin lähiympäristöön. Yli puolen vuoden asumisen jälkeen on jo korkea aika alkaa tutustua uuteen elinympäristöön tarkemmin. Asian tynkää oli sen verran, että kirje piti käydä nakkaamassa postilaatikkoon ja ainoan sellaisen tiesin olevan Postin seinällä. Samalla saisin käytyä apteekissa, sillä kissojen madotus on aika tehdä ja kolmantena asiana ruokakauppaan hedelmä- ja vihannestäydennykselle.
 
Lähdin kuitenkin aivan eri suuntaan kuin noiden asioiden hoitaminen edellyttäisi. Siten saisin toimitettua sitä lenkkiä, joka oikeastaan oli lähdön pääasia. Tuskin sataa metriä kotiovelta alkaa jo puistomaiseman läpi vievä hiekkatie, joka johtaa lopulta aika lähelle kohdetta, jonka olin valinnut tälle päivälle. Vain viimeiset muutama sata metriä oli kuljettava kevyen liikenteen tietä läpiajotien vierellä.
 
Ilma oli niin lämmin, että jo alkumatkasta jouduin ottamaan hupparin pois, ettei tule liian kuuma. Matkalla pari siististi pukeutunutta nuorta miestä pysäytti ja tarjosivat olkalaukustaan heräämiseen liittyvää luettavaa. Kiitin ja kerroin, että nämä asiat olen jo osaltani pohtinut, enkä välitä ottaa lehdykäistä. Toivottelimme toisillemme päivän jatkot ja jatkoimme omille suunnillemme.
 
Pian olin perillä kohteessani, tosin ensin pysähdyin tutkimaan kylttiä läheisen aitauksen vieressä. Siinä varoiteltiin sähköstä. Wau, lammasaitaus! Niitä pitää käydä moikkaamassa sitten, kun ruoho on alkanut kunnolla kasvaa. Silloin kai ne tuodaan aitaukseen. Mutta sitten polkua pitkin kallioista mäkeä ylös ja olin perillä Arboretum ystävyydenpuistossa (http://www.vantaa.fi/fi/ymparisto_ja_luonto/puistot_ja_viheralueet/puistojen_ja_viheralueiden_kunnossapito/vantaan_puistoja_ja_viheralueita/tikkurila/arboretum_ystavyydenpuisto). Sen olin valinnut kartasta kohteekseni, sillä ihan oikeasti tähän mennessä en ole tiennyt mikä tarkalleen ottaen Arboretum on. Nyt saatoin sen omin silmin nähdä. Se olikin niin mielenkiintoinen paikka, että vaatii ihan erillisen reissun tarkempaa tutustumista varten. Nytkin viivyin siellä tutkimassa puiden nimikylttejä paljon kauemmin kuin olin aikonut. Tutustumisreissu kannattaa ajoittaa muutaman viikon päähän, jotta lehtipuiden lehdet puhkeavat kunnolla. Tuollainen aarreaitta on aivan kohtuullisen kävelymatkan päässä ja tuosta vielä pienen matkan päässä on suuri puutarhamyymälä. Voiko ihminen enempää toivoa!
 
Parin tunnin reissu tuli kaikkineen tehtyä ja mieli on kuin morsiolla :)

 
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Rasti ruutuun - la 25.04.2015, 13:51:14
Esikoinen tuli hakemaan toista pakua lainaan, hakee Raisiosta uuden crossin.

Muuten hyvä, mutta on jo mielestäni rikkonut paikkansa siihen pisteeseen, että harrastuksen voisi vaihtaa.

Voi tätä huolen määrää.....
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hippi - la 25.04.2015, 14:14:01
Keskimmänen tyttäreni on prätkäillyt ehkä noin viisi vuotta ja yhtä monta vuotta olen kantanut asiasta huolta.

Toistaiseksi ei mitään ole sattunut. Yhden kerran on kaatunut ja senkin ensimmäisellä ajokerralla omalla pyörällään. Kertoi siitä vasta useamman vuoden jälkeen. Sitähän sanotaan, että on kahdenlaisia moottoripyöräilijöitä, niitä jotka ovat kaatuneet ja niitä, jotka eivät vielä ole kaatuneet. Kun tuosta sanoin, että on pelko persiissä, että milloin soitetaan, että olet kaatunut. Tämä sitten sanoi, että on jo kaatunut, joten ei enää kannata olla huolissaan.

Tässä, kuten niin monessa muussa asiassa, minulla ei ole mitään vaikeutta luottaa tyttäreni toimintaan. Luotan siihen, että hän noudattaa liikennesääntöjä, on varovainen ja harkitsee aina tilannenopeutta. Olen ollut paljon pelkääjän paikalla autossa, kun hän ajaa, joten minulla on hyvä käsitys tavastaan käyttäytyä liikenteessä. Etenkin, kun hän ei ole silmänpalvoja. En vain luota niihin muihin. Liikenteessä on ihan liikaa kusipäitä, jotka eivät välitä itsensä tai muiden hyvinvoinnista tuon taivaallista.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Keijo Kullervo - la 25.04.2015, 14:21:43
Mä vaan fiilistelen illan jääkiekko-otteluun Kärpät - Tappara.

Toivon, että parempi voittaa ja useinhan niin on ollutkin.
Vai onko joku eri mieltä?

Keijo Kullervo
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Reinholdt JR - la 25.04.2015, 14:48:10
Mä vaan fiilistelen illan jääkiekko-otteluun Kärpät - Tappara.
Toivon, että parempi voittaa ja useinhan niin on ollutkin.
Vai onko joku eri mieltä?

Keijo Kullervo

Kun toivot, että parempi voittaa, niin entäs sitten jos huonompi voittaakin ?

Onko se mahdollista yleensä, että huono voittaa hyvän ?

 - Uteliaana, kuulolle jääden toiveikkaana.
Ihmettelen ja kuulostelen, sinussa olisi kansanedustajan ainesta:
 
Huonot ratkaisut voivat olla hyviäkin, kuten Jutan lupaamat Kreikan apupaketit, todellakin järkeviä  ?

 Näin saamme suomalaisten vanhuksien maksamia verorahoja siirrettyä sinne etelään, sinne Kreikan laivanvarustajille.

Kyllä oma vanhustenhoitomme on tolallaan, kun kansanedustajana kiertelisit vanhustenhoitoloita ympäri Suomea ja kertoilisit, että olet postittanut  kaikki verovarat Kreikkaan.

Siellä taputtaisivat kaikki dementoituneet ihmiset sinulle:

  - Uraa, Uraa, Hyvä Keijo Kullervo, kyllä lähtee, enemmän vain rahnaa etelään
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Rasti ruutuun - la 25.04.2015, 14:49:53
Keskimmänen tyttäreni on prätkäillyt ehkä noin viisi vuotta ja yhtä monta vuotta olen kantanut asiasta huolta.



Vanhin on ajanut crossia nyt n. 13v, ja loukkaantumisia on aika paljon. Katupyörällä ei kuitenkaan ole koskaan kaatunut, ei edes mun kopterilla, joka kuitenkin on hieman vaikeampi ajaa kuin oma pyöränsä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - la 25.04.2015, 21:32:30
Viikonloppu opetti, etta hyva antaa aikaa vain itselle, ja erottaa tama muusta viikon hektiikasta.

Toinen juttu oli se, etta em oivallukset on usein hyva kertoa ihmiselle, joka vahvistaa asian parhaiten. Blogia ja foorumia parempi voi olla joku valittu tai tielle siunaantunut ihminen. No, mun tassa tapauksessa oma aiti.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Reinholdt JR - la 25.04.2015, 21:44:57
Viikonloppu opetti, etta hyva antaa aikaa vain itselle, ja erottaa tama muusta viikon hektiikasta.

Toinen juttu oli se, etta em oivallukset on usein hyva kertoa ihmiselle, joka vahvistaa asian parhaiten. Blogia ja foorumia parempi voi olla joku valittu tai tielle siunaantunut ihminen. No, mun tassa tapauksessa oma aiti.

Äiskät on kivoja !

Oma äitini kuoli vuonna 2001.

Minulla on tapana käyttää puhekielessä usein hänen lauseitaan.

Äitini oli verbaalisti ylivertainen, vaikka ei ollut käynyt muuta kuin kiertokoulua hieman, siitäkin joutui olemaan pois maatöiden takia.
Siihen aikaan, kun hän oli lapsukainen, ei kouluja ainakaan Honkajoella ollut.
............
Kiertokoulu oli koululaitosmuoto, jossa omaa koulurakennusta ei ollut, vaan opettaja liikkui kylästä toiseen opettamassa lapsia siten, että koulurakennuksena toimi yleensä joku kylän taloista, kievari tai esimerkiksi pappila. Kiertokoulutoiminta alkoi Suomessa 1600-luvulla puhdasoppisuuden aikana, ja kiertokoulut lakkautettiin asteittain kansakouluasetuksen myötä 1860-luvulla ja oppivelvollisuuden tultua voimaan vuonna 1921, johon asti kiertokoulu oli tärkeä alkuopetuksen järjestäjä.

Kiertokouluissa oli ihmisiä lapsista aikuisiinkin. Opettajana toimi usein lukkari. Pohjoisimmissa osissa maata kutsuttiin katekeettakouluiksi apupappien ja edistyneempien nuorien johtamia kiertokouluja. Viimeinen kiertokoulu lakkautettiin 1937
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: socrates - su 26.04.2015, 13:38:03
Minun äitini kuoli 2006. Äidin elämää hallitsivat kolme asiaa: krempat, krempat js krempat. Aiemmin pienemmät ja viimeiset 10 vuotta osin halvaantuneena ja sekavana.

En nähnyt äitiäni kovin montaa kertaa tyytyväisen ja tasapainoisen oloisena. Äitini hautajaisissa törmäsin sitten hänen kai melko etäiseen tuttavaansa, joka sanoi, ettei hän ole koskaan nähnyt niin iloista ja elämän myönteistä ihmistä kuin äitini. Niin erilaisen vaikutelman ihminen voi antaa eri konteksteissa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hippi - su 26.04.2015, 20:07:01
 Tavallaan on ollut huono omatunto koko aikuisiän siitä, että en osannut surra äitini kuolemaa, vaan olin pikemminkin helpottunut vapautumisesta. Hän kuoli ollessani hitusen verran yli parikymppinen, vanhin lapseni oli tuolloin parivuotias ja olin juuri pääsemässä omille jaloilleni oikein kunnolla. Luultavasti se sitten äitini lopulta tappoikin, kun huomasi, etten tarvitse enää häntä ja hän oli menettämässä kuristusotteensa. Isäni oli kuollut viitisen vuotta aikaisemmin.

Kaipa hän oli ihan hyvä äiti pienelle lapselle, joka oli paljon kipeänä ja kaipasi hoitoa. Mutta siinä vaiheessa kun tulin murkkuikään ja minulla alkoi olla jotain omia juttuja, emme enää tulleet toimeen. Hän oli törkeän utelias ihminen eikä luottanut minuun tippaakaan. Tunne oli molemminpuolinen, sillä sain hänet kiinni siitä, että hän penkoi tavaroitani. Kaiken huippu oli päiväkirja, jonka hän oli ostanut minulla lahjaksi, ”kun kirjoittaminen on hyvä harrastus”. Kirjoittelin niitä näitä, sillä en tuntenut tarvetta avautua kirjoittaen. Jossain vaiheessa epäilykseni heräsi ja kirjoitin ansan – jotain sellaista, josta äitini ei voisi olla puhumatta, jos saisi tietoonsa jotain kautta. Niinhän siinä sitten kävi, että hän kertoi ”joltain henkilöltä kuulleensa huhun, että ….. ” ja vaati minulta selvityksen. Haistatin hänellä pitkät v*tut ja kerroin ansasta. Samoin sain itse teosta kiinni, kun hän käännätti siskollaan saamiani englanninkielisiä kirjeitä. Kuukausiin en puhunut hänelle mitään eikä välimme palanneet koskaan entiselleen vaikka asuin kotona vielä hänen kuollessaan. Kaiken tuonkin jälkeen hän puhui siitä, että minä hänestä pidän huolta kun hän tulee vanhaksi. Suunnitttelin kovasti asuvansa perheeni kanssa.  Ei elänyt vanhaksi, vaan kuoli 54 -vuotiaana monien kremppojen kiusaamana ja elämän katkeroittamana.

Jos edellä olevasta jotain hyötyä oli, niin ainakin se, että en ikinä mennyt lasteni tavaroita penkomaan. Tein myös heille selväksi, että minun vuokseni ei ole tarvetta kaappeja tai laatikoita lukita, mutta en sitä kielläkään, jos se tuntuu hyvältä. Ja aina voi tulla mistä tahansa puhumaan pelkäämättä. Vaikka mikä menisi muu pieleen, niin lasteni on aina voitava luottaa vanhempiinsa. Luottamus on tärkeintä.
 
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Keijo Kullervo - su 26.04.2015, 22:29:42
"Kyllä Matti tietää:

"Elämä on ns. viivytystaistelua, tässä iässä"

Keijo Kullervo

PS. Se on shakkitermiä käyttääkseni  sitten joskus Matti."
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Chama - ma 27.04.2015, 06:21:18
Olen miettinyt kokemuksen merkitystä työelämässä. Käsillään työtä tekevä todennäköisesti hyötyy siitä, että hän on vuosia työstänyt esimerkiksi samoja puulajeja ja tietää, miten ne käyttäytyvät. Muusta työkokemuksesta en olisi niinkään varma. Olen katsellut työelämää pitkään syrjästä, ja nyt kun olen siellä sisällä, olen hämmästellyt juuri näitten paljon kokemusta omaavien uskalluksen puutetta, henkisestä jäykkyyttä, kitinän määrää. Aiheuttaako pitkä työkokemus sen, että aivot asettuvat rutiiniasentoon, josta niitä on vaikea saada liikkeelle etsimään uusia tulokulmia... ?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ma 27.04.2015, 09:54:46
Olen miettinyt kokemuksen merkitystä työelämässä. Käsillään työtä tekevä todennäköisesti hyötyy siitä, että hän on vuosia työstänyt esimerkiksi samoja puulajeja ja tietää, miten ne käyttäytyvät. Muusta työkokemuksesta en olisi niinkään varma. Olen katsellut työelämää pitkään syrjästä, ja nyt kun olen siellä sisällä, olen hämmästellyt juuri näitten paljon kokemusta omaavien uskalluksen puutetta, henkisestä jäykkyyttä, kitinän määrää. Aiheuttaako pitkä työkokemus sen, että aivot asettuvat rutiiniasentoon, josta niitä on vaikea saada liikkeelle etsimään uusia tulokulmia... ?

Taitaa kokemuksen merkityksestä jauhamimen olla lähinnä meidän vanhojen kääkkien suojautumiskeino nuorten dynaamisuutta vastaan.

Voihan sitä vaikka treenaamisessakin hehkutella vuosikymmenien kokemuksella, mutta se on kevyttä kamaa, kun nuoret uroot päästetään irti.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hippi - ma 27.04.2015, 19:10:31
.... Aiheuttaako pitkä työkokemus sen, että aivot asettuvat rutiiniasentoon, josta niitä on vaikea saada liikkeelle etsimään uusia tulokulmia... ?

Riippuu alasta ja ehkä myös työpaikasta. Neljää ensimmäistä työssäolovuotta lukuunottaatta olen ollut saman firman palveluksessa järkyttävän monta vuotta. IT-ala on jatkuvasti muuttuvaa, työmenetelmät ja välineet muuttuvat. Milloin mennään TOP->DOWN, milloin toisinperin, otetaan käyttöön uudempia suunnittelumenetelmiä, jotka kohta hylätään vanhentuneina jne. Rinnalla työvälineet ovat muuttuneet kaiken aikaa.

Nyt uutena on palvelukulttuuri, Me nörtähtävät ihmiset ei enää olla kaiken napa, vaan yksikkömme onkin palveluyksikkö, joka hankkii prosessille IT-palveluita. Vanhentuneita sovelluksia uudistetaan uusille alustoille jne.

Kaiken tuon myllerryksen takana substanssiosaaminen on jatkuvasti laajentunut ja syventynyt ja ymmärrys firmamme järjestelmäkokonaisuudesta on kasvanut.

Kyllä noissa kaikissa muutoksissa on oltava mukana, tai oikeastaan työ on paljolti sen johtoportaan visioiman muutoksen tuottamista, mutta myös niiden visioiden toteutuskelpoisuuden arviointia  :)
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - ti 28.04.2015, 21:28:39

Sen verran olisi purkamista tällaisessa päivässä, ettei varmaan mitään mieltä kirjoitella tarkemmin. Muutenkin käynyt mielessä se, että miten paljon uutta tietoisesti jäsentelemätöntä tietoa kannattaisi olla aina matkassa. Aiemmin tapana kelailla kaikkea käytyä läpikotaisemmin.

Taitaa olla sellainen teema, ettei vastausta löydä wikipediasta.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: socrates - to 30.04.2015, 12:44:27
Uimahallilla on alkanut vanha pöhkö nainen roikkua kimpussani kuin takiainen. Sanoi tänä aamuna odottaneensa puolitoista tuntia, josko ilmaantuisin paikalle.

Mummeli on ollut 30 vuotta sitten hetken aikaa samassa kesätyöpaikassa ja samoja elkeitä oli jo silloin. Kerran tunnisti minut uimassa ja riesa alkoi.

Juuri kun homot katosivat halleilta, tuli tommonen. Ehkä seuraavaksi nuoret naiset? Toivossa on hyvä elää.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - to 30.04.2015, 13:03:20
Muiden ihmisten työelämäkokemusten lukeminen nostaa pintaan jonkinlaista masennusta ja huonouden tunnetta, kun itselläni ei ole tältä alalta paljon kerrottavaa, ja sekin vähä mitä on, on jo kaukaista historiaa, vaikka vieläkin roikun työttömyyskortistossa.

Kun normaalille keskivertoihmiselle palkkatyö on elämän pääjuttu, ja työelämän ulkopuolella käymiset ovat poikkeuksia, minulla asia on päinvastoin. Joudun ammentamaan työssäolomuistoni surkeista muutaman viikon tai muutaman kuukauden kokemuksista joskus kauan sitten. Ei ole pitkää uraa, mistä kertoisi.

Viimeksi olen ollut muussa kuin työvoimatoimiston järjestämässä työkokeilussa/työllisyystyössä 24 vuotta sitten. Mieleeni on jäänyt yksi viimeisistä työhön liittyvistä asioista Lappeenrannassa järjestetty kurssi, jonka aikana yövyttiin hotellissa ja käytiin illalla hotellin rantasaunassa, jossa hääräili siivoojana venäläisittäin suomea puhuva tyttö. Menomatkalla Lappeenrantaan pelkäsin auton kyydissä, koska sitä ajava tyttö ajoi ylämäessä ja mutkissa vasenta kaistaa aivan kuin olisi yrittänyt tappaa meidät kaikki. Itse kurssista en muista mitään. Luultavasti nuokuin puoliunessa ja olin kuuntelevinani. Tiesin nimittäin tuolloin jo, että tulen jättämään irtisanoutumisilmoituksen parin viikon päästä, eli kurssilla ei ole tarkoitusta.

Täytyypä kaivaa vanha päiväkirja esille.

Päiväkirjaani olen kirjoittanut: "Tungin huulirasvalla pehmitettyjä paperitukkoja korviini pystyäkseni nukkumaan tyypin kuorsaukselta." Olen kirjoittanut myös, että "nuokuin koulutuksessa" aivan kuten arvelinkin. Päiväkirjassani mainitaan myös automatkasta eli siitä kuinka pelkäsin auton takapenkillä kuljettajan "oikoessa vaarallisesti vasemmalle kääntyvissä, näköesteen muodostamissa mutkissa, mäennyppylöillä jne."

Samaan aikaan kun irtisanouduin hain vielä yhtä paikkaa ja pääsin jopa niin pitkälle, että kävin työhaastattelussa - elämäni viimeisessä, vaikka en sitä silloin vielä tiennytkään. Se olisi ollut toiseksi viimeinen, jos olisin tajunnut aukaista yhden kirjekuoren syyskuussa 2001. Tuolloin nimittäin sain kutsun työhaastatteluun Helsinkiin. Kyseessä olisi ollut parin kuukauden viransijaisuus. Aukaisin kirjekuoren vasta vuoden päästä. Olin nimittäin luullut, että siinä on tavanomainen "teitä ei valittu" ilmoitus.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Reinholdt JR - to 30.04.2015, 14:01:19
Uimahallilla on alkanut vanha pöhkö nainen roikkua kimpussani kuin takiainen. Sanoi tänä aamuna odottaneensa puolitoista tuntia, josko ilmaantuisin paikalle.
Mummeli on ollut 30 vuotta sitten hetken aikaa samassa kesätyöpaikassa ja samoja elkeitä oli jo silloin. Kerran tunnisti minut uimassa ja riesa alkoi.
Juuri kun homot katosivat halleilta, tuli tommonen. Ehkä seuraavaksi nuoret naiset? Toivossa on hyvä elää.

 Hän on sinuun nähtävästi mieltynyt, ehkä jopa rakastunut.
Oletko kysellyt/ miettinyt hänen läsnäollessaan surullisen oloisena, kaukaa viisaasti, että:

  - Voi surun suru, nyt kun olisi hyvä mahdollisuus netota tuplaten, taikka triplaten, niin omat varani ovat kaikki kiinni "pitkäaikaisissa sijoituksissa".

 Pitäisi nyt olla 25 000 €  sijoittaa takuuvarmaan kohteeseen, kolmen kuukauden päästä se olisi vähintäin 75 000, jos ei enemmänkin. Todella aivan varmaa, harmin harmi, kun en saa irroitettua kuin puolet, jos ihan sitäkään.


 Tuossa olisi tosi hyvä tienestin poikanen, jos kykenisit hallitsemaan tilanteen aidosti.

 Jos homma ns "kusisi", niin sehän on vain markkinavoimien heilahteluja. Omalle tilillesi olisi heilahdellut vuoden/parin liksat ikäänkuin huomaamatta.

 Taste it ?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hippi - to 30.04.2015, 19:01:02
Ei ole Vappu minun juhlani. Kotimatkalla kävelin Tiksin keskustan kautta ja siellä oli kävelykadulla niitä krääsämyyntikojuja vieri vieressä ja puolentusinaa ilmapallokauppiasta. Ehkä oli aikaista vielä klo 14 jälkeen, mutta ei kauppa kovin vilkkaana näyttänyt käyvän. Näytti paikallinen D-kirjaimella alkava lääkäriasema vievän leivän ilmapallokauppiaiden suusta, sillä lääkäriasema jakeli usean hengen voimin perinteisiä pieniä punaisia ilmapalloja, toki kustantajan nimellä varustettuna.

Hiukan kyllä hymyilytti suomalainen "riehakuus", kun porukka seistä töpöttää paikallansa naama peruslukemilla ja puhaltelee pilliin. Ehkä siinä oli alkukankeutta ja meno vapautuu illan pimetessä.

Ei ole vappukrääsä muuttunut vuosikymmeniin. Näin minusta ainakin tuntuu, että samat hassunhauskat hatut, nenäsilmälasit, pillit, serpentiinit, tuuliviirit jne. on edelleen myynnissä. Ilmapallot taitaa olla eniten muuttuneet. Aikojen alussa saattoi valita iso tai pieni pyöreä ilmapallo, makkarapallo tai sitten, jos oli rahaa tuhlattavaksi asti, niin teekkaripallo, joka oli jo jättimäinen. Nyt noita perinteisiä ei ole kuin mainospalloina. Myytävät taitaa olla kaikki erilaisia suosikkihahmoja foliopalloina. Onneksi marketeissa on vielä noita perineisten pallojen kuoria saatavana. Meidän vappu on siinä, että juuri puhalsin Eetulle uuden ilmapallon. Illemmalla minä syön iltakahvin kanssa munkin ja nautin siitä rauhasta, minkä täällä vähän syrjemmässä asuminen minulle suo.

Syrjemmällä asumisen varjopuoli taas toteutui viime yönä. Taloyhtiömme parkkipaikalta varastettiin prätkä. Asialla asiantuntijat tai ainakin osasivat neljästä vaihtoehdosta valita kalleimman. Omistaja oli hyvin surkeana ja kaipasi runsaasti äidillistä lohtua.

Tällaisia mietteitä tänään.

Ai niin, olin vähällä unohtaa. Varoituksen sana kaikille. Muistakaa, että serpentiini ei ole lelu (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1430247337037.html). Jos ette sitä ennen ole tienneet, niin nyt tiedätte. Ottakaan pois kaikilta alle 14-vuotialta nuo perkeleen kapineet!

Hauskaa Vappua kaikille.

Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: socrates - to 30.04.2015, 19:59:23
  - Voi surun suru, nyt kun olisi hyvä mahdollisuus netota tuplaten, taikka triplaten, niin omat varani ovat kaikki kiinni "pitkäaikaisissa sijoituksissa".

Jos meinaat, että avioitumalla perisin tuon mummelin, niin taitaa olla kaikkea muuta kuin rikas. Ja on semmoinen harminkappale, että valitsisin vappuheiloiksi mieluummin vaikka ne homot.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - to 30.04.2015, 22:18:15

Uudehkoja kuvia...

http://kuvapilvi.fi/k/yHzV.jpg

Tippaleivät hävisivät parempiin suihin sillä aikaa, kun nappailin kuvia.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Toope - pe 01.05.2015, 00:07:24
Uimahallilla on alkanut vanha pöhkö nainen roikkua kimpussani kuin takiainen. Sanoi tänä aamuna odottaneensa puolitoista tuntia, josko ilmaantuisin paikalle.

Mummeli on ollut 30 vuotta sitten hetken aikaa samassa kesätyöpaikassa ja samoja elkeitä oli jo silloin. Kerran tunnisti minut uimassa ja riesa alkoi.

Juuri kun homot katosivat halleilta, tuli tommonen. Ehkä seuraavaksi nuoret naiset? Toivossa on hyvä elää.

Eikös kevät ole rakkauden aikaa...? Ehkä hän voisi olla se sielunkumppani?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: a4 - pe 01.05.2015, 06:04:26
Uimahallilla on alkanut vanha pöhkö nainen roikkua kimpussani kuin takiainen. Sanoi tänä aamuna odottaneensa puolitoista tuntia, josko ilmaantuisin paikalle.
Mummeli on ollut 30 vuotta sitten hetken aikaa samassa kesätyöpaikassa ja samoja elkeitä oli jo silloin. Kerran tunnisti minut uimassa ja riesa alkoi.
Juuri kun homot katosivat halleilta, tuli tommonen. Ehkä seuraavaksi nuoret naiset? Toivossa on hyvä elää.

 Hän on sinuun nähtävästi mieltynyt, ehkä jopa rakastunut.
Oletko kysellyt/ miettinyt hänen läsnäollessaan surullisen oloisena, kaukaa viisaasti, että:

  - Voi surun suru, nyt kun olisi hyvä mahdollisuus netota tuplaten, taikka triplaten, niin omat varani ovat kaikki kiinni "pitkäaikaisissa sijoituksissa".

 Pitäisi nyt olla 25 000 €  sijoittaa takuuvarmaan kohteeseen, kolmen kuukauden päästä se olisi vähintäin 75 000, jos ei enemmänkin. Todella aivan varmaa, harmin harmi, kun en saa irroitettua kuin puolet, jos ihan sitäkään.


 Tuossa olisi tosi hyvä tienestin poikanen, jos kykenisit hallitsemaan tilanteen aidosti.

 Jos homma ns "kusisi", niin sehän on vain markkinavoimien heilahteluja. Omalle tilillesi olisi heilahdellut vuoden/parin liksat ikäänkuin huomaamatta.

 Taste it ?
suosittelisitko rahojen viemistä vanhalta naiselta?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: MrKAT - pe 01.05.2015, 14:55:28
Simat unohtu ! Kävin eilen kaupassa.
Täällä maalla ei niin vain palatakaan hakemaan jos jotain unohtuu..
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - pe 01.05.2015, 15:42:02
Tuntuu, että vappu on muuttunut. Ennen näkyi katukuvassa vappuhuiskia. Nyt näkee enemmän ilotulitusvälineitä. Onneksi ne taitavat enimmäkseen pysyä koteloissaan.

http://propagandablogi.blogspot.fi/

Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Reinholdt JR - pe 01.05.2015, 17:29:19
Simat unohtu ! Kävin eilen kaupassa.
Täällä maalla ei niin vain palatakaan hakemaan jos jotain unohtuu..

Onneksi palasit ja sait suun kostuketta.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: MrKAT - la 02.05.2015, 00:24:42
Vettä. Tyydyn veteen, teehen ja kahviin.
Simat muistin vasta kun olin jo käynyt kaupassa. Ostamatta jäi.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hippi - su 03.05.2015, 14:59:25
Voi v*ttu, että jaksaa ärsyttää nämä ruokauutiset. Toisaalta käsketään syömään sitä tätä tai tuota, niin säästyy kaikilta taudeilta, ehkä itäintialaista hyppykuppaa lukuunottamatta ja toisaalta kielletään milloin mitäkin lihavuutta, syöpää, finnejä, hiustenlähtöä ja ties mitä aiheuttavina.

Syöpälääkäri: Pekoni yhtä vaarallista kuin tupakointi (http://www.iltalehti.fi/syopa/2015043019606848_sy.shtml)
...nipsis...
- Pekonin syöminen vastaa tupakoimista, sanoo Stenholtz Expressenissä (http://www.expressen.se/halsoliv/halsa/cancerlakare-sa-farligt-ar-det-att-ata-bacon/).Hänen mielestään rapsakka pekoni on terveysriski monestakin syystä. Se on savustettua, runsaasti suolattua ja sisältää paljon tyydyttynyttä rasvaa, hormoneja ja ympäristömyrkkyjä. Vielä haitallisemmaksi pekoni muuttuu, kun se paistetaan kuumassa. ...nipis...

Siis, jos polttaa tupakkaa, niin se on pienempi riski kuin rapsakka pekoni ... niin miten tiheään syötynä - päivittäin, viikoittain, kerran kuukaudessa, kerran vuodessa? Sitä ei sitten kerrota lainkaan kuten ei kerrottu tupakoinnin määrästäkään mitään. Puhuttiinko ketjupolttajasta vai bilepolttajasta ja päivittäisestä pekonin syönnistä vai satunnaisestakin syömisestä. Mitä helvettiä tuollaisella uutisella tekee. Tuo jos mikä on huuhaata ja ihmisten tarpeetonta ärsyttämistä ja jopa pelottelua.

Mainittu lääkäri on kasvissyönnin asialla muutenkin sillä hän karsisi eläinkunnan tuotteita pois niinkin pitkälle, että kalankin vaihtoehdoksi tarjoaa palkokasveja. Artikkelissa sen sijaan ei ollut mainintaa, miten ne palkokasvit saa maistumaan rapsakkaaksi paistetulle pekonille.


Ei täällä ikuisesti eletä muutenkaan, vaikka setäni sitä yritti. Sain tänään kuulla, että hän on kuollut aivan hiljattain liki 103 vuoden iässä. Paria kuukautta jäi vajaaksi tuo 103. Hämmästyksekseni totesin, että olen nyt isän puoleisen isoisäni vanhin elossa oleva biologinen jälkeläinen ja ainoa omassa sukupolvessani. Pari serkkua on kyllä, mutta he ovat kasvatteja, eivätkä sitä myöten sukua lainkaan.

No, ei tuo pekoniin liittynyt mitenkään, mutta tulipa mielen vain. Setäni tuskin pekonia söi, mutta oli kyllä hyvän ruuan ystävä. Piti kiinalaisesta ruuasta ja moitti suomalaista ruokaa kovin mauttomaksi. Hän oli pitkään Kiinassa työnsä vuoksi ja siellä tottui paikallisiin ruokiin ihan tavallisen kansan keskuudessa, jossa toimi työssään. En sitten tiedä paljonko se poikkeaa siitä, mitä suomalaiset nimittävät kiinalaiseksi, kun hakevat pahvitötterössä kotiin "kiinalaista". Nyt en sitä saa sitten koskaan tietääkään.

Tällaista tänään mielessä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - su 03.05.2015, 15:16:58
... En sitten tiedä paljonko se poikkeaa siitä, mitä suomalaiset nimittävät kiinalaiseksi, kun hakevat pahvitötterössä kotiin "kiinalaista". Nyt en sitä saa sitten koskaan tietääkään.

Tällaista tänään mielessä.
Poikkeaa se, samaan tapaan kuin meksikolaiseksi täällä nimittämämme ruoka poikkeaa (Huomattavastikin) aitomeksikolaisesta. Kiinalaista ruokaa on täälläkin modattu länsimaalaiseen makuun sopivammaksi; kiinalaisessa keittiössä on sitä paitsi neljä pääsuuntausta, ja niiden lukemattomia alalajeja. Siellä syödään heinäsirkoista ja sammakoista alkaen, ei elämä ole pelkkää Pekingin ankkaa!

Mutta juu, ärsyttävä uutinen tuo pekonijutska. Tuli samalla mieleen passiiivisesta tupakoinnista älämölöä pitävät. Se on yhtä haitallista kuin polttaa kynttilää sisätiloissa! Hui! Tupakankärystä ei tarvitse pitää, mutta ei se nyt sinänsä niin kamalan haitallista tupakoimattomalle ole.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: MrKAT - ti 05.05.2015, 14:08:58
Miksi pitää klikata  savuavia otsikoita jos ne kerta ärsyttää ? ;D

Ja sen kynttilän haitallisuutta ei ole todistettu, sivutupakointi taas moneen kertaan. Itseä ei kynttilät haittaa mutta pomo huomasi (en minä) että aloin yskiä kun asiakkaansa kanssa sytytti tupakat - toisessa huoneessa. Laservalossa kynttilän liekin yläpuolella oli puhtaampi ilma kuin itse (pölyinen) ilma ympärillä.




Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - ti 05.05.2015, 16:52:30

Ple, Ple, Ple:  http://www.youtube.com/watch?v=ZDDS0k9FWak

Noita nyt on youtubessa. Ok.

http://www.youtube.com/results?search_query=women+sprinters
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - ti 05.05.2015, 22:46:38
Hämmentyneitä fiiliksiä terveyskeskuksessa. Kuopus on neljättä päivää lähes 40 asteen kuumeessa, ja siinä CRP-arvoa hoitajan vastaanotolla odotellessa sanoin, että "pulassa ollaan, jos on joku antibioottia vaativa tulehdus, kun lapselle on niin vaikea syöttää lääkettä suun kautta - jos jollain ilveellä saadaankin lääke alas, lapsi oksentaa sen pois." Tähän hoitaja vastasi, että "sitten täytyy jättää hoitamatta". Yritin siihen sitten selittää, että "no ei tietenkään jätetä hoitamatta, mutta olen vaan miettiyt, että miten ihmeessä sitä antibioottia lapselle saisi annettua, jos olisi tarpeen". Sitten hoitaja laittoi kätensä olkapäälleni ja sanoi, "rauhoitu, sinulla on ihana lapsi sylissäsi". Sitten olin jo niin hämmentynyt, että en jatkanut enempää aiheesta, eikä hoitajakaan.

Jäin vain miettimään kahta asiaa; miten oksennusherkälle ja lääkkeestä kieltäytyvälle taaperolle saa annettua antibiootteja (ei onnistu edes jugurttiin/marjasoseisiin sekoittamalla, särkylääkettä ja refluksilääkettä on kokeiltu näin), onko esim. olemassa antibioottisuppoja? Ja toinen asia, että miten paljon ihmisten välillä syntyykään väärinymmärryksiä. Mietin, miksi hoitaja vastasi minulle ikävästi tokaisten, eikä rakentavasti keskustellen. Ehkä hän sai käsityksen, että en aio antaa antibioottia, vaikka mikä olisi.

Oli miten oli, tuli ikävä fiilis. Onneksi sairaus sentään lienee virustauti.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Rasti ruutuun - ti 05.05.2015, 22:53:40
Sekoita se lääke ruokaan, ja syötä aivan normaalilla tavalla.
Älä missään nimessä ala sössöttämään mitään turhaa, vaan normaali ruokailu tilanne.
Ei lapsi sitä lääkettä sieltä maista.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - ke 06.05.2015, 11:27:40
Onneksi sairaus sentään lienee virustauti.

Mikä onni siihen liittyy? Suurin osa antibiooteista ei tepsi viruksiin, ne on vaan sairastettava.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - ke 06.05.2015, 12:41:51
^Se onni, että ei tarvitse sitä antibioottia, koska se tosiaan on vaikea saada lapsen sisään.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - ke 06.05.2015, 13:57:47
Naisten logiikkaa.
Onneksi kyseessä on sairaus jota ei voi parantaa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: mks - ke 06.05.2015, 14:00:51
Sitten hoitaja laittoi kätensä olkapäälleni ja sanoi, "rauhoitu, sinulla on ihana lapsi sylissäsi".

Taisi huomata sanoneensa aika tylysti, mutta paikkaus oli aika hyvä!

Muuten: Eikös se kuopus ole juuri vauvarokkoiässä? Ns vauvarokko ...
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00546
... eli kolmen päivän kuume (Exanthema subitum) on muuten yleisin "penisilliiniallergian" syy.

Kun 1/2 - 2 vuotiaalla on 3 päivää kuumetta 39.5 - 40 astetta ja lapsi viedään komantena korkeakuumeisena päivänä ohjeen mukaisesti lääkäriin, saa turhan antibiottikuurin, kuume laskee, mutta tulee ihottuma. Aivan kuten olisi käynyt ilman antibioottiakin, mutta nyt papereihin merkitäänkin erheellisesti penisilliiniallergia.

Lainaus
Jäin vain miettimään kahta asiaa; miten oksennusherkälle ja lääkkeestä kieltäytyvälle taaperolle saa annettua antibiootteja (ei onnistu edes jugurttiin/marjasoseisiin sekoittamalla, särkylääkettä ja refluksilääkettä on kokeiltu näin), onko esim. olemassa antibioottisuppoja?

Ongelma peräaukon kautta annostellessa lienee, ettei maksimaalista antibioottikonsentraatiota haluta suoleen kun suunkin kautta annosteltuna antbioottiripuli uhkaa. Jos lapsi on tarkka makujen suhteen, voi kokeilla ruiskulla takanieluun sujauttamista, jolloin nielemisrefleksi voi ehtiä torjunnan edelle. Oksentelu on isompi ongelma. Kannattaa kysyä voiko mikstuuran lykätä ruiskulla peräaukkoon. Useimmat lääkkeet kyllä imeytyvät sieltä, mutta tilannekohtainen arvio on paikallaan.

mks
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - ke 06.05.2015, 14:59:04
Vauvarokkoa epäilin itsekin, kunnes toinenkin lapsi sairastui. Tämä vahvisti myös virusepäilyä. Mutta nyt tilanne jo parempi ja kuopus jo kuumeeton.

Sepe, sitä kun lapsilla pukkaa yhtenään tauteja, niin toivoo kyllä, että jokaiseen ei antibiootteja tarvita. Kyllä nämä lapsilla kiertävät virukset taitaa useimmiten aika vaarattomia olla, ne vaan täytyy sairastaa, kuten sanoit. Onneksi antibioottikuureja emme ole jotuneet lapsille juuri antamaankaan.

Ps. Kiitos mks kannanotosta lääkkeenanto-ongelmaan. Ja R.R, ruokaan sekoittamista on kyllä kokeiltu jo..
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - ke 06.05.2015, 16:23:18

Sepe, sitä kun lapsilla pukkaa yhtenään tauteja, niin toivoo kyllä, että jokaiseen ei antibiootteja tarvita.

Kommenttini, joka oli ehkä tarpeeton, koski ilmaisuasi. Tuosta mitä sanot olen samaa mieltä.

Lapsista ja heidän taudeistaan minulla on kyllä kokemusta useampi sukupolvi kuin arvaatkaan.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - ke 06.05.2015, 21:42:02

Sepe, sitä kun lapsilla pukkaa yhtenään tauteja, niin toivoo kyllä, että jokaiseen ei antibiootteja tarvita.

Kommenttini, joka oli ehkä tarpeeton, koski ilmaisuasi. Tuosta mitä sanot olen samaa mieltä.

Lapsista ja heidän taudeistaan minulla on kyllä kokemusta useampi sukupolvi kuin arvaatkaan.

Enpä kyllä ymmärrä, mikä siinä ilmaisussa niin mätti. Ilmaisussani ensin kerroin vaikeuksista saada lapselle syötettyä lääkkeitä, ja lopuksi totesin, että onneksi olikin virustauti (eikä lääkettä siis tarvita). Olisiko ollut loogisempaa iloita korkeasta crp:stä ja tulevista virtsa- ja verikokeista, ja antibioottikuurista? Kaikin puolin parempi, jos tauti on itsestään paranevaa sorttia. Tietysti jos lapsi olisi ollut kuoleman kielissä, oikeaan lääkehoitoo johtava diagnoosi olisi ollut helpotus. Mutta tässä ei oltu vielä niin pitkällä.

Ilmaisu "naisten logiikkaa" sen sijaan kyllä ainakin mättää - ärsyttävää ja seksististä.

Veikkaan, että sinulla on kokemusta kolmen sukupolven lastentaudeista. Menikö oikein? :-)
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - to 07.05.2015, 08:16:34
En näe syytä jatkaa jankkaamista.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - to 07.05.2015, 09:36:47
En näe syytä jatkaa jankkaamista.

No, jääköön sitten moitteesi perustelemattomaksi löysäksi heitoksi.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - to 07.05.2015, 10:51:12
En näe syytä jatkaa jankkaamista.

No, jääköön sitten moitteesi perustelemattomaksi löysäksi heitoksi.

Miehen logiikkaa lienee sitten se, että on parempi sairastaa sellaista tautia, joka talttuu vain rankalla lääkekuurilla, leikkauksella tai muulla miehekkäällä toimenpiteellä. Nössöähän se on sairastaa tautia, joka hoituu ihan kehon omalla puolustuskyvyllä. Varmaan ihan kaikkien nössöintä on olla terve.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - to 07.05.2015, 11:45:55
Kun naispartio on katsonut aiheen vaativan jankkaamista, osallistun sitten siihen.

Tämä
Onneksi sairaus sentään lienee virustauti.
on minusta outoa logiikkaa: siinä on sotkettu kaksi asiaa. Se ettei virustautiin löydy antibioottia ja se, että lapsi ei suostu ottamaan lääkettä.
Btw: ebola on virustauti. Onneksi siihen ei ole lääkettä.
Minä toivoisin, jos tauti on päällä, sen olevan sellainen johon on lääkitys.

En ole ottanut kantaa siihen mikä tauti Tummasilmäsusannan lapselle on sopivin. Safiiri ammattitaitoisesti vääristeli asian sellaiseksi. En ole ottanut kantaa lääkekuurin rankkuuteen tai siihen, vaatiiko tauti leikkausta. Enkä ota kantaa siihen, mitä miehiä koskevaa paranoiaa tuollaiset Safiirin puheet osoittavat.

Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: behemot - to 07.05.2015, 12:01:40
Ilmaisu "naisten logiikkaa" sen sijaan kyllä ainakin mättää - ärsyttävää ja seksististä.

Naisenkaan ei ole mikään pakko käyttää huonoa tai kummallista logiikkaa. Jollei käytä, yleensä säästyy maininnalta naisen logiikasta.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hippi - to 07.05.2015, 12:18:08
Harvemmin haluan sotkeutua näihin miehen/naisen logiikka tai muihin väärinkäsitysten setvimisiin, mutta ei sääntöä ilman poikkeusta.

Minä kyllä ymmärsin TSS:n lausahduksen "Onneksi sairaus sentään lienee virustauti." heti ensilukemalta juuri siten kuin hän sen myöhemmin täydensi, eli helpotuksen huokaisuna siitä, että hankalalta lääkkeen antamisesta vältytään. Voi olla osansa asiassa silläkin, että omilla lapsillani mieluummin otettiin tarvittavat laboratoriokokeet vaivan aiheuttajan selvittämiseksi kuin aloitettiin ab-kuuri siltä varalta, että se sattuisi auttamaan. Eli halusimme välttää turhien antibioottikuurien antamista, etenkin vanhimmalla tyttärelläni se oli aivan pakkokin.

Vanhimmalla tyttärelläni oli erittäin hankala ab-herkkyys ja oli aina ongelmallista löytää sellainen antibiootti, joka kyseiseen tautiin tehoaisi ja vielä pysyisi tyttären sisällä. Useat yleisimmät antibiootit aiheuttivat todella ankaraa oksentelua, joten lääke ei ehtinyt vaikuttaa muuten kuin huonontamalla oloa. Vaiva ei ole hänellä aikuisenakaan helpottanut.

Korjattu nolo typo
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - to 07.05.2015, 12:37:42
Ilmaisu "naisten logiikkaa" sen sijaan kyllä ainakin mättää - ärsyttävää ja seksististä.

Naisenkaan ei ole mikään pakko käyttää huonoa tai kummallista logiikkaa. Jollei käytä, yleensä säästyy maininnalta naisen logiikasta.

You have some weird angle here, dude. Miksi huonoa tai kummallista logiikka ei voi sanoa huonoksi tai kummalliseksi logiikaksi - miksi sitä pitäisi sanoa naisen logiikaksi?

Miehen logiikkaa, varmaankin...

T: Xante
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - to 07.05.2015, 12:41:07
Hipin lausunto selvitti asiaa.
Tummasilmäsusanna liimasi tuon "onneksi..." oman lapsensa tapaukseen.
Minä luin yleisellä tasolla tuollaisen "onneksi..." ajatuksen epäjohdonmukaisena; Guineassa kuumeilevan lapsen äiti tuskin toteaa "onneksi kyseessä lienee virustauti".

Naispartiojoukkue on tyrkyttämällä tyrkyttänyt täkyjä jatkaa naisen logiikasta mutta jääköön.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: behemot - to 07.05.2015, 12:47:23
Minä kyllä ymmärsin TSS:n lausahduksen "Onneksi sairaus sentään lienee virustauti." heti ensilukemalta juuri siten kuin hän sen myöhemmin täydensi, eli helpotuksen huokaisuna siitä, että hankalalta lääkkeen antamisesta vältytään.

Minäkin ymmärsin hänen tarkoituksensa. Kuitenkin, jos tauti on vakava, on onni, jos siihen on olemassa parantava lääkitys. Virustautikin voi olla vakava, esim. tukkia pikkulapsen keuhkoputkia tai olla vaikka aivokalvontulehdus. Lisäksi, jos bakteeritauti on lievä ja itsestäänkin paranevaa laatua, ei antibiootteja ole pakko käyttää.

Ilmaisu "naisten logiikkaa" sen sijaan kyllä ainakin mättää - ärsyttävää ja seksististä.

Naisenkaan ei ole mikään pakko käyttää huonoa tai kummallista logiikkaa. Jollei käytä, yleensä säästyy maininnalta naisen logiikasta.

You have some weird angle here, dude. Miksi huonoa tai kummallista logiikka ei voi sanoa huonoksi tai kummalliseksi logiikaksi - miksi sitä pitäisi sanoa naisen logiikaksi?

Miehen logiikkaa, varmaankin...

T: Xante

En ole sanonut, että huonosta tai kummallisesta logiikasta pitäisi käyttää ilmaisua "naisen logiikka". Kerroin vain, miten tuolta ilmaisulta voi yleensä välttyä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - to 07.05.2015, 12:48:39
Iltalehti esittää kunta-alan palkkatilastoja. Palkat sisältävät ilmeisesti ikälisiä ym. korotuksia, joita minun vaatimattomalla työurallani ei ole liiemmin ollut. Summat tuntuvat nimittäin korkeilta, kun vertaan niitä palkkoihin, joita aikoinaan sain.

Sosiaalityöntekijän keskiarvo- ja mediaanipalkka on tilaston mukaan 3243 – 3208 euroa. Vanhainkodin johtajan palkka on samaa luokkaa eli 3259 – 3260 euroa. Toimistotyöntekijän palkka on 1984 – 1933 euroa. Kunta-alalla pienimpiä palkkoja saavat puistotyöntekijät, 1849 – 1770 euroa.

Kun aikoinaan jouduin puolipakolla työhön sukumme omistamaan firmaan, minulle maksettiin 5000 markan kuukausipalkkaa. Noin suuri palkka hävetti, koska siinä oli selvästi sukulaislisää. Kovin monta kuukautta en palkkaa saanut, koska jätin hommat. Edellä mainittu summa olisi rahanarvolaskurin mukaan tällä hetkellä 1857 euroa, mitä ei taideta pitää kovin korkeana palkkana, kuten edellä olevat luvutkin osoittavat.

Pari vuotta myöhemmin menin uudestaan yhtiöön töihin, mutta tällä välin yhtiön taloudellinen tilanne oli heikentynyt, ja sain vain noin 3700 markkaa kuukaudessa. Se olisi nyt 1213 euroa. Vähitellen palkka jonkin verran nousi.

Seuraava työpaikkani oli kunnan sosiaalitoimisto ja virkanimike osastosihteeri/lastenvalvoja. En muista, mikä oli palkka, mutta arvelen sen olleen jotain 4500 - 5500 markan luokkaa eli nykyrahassa 1310 - 1502 euroa. Tätä työtä kesti vain kahdeksan kuukautta, jona aikana sukumme yhtiö meni konkurssiin. Jouduin jättämään työni tämän syyn (ja kaiken, mikä siihen liittyi) takia.

Sain heti uuden työn toisessa kunnassa vanhankoti/palvelukeskuksen johtajana. Palkkaluokka oli yhden pykälän alempi kuin edellisessä osastosihteeri/lastenvalvojan virassa. Palkkasumma oli alkuvaiheessa jotain 5400 markan luokkaa ja nousi lopulta noin 7400 markkaan. Nykyrahassa se tekisi 1475 - 1829 euroa.

Konkurssi ja kodin menettäminen olivat olleet henkisesti niin rasittavia, että jättäydyin pois edellä mainitusta virasta tarkoituksena pyrkiä uusiin tehtäviin. Pyrinkin, mutta en päässyt.

Seuraava työni oli kolme viikkoa kestänyt kouluavustajan toimi, josta saamaani palkkaa en enää muista. En tainnut edes laskea kuukausipalkkaa, koska olin töissä alle kuukauden. Palkka työllistetylle tilapäistyöntekijälle ei ole ollut suuri.

Seuraava ”työ” oli työkokeilu, josta sain työmarkkinatuen vähentämättömänä. Ehkä se oli samaa luokkaa, kuin työmarkkinatuki nykyisinkin eli noin 5200 euroa kuukaudessa.

Seuraava työ oli avustajan tehtävä sosiaalitoimistossa. Tästäkään ”työllistämistyöstä” maksettua palkkaa en muista. Nykyrahaksi muutettuna kuukausipalkan voi olettaa olleen jotain 1500 euron luokkaa.

Viimeisin tehtäväni oli kolmen kuukauden ”työllistämistyö” edunvalvojan toimistossa. Kuukausipalkka oli jotain 1200 - 1300 euron luokkaa eli nykyeuroiksi korotettuna 1453 - 1575 euroa. Työ oli tavallaan mielenkiintoinen, koska siinä pääsi näkemään, mistä edunvalvonnassa oikein on kyse. Eikä se näky ollut sitä, mitä ihmiset luulevat sen olevan (varoitus: älkää panko vanhustanne edunvalvontaan, jos haluatte, että häneltä jää teille jotain perintöä). Tein mitä ihmeellisempiä asioita kuten maatilan veroilmoitusta, arvonlisäveroilmoituksia, metsätuloveroilmoituksia, työntekijän palkasta maksetun... en enää edes muista, mitä kaikkia kaavakkeita täyttelin.

Edellä mainittujen tehtävien lisäksi olen ollut kolme päivää opettajan sijaisena. Tämä työsuhde merkitsi työurani huippupalkkaa. Valitettavasti rahaa sai vain kolmelta päivältä.

http://www.iltalehti.fi/tyoelama/2015050719636091_tb.shtml

http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - to 07.05.2015, 12:57:24
Hipin lausunto selvitti asiaa.
Tummasilmäsusanna liimasi tuon "onneksi..." oman lapsensa tapaukseen.
Minä luin yleisellä tasolla tuollaisen "onneksi..." ajatuksen epäjohdonmukaisena; Guineassa kuumeilevan lapsen äiti tuskin toteaa "onneksi kyseessä lienee virustauti".

Naispartiojoukkue on tyrkyttämällä tyrkyttänyt täkyjä jatkaa naisen logiikasta mutta jääköön.

Joo. On muuten jännää, että kun ihminen puhuu omasta lapsestaan, ja oman lapsensa sairaudesta, hän ei tarkoitakaan puhua Guineassa kuumeilevasta lapsesta!

Kyllä tälläinen on vaikeaa seurata, kun mieli on jo Guineassa näiden naisten logiikkojen kanssa, ei yhtään pysy kärryillä mistä ne taas puhuu.

T: Xante
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - to 07.05.2015, 13:00:19
En ole sanonut, että huonosta tai kummallisesta logiikasta pitäisi käyttää ilmaisua "naisen logiikka". Kerroin vain, miten tuolta ilmaisulta voi yleensä välttyä.

Keinosi ei taida olla kovin hyvä. Jos puhuu omasta lapsestaan ja hänen sairaudestaan, ja sen perusteella vedetään johtopäätöksiä aina Guineaan saakka, ynnä mainitaan näiden ikiomien johtopäätösten tulokset naisen logiikaksi, lienee aivan sama, miten nainen alunperin on ajatellut.

T: Xante
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - to 07.05.2015, 13:15:11
Hipin lausunto selvitti asiaa.
Tummasilmäsusanna liimasi tuon "onneksi..." oman lapsensa tapaukseen.
Minä luin yleisellä tasolla tuollaisen "onneksi..." ajatuksen epäjohdonmukaisena; Guineassa kuumeilevan lapsen äiti tuskin toteaa "onneksi kyseessä lienee virustauti".

Naispartiojoukkue on tyrkyttämällä tyrkyttänyt täkyjä jatkaa naisen logiikasta mutta jääköön.

Dude - jos kyse oli siitä, ettei vääntänyt rautalangasta koko ajatuskuviota, ei kyse ole logiikan puutteellisuudesta, vaan korkeintaan ilmaisun epäselvyydestä. Siihen taas vaikuttaa sekä ilmaisijan sanavalinnat että lukijan ymmärryskyky. Loogisesti ajatellen ei kaiketi ole logiikkaongelma, jos olettaa toisen ymmärtävän ajatuksenkulun vähemmilläkin vihjeillä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - to 07.05.2015, 13:15:45
Hipin lausunto selvitti asiaa.
Tummasilmäsusanna liimasi tuon "onneksi..." oman lapsensa tapaukseen.
Minä luin yleisellä tasolla tuollaisen "onneksi..." ajatuksen epäjohdonmukaisena; Guineassa kuumeilevan lapsen äiti tuskin toteaa "onneksi kyseessä lienee virustauti".

Naispartiojoukkue on tyrkyttämällä tyrkyttänyt täkyjä jatkaa naisen logiikasta mutta jääköön.

Ihan loogisesti jatkoin oman tapaukseni parissa siinä viestini lopussakin, että onneksi sentään lienee virustauti. Aloitin viestini kertomalla meidän terveyskeskuskäynnistä, lapsen vaivoista jne, ja lopetin myös kommentoimalla tapausta oman lapseni kohdalla. Ihan loogisesti juttu eteni minusta.

Jos olisin epäillyt lapsella olevan riski esim. ebolaan tai HIV:iin tai mitä näitä nyt on, niin olisin toki ollut tyytyväinen antibiooteilla hoidettavaan tautiin. Tai jos lapsi olisi jo huolestuttavan heikossa kunnossa. Sitä kun vaan kokemuksesta tietää, että jos kyseessä on virus, tauti talttuu itsestään jokusen päivän kuluessa, eikä tarvita antibioottia, joka tappaa hyviäkin bakteereita. Varalta käytän kuitenkin lääkärissä, jos kova kuume jatkuu epäilyttävän pitkään, jotta voidaan tarkastaa korvat, keuhkot, kurkku ja ehkä CRP, ja tarpeen mukaan saadaan aloitettua kuuri. On kuitenkin huojentavaa, jos mikään ei viittaa tulehdukseen, koska esim. korkean CRP:n tapauksessa jouduttaisiin mahdollisesti ottamaan pienille lapsille vaivalloisia virtsa- ja verikokeita, ja sitten vielä murehtia, miten lääke edes saadaan sisään, yms. muita Hipinkin kuvailevia vaivoja.

Eli en vieläkään löydä sitä logiikkaa, että missä ilmaisuni meni vikaan, tai missä ajatukseni meni vikaan. Mielestäni ilmaisuni, kuin myös ajatukseni eteni loogisesti. Mutta sama se, tämä tästä, kuten täällä tupataan sanomaan.

Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Alavita - to 07.05.2015, 13:28:12
Loogisesti ajatellen ei kaiketi ole logiikkaongelma, jos olettaa toisen ymmärtävän ajatuksenkulun vähemmilläkin vihjeillä.

Riippuu siitä, seuraako niistä vihjeistä loogisesti se mitä tarkoitetaan.

Naisen logiikan ydin lienee kuitenkin tuossa lainauksessa lausuttuna: Vähän epämääräisiä vihjeitä, joista seuraavasta lopputulema-avaruudesta tai sen vierestä miehen pitäisi pystyä löytämään juuri se naisen tarkoittama.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - to 07.05.2015, 13:40:00
Kerta kiellon päälle, mikä sekin on täällä tapana ;-)

^ Tässä tapauksessa vähän niin kuin oletin, että lukijat olisivat kanssani samaa mieltä sellaisesta kirjoituksessani lausumattomasta taustaoletuksesta, että Suomessa lapsilla kiertävät virustaudit ovat pääsääntöisesti itsestään paranevia eivätkä kovin vaarallisia, ja toisekseen, että ei ole itseisarvoista parantua taudista antibiootilla, vaan että jopa suotavampaa olisi, että se menisi itsestään ohi.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - to 07.05.2015, 13:43:44
Loogisesti ajatellen ei kaiketi ole logiikkaongelma, jos olettaa toisen ymmärtävän ajatuksenkulun vähemmilläkin vihjeillä.

Riippuu siitä, seuraako niistä vihjeistä loogisesti se mitä tarkoitetaan.

Naisen logiikan ydin lienee kuitenkin tuossa lainauksessa lausuttuna: Vähän epämääräisiä vihjeitä, joista seuraavasta lopputulema-avaruudesta tai sen vierestä miehen pitäisi pystyä löytämään juuri se naisen tarkoittama.

Ja miehen logiikkaa vastaavasti on, että ei oteta lainkaan selvää, missä ja mitä on puhuttu, ja kun ei sitten ole ymmärretty yhtään, mistä on puhuttu, kerrotaan, että naisen sanoma oli epäselvä. Koska itse ei tajua, on toisen logiikassa vikaa.

T: Xante
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - to 07.05.2015, 13:55:25
Riippuu siitä, seuraako niistä vihjeistä loogisesti se mitä tarkoitetaan.

Millä logiikalla pystyt arvioimaan vihjeistä johdettavissa olevaa logiikkaa, jos et ymmärrä, mitä vihjataan?

Lainaus
Naisen logiikan ydin lienee kuitenkin tuossa lainauksessa lausuttuna: Vähän epämääräisiä vihjeitä, joista seuraavasta lopputulema-avaruudesta tai sen vierestä miehen pitäisi pystyä löytämään juuri se naisen tarkoittama.

Ai miks miehen? Minulta meni kokonaan ohi se kohta, jossa Tummasilmäsusanna sanoi kertovansa tätä päivän fiilistään juuri erityisesti miessukupuolen edustajille.

Täytyy kyllä olla melkein imbesilli, ettei tajua antibioottien antamisen vaikeuden kuvailun yhteyttä siihen helpotukseen, ettei kyseessä ollut mikään bakteeriperäinen flunssan jälkitauti, vaan pelkkä tiukemman sorttinen flunssa. Että todellakin voi olla iloinen siitä, ettei tarvittu antibiootteja. Vai onko sulle ihan outo sellainen ilmiö, että flunssat on viruksen aiheuttamia, mutta niiden jälkitaudit (korvatulehdukset, poskiontelontulehdukset, keuhkoputkentulehdukset jne) bakteeriperäisiä? Taidat olla niitä hemmoja, jotka inuaa väkisin antibioottikuuria virustauteihinsa.

Tämä näemmä kovin miehinen ymmärtämättömyys on myös varsin kummallista, kun kyseessä on juonne nimeltä 'päivän fiilikset'. Ei esim. Akatemia ja joku pohdinta antibioottien käytön viisaudesta erilaisissa tilanteissa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Alavita - to 07.05.2015, 14:07:08
Loogisesti ajatellen ei kaiketi ole logiikkaongelma, jos olettaa toisen ymmärtävän ajatuksenkulun vähemmilläkin vihjeillä.

Riippuu siitä, seuraako niistä vihjeistä loogisesti se mitä tarkoitetaan.

Naisen logiikan ydin lienee kuitenkin tuossa lainauksessa lausuttuna: Vähän epämääräisiä vihjeitä, joista seuraavasta lopputulema-avaruudesta tai sen vierestä miehen pitäisi pystyä löytämään juuri se naisen tarkoittama.

Ja miehen logiikkaa vastaavasti on, että ei oteta lainkaan selvää, missä ja mitä on puhuttu, ja kun ei sitten ole ymmärretty yhtään, mistä on puhuttu, kerrotaan, että naisen sanoma oli epäselvä. Koska itse ei tajua, on toisen logiikassa vikaa.

T: Xante

Vaikka kaikki sanottu olisi hyvin muistissa, ongelma on siinä, että naisen logiikan lopputulema pitäisi tavoittaa jonkinlaisella intuitiolla. Kuten jo termin olemassaolo osoittaa, siinä on miehillä usein yllättäviä vaikeuksia.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Alavita - to 07.05.2015, 14:11:11
Riippuu siitä, seuraako niistä vihjeistä loogisesti se mitä tarkoitetaan.

Millä logiikalla pystyt arvioimaan vihjeistä johdettavissa olevaa logiikkaa, jos et ymmärrä, mitä vihjataan?

Lainaus
Naisen logiikan ydin lienee kuitenkin tuossa lainauksessa lausuttuna: Vähän epämääräisiä vihjeitä, joista seuraavasta lopputulema-avaruudesta tai sen vierestä miehen pitäisi pystyä löytämään juuri se naisen tarkoittama.

Ai miks miehen? Minulta meni kokonaan ohi se kohta, jossa Tummasilmäsusanna sanoi kertovansa tätä päivän fiilistään juuri erityisesti miessukupuolen edustajille.


Ei kai niin voi mistään päätellä. Naisen logiikka tuli esiin, kun keskustelussa perusteella naisilla ei ollut minkäänlaisia vaikeuksia kertomuksen ymmärtämisessä, kun taas joillain miehillä näytti olevan.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - to 07.05.2015, 14:12:48
Vaikka kaikki sanottu olisi hyvin muistissa, ongelma on siinä, että naisen logiikan lopputulema pitäisi tavoittaa jonkinlaisella intuitiolla. Kuten jo termin olemassaolo osoittaa, siinä on miehillä usein yllättäviä vaikeuksia.

Jaa. Mitä intuitiota mielestäsi esim. tässä tapauksessa tarvitaan ymmärtääkseen, että sairaan lapsen äiti on helpottunut, että lasta ei tarvitsekaan hoitaa antibiootilla, jonka antaminen saa lapsen oksentamaan ja voimaan pahoin?

Kenties tämä miesten tarve viisastella ja nokkeloida ja näppäröidä saa heidät sotkeentumaan sukkiinsa ja etsimään intuitiovastauksia silloinkin, kun niille ei ole mitään tarvetta. Syyttelevät tästä sitten toista sukupuolta, koska noloahan tämmöinen on tietysti myöntää.

T; Xante
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - to 07.05.2015, 14:14:54
Riippuu siitä, seuraako niistä vihjeistä loogisesti se mitä tarkoitetaan.

Millä logiikalla pystyt arvioimaan vihjeistä johdettavissa olevaa logiikkaa, jos et ymmärrä, mitä vihjataan?

Lainaus
Naisen logiikan ydin lienee kuitenkin tuossa lainauksessa lausuttuna: Vähän epämääräisiä vihjeitä, joista seuraavasta lopputulema-avaruudesta tai sen vierestä miehen pitäisi pystyä löytämään juuri se naisen tarkoittama.

Ai miks miehen? Minulta meni kokonaan ohi se kohta, jossa Tummasilmäsusanna sanoi kertovansa tätä päivän fiilistään juuri erityisesti miessukupuolen edustajille.


Ei kai niin voi mistään päätellä. Naisen logiikka tuli esiin, kun keskustelussa perusteella naisilla ei ollut minkäänlaisia vaikeuksia kertomuksen ymmärtämisessä, kun taas joillain miehillä näytti olevan.

Ja sinä vedät tästä sen johtopäätöksen, että vika on naisen logiikassa? Kuten sanoin: jos mies ei tajuu, se on naisen vika, tietysti!

T: Xante
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - to 07.05.2015, 14:19:45
Loogisesti ajatellen ei kaiketi ole logiikkaongelma, jos olettaa toisen ymmärtävän ajatuksenkulun vähemmilläkin vihjeillä.

Riippuu siitä, seuraako niistä vihjeistä loogisesti se mitä tarkoitetaan.

Naisen logiikan ydin lienee kuitenkin tuossa lainauksessa lausuttuna: Vähän epämääräisiä vihjeitä, joista seuraavasta lopputulema-avaruudesta tai sen vierestä miehen pitäisi pystyä löytämään juuri se naisen tarkoittama.

Ja miehen logiikkaa vastaavasti on, että ei oteta lainkaan selvää, missä ja mitä on puhuttu, ja kun ei sitten ole ymmärretty yhtään, mistä on puhuttu, kerrotaan, että naisen sanoma oli epäselvä. Koska itse ei tajua, on toisen logiikassa vikaa.

T: Xante

Vaikka kaikki sanottu olisi hyvin muistissa, ongelma on siinä, että naisen logiikan lopputulema pitäisi tavoittaa jonkinlaisella intuitiolla. Kuten jo termin olemassaolo osoittaa, siinä on miehillä usein yllättäviä vaikeuksia.

Voi olla, mutta intuition kehnous ei vielä ole mikään peruste väittää ajatusta epäloogiseksi. Pitäis ensin nääs ymmärtää se ajatus, jotta sen loogisuuden tarkastelu olis millään tavalla mahdollista. On omituista miehen logiikkaa ajatella, että jos ei tajuu ollenkaan, mistä on kysymys, voi päätellä sen olevan epäloogista. Ilmeisesti miehen mielestä logiikka on jotain, minkä hän itse ymmärtää. Mun mielestä logiikalla kyllä tarkoitetaan hieman muuta.

Mikä siis olikaan epäloogista siinä, että äitinä on tyytyväinen siihen, ettei lapsella ole mitään flunssan bakteeriperäistä jälkitautia, vaan pelkkä viruksen aiheuttama kuume? Mikä olikaan logiikka siinä esitetyssä väitteessä, että on parempi sairastaa tautia, johon on lääke tai hoito, kuin tautia, joka paranee tyypillisesti ihan vain sairastamalla ilman lääkkeitäkin? Vai oliko jotenkin loogista Suomessa pelätä ebolaa, kun lapsella on korkea kuume pari päivää putkeen? Ei ole kovinkaan ihmeellistä intuitiota vaativaa ajatella, että kuumeisen lapsen lääkäriin vievä äiti epäilee mahdollista korvatulehdusta tms. Ei jotain paljon vakavampaa tautia. Jolloin todellakin tulehdusarvojen ollessa normaalit, voi olla tyytyväinen, ettei mitään hoitoa tai lääkekuuria tarvita, vaan kyseessä on tavan flunssa - johon tosiaan ei mitään lepoa kummempaa hoitoa ole.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: behemot - to 07.05.2015, 15:08:51
Naisen logiikka tuli esiin, kun keskustelussa perusteella naisilla ei ollut minkäänlaisia vaikeuksia kertomuksen ymmärtämisessä, kun taas joillain miehillä näytti olevan.

Lause "onneksi sairaus lienee virustauti" voidaan käsittää paitsi yleisesti myös yksityistapausta koskevana. Yleisellä tasolla virus ei selvästikään oikeuta helpotukseen, sillä maailmassa on olemassa hyvinkin vaarallisia viruksia. Suomessakin huomattavan osan vauvojen sairaalahoidoista aiheuttaa virus, nimittäin rs-virus, joka varttuneemmilla ilmenee tavallisena flunssana.

Yksityistapauksessa, sopivilla lisäehdoilla täydennettynä, viruksen tuottama helpotus ei välttämättä ole epäloogista.

Olisiko mies sitten ollut helpottunut vai pikemmin pettynyt (vai peruslukemilla) kuullessaan lääkäriltä, ettei antibioottikuuria anneta? Olisihan antibiootin anto tässä tapauksessa voinut olla miehelle kiinnostava haaste "miten saan antibiootin sisälle lapseen ja vielä pysymään siellä".

 
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - to 07.05.2015, 15:16:00
Naisen logiikka tuli esiin, kun keskustelussa perusteella naisilla ei ollut minkäänlaisia vaikeuksia kertomuksen ymmärtämisessä, kun taas joillain miehillä näytti olevan.

Lause "onneksi sairaus lienee virustauti" voidaan käsittää paitsi yleisesti myös yksityistapausta koskevana. Yleisellä tasolla se ei selvästikään oikeuta helpotukseen, sillä maailmassa on olemassa hyvinkin vaarallisia viruksia. Suomessakin huomattavan osan vauvojen sairaalahoidoista aiheuttaa virus, nimittäin rs-virus, joka varttuneemmilla ilmenee tavallisena flunssana.

Yksityistapauksessa, sopivilla lisäehdoilla täydennettynä, viruksen tuottama helpotus ei välttämättä ole epäloogista.

Olisiko mies sitten ollut helpottunut vai pikemmin pettynyt (vai peruslukemilla) kuullessaan lääkäriltä, ettei antibioottikuuria anneta? Olisihan antibiootin anto tässä tapauksessa voinut olla miehelle kiinnostava haaste "miten saan antibiootin sisälle lapseen ja vielä pysymään siellä".

Kyllähän tässä tapauksessa oli kyse vain ja ainoastaan siitä, että nimimerkki, jolla on tapana näpsäytellä niitä nimimerkkejä, joiden kirjoittelusta/ajattelutavasta ei pidä, teki itsestään taas pellen heittämällä omasta mielestään nokkelan vedon aloittamalla lässytyksen siitä, että virustauteja  hei on kuule hivistä ebolaan, mietipä nainen logiikkasi puutetta.

Sitten piti näemmä muidenkin ottaa kantaa naisten logiikkaan, minunkin, vaikka toki tiedän, että tyystin tarpeetonta se on minultakin. Ärsyttää vaan vierestä moinen foorumin henkeä pilaava naisittelu, varsin, kun se oli täysin asiatonta.

T: Xante
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - to 07.05.2015, 15:23:05
Lause "onneksi sairaus lienee virustauti" voidaan käsittää paitsi yleisesti myös yksityistapausta koskevana. Yleisellä tasolla se ei selvästikään oikeuta helpotukseen, sillä maailmassa on olemassa hyvinkin vaarallisia viruksia. Suomessakin huomattavan osan vauvojen sairaalahoidoista aiheuttaa virus, nimittäin rs-virus, joka varttuneemmilla ilmenee tavallisena flunssana.

Juonteessa päivän fiiliksiä ja mietteitä voisi sellainen tyhmempikin mies ymmärtää ajatella, että joskohan oman lapsensa sairauden hoidosta puhuva tosiaan puhuu oman lapsensa sairaudwsta ihan yksittäistapauksena. Kyseessä ei käsittääkseni myöskään ollut ihan pieni vauva, joille toki kaikenlaiset - varsinkin niille kaikkein pienimmille - sairaudet voivat olla kovasti vaarallisia. Joten pohdintasi tämän tapauksen kohdalla siitä, miten pienten vauvojen virustartunnat aiheuttavat vakaviakin tilanteita menee hieman ohi maalin.

Lainaus
Yksityistapauksessa, sopivilla lisäehdoilla täydennettynä, viruksen tuottama helpotus ei välttämättä ole epäloogista.

Aivan. Tällaisesta yksittäistapauksesta oli kyse. Se myös jo selitettiin auki niille, noiden intuitio ei riiittänyt ensalkuun ajatuskulun logiikan hahmottamiseen. Jos viestiä ei ymmärrä, ei ole kyseessä logiikan virheellisyys. Senkin voisin tajuta, miksi mies tässä kohtaa valittelisi naisten vaikeaselkoisuutta. Mutta onko loogista kutsua vaikeaselkoisuutta naisen logiikaksi? Tämä nimitys on minusta epälooginen.


Lainaus
Olisiko mies sitten ollut helpottunut vai pikemmin pettynyt (vai peruslukemilla) kuullessaan lääkäriltä, ettei antibioottikuuria anneta? Olisihan antibiootin anto tässä tapauksessa voinut olla miehelle kiinnostava haaste "miten saan antibiootin sisälle lapseen ja vielä pysymään siellä".

No mikäs logiikka siinä olis, että on iloinen, kun flunssa on johtanut lapsella jälkitautiin? No kai joku voi saada kicksejä kummallisista asioista - vaikkapa onnistumisestaan lapsensa jälkitaudin lääkitsemisessä. Onhan joillakin jopa se syndrooma, joka saa sairastuttamaan oman lapsensa (tai itsensä) - Munchausen vai mikä se onkaan. Mä olisin ennemmin iloinen siitä, että lapseni vastustuskyky riittää torjumaan ikävät jälkiseuraamukset virustaudista.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - to 07.05.2015, 15:30:19
Mikä olikaan logiikka siinä esitetyssä väitteessä, että on parempi sairastaa tautia, johon on lääke tai hoito, kuin tautia, joka paranee tyypillisesti ihan vain sairastamalla ilman lääkkeitäkin?

En huomannut kenenkään esittäneen tuollaista väitettä. Sopivasti vääristelemällä tuollaisenkin saa aikaan.
Jos tuosta purkauksesta koettaisi löytää logiikkaa, joutuisi olettamaan että tauteja on vain kahdenlaisia:
-tauti johon on hoito tai lääke
-tauti joka paranee ilman lääkkeitäkin

Tuon logiikan mukaan tauti johon ei ole lääkettä täytyy olla tauti joka paranee itsestään, muita vaihtoehtoja ei ole. Vai pitääkö lukea jouko muita viestejä jotta tuo viesti osoittautuu johdonmukaiseksi?
Minkä ihmeen takia lääketiede kehittää hoitoja ja lääkkeitä?

PS:
On meille kaikille helvetin mukavaa että Xantippa palautti foorumin hengen kohdalleen purkamalla päivittäisen ärtymyksensä asialliseen kommenttiin.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - to 07.05.2015, 15:37:24
Mikä olikaan logiikka siinä esitetyssä väitteessä, että on parempi sairastaa tautia, johon on lääke tai hoito, kuin tautia, joka paranee tyypillisesti ihan vain sairastamalla ilman lääkkeitäkin?

En huomannut kenenkään esittäneen tuollaista väitettä. Sopivasti vääristelemällä tuollaisenkin saa aikaan.
Jos tuosta purkauksesta koettaisi löytää logiikkaa, joutuisi olettamaan että tauteja on vain kahdenlaisia:
-tauti johon on hoito tai lääke
-tauti joka paranee ilman lääkkeitäkin

Tuon logiikan mukaan tauti johon ei ole lääkettä täytyy olla tauti joka paranee itsestään, muita vaihtoehtoja ei ole. Vai pitääkö lukea jouko muita viestejä jotta tuo viesti osoittautuu johdonmukaiseksi?
Minkä ihmeen takia lääketiede kehittää hoitoja ja lääkkeitä?

PS:
On meille kaikille helvetin mukavaa että Xantippa palautti foorumin hengen kohdalleen purkamalla päivittäisen ärtymyksensä asialliseen kommenttiin.

Tämä ajatus syntyy yhdistämällä kommentin " miksi iloita sairaudesta, jolle ei ole hoitoa" siihen, tietoon, että kysymys oli flunssatyyppisen kuumeilun tutkimisesta lääkärissä mahdollisen antibioottitarpeen vuoksi. Oliskohan se lääkäri tosiaan lähettänyt lapsen kotiin niine hyvineen, jos kyse olisi ollut vakavasta sairaudesta, johon ei ole olemassa hoitoa?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - to 07.05.2015, 15:41:25
Niin, on erittäin asiallista alkaa pohtimaan Guinean lasten kautta äidin naisenlogiikkaa hänen kertoessaan kokemuksestaan sairaan lapsen kanssa.

T: Xante
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - to 07.05.2015, 15:45:04
Guinealainen äiti ei kelpaa Xantippalle naiseksi.

Lisäys: pohdittaessa naisen logiikkaa guinealainen äiti ei kelpaa esimerkiksi - Xantippalle.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - to 07.05.2015, 15:47:29
Guinealainen äiti ei kelpaa Xantippalle naiseksi.

Luetun ymmärtämisen ja logiikan riemuvoitto.

T: Xante

Muoksis: teepä nyt mottosi mukaisesti, kerrankin.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - to 07.05.2015, 15:48:20
Mikä olikaan logiikka siinä esitetyssä väitteessä, että on parempi sairastaa tautia, johon on lääke tai hoito, kuin tautia, joka paranee tyypillisesti ihan vain sairastamalla ilman lääkkeitäkin?

En huomannut kenenkään esittäneen tuollaista väitettä. Sopivasti vääristelemällä tuollaisenkin saa aikaan.


Oliskohan se lääkäri tosiaan lähettänyt lapsen kotiin niine hyvineen, jos kyse olisi ollut vakavasta sairaudesta, johon ei ole olemassa hoitoa?

Ja tuosta saa sitten johdettua että tauteja on vain kahdenlaisia:
-tauti johon on hoito tai lääke
-tauti joka paranee ilman lääkkeitäkin
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - to 07.05.2015, 15:56:49
Mikä olikaan logiikka siinä esitetyssä väitteessä, että on parempi sairastaa tautia, johon on lääke tai hoito, kuin tautia, joka paranee tyypillisesti ihan vain sairastamalla ilman lääkkeitäkin?

En huomannut kenenkään esittäneen tuollaista väitettä. Sopivasti vääristelemällä tuollaisenkin saa aikaan.


Oliskohan se lääkäri tosiaan lähettänyt lapsen kotiin niine hyvineen, jos kyse olisi ollut vakavasta sairaudesta, johon ei ole olemassa hoitoa?

Ja tuosta saa sitten johdettua että tauteja on vain kahdenlaisia:
-tauti johon on hoito tai lääke
-tauti joka paranee ilman lääkkeitäkin

Ei tarvitse johtaa yhtään mitään mistään, ymmärtää vain, mitä TSS kirjoitti: tämä nyt sattui onneksi olemaan sellainen virustauti, joka parani ilman lääkkeitä.

Täytyy todellakin olla harvinaisen tyhmä ihminen, ellei tätä kirjoitetusta ymmärtänyt.

T: Xante
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: CE-hyväksytty - to 07.05.2015, 16:06:18
Naisten jutut pitää vaan tajuta. Hankalaksi menee jos niitä alkaa logiikan valossa miettimään.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - to 07.05.2015, 16:15:30
Näyttää palstalle viime aikoina korostuneesti syöpynyt naisia syyttelevä "femakot sitä ja tätä"- keskustelutyyli ja nyt vielä nämä naisten logiikka -jutut. Syö keskusteluhaluja.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Alavita - to 07.05.2015, 16:20:09
Vaikka kaikki sanottu olisi hyvin muistissa, ongelma on siinä, että naisen logiikan lopputulema pitäisi tavoittaa jonkinlaisella intuitiolla. Kuten jo termin olemassaolo osoittaa, siinä on miehillä usein yllättäviä vaikeuksia.

Jaa. Mitä intuitiota mielestäsi esim. tässä tapauksessa tarvitaan ymmärtääkseen, että sairaan lapsen äiti on helpottunut, että lasta ei tarvitsekaan hoitaa antibiootilla, jonka antaminen saa lapsen oksentamaan ja voimaan pahoin?

T; Xante

Mukava oli kuulla, että TMS:n lapsen tauti ei ole vakavaa laatua.

Minun päivän mietteeni liittyi naisten logiikkaan yleisemmin eikä tähän erityiseen sairaustapauksen selostukseen, johon keskustelu kulminoituvan. Siitä mulla ei kuitenkaan ole muuta erityistä sanottavaa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - to 07.05.2015, 16:25:57
On se kyllä niin, että jos tällä foorumilla - tai edellisellä - naiset olisivat puhuneet miehistä yhtä halveksien, ylimielisesti tai vähättevästi kuin miehet naisista, olisi meteli vallan toisenmoinen.

Kieltämättä väsyttää tämä femakoista vässyttäminenkin vähän joka ketjussa, asiassa kuin asiassa.

T: Xante
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Keijo Kullervo - to 07.05.2015, 16:38:31
Juuri nyt jännää kuin 'lannanajo pimmees, ylämäkkee ilman takalautaa'.

Kumpi hallitukseen kokoomus vai SDP?

Keijo Kullervo

PS. Vähän ajan kuluttua selvinnee meneekö keskusta kokoomuksen ansaan josta se sai karvaasti katua kahden hallituskauden jälkeen ihan vähän aikaa sitten...
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - to 07.05.2015, 16:47:42
Näyttää palstalle viime aikoina korostuneesti syöpynyt naisia syyttelevä "femakot sitä ja tätä"- keskustelutyyli ja nyt vielä nämä naisten logiikka -jutut. Syö keskusteluhaluja.

Miten tänne on kerääntynyt tämmöinen rätisevä ämmälauma. Ei irl tapaa näin keskustelukyvyttömiä naisia ollenkaan - en ainakaa minä ole tavannut.
 8)
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - to 07.05.2015, 17:02:29
Näyttää palstalle viime aikoina korostuneesti syöpynyt naisia syyttelevä "femakot sitä ja tätä"- keskustelutyyli ja nyt vielä nämä naisten logiikka -jutut. Syö keskusteluhaluja.

Miten tänne on kerääntynyt tämmöinen rätisevä ämmälauma. Ei irl tapaa näin keskustelukyvyttömiä naisia ollenkaan - en ainakaa minä ole tavannut.
 8)

Tämä meni jo sille tasolle, että olisi noloa edes yrittää vastata tähän jotenkin kunnolla argumentoiden. Sanonpa siis vaan, että morjens...
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Rasti ruutuun - to 07.05.2015, 17:20:32
Alkaa useat ketjut muistuttamaan menaiset lehteä......

Ei se mitään, muna pystyyn, ja kohti uusia seikkailuja...... yeehaaaaawww!!!!
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Keijo Kullervo - to 07.05.2015, 17:55:49
Juuri nyt jännää kuin 'lannanajo pimmees, ylämäkkee ilman takalautaa'.

Kumpi hallitukseen kokoomus vai SDP?

Keijo Kullervo

PS. Vähän ajan kuluttua selvinnee meneekö keskusta kokoomuksen ansaan josta se sai karvaasti katua kahden hallituskauden jälkeen ihan vähän aikaa sitten...


Neljä vuotta 'ylämäkeä' hallitustaipalleella keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus...

Toivotaan, että kukaan ei putoa kyydistä matkalla.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - pe 08.05.2015, 09:08:38
Näyttää palstalle viime aikoina korostuneesti syöpynyt naisia syyttelevä "femakot sitä ja tätä"- keskustelutyyli ja nyt vielä nämä naisten logiikka -jutut. Syö keskusteluhaluja.



Puhelin soi.

Susanna Ruusunen.
Tohtori Poppanen, päivää. Miten lapsenne nyt voi?
Tohtori, kuume on edelleen korkea ja lapsi on aika heikkona. Mitä voimme tehdä?
Niin rouva, minulla on nyt tulokset otetuista kokeista. Kyseessä on virustauti, jolle ei ole lääkettä. Mitä voidaan tehdä on oireenmukainen hoito.
Luojan kiitos, virustauti. Lääkkeitä ei tarvitse antaa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - pe 08.05.2015, 09:55:21
Näyttää palstalle viime aikoina korostuneesti syöpynyt naisia syyttelevä "femakot sitä ja tätä"- keskustelutyyli ja nyt vielä nämä naisten logiikka -jutut. Syö keskusteluhaluja.



Puhelin soi.

Susanna Ruusunen.
Tohtori Poppanen, päivää. Miten lapsenne nyt voi?
Tohtori, kuume on edelleen korkea ja lapsi on aika heikkona. Mitä voimme tehdä?
Niin rouva, minulla on nyt tulokset otetuista kokeista. Kyseessä on virustauti, jolle ei ole lääkettä. Mitä voidaan tehdä on oireenmukainen hoito.
Luojan kiitos, virustauti. Lääkkeitä ei tarvitse antaa.

Jos tämä olevinaan demonstroi ajatuskulkuani, se on silkkaa vääristelyä. Moneen otteeseen sanoin, että jos lapsi olisi todella huonossa kunnossa pitkään, olisi tulehduksen ja täsmäantibiootin diagnosointi helpotus. Kuitenkin, miljoonatta kertaa, kokemus on näyttänyt, että virustauti paranee itsestään nopeammin kuin bakteeritulehdus antibiootteineen, joten helkutti soikoon, toivon mieluummin virustautia. Ja niinhän se asia nyttekin meni, viidentenä päivänä lapsi kuumeton, ihan itsestään. Niin että "voi harmi", kun ei saatu sitä antibioottia taas antaa, oksentaa, itkeä, pelätä miten lapsen saa paranemaan jne.. Sori pikaistuneena kirjoitus, tympii.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: behemot - pe 08.05.2015, 09:58:00
Näyttää palstalle viime aikoina korostuneesti syöpynyt naisia syyttelevä "femakot sitä ja tätä"- keskustelutyyli ja nyt vielä nämä naisten logiikka -jutut. Syö keskusteluhaluja.

Tasapuolisuuden vuoksi sanon, että kyllä täällä jotkut naisetkin ilkeilevät.

Näytteitä:

Lainaus
Täytyy todellakin olla harvinaisen tyhmä ihminen, ellei tätä kirjoitetusta ymmärtänyt.


Lainaus
Täytyy kyllä olla melkein imbesilli, ettei tajua...

sekä ivailuksi tarkoitettu

Lainaus
Luetun ymmärtämisen ja logiikan riemuvoitto.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - pe 08.05.2015, 10:12:49
Näyttää palstalle viime aikoina korostuneesti syöpynyt naisia syyttelevä "femakot sitä ja tätä"- keskustelutyyli ja nyt vielä nämä naisten logiikka -jutut. Syö keskusteluhaluja.

Tasapuolisuuden vuoksi sanon, että kyllä täällä jotkut naisetkin ilkeilevät.

Näytteitä:

Lainaus
Täytyy todellakin olla harvinaisen tyhmä ihminen, ellei tätä kirjoitetusta ymmärtänyt.


Lainaus
Täytyy kyllä olla melkein imbesilli, ettei tajua...

sekä ivailuksi tarkoitettu

Lainaus
Luetun ymmärtämisen ja logiikan riemuvoitto.

Kyllä ilkeilevät. Olisi muuten korrektia laittaa lainaukseen myös lainattava, että menee ilkeydet oikeaan piikkiin. Tasapuolista olisi myös huomioda, mihin viesteihin nämä ilkeydet ovat vastaus. Kuinka ilkeisiin.

Ilkeilen lisää, koska Sepe ei nähtävästi osaa antaa tämän asian. Täytyy olla Sepelle helkkarin tylsä elämä, kun hän alkoi tätä hevosta vielä uuteen juoksuun piestä. En oikein ymmärrä, mistä syystä. Kuvitteleeko reppana todellakin olevansa jotenkin hauska tai nokkela, ellei kuvittele olevansa peräti molempia.

T: Xante
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - pe 08.05.2015, 12:11:37

Ilkeilen lisää, koska Sepe ei nähtävästi osaa antaa tämän asian. Täytyy olla Sepelle helkkarin tylsä elämä, kun hän alkoi tätä hevosta vielä uuteen juoksuun piestä. En oikein ymmärrä, mistä syystä. Kuvitteleeko reppana todellakin olevansa jotenkin hauska tai nokkela, ellei kuvittele olevansa peräti molempia.

T: Xante

Tämä on kaikille tuttua Xantippan laadukasta foorumikirjoittelua. Ainakin sellaiseksi hän sen kuvittelee. Jos tuollaisesta saa kicksit niin on siinä läheisillä kestämistä.


Minua tympii se ajattelu, että kun on
-nainen
-juuri nyt pienten lasten äiti
tietä parhaiten miten sairastunutta lasta hoidetaan. Ainakin juuri sitä tiettyä lasta.
Keskustelun kannalta arvaamatta jää, miksi juuri sitä tapausta on tarpeen esitellä kun siitä ei kommentteja saa lausua. Tai siis saa, mutta vain tietyn suuntaisia. Yritys laajentaa aiheen näkökulmaa saa aina valppaan miespuolisten panettelijan Xantippan havahtumaan.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - pe 08.05.2015, 12:18:01

Tasapuolisuuden vuoksi sanon, että kyllä täällä jotkut naisetkin ilkeilevät.


Tasapuolisuutta lisäten täsmennän, ettei tuohon kovin moni, ehkä vain pari, syyllisty.
Päivystävä miehille vittuilija tietysti aina, maailman nokkelin foorumisti aina silloin tällöin vain osoittaakseen ylivoimaisen älynsä, joku vain polttaessaan kääminsä.

Asiasta ja asiallisesti osaa kommentoida Hippi. Silläkin uhalla että feministiparvi käy hänen kimppunsa, nimeän hänet.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - pe 08.05.2015, 12:25:54

Ilkeilen lisää, koska Sepe ei nähtävästi osaa antaa tämän asian. Täytyy olla Sepelle helkkarin tylsä elämä, kun hän alkoi tätä hevosta vielä uuteen juoksuun piestä. En oikein ymmärrä, mistä syystä. Kuvitteleeko reppana todellakin olevansa jotenkin hauska tai nokkela, ellei kuvittele olevansa peräti molempia.

T: Xante

Tämä on kaikille tuttua Xantippan laadukasta foorumikirjoittelua. Ainakin sellaiseksi hän sen kuvittelee. Jos tuollaisesta saa kicksit niin on siinä läheisillä kestämistä.


Minua tympii se ajattelu, että kun on
-nainen
-juuri nyt pienten lasten äiti
tietä parhaiten miten sairastunutta lasta hoidetaan. Ainakin juuri sitä tiettyä lasta.
Keskustelun kannalta arvaamatta jää, miksi juuri sitä tapausta on tarpeen esitellä kun siitä ei kommentteja saa lausua. Tai siis saa, mutta vain tietyn suuntaisia. Yritys laajentaa aiheen näkökulmaa saa aina valppaan miespuolisten panettelijan Xantippan havahtumaan.

En ole missään väittänyt, että tiedän parhaiten, miten lastani hoitaa. Siksihän vein tk:een, kun en tiedä. Toivoin vain, että olisi virustauti, koska bakteeritauti vaatii antibioottia, ja sen antaminen on hankalaa, enkä muutenkaan tietenkään toivo lapselleni mitään tulhedusta. Lapsilla kiertävät virukset ovat Suomessa yleensä sangen vaaratonta sorttia, minkä vuoksi ei ole mitenkään tyhmää toivoa virustautia. Toinen olisi, jos olisimme vaikkapa ebolariskin alla tms. Mielessä kävi tietysti pelko esim. myyräkuumesta, joka on virustauti. Se olisi tietysti ollut huonompi vaihtoehto, kuin vaikka korvatulehdus.

Kun Sepe ei nyt millään ymmärrä, miksi toivoim virustautia, ehkä Hippi voisi vielä kertaalleen yrittää selittää, koska häntä Sepe ei kyseenalaista periaatteen vuoksi. Muillakaan ei ole tainnut ilmetä suurempia ongelmia ymmärtää, miksi toivoin virustautia.

Ja en kertout tarinaa alunperin raportoidakseni lapseni sairaudesta, vaan kertookseni siitä hämmentävästä kohtelusta, jota sain hoitajalta.

Tunnen itseni jo idiootiksi selittäessäni tätä samaa asiaa miljoonatta kertaa. Et ole Sepe tuonut mitään uutta näkökulmaa asiaan, olen kyllä aivan tietoinen, että virukset voivat olla maailman vaarallisimpia taudinaiheuttajia. Ei vaan ole kovin realistista pelätä niitä pahoja virustauteja tässä tapauksessa, joskin mikään ei ole mahdotonta.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - pe 08.05.2015, 12:35:50
Tämä on kaikille tuttua Xantippan laadukasta foorumikirjoittelua. Ainakin sellaiseksi hän sen kuvittelee. Jos tuollaisesta saa kicksit niin on siinä läheisillä kestämistä.


Minua tympii se ajattelu, että kun on
-nainen
-juuri nyt pienten lasten äiti
tietä parhaiten miten sairastunutta lasta hoidetaan. Ainakin juuri sitä tiettyä lasta.
Keskustelun kannalta arvaamatta jää, miksi juuri sitä tapausta on tarpeen esitellä kun siitä ei kommentteja saa lausua. Tai siis saa, mutta vain tietyn suuntaisia. Yritys laajentaa aiheen näkökulmaa saa aina valppaan miespuolisten panettelijan Xantippan havahtumaan.

Nyt olisi Sepe puheiden toteen osoittamisen hetki. Voitko osoittaa sen kohdan, jossa TSS on sanonut, että tietää parhaiten, miten lasta hoidetaan? Hänhän puhui vain toiveestaan, johon terrierin lailla tartuit ja aloit vänkäämään asiaa Guineaan saakka.

Jos lapsen sairaudesta ja sen herättämistä ajatuksista ei saa kertoa ketjussa, jonka otsikkona on Fiilikset ja päivän mietteet, mikähän aihe olisi sinulle sitten tämän otsikon alle sopiva? Ja missähän tälläisiä ajatuksia ja fiiliksiä olisi aiheen kertoa?

T: Xante
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - pe 08.05.2015, 12:47:12
Näyttää palstalle viime aikoina korostuneesti syöpynyt naisia syyttelevä "femakot sitä ja tätä"- keskustelutyyli ja nyt vielä nämä naisten logiikka -jutut. Syö keskusteluhaluja.



Puhelin soi.

Susanna Ruusunen.
Tohtori Poppanen, päivää. Miten lapsenne nyt voi?
Tohtori, kuume on edelleen korkea ja lapsi on aika heikkona. Mitä voimme tehdä?
Niin rouva, minulla on nyt tulokset otetuista kokeista. Kyseessä on virustauti, jolle ei ole lääkettä. Mitä voidaan tehdä on oireenmukainen hoito.
Luojan kiitos, virustauti. Lääkkeitä ei tarvitse antaa.

Itse asiassa tyypillisesti juuri näin. Eipä tuosta tilanne sillä paranisi, että sen hiekoksi vetävän virustaudin lisäksi lapsella olisi antibiootteja vaativa keuhkokumme, keuhkoputkentulehdus tai joku muu ikävä jälkitauti. Voit toki miehen logiikallasi selittää, miksi olisi erinomaista kuulla, että sen flunssan lisäksi lapsella on myös jokin muukin pöpö. Mä en ihan heti hiffaa, miksi olis hyvä sairastaa sekä virustautia että bakteeriperäistä sairautta samaan aikaan. Eikä tällä asialla ole mitään tekemistä sen kanssa, että syöpä olis vielä pahempi.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - pe 08.05.2015, 12:55:42
Näyttää palstalle viime aikoina korostuneesti syöpynyt naisia syyttelevä "femakot sitä ja tätä"- keskustelutyyli ja nyt vielä nämä naisten logiikka -jutut. Syö keskusteluhaluja.



Puhelin soi.

Susanna Ruusunen.
Tohtori Poppanen, päivää. Miten lapsenne nyt voi?
Tohtori, kuume on edelleen korkea ja lapsi on aika heikkona. Mitä voimme tehdä?
Niin rouva, minulla on nyt tulokset otetuista kokeista. Kyseessä on virustauti, jolle ei ole lääkettä. Mitä voidaan tehdä on oireenmukainen hoito.
Luojan kiitos, virustauti. Lääkkeitä ei tarvitse antaa.

Itse asiassa tyypillisesti juuri näin. Eipä tuosta tilanne sillä paranisi, että sen hiekoksi vetävän virustaudin lisäksi lapsella olisi antibiootteja vaativa keuhkokumme, keuhkoputkentulehdus tai joku muu ikävä jälkitauti. Voit toki miehen logiikallasi selittää, miksi olisi erinomaista kuulla, että sen flunssan lisäksi lapsella on myös jokin muukin pöpö. Mä en ihan heti hiffaa, miksi olis hyvä sairastaa sekä virustautia että bakteeriperäistä sairautta samaan aikaan. Eikä tällä asialla ole mitään tekemistä sen kanssa, että syöpä olis vielä pahempi.

No joo, periaatteessa noin. Mutta jos lapsi olisi jo tosi vetelä, kuivunut ja huonossa kunnossa, voisi olla iloisempi paikannetusta tulehduksesta ja siitä, että lääkehoito on olemassa. Joskushan voi olla niin mystisiä ja harvinaisia virustauteja Suomessakin (mitä ei ehkä koskaan saada selville, mitä ne olivat), että heikot voi niihin kuolla täälläkin. Mutta koska nämä tällaiset taudit ovat niin harvinaisia, ei lapsen peruskuumeilun takia kannata heti alkaa näitä pelkäämään. 99% todennäköisyydellä (heitto, ei lääketieteellistä faktaa) se kuitenkin on virus, joka paranee pian itsestää.

Sepelle vielä, että kyllä se hoitaja ja lääkärikin yhtyivät siihen "onneksi se lienee vaan virus"- kommenttiini. Harmi vaan, ettet voi sitä ajatusta typeryydeksi osoittaa, vaikka kuinka yrität vääristellä ja väännellä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: behemot - pe 08.05.2015, 12:57:13

Puhelin soi.

Susanna Ruusunen.
Tohtori Poppanen, päivää. Miten lapsenne nyt voi?
Tohtori, kuume on edelleen korkea ja lapsi on aika heikkona. Mitä voimme tehdä?
Niin rouva, minulla on nyt tulokset otetuista kokeista. Kyseessä on virustauti, jolle ei ole lääkettä. Mitä voidaan tehdä on oireenmukainen hoito.
Luojan kiitos, virustauti. Lääkkeitä ei tarvitse antaa.

Itse asiassa tyypillisesti juuri näin. Eipä tuosta tilanne sillä paranisi, että sen hiekoksi vetävän virustaudin lisäksi lapsella olisi antibiootteja vaativa keuhkokumme, keuhkoputkentulehdus tai joku muu ikävä jälkitauti. Voit toki miehen logiikallasi selittää, miksi olisi erinomaista kuulla, että sen flunssan lisäksi lapsella on myös jokin muukin pöpö. Mä en ihan heti hiffaa, miksi olis hyvä sairastaa sekä virustautia että bakteeriperäistä sairautta samaan aikaan. Eikä tällä asialla ole mitään tekemistä sen kanssa, että syöpä olis vielä pahempi.

Onhan vielä kolmaskin mahdollisuus. Lapsella olisi voinut olla pelkkä bakteeritauti, esimerkiksi tulirokko. Käytit sanaa "tyypillisesti", ja kieltämättä moni lapsen bakteeritauti on viruksen jälkitauti. Mutta jos halutaan olla tarkkoja, ei muita vaihtoehtoja pidä sulkea pois.
   
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - pe 08.05.2015, 13:07:21
Eiköhän nyt, kun lapsi on onnellisesti tervehtynyt, voida aika monta vaihtoehtoa sulkea pois. Ja todeta, että äidin helpotus siitä, että kyseessä todellakin oli, kuten hän toivoikin, pelkkä lasten virustauti, joka paranee itsekseen ilman lääkitystä, oli aivan aiheellinen reaktio.

Ilman enempää aihetta enempää spekulaatioon, vääristelyyn tai väärinymmärrykseen siitä, mitä äiti kirjoitti ajatuksistaan ja tuntemuksistaan ketjuun "Fiilikset ja päivän mietteet".

T: Xante
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - pe 08.05.2015, 13:08:07

Nyt olisi Sepe puheiden toteen osoittamisen hetki. Voitko osoittaa sen kohdan, jossa TSS on sanonut, että tietää parhaiten, miten lasta hoidetaan? Hänhän puhui vain toiveestaan, johon terrierin lailla tartuit ja aloit vänkäämään asiaa Guineaan saakka.


Totuudesta puheenollen, osoita se kirjoitus jossa olen väittänyt TSSn noin sanoneen. Kerroin että minua tympii sellainen ajattelu.
En kyllä odotakaan Xantippalta totuudessa pysymistä. Kuten muuallakin tällä foorumilla on todettu, faktat ovat asia josta Xantippa ei pidä.

Kerropa missä on kielletty laajentamasta näkökulmaa esim. Guineaan (ebola-aluetta). Nyppiikö sinua Guinea jotenkin? Millä palkeilla olet joka kulmassa opastamassa toisia sinulle sopivaan keskusteluun? Et ole mode, usko jo.

Menköön samaan kommentti Tummasilmäsusannalle.
En ole väittänyt että juuri sinä olet väittänyt, että tiedät parhaiten, miten lastani hoitaa.
Olen kertonut minkälainen ajattelu minua tympii. Minä koen että tässä feministiparven hyökkäyksessä on juuri sellainen ajattelu taustalla.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - pe 08.05.2015, 13:12:55
Voit toki miehen logiikallasi selittää, miksi olisi erinomaista kuulla, että sen flunssan lisäksi lapsella on myös jokin muukin pöpö.

Tuo on ilmeisesti naisen logiikalla kehitetty oivallus. En osaa sellaista selittää enkä todellakaan ole huomannut että kukaan olisi tuollaista esittänyt.

Mä en ihan heti hiffaa, miksi olis hyvä sairastaa sekä virustautia että bakteeriperäistä sairautta samaan aikaan.

En hiffaa minäkään, enkä ole hiffannut kuka olisi väittänyt noin olevan. Kävikö nyt niin että et saanut osoitettua minua syylliseksi sovinismiin kuin keksimällä taas tuollaisen jutun.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - pe 08.05.2015, 13:19:38
Tyypillinen Sepen väistö. Nyt ei enää puhutakaan tästä, vaan tuosta, ja todista, että puhuin tästä, enkä tuosta.

Minua tympii epäselvä ilmaisu. Jos halutaan siirtää asia keskustelussa yleisemmälle tasolla yksittäistapauksen sijaan, selvyyden vuoksi kannattaisi mainita siitä. Että nyt laajennan keskustelun tältä tasolta yleisemmälle. Jollei näin tee, on vaarassa tulla väärinymmärretyksi. Ellei mainintaa halua tehdä siinäkään vaiheessa, kun on jo tullut väärinymmärretyksi, on vaarassa saada typerän jankuttajan maineen.

Usko sinäkin Sepe, että mode ei tule nyt väliin tässä keskustelussa. Kukaan ei poista näitä viestejä, vaan nämä jäävät nyt tänne, ja jokainen voi nähdä, miten asiallisesti, loogisesti ja reilusti olet asiaasi esittänyt.

T: Xante
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - pe 08.05.2015, 13:52:54

Minua tympii se ajattelu, että kun on
-nainen
-juuri nyt pienten lasten äiti
tietä parhaiten miten sairastunutta lasta hoidetaan. Ainakin juuri sitä tiettyä lasta.
Keskustelun kannalta arvaamatta jää, miksi juuri sitä tapausta on tarpeen esitellä kun siitä ei kommentteja saa lausua. Tai siis saa, mutta vain tietyn suuntaisia.

Ihanko tosiaan sepe itsellesi rehellisenä voit väittää, että et tuossa ylläolevassa viitanut minuun? Mikä on "juuri se tapaus", jos ei se minun lapseni sairastapaus? Jos kerran puhut tuossa yleisellä tasolla, niin mikäs logiikka oli vetää tämä asia keskusteluun, jos kerran tuollaista asennetta (äiti tietää paremmin) ei tässä ketjussa sinunkaan mielestäsi edes ilmennyt? Kai siihen nyt jokin aasinsilta edes on?

Hupsua, että koko vääntö alkoi siitä, kun väitit minun "onneksi se lienee vaan viirus" - kommenttiani "naisen logiikaksi" - siis huonoksi logiikaksi. Oma logiikkasi taas vaikuttaa aivan käsittämättömältä. Ja se, että kolme naista sattuu olemaan kerrankin samaa mieltä jostain, ei kuule ole mikään feministien salaliitto. Aika epäloogista luulotella niin. Ehkä me vaan ihan oikeasti sanomme sen, mikä meistä totuudenmukaista on. JA toisekseen, jos heittää tuollaista "naisen logiikka" - läppää, lieneekö ihme, jos naiset purkivät osoittamaan, että logiikassa ei nyt kyllä ollut mitään vikaa. Minusta on mautonta muutenkin viljellä noita seksistisiä ilmauksia. Logiikkaa voi kritisoida, mutta tapauskohtaisesti.



Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: CE-hyväksytty - pe 08.05.2015, 13:55:45
Minua tympii epäselvä ilmaisu.

Tympiikö sinua epäselvä ilmaisu silloin kun sanoman vastaanottaja on mies jota tympii lähettäjän epäselvä ilmaisu?
Vai tympiikö sinua epäselvä ilmaisu ainoastaan silloin kun itse et hahmota sanomaa?

Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - pe 08.05.2015, 14:04:30
Minua tympii epäselvä ilmaisu.

Tympiikö sinua epäselvä ilmaisu silloin kun sanoman vastaanottaja on mies jota tympii lähettäjän epäselvä ilmaisu?
Vai tympiikö sinua epäselvä ilmaisu ainoastaan silloin kun itse et hahmota sanomaa?

Voihan sen vain nimetä miehen logiikaksi. Silloin syy epäselvyydestä vierii itsestään koko miessukupuolen niskaan. Mehän voidaan yhteistuumin todeta, että niin se vain on, että logiikka kulkee sukupuolen mukaan aivan eri tavoin siitä kromosomistosta riippuen. Näin ollen logiikat eivtä ole huonoja ja parempia, vaan ainostan erilaisia. Toisen loogisen järjestelmän lauseita ei sovikaan siirtää suoraan siihen toiseen järjestelmään. Sitä en sitten tiedä, onko olemassa jokin sukupuolineutraali logiikka. Ehkä se olisi biologian vastaista luonnottomuutta.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - pe 08.05.2015, 14:19:59

Minua tympii se ajattelu, että kun on
-nainen
-juuri nyt pienten lasten äiti
tietä parhaiten miten sairastunutta lasta hoidetaan. Ainakin juuri sitä tiettyä lasta.
Keskustelun kannalta arvaamatta jää, miksi juuri sitä tapausta on tarpeen esitellä kun siitä ei kommentteja saa lausua. Tai siis saa, mutta vain tietyn suuntaisia.

Ihanko tosiaan sepe itsellesi rehellisenä voit väittää, että et tuossa ylläolevassa viitanut minuun?


Kirjoitat näin: "En ole missään väittänyt, että tiedän parhaiten, miten lastani hoitaa. "

Etkö muka selvästi väitä että a) joku olisi noin väittänyt ja b) etkö muka viittaa minuun ja vihjaa, että minä olen noin väittänyt?
En ole.
Siksi sanon etten ole vihjannut.
Minä vihjaan siihen, että sinun sanomasi päihittää keskusteluun kiivaasti osallistuneiden feministien mielestä minun sanomani juuri tuon syyn takia.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - pe 08.05.2015, 14:21:49
Usko sinäkin Sepe, että mode ei tule nyt väliin tässä keskustelussa.

Ei tule, mutta Xantippa jaksaa kommentoida väärin menevää keskustelua kuin hänellä olisi vieläkin moden virka ja velvollisuudet.
Usko jo ettei ole.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - pe 08.05.2015, 14:27:36
Minua tympii epäselvä ilmaisu.

Tympiikö sinua epäselvä ilmaisu silloin kun sanoman vastaanottaja on mies jota tympii lähettäjän epäselvä ilmaisu?
Vai tympiikö sinua epäselvä ilmaisu ainoastaan silloin kun itse et hahmota sanomaa?

Sanoin: minua tympii epäselvä ilmaisu. Ja kun sanoin näin, tarkoitin näin. Jos nimimerkki Sepen tarkoitus oli - huolimatta siitä, että hän itse puhuu "juuri siitä tapauksesta" - keskustella asiasta yleisellä tasolla, pitäisin suotavana, että sanottaisiin selkeästi, että tarkoitus on keskustella yleisellä tasolla. Ellei sanota, vaan ilmaistaan itseään noin epäselvästi, minua tympii.

Minua myös tympii asiaton mies/naisakselin tuominen keskusteluun. Sitä edusti nimimerkki Sepe aloittamalla sönkkäämisen naisenlogiikasta, ilmeisesti joko a) silkkaa lukutaidottomuuttaan, b) silkkaa luetun ymmärtämisen puutettaan, c) koska haluaa nälviä tiettyjä nimimerkkejä, d) kaikkea edellä.

En ymmärrä, mitä tälläiset halveksivat ilmaukset toisesta sukupuolesta palvelevat keskustelussa.

Muuta kysyttävää asian tiimoilta?

T: Xante
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - pe 08.05.2015, 14:29:52
Mehän voidaan yhteistuumin todeta, että niin se vain on, että logiikka kulkee sukupuolen mukaan aivan eri tavoin siitä kromosomistosta riippuen. Näin ollen logiikat eivtä ole huonoja ja parempia, vaan ainostan erilaisia. Toisen loogisen järjestelmän lauseita ei sovikaan siirtää suoraan siihen toiseen järjestelmään. Sitä en sitten tiedä, onko olemassa jokin sukupuolineutraali logiikka. Ehkä se olisi biologian vastaista luonnottomuutta.

Näin voi ajatella.
Kerropa nyt minulle miksi feministi katsoo perustelluksi kokea itsensä loukatuksi jos hänen loogista ajatteluaan nimitetään naisen logiikaksi.
Minä en ainakaan koe itseäni loukatun jos ajatteluani kutsutaan miehen logiikaksi. En, vaikka niin tekisi feministikin.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - pe 08.05.2015, 14:30:50
Usko sinäkin Sepe, että mode ei tule nyt väliin tässä keskustelussa.

Ei tule, mutta Xantippa jaksaa kommentoida väärin menevää keskustelua kuin hänellä olisi vieläkin moden virka ja velvollisuudet.
Usko jo ettei ole.

Minähän voin ja aion ja saan kommentoida keskustelua juuri siten, kuten itse näen tarpeelliseksi ja haluan.

Usko jo, että täällä ei ole modea, joka tulisi pelastamaan sinut poistamalla ikävät viestit niin kuin niitä ei olisi kirjoitettukaan. Kyllä sen nyt kaikki täältä voivat lukea, miten fiksusti ja älyllisesti rehellisesti olet tässä keskustelussa asiaasi esittänyt.

T: Xante
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - pe 08.05.2015, 14:33:04

Minä vihjaan siihen, että sinun sanomasi päihittää keskusteluun kiivaasti osallistuneiden feministien mielestä minun sanomani juuri tuon syyn takia.
Jos luet minut tuohon "feministeihin", niin olet kyllä täysin väärässä. Eihän tässä olla edes keskusteltu esittämästäsi asiasta eli siitä, mikä hoito oli parasta tautiin. Mehän puhutaan siitä, onko loogista olla tyytyväinen siihen, ettei bakteeritautia todettu, vaan "vain" virus ajateltiin kuumeilun syyksi.

Kun aina niin kiivaasti ollaan selittämässä, miten naiset ja feministit on muka yliherkkiä naisiin kohdistuville kommenteille tms. ja valmiita tulkitsemaan ne sovinismiksi, niin tässä kyllä itse demonstroit täsmälleen sellaista suhtautumista miehen puolelta ja miessukupuolen sorsinnan epäilemiseen perusteetta. Sitä en tiedä, miksi ajatus tuntuu täysin luontevalta meille naispuolisille keskusteluun osallistuneille, mutta sinä et selitettynäkään ymmärrä. Veikkaisin kuitenkin, ettei kyse ole siitä, että olet mies, vaan jostakin muusta. Ehkä sinulla ei ole kosketusta aihepiiriin, etkä ole joutunut omalla tai lapsesi kohdalla pohtimaan tällaisia kysymyksiä. Tai sitten olet hurahtanut siihen aika yleiseen antibioottia joka flunssaan - syndroomaan, joten ajatus siitä, että kuurin määrääminen ei olekaan toivelistan ykkösenä on liian outo.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - pe 08.05.2015, 14:40:06
Mehän voidaan yhteistuumin todeta, että niin se vain on, että logiikka kulkee sukupuolen mukaan aivan eri tavoin siitä kromosomistosta riippuen. Näin ollen logiikat eivtä ole huonoja ja parempia, vaan ainostan erilaisia. Toisen loogisen järjestelmän lauseita ei sovikaan siirtää suoraan siihen toiseen järjestelmään. Sitä en sitten tiedä, onko olemassa jokin sukupuolineutraali logiikka. Ehkä se olisi biologian vastaista luonnottomuutta.

Näin voi ajatella.
Kerropa nyt minulle miksi feministi katsoo perustelluksi kokea itsensä loukatuksi jos hänen loogista ajatteluaan nimitetään naisen logiikaksi.
Minä en ainakaan koe itseäni loukatun jos ajatteluani kutsutaan miehen logiikaksi. En, vaikka niin tekisi feministikin.

Leiki vain tyhmää. Se kai kuuluu rooliisi. Jos olet niin täysin kulttuurisesti vajakki, ettet tiedä vaikkapa Speden ansioita kyseisen käsitteen tunnetuksi tekemisessä, niin ei ihme, että menee vähän yli hilseen. Tää on vähän sama kuin se, että mies loukkaantuu, jos häntä pienimunaiseksi haukutaan. Vaikka eihän se mikään yleispätevä fakta ole, että isompi on aina parempi. Kyllä jotkut voi ihan haluta olla pieniä.

Entäs, jos sun ajattelua kutsutaan naisen logiikaksi? Nääs, jos yleensä on tarpeen eritellä, käyttääkö sukupuolensa mukaista logiikkaa vai ei, lienee mahdollista käyttää myös vastakkaisen sukupuolen logiikkaa. Eikö? Näin ollen me tosiaan joskus voisimme sinunkin todeta esittävän asioita naisen logiikalla. Tietty meet naiset vastaavasti voitais välillä jutskailla miehen logiikalla.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: CE-hyväksytty - pe 08.05.2015, 14:51:45
Minua tympii epäselvä ilmaisu.

Tympiikö sinua epäselvä ilmaisu silloin kun sanoman vastaanottaja on mies jota tympii lähettäjän epäselvä ilmaisu?
Vai tympiikö sinua epäselvä ilmaisu ainoastaan silloin kun itse et hahmota sanomaa?

Sanoin: minua tympii epäselvä ilmaisu. Ja kun sanoin näin, tarkoitin näin. Jos nimimerkki Sepen tarkoitus oli - huolimatta siitä, että hän itse puhuu "juuri siitä tapauksesta" - keskustella asiasta yleisellä tasolla, pitäisin suotavana, että sanottaisiin selkeästi, että tarkoitus on keskustella yleisellä tasolla. Ellei sanota, vaan ilmaistaan itseään noin epäselvästi, minua tympii.

Minua myös tympii asiaton mies/naisakselin tuominen keskusteluun. Sitä edusti nimimerkki Sepe aloittamalla sönkkäämisen naisenlogiikasta, ilmeisesti joko a) silkkaa lukutaidottomuuttaan, b) silkkaa luetun ymmärtämisen puutettaan, c) koska haluaa nälviä tiettyjä nimimerkkejä, d) kaikkea edellä.

En ymmärrä, mitä tälläiset halveksivat ilmaukset toisesta sukupuolesta palvelevat keskustelussa.

Muuta kysyttävää asian tiimoilta?

T: Xante

Ennen kuin kyselen lisää, varmistan vielä että sinua tosiaan tympii epäselvä ilmaisu riippumatta ilmaisijan sukupuolesta?
Jos näin on, mietityttää miksi toisaalta taas ärsyynnyt siitä jos joku toinen tympääntyy epäselvään ilmaisuun.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - pe 08.05.2015, 15:01:53
Ennen kuin kyselen lisää, varmistan vielä että sinua tosiaan tympii epäselvä ilmaisu riippumatta ilmaisijan sukupuolesta?
Jos näin on, mietityttää miksi toisaalta taas ärsyynnyt siitä jos joku toinen tympääntyy epäselvään ilmaisuun.

Kyllä, aivan sukupuolesta riippumatta.

Olen ärsyyntynyt siitä, että toistuvasti ollaan ymmärtämättä, mitä esim TSS äärettömän kärsivällisesti ja ystävällisesti on yrittänyt selvittää. Jos nyt siinä alkuperäisen viestin sanomassa nyt todellakin jotakin niin naisenlogiikkamaisen ainoastaan intuition avulla mahdollista selvittää oli, niin mielestäni TSS on, Hipin hyvällä avustuksella, yrittänyt todellakin valaista asiaa.

Mutta kun kyselylinjalla ollaan, voitko sinä kertoa minulle, millä tavalla TSS on itseään epäselvästi ilmaissut? Vai onko niin, että emme me nyt siitä enää puhu, vaan sinä puhutkin Australian feministeistä, joiden kanssa kerran juttelit, etkä tajunnut, mitä sanottiin?

T: Xante
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: CE-hyväksytty - pe 08.05.2015, 15:05:24

Minua myös tympii asiaton mies/naisakselin tuominen keskusteluun. Sitä edusti nimimerkki Sepe aloittamalla sönkkäämisen naisenlogiikasta, ilmeisesti joko a) silkkaa lukutaidottomuuttaan, b) silkkaa luetun ymmärtämisen puutettaan, c) koska haluaa nälviä tiettyjä nimimerkkejä, d) kaikkea edellä.



Sepe on tunnettu vajaaälyinen ja siten syyntakeeton kirjoituksiensa takana. Mutta eipä tätä ketjun sisäistä juonnetta olisi, eikä siitä rutinaa aikaiseksi saisi ilman mm. sinua.

Mä olen melkein 40 vuotta ollut tekemisissä sekä naisten, että miesten kanssa. Olen todennut että yleinen käsitys naisten ja miesten logiikkojen eroista on aikalailla paikkansa pitävä. Täytyy tietysti näissä kohdin muistaa että oikea logiikka (se sukupuolineutraali luonnonlakeihin perustuva jutska) on eri asia kuin se mistä tässä on kyse.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - pe 08.05.2015, 15:06:57
Sitä en tiedä, miksi ajatus tuntuu täysin luontevalta meille naispuolisille keskusteluun osallistuneille, mutta sinä et selitettynäkään ymmärrä. Veikkaisin kuitenkin, ettei kyse ole siitä, että olet mies, vaan jostakin muusta. Ehkä sinulla ei ole kosketusta aihepiiriin, etkä ole joutunut omalla tai lapsesi kohdalla pohtimaan tällaisia kysymyksiä. Tai sitten olet hurahtanut siihen aika yleiseen antibioottia joka flunssaan - syndroomaan, joten ajatus siitä, että kuurin määrääminen ei olekaan toivelistan ykkösenä on liian outo.

On sinänsä kunnioitettavaa että edes yrität pohtia ajatteluani, mutta tyypilliseen naisten tapaan pohdit tietenkin sitä kysymystä miksen voi ajatella kuten naiset.
Minä olen jo lopettanut sen pohtimisen mikset voi ymmärtää asiaa niinkuin asia aikuisten oikeasti on.

Huomautan, että sen verran asiaa tunnen että flunssa on virusperäinen infektio eikä sitä antibiooteilla hoideta. "Antibioottia joka flunssaan"-syndrooma ei ole ainakaan minun potema.
Niin houkuttavaa kuin onkin ajatella että koko kontribuutiosi tähän aiheesen on juuri tätä tasoa, koetan pitää avoinna mahdollisuuden että olisi sinulla jotain asiaakin.

Ja ehkä ajatuksen ""onneksi sairaus lienee virustauti" " nerokkuus aukenee sinullekin kunhan jaksat rauhoittua ja miettiä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - pe 08.05.2015, 15:09:22

Minua myös tympii asiaton mies/naisakselin tuominen keskusteluun. Sitä edusti nimimerkki Sepe aloittamalla sönkkäämisen naisenlogiikasta, ilmeisesti joko a) silkkaa lukutaidottomuuttaan, b) silkkaa luetun ymmärtämisen puutettaan, c) koska haluaa nälviä tiettyjä nimimerkkejä, d) kaikkea edellä.



Sepe on tunnettu vajaaälyinen ja siten syyntakeeton kirjoituksiensa takana. Mutta eipä tätä ketjun sisäistä juonnetta olisi, eikä siitä rutinaa aikaiseksi saisi ilman mm. sinua.

Mä olen melkein 40 vuotta ollut tekemisissä sekä naisten, että miesten kanssa. Olen todennut että yleinen käsitys naisten ja miesten logiikkojen eroista on aikalailla paikkansa pitävä. Täytyy tietysti näissä kohdin muistaa että oikea logiikka (se sukupuolineutraali luonnonlakeihin perustuva jutska) on eri asia kuin se mistä tässä on kyse.

Jaha, päihitän sinut! Minä olen ollut taas melkein 50 vuotta tekemissä todellakin miesten ja naisten kanssa, ja sanon, että logiikassa ei ole mitään eroa. Tunne sotkee molemmilla sen rationaalisemman ajattelun, ja molemmat sotkeentuvat ihan samoihin soppiin.

Eli, kuten olen sanonutkin, kyllä tämä on persoonakohtaista. Tottakai olen osallinen tätä ketjua ja ainoastaan siitä syystä, että halusin sanoa suoraan Sepelle, miten typeränä ja asiattomana hänen heittojaan pidän.

Nää muut on tässä sitten muuta:-)

T: Xante
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: CE-hyväksytty - pe 08.05.2015, 15:10:25


Mutta kun kyselylinjalla ollaan, voitko sinä kertoa minulle, millä tavalla TSS on itseään epäselvästi ilmaissut? Vai onko niin, että emme me nyt siitä enää puhu, vaan sinä puhutkin Australian feministeistä, joiden kanssa kerran juttelit, etkä tajunnut, mitä sanottiin?

T: Xante

Kirjoitit juuri pätkän jonka logiikkaa suhteessa ympäristöön minä en ymmärrä...

Miksi kyselet minulta tuommoisia? Ei minulla ole ollut vaikeuksia ymmärtää tummasilmäsusannan juttuja eikä ole ollut tarvetta saivarrella yksittäisistä lauseistaan.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Laika - pe 08.05.2015, 15:11:50
Tänä aamuna oli mahtava seisokki. Ajattelin: 'Miten hieno tapa aloittaa päivä!'
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Vanha aatami - pe 08.05.2015, 15:14:15
Tänä aamuna oli mahtava seisokki.

Tänä aamuna...?

VA.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - pe 08.05.2015, 15:15:38
Jos olet niin täysin kulttuurisesti vajakki, ettet tiedä vaikkapa Speden ansioita kyseisen käsitteen tunnetuksi tekemisessä, niin ei ihme, että menee vähän yli hilseen.

Jospa en ole. Ymmärsinkö oikein: sinä et ole vajakki?
Muistini mukaan Spede toi filmissään ja mm. tv-jutuissaan esiin tilanteita joissa naisen ja miehen ajattelu eivät kohdanneet, ja se että naisen ajattelu on huonompaa taitaa olla katsojan oma päätelmä. Spede ei tainnut osoittaa naisen logiikkaa vääräksi tai huonoksi, vain toisenlaiseksi.
Siinä mielessä minäkin sitä käytin.
Niin,kerropa nyt omin sanoin miksi feministi katsoo perustelluksi kokea itsensä loukatuksi jos hänen loogista ajatteluaan nimitetään naisen logiikaksi.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Reinholdt JR - pe 08.05.2015, 15:26:15
...........
Sepe on tunnettu vajaaälyinen ja siten syyntakeeton kirjoituksiensa takana. Mutta eipä tätä ketjun sisäistä juonnetta olisi, eikä siitä rutinaa aikaiseksi saisi ilman mm. sinua.
...

Ken toista soimaa, hän siihen itse syyllistyy.

Kukahan sinutkin on hyväksynyt CE-merkinnällä ?

Onko näyttöä hyväksymisprosenteista ? Lähipiiri lyönyt nollat kehiin ?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: CE-hyväksytty - pe 08.05.2015, 15:29:14

Ken toista soimaa, hän siihen itse syyllistyy.


Syyllistyy mihin?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: CE-hyväksytty - pe 08.05.2015, 15:30:23
Kukahan sinutkin on hyväksynyt CE-merkinnällä ?


Ei kukaan.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Reinholdt JR - pe 08.05.2015, 15:33:10
Kukahan sinutkin on hyväksynyt CE-merkinnällä ?


Ei kukaan.

Annas sitten olla.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Alavita - pe 08.05.2015, 15:34:20
Keskustelun taktiikassa miehillä ja naisilla on selvä ero, mikä parhaiten tulee esiin parisuhteessa. Keskustelun aiheella ei sinänsä ole merkitystä, ja jos riidellä on tarkoitus, aina siihenkin aihe jostain löytyy, kun jommasta kummasta siltä tuntuu. Olennainen ero on siinä, että mies lähestyy asiaa yleiseltä tai jopa periaatteelliselta kannalta, kun taas nainen pureutuu yksityiskohtiin.

Kuvitellaan, että keskustelun aiheena on vaikkapa miehen närkästystä herättävä mielipide, jonka mukaan sairaudet ovat yleisesti ottaen vahingollisia ja että on periaatteessa parempi, jos sairauteen on lääketieteen keksimä hoitokeino. Naisellinen keskustelutaktiikka kumoaa tuollaisen surkean väitteen helposti sillä vääjäämättömällä argumentilla, että oli tapaus, jossa oli edullisempaa potea tautia, johon ei hoitokeinoa ollut. Tämä on tietenkin kumoamatonta, mutta jos jostain syystä naisen esiin nostama yksityiskohta osoittautuisi heikoksi argumentiksi, nainen vaihtaa sen helposti uuteen ja vaikeammin murrettavaan yksityiskohtaan, jolla ei enää välttämättä ole mitään yhteyttä alkuräiseen keskustelua herättäneeseen argumenttiin. Lopulta mies yleensä aina joutuu myöntämään tappionsa. Vanhemmiten periksi oppii antamaan helpommin.

Tämä on vain pitkän, onnellisen ja hyvän parisuhteeni esiin nostama päivän miete ja fiilis yleisellä tasolla eikä se mitenkään liity ketjun aiempaan keskusteluun.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: CE-hyväksytty - pe 08.05.2015, 15:35:35

Onko näyttöä hyväksymisprosenteista ? Lähipiiri lyönyt nollat kehiin ?

Mistä vitun hyväksymisprosenteista ja nollista sä puhut?

Taidat sinäkin olla näitä mielikuvituksen varassa höpötteleviä idiootteja sinäkin.
Semmosia on jonkin verran.

Tällä foorumilla ainakin neljä.

Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: CE-hyväksytty - pe 08.05.2015, 15:36:49
Kukahan sinutkin on hyväksynyt CE-merkinnällä ?


Ei kukaan.

Annas sitten olla.

Minkä? Kenet?
Täsmennä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - pe 08.05.2015, 15:41:07
Kun naispartio on katsonut aiheen vaativan jankkaamista, osallistun sitten siihen.

Tämä
Onneksi sairaus sentään lienee virustauti.
on minusta outoa logiikkaa: siinä on sotkettu kaksi asiaa. Se ettei virustautiin löydy antibioottia ja se, että lapsi ei suostu ottamaan lääkettä.
Btw: ebola on virustauti. Onneksi siihen ei ole lääkettä.
Minä toivoisin, jos tauti on päällä, sen olevan sellainen johon on lääkitys.

En ole ottanut kantaa siihen mikä tauti Tummasilmäsusannan lapselle on sopivin. Safiiri ammattitaitoisesti vääristeli asian sellaiseksi. En ole ottanut kantaa lääkekuurin rankkuuteen tai siihen, vaatiiko tauti leikkausta. Enkä ota kantaa siihen, mitä miehiä koskevaa paranoiaa tuollaiset Safiirin puheet osoittavat.

Tässä kyllä sanot logiikkaani oudoksi. Se yhdistettynä siihen naisen logiikkaa -kommenttiin kyllä viittaa, että logiikassani oli sinusta jotain vikaa. Mutta jos ei ollutkaan, niin koko keskustelu on ollut täysin turha. Olisit sanonut aikaisemmin!
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - pe 08.05.2015, 15:43:48


Mutta kun kyselylinjalla ollaan, voitko sinä kertoa minulle, millä tavalla TSS on itseään epäselvästi ilmaissut? Vai onko niin, että emme me nyt siitä enää puhu, vaan sinä puhutkin Australian feministeistä, joiden kanssa kerran juttelit, etkä tajunnut, mitä sanottiin?

T: Xante

Kirjoitit juuri pätkän jonka logiikkaa suhteessa ympäristöön minä en ymmärrä...

Miksi kyselet minulta tuommoisia? Ei minulla ole ollut vaikeuksia ymmärtää tummasilmäsusannan juttuja eikä ole ollut tarvetta saivarrella yksittäisistä lauseistaan.

Siispä toivon: tarkoita selvemmin. Jos tässä keskustelussa olemme ajautuneet tähän keskusteluun sen vuoksi, että jonkun on ollut vaikeaa ymmärtää TSS toivomusta virustaudista, ja sinä puhut jostakin ihan muusta, sen voi myös selkeäsanaisesti kertoa.

Jos tämä on logiikkaa, jota on vaikea ymmärtää, en oikein tiedä, miten sitä selventää. Toivoisin vain, että keskustelujen keskelle ei hypättäisi, kuten aikaisempaa keskustelua ei olisi käytykään olettamuksella, että kyllähän se, että minä en puhu tästä vaan muusta, jotenkin yliaistillisesti - intuitiolla? - ymmärrettäsiin.

T; Xante
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - pe 08.05.2015, 15:50:14
Alavitalle: onnellisen parisuhteen perusta taitaa olla se, että nainen ei turhaan osoittele miehisen "logiikan" heikkouksia. Kuten vaikkapa sitä, että pyritään yleistämään jokin ihan yksittäinen ongelma, joka tässä nyt on käsillä, siinä toivossa, että voitaisiin perustella omaa ajattelua oikeammaksi eikä tarvitsisi heti ryhtyä oikaisuliikkeisiin, jotka kuitenkin tietää välttämättömättömiksi:-)

T: Xante
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - pe 08.05.2015, 15:53:23
Lopulta mies yleensä aina joutuu myöntämään tappionsa. Vanhemmiten periksi oppii antamaan helpommin.

Vanhemmiten oppii myös sen, että typerystä ei voi voittaa väittelyssä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: CE-hyväksytty - pe 08.05.2015, 15:58:06


Mutta kun kyselylinjalla ollaan, voitko sinä kertoa minulle, millä tavalla TSS on itseään epäselvästi ilmaissut? Vai onko niin, että emme me nyt siitä enää puhu, vaan sinä puhutkin Australian feministeistä, joiden kanssa kerran juttelit, etkä tajunnut, mitä sanottiin?

T: Xante

Kirjoitit juuri pätkän jonka logiikkaa suhteessa ympäristöön minä en ymmärrä...

Miksi kyselet minulta tuommoisia? Ei minulla ole ollut vaikeuksia ymmärtää tummasilmäsusannan juttuja eikä ole ollut tarvetta saivarrella yksittäisistä lauseistaan.

Siispä toivon: tarkoita selvemmin. Jos tässä keskustelussa olemme ajautuneet tähän keskusteluun sen vuoksi, että jonkun on ollut vaikeaa ymmärtää TSS toivomusta virustaudista, ja sinä puhut jostakin ihan muusta, sen voi myös selkeäsanaisesti kertoa.

Jos tämä on logiikkaa, jota on vaikea ymmärtää, en oikein tiedä, miten sitä selventää. Toivoisin vain, että keskustelujen keskelle ei hypättäisi, kuten aikaisempaa keskustelua ei olisi käytykään olettamuksella, että kyllähän se, että minä en puhu tästä vaan muusta, jotenkin yliaistillisesti - intuitiolla? - ymmärrettäsiin.

T; Xante
Minä en tapaa kirjoitella, enkä tässäkään tapauksessa ole kirjoittanut mitään viestejä joiden tulkitsemiseen tarvittaisiin yliaisteja. Pelkkä lukutaito riittää.
Myöskään tapanani ei ole ollut ottaa vastuuta kirjoittamani lukeneen henkilön mielikuvituksen tuotteista. Olivat ne sitten mielipahaa tai -hyvää.

Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: CE-hyväksytty - pe 08.05.2015, 15:59:22
Lopulta mies yleensä aina joutuu myöntämään tappionsa. Vanhemmiten periksi oppii antamaan helpommin.

Vahemmiten oppii myös sen, että typerystä ei voi voittaa väittelyssä.

Sinun luulisi jo oppineen että sinä et voita ketään väittelyssä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: behemot - pe 08.05.2015, 16:01:24
...sairaudet ovat yleisesti ottaen vahingollisia ja että on periaatteessa parempi, jos sairauteen on lääketieteen keksimä hoitokeino.

Selvä se.

Lainaus
Naisellinen keskustelutaktiikka kumoaa tuollaisen surkean väitteen helposti sillä vääjäämättömällä argumentilla, että oli tapaus, jossa oli edullisempaa potea tautia, johon ei hoitokeinoa ollut.

Koettu helpotuksen tunne on sekin tosiasia. Kyllähän ihminen on helpottunut, jos esimerkiksi pelätty tuberkuloosi osoittautuu vain flunssaksi.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Alavita - pe 08.05.2015, 16:05:00
Lopulta mies yleensä aina joutuu myöntämään tappionsa. Vanhemmiten periksi oppii antamaan helpommin.

Vahemmiten oppii myös sen, että typerystä ei voi voittaa väittelyssä.

Sinun luulisi jo oppineen että sinä et voita ketään väittelyssä.

Ei tarvi enää. Olen aikoja sitten lopettanut väittelemisen.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - pe 08.05.2015, 16:06:54


Mutta kun kyselylinjalla ollaan, voitko sinä kertoa minulle, millä tavalla TSS on itseään epäselvästi ilmaissut? Vai onko niin, että emme me nyt siitä enää puhu, vaan sinä puhutkin Australian feministeistä, joiden kanssa kerran juttelit, etkä tajunnut, mitä sanottiin?

T: Xante

Kirjoitit juuri pätkän jonka logiikkaa suhteessa ympäristöön minä en ymmärrä...

Miksi kyselet minulta tuommoisia? Ei minulla ole ollut vaikeuksia ymmärtää tummasilmäsusannan juttuja eikä ole ollut tarvetta saivarrella yksittäisistä lauseistaan.

Siispä toivon: tarkoita selvemmin. Jos tässä keskustelussa olemme ajautuneet tähän keskusteluun sen vuoksi, että jonkun on ollut vaikeaa ymmärtää TSS toivomusta virustaudista, ja sinä puhut jostakin ihan muusta, sen voi myös selkeäsanaisesti kertoa.

Jos tämä on logiikkaa, jota on vaikea ymmärtää, en oikein tiedä, miten sitä selventää. Toivoisin vain, että keskustelujen keskelle ei hypättäisi, kuten aikaisempaa keskustelua ei olisi käytykään olettamuksella, että kyllähän se, että minä en puhu tästä vaan muusta, jotenkin yliaistillisesti - intuitiolla? - ymmärrettäsiin.

T; Xante
Minä en tapaa kirjoitella, enkä tässäkään tapauksessa ole kirjoittanut mitään viestejä joiden tulkitsemiseen tarvittaisiin yliaisteja. Pelkkä lukutaito riittää.
Myöskään tapanani ei ole ollut ottaa vastuuta kirjoittamani lukeneen henkilön mielikuvituksen tuotteista. Olivat ne sitten mielipahaa tai -hyvää.

No tässähän sitten olemme ihan samanlaisia. Voinemme sopia, että esim. vastaisuudessa sinun ei tarvitse kysellä minulta, ajattelenko samoin, jos kyseessä on mies tai nainen, koska pidän itsestään selvänä, että samat kriteerit koskettavat molempia.  Ja itse kuvittelin, että olen näin myös antanut ymmärtää, minkä vuoksi kysymyksesi olivatkin hieman hämmentäviä, ja mielestäni jopa asiaan liittymättömiä. Mutta ei minulla mitään ole sitä vastaan, että vastailen, vaikka vastaukseni eivät aina tai usein miellytäkään.

T: Xante
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Alavita - pe 08.05.2015, 16:07:38
Alavitalle: onnellisen parisuhteen perusta taitaa olla se, että nainen ei turhaan osoittele miehisen "logiikan" heikkouksia.

T: Xante

Niinpä ja päinvastoin.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: CE-hyväksytty - pe 08.05.2015, 16:15:48


Mutta kun kyselylinjalla ollaan, voitko sinä kertoa minulle, millä tavalla TSS on itseään epäselvästi ilmaissut? Vai onko niin, että emme me nyt siitä enää puhu, vaan sinä puhutkin Australian feministeistä, joiden kanssa kerran juttelit, etkä tajunnut, mitä sanottiin?

T: Xante

Kirjoitit juuri pätkän jonka logiikkaa suhteessa ympäristöön minä en ymmärrä...

Miksi kyselet minulta tuommoisia? Ei minulla ole ollut vaikeuksia ymmärtää tummasilmäsusannan juttuja eikä ole ollut tarvetta saivarrella yksittäisistä lauseistaan.

Siispä toivon: tarkoita selvemmin. Jos tässä keskustelussa olemme ajautuneet tähän keskusteluun sen vuoksi, että jonkun on ollut vaikeaa ymmärtää TSS toivomusta virustaudista, ja sinä puhut jostakin ihan muusta, sen voi myös selkeäsanaisesti kertoa.

Jos tämä on logiikkaa, jota on vaikea ymmärtää, en oikein tiedä, miten sitä selventää. Toivoisin vain, että keskustelujen keskelle ei hypättäisi, kuten aikaisempaa keskustelua ei olisi käytykään olettamuksella, että kyllähän se, että minä en puhu tästä vaan muusta, jotenkin yliaistillisesti - intuitiolla? - ymmärrettäsiin.

T; Xante
Minä en tapaa kirjoitella, enkä tässäkään tapauksessa ole kirjoittanut mitään viestejä joiden tulkitsemiseen tarvittaisiin yliaisteja. Pelkkä lukutaito riittää.
Myöskään tapanani ei ole ollut ottaa vastuuta kirjoittamani lukeneen henkilön mielikuvituksen tuotteista. Olivat ne sitten mielipahaa tai -hyvää.

No tässähän sitten olemme ihan samanlaisia. Voinemme sopia, että esim. vastaisuudessa sinun ei tarvitse kysellä minulta, ajattelenko samoin, jos kyseessä on mies tai nainen, koska pidän itsestään selvänä, että samat kriteerit koskettavat molempia.  Ja itse kuvittelin, että olen näin myös antanut ymmärtää, minkä vuoksi kysymyksesi olivatkin hieman hämmentäviä, ja mielestäni jopa asiaan liittymättömiä. Mutta ei minulla mitään ole sitä vastaan, että vastailen, vaikka vastaukseni eivät aina tai usein miellytäkään.

T: Xante

Mä ajattelen niin, että tarkentavia kysymyksiä saa ja pitääkin esittää. Siis ainakin jos aikoo itse jotain asiaan sanoa.
Kysymys on kuitenkin eri asia kuin oletus, tai peräti ns. sanojen suuhun laittaminen.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Vanha aatami - pe 08.05.2015, 16:21:16


Mutta kun kyselylinjalla ollaan, voitko sinä kertoa minulle, millä tavalla TSS on itseään epäselvästi ilmaissut? Vai onko niin, että emme me nyt siitä enää puhu, vaan sinä puhutkin Australian feministeistä, joiden kanssa kerran juttelit, etkä tajunnut, mitä sanottiin?

T: Xante

Kirjoitit juuri pätkän jonka logiikkaa suhteessa ympäristöön minä en ymmärrä...

Miksi kyselet minulta tuommoisia? Ei minulla ole ollut vaikeuksia ymmärtää tummasilmäsusannan juttuja eikä ole ollut tarvetta saivarrella yksittäisistä lauseistaan.

Siispä toivon: tarkoita selvemmin. Jos tässä keskustelussa olemme ajautuneet tähän keskusteluun sen vuoksi, että jonkun on ollut vaikeaa ymmärtää TSS toivomusta virustaudista, ja sinä puhut jostakin ihan muusta, sen voi myös selkeäsanaisesti kertoa.

Jos tämä on logiikkaa, jota on vaikea ymmärtää, en oikein tiedä, miten sitä selventää. Toivoisin vain, että keskustelujen keskelle ei hypättäisi, kuten aikaisempaa keskustelua ei olisi käytykään olettamuksella, että kyllähän se, että minä en puhu tästä vaan muusta, jotenkin yliaistillisesti - intuitiolla? - ymmärrettäsiin.

T; Xante
Minä en tapaa kirjoitella, enkä tässäkään tapauksessa ole kirjoittanut mitään viestejä joiden tulkitsemiseen tarvittaisiin yliaisteja. Pelkkä lukutaito riittää.
Myöskään tapanani ei ole ollut ottaa vastuuta kirjoittamani lukeneen henkilön mielikuvituksen tuotteista. Olivat ne sitten mielipahaa tai -hyvää.

No tässähän sitten olemme ihan samanlaisia. Voinemme sopia, että esim. vastaisuudessa sinun ei tarvitse kysellä minulta, ajattelenko samoin, jos kyseessä on mies tai nainen, koska pidän itsestään selvänä, että samat kriteerit koskettavat molempia.  Ja itse kuvittelin, että olen näin myös antanut ymmärtää, minkä vuoksi kysymyksesi olivatkin hieman hämmentäviä, ja mielestäni jopa asiaan liittymättömiä. Mutta ei minulla mitään ole sitä vastaan, että vastailen, vaikka vastaukseni eivät aina tai usein miellytäkään.

T: Xante

Mä ajattelen niin, että tarkentavia kysymyksiä saa ja pitääkin esittää. Siis ainakin jos aikoo itse jotain asiaan sanoa.
Kysymys on kuitenkin eri asia kuin oletus, tai peräti ns. sanojen suuhun laittaminen.

Toivottavasti asia selviää pian, koska ei millään jaksa lukea noita kaikkia lainauksia.....

VA.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - pe 08.05.2015, 16:27:57


Mutta kun kyselylinjalla ollaan, voitko sinä kertoa minulle, millä tavalla TSS on itseään epäselvästi ilmaissut? Vai onko niin, että emme me nyt siitä enää puhu, vaan sinä puhutkin Australian feministeistä, joiden kanssa kerran juttelit, etkä tajunnut, mitä sanottiin?

T: Xante

Kirjoitit juuri pätkän jonka logiikkaa suhteessa ympäristöön minä en ymmärrä...

Miksi kyselet minulta tuommoisia? Ei minulla ole ollut vaikeuksia ymmärtää tummasilmäsusannan juttuja eikä ole ollut tarvetta saivarrella yksittäisistä lauseistaan.

Siispä toivon: tarkoita selvemmin. Jos tässä keskustelussa olemme ajautuneet tähän keskusteluun sen vuoksi, että jonkun on ollut vaikeaa ymmärtää TSS toivomusta virustaudista, ja sinä puhut jostakin ihan muusta, sen voi myös selkeäsanaisesti kertoa.

Jos tämä on logiikkaa, jota on vaikea ymmärtää, en oikein tiedä, miten sitä selventää. Toivoisin vain, että keskustelujen keskelle ei hypättäisi, kuten aikaisempaa keskustelua ei olisi käytykään olettamuksella, että kyllähän se, että minä en puhu tästä vaan muusta, jotenkin yliaistillisesti - intuitiolla? - ymmärrettäsiin.

T; Xante
Minä en tapaa kirjoitella, enkä tässäkään tapauksessa ole kirjoittanut mitään viestejä joiden tulkitsemiseen tarvittaisiin yliaisteja. Pelkkä lukutaito riittää.
Myöskään tapanani ei ole ollut ottaa vastuuta kirjoittamani lukeneen henkilön mielikuvituksen tuotteista. Olivat ne sitten mielipahaa tai -hyvää.

No tässähän sitten olemme ihan samanlaisia. Voinemme sopia, että esim. vastaisuudessa sinun ei tarvitse kysellä minulta, ajattelenko samoin, jos kyseessä on mies tai nainen, koska pidän itsestään selvänä, että samat kriteerit koskettavat molempia.  Ja itse kuvittelin, että olen näin myös antanut ymmärtää, minkä vuoksi kysymyksesi olivatkin hieman hämmentäviä, ja mielestäni jopa asiaan liittymättömiä. Mutta ei minulla mitään ole sitä vastaan, että vastailen, vaikka vastaukseni eivät aina tai usein miellytäkään.

T: Xante

Mä ajattelen niin, että tarkentavia kysymyksiä saa ja pitääkin esittää. Siis ainakin jos aikoo itse jotain asiaan sanoa.
Kysymys on kuitenkin eri asia kuin oletus, tai peräti ns. sanojen suuhun laittaminen.

Toivottavasti asia selviää pian, koska ei millään jaksa lukea noita kaikkia lainauksia.....

VA.

Olen kyllä otettu, jos tähän saakka olet jaksanut lukea!

En usko, että kysymys/asia on vaikea tai vakava Ce:n kanssa, oletan, että sanailemme. Toivottavasti en laita sanoja suuhun...

Oikeasti, kyllä tässä tilanteessa itseni kannalta todella on kyse siitä, että toivoisin, että tällä foorumilla voisimme jättää tuon turhan feministi/mies/nainen paskan, jota suoraan sanottuna harvemmin naiset nostavat esille. Kyllä se "feministit ajattelevat näin ja naiset aina"- on tutumpaa kuin se, että naiset olisivat nostaneet miesten ominaisuuksia framille.

T: Xante
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: CE-hyväksytty - pe 08.05.2015, 16:28:44

Toivottavasti asia selviää pian, koska ei millään jaksa lukea noita kaikkia lainauksia.....

VA.

Sinulla on ongelma. Lähde ulos ja tee poliisiavusteinen itsemurha.

Jooko? Teethän?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - pe 08.05.2015, 16:31:09
Lopulta mies yleensä aina joutuu myöntämään tappionsa. Vanhemmiten periksi oppii antamaan helpommin.

Vahemmiten oppii myös sen, että typerystä ei voi voittaa väittelyssä.

Sinun luulisi jo oppineen että sinä et voita ketään väittelyssä.

Sinua en voita, totta. Ei täällä silti kaikki ole typeryksiä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: socrates - pe 08.05.2015, 16:33:51
Rähinä tuo heti mukavasti porukkaa paikalle, nytkin 13 rekkautunutta. Jatkakaa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: CE-hyväksytty - pe 08.05.2015, 16:34:57
Rähinä tuo heti mukavasti porukkaa paikalle, nytkin 13 rekkautunutta. Jatkakaa.

Missä? Määkin haluun mukaan!
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Alavita - pe 08.05.2015, 18:46:01


Oikeasti, kyllä tässä tilanteessa itseni kannalta todella on kyse siitä, että toivoisin, että tällä foorumilla voisimme jättää tuon turhan feministi/mies/nainen paskan, jota suoraan sanottuna harvemmin naiset nostavat esille. Kyllä se "feministit ajattelevat näin ja naiset aina"- on tutumpaa kuin se, että naiset olisivat nostaneet miesten ominaisuuksia framille.

T: Xante

Kyllähän se sopii. Jos nyt kuitenkin nainen tai sellaiseksi epäilty esittää feministisen kannan, niin miten miesten ja sellaisiksi epäiltyjen pitää suhtautua asiaan? Olla kommentoimatta, mikä kuullostaa epäystävälliseltä? Vai katsoa onko kanta täsmälleen Naisasialiitto Unionin kannanoton mukainen ja kritisoida mahdollisista poikkeavuuksista? Tämä vaatisi hiukan täsmennystä.

Selvää tietysti on, että kun keskustelussa tulee jotenkin esille lastenkasvatus, sukupuolineutraali tai- sensitiivinen lastenkasvatus on ainoa hyväksyttävä vaihtoehto. Biologiaa ja lääketiedettä sivuavissa keskusteluissa pitää unohtaa, että on olemassa kaksi sukupuolta. Olkoot kaikki antrogyynejä, kykeneviä sekä siittämään että synnyttämään! Sama koskee tietysti psykologiaa, sosiologiaa, sosiaalipsykologiaa, joissa luvattoman paljon kiinnitetään huomiota tutkimuskohteiden tai ryhmien sukupuoleen. Nakkelemme niskoja tälläisille tutkimuksille, jos niihin liittyviä keskustelunaiheita tulee esille. Tällä foorumilla sukupuolia ei enää ole! Itsestään selvää on, että ns. kulttuurista mies- ja naisnäkökulmaa ei ole edes olemassa, ei ole koskaan ollut ja jos sellainen kuitenkin nousee jossain esille, kysymys on pelkästään patriarkaalisen kulttuurin aiheuttamasta vääristymästä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: CE-hyväksytty - pe 08.05.2015, 18:56:43
Olkoot kaikki antrogyynejä, kykeneviä sekä siittämään että synnyttämään!

Olet vissiin lukenut samaa biologiankirjaa kuin Toope...
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - pe 08.05.2015, 19:00:22
....toivoisin, että tällä foorumilla voisimme jättää tuon turhan feministi/mies/nainen paskan, jota suoraan sanottuna harvemmin naiset nostavat esille.

Oikea ehdotus.
Aloita itsestäsi niinkuin kaikkien tulee tehdä, ja jätä tuollaiset feministiset soopat väittämättä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Reinholdt JR - pe 08.05.2015, 19:31:09

Onko näyttöä hyväksymisprosenteista ? Lähipiiri lyönyt nollat kehiin ?

Mistä vitun hyväksymisprosenteista ja nollista sä puhut?

Taidat sinäkin olla näitä mielikuvituksen varassa höpötteleviä idiootteja sinäkin.
Semmosia on jonkin verran.

Tällä foorumilla ainakin neljä.

Maailman luetuimmat kirjat on tehty mielikuvituksen varassa.

Jaa, jaa mut hei hei. Missä oma mielikuvituksesi ?

 Varovasti sanoen mielikuvitusta puuttuu tavoiltaan sinua muistuttavasti.

 Ovat sellaisia, joilla on tapana "Röyhkiintyä". Ovatten röyhkijöitä. Röyhkijöiden sukupiiri on oma-aloitteisia röyhkijöitä sisäpiirissä  kehitetty "Röyhkimistyyli"

 Sellaiseen en haluaisi tunkeutua mukaan.

Voi että,  sopiiko kysyä sinulta, epäkesko, halusitko nuoruudessasi koskaan lukea kirjoja pienenä pilttinä, pikku poitsuna, siis ennen radiota, TV:tä tai sähköä ?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: CE-hyväksytty - pe 08.05.2015, 19:52:53

Onko näyttöä hyväksymisprosenteista ? Lähipiiri lyönyt nollat kehiin ?

Mistä vitun hyväksymisprosenteista ja nollista sä puhut?

Taidat sinäkin olla näitä mielikuvituksen varassa höpötteleviä idiootteja sinäkin.
Semmosia on jonkin verran.

Tällä foorumilla ainakin neljä.

Maailman luetuimmat kirjat on tehty mielikuvituksen varassa.

Jaa, jaa mut hei hei. Missä oma mielikuvituksesi ?

 Varovasti sanoen mielikuvitusta puuttuu tavoiltaan sinua muistuttavasti.

 Ovat sellaisia, joilla on tapana "Röyhkiintyä". Ovatten röyhkijöitä. Röyhkijöiden sukupiiri on oma-aloitteisia röyhkijöitä sisäpiirissä  kehitetty "Röyhkimistyyli"

 Sellaiseen en haluaisi tunkeutua mukaan.

En ymmärtänyt tästä paljoakaan, mutta oma mielikuvitukseni on kai omassa päässäni.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: CE-hyväksytty - pe 08.05.2015, 19:55:42

Voi että,  sopiiko kysyä sinulta, epäkesko, halusitko nuoruudessasi koskaan lukea kirjoja pienenä pilttinä, pikku poitsuna, siis ennen radiota, TV:tä tai sähköä ?

En ole koskaan halunnut lukea kirjoja. Ja ennen radiota, TV:tä ja sähköä en ollut vielä syntynyt.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Reinholdt JR - pe 08.05.2015, 20:06:46

Voi että,  sopiiko kysyä sinulta, epäkesko, halusitko nuoruudessasi koskaan lukea kirjoja pienenä pilttinä, pikku poitsuna, siis ennen radiota, TV:tä tai sähköä ?

En ole koskaan halunnut lukea kirjoja. Ja ennen radiota, TV:tä ja sähköä en ollut vielä syntynyt.

Miksi et ole halunnut lukea kirjoja, hyvä ystävä ?

Kirjojen lukeminen nuoruudessani ainakin itselleni, on avannut katseeni laajemmin ymmärtämään ihmisiä ja koko maailmaa.

Tuon takia olet jäänyt paljon paitsi.

Sinulla on kirittävää, lueppas aikasi kuluksi kaikki venäläiset klassikot kahteen, kolmeen kertaan ja siirry sitten englantilaiseen kirjallisuuteen.

Näin kun kun nämä läpikäyt, niin huomannet, että vanhoihin aikoihin ihmiset olivat tavallaan enemmän ihmisiä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: CE-hyväksytty - pe 08.05.2015, 20:15:21
Onneksi itse ymmärrän, sekä kaikki muut tuntemani ihmiset.

En ole kaivannut ymmärrystäsi aikaisemminkaan. Mutta onhan sinulla aina tilaisuutesi ryhdistäytyä?

Tee uusi alku, ole olevinasi ymmärrystä vailla. Mutta sitten yht´äkkiä olet olevinasi niin , että ymmärrät kaiken?

Ymmärsitkö ehdotukseni ?

Ymmärtäminen vaatii keskittymistä ymmärtämiseen. Jos sellainen ominaisuus esim sinulta puuttuu, niin se ei tee sinusta sen huonompaa ihmistä, mitä muutkaan ovat.

 Olen puolellasi henkisesti, fyysisestikin, jos joudut tappeluun osalliseksi ilman omaa tahtoasi..

Älä suotta.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: CE-hyväksytty - pe 08.05.2015, 20:16:38

Voi että,  sopiiko kysyä sinulta, epäkesko, halusitko nuoruudessasi koskaan lukea kirjoja pienenä pilttinä, pikku poitsuna, siis ennen radiota, TV:tä tai sähköä ?

En ole koskaan halunnut lukea kirjoja. Ja ennen radiota, TV:tä ja sähköä en ollut vielä syntynyt.

Miksi et ole halunnut lukea kirjoja, hyvä ystävä ?

Kirjat ovat paskaa ja lukeminen ajanhukkaa.
 En ole ystäväsi.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: CE-hyväksytty - pe 08.05.2015, 20:21:14

Kirjojen lukeminen nuoruudessani ainakin itselleni, on avannut katseeni laajemmin ymmärtämään ihmisiä ja koko maailmaa.

Tuon takia olet jäänyt paljon paitsi.

Sinulla on kirittävää, lueppas aikasi kuluksi kaikki venäläiset klassikot kahteen, kolmeen kertaan ja siirry sitten englantilaiseen kirjallisuuteen.

Näin kun kun nämä läpikäyt, niin huomannet, että vanhoihin aikoihin ihmiset olivat tavallaan enemmän ihmisiä.

Kuvitteletko että minua kiinnostaa ongelmasi?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: CE-hyväksytty - pe 08.05.2015, 20:24:53
Jaa, kun olen lukenut paljon erilaisia kirjoja, niin senkö takia et halua olla ystäväni ?

Mistä kirjasta sinä sellaisen luit että minä en halua olla ystäväsi?

idiootti...
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Reinholdt JR - pe 08.05.2015, 20:29:51
No, äläs pelästy,

 Mutta, tottakai olet lukenut edes tarzanin seikkailuja ?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Reinholdt JR - pe 08.05.2015, 20:36:23

TOTTAKAI TARZANIA ON JOKAINEN PIKKUPOIKA LUKENUT

(http://fi.wikipedia.org/wiki/Edgar_Rice_Burroughs#/media/File:E-R-Burroughs.jpg)

Burroughs kävi koulunsa paikallisissa kouluissa. Chicagon influenssaepidemian aikaan vuonna 1891 hän vietti puoli vuotta veljensä maatilalla Idahossa. Burroughs valmistui Michiganin sotilasakatemiasta vuonna 1895 ja pyrki West Pointiin, jonka pääsykokeita hän ei kuitenkaan läpäissyt. Hän oli sen jälkeen jonkin aikaa värvättynä sotilaana, mutta vapautettiin palveluksesta, kun hänellä oli todettu sydänvaivoja.

Tämän jälkeen Burroughs teki sekalaisia töitä, ja vuonna 1899 hän siirtyi työskentelemään isänsä yritykseen. Seuraavana vuonna hän meni naimisiin Emma Centennia Hulbertin kanssa. Vuonna 1904 Burroughs jätti vakituisen työn ja hankki usean vuoden ajan elantonsa erilaisissa kehnosti palkatuissa töissä, aluksi Idahossa ja sitten Chicagossa.[1] Vuonna 1911 Burroughs ryhtyi kirjoittamaan tarinoita tutustuttuaan pulp-lehtien tarjontaan ja päätettyään, että pystyisi itse kirjoittamaan viihdyttävämpiä kertomuksia. Tuottelias Burroughs menestyi kirjoittamillaan tarinoilla hyvin. Vuonna 1912 hän julkaisi kuuluisimman teoksensa, Tarzan, apinoiden kuningas.

Burroughs oli yksi tuotteistamisen edelläkävijöistä. Hän ymmärsi jo varhain Tarzanin kaupalliset mahdollisuudetlähde? ja pyrki tarjoamaan hahmonsa yleisölle useiden eri viestimien kautta. Hän perusti 1923 verotussyistä oman yhtiön Edgar Rice Burroughs Inc:n, joka ryhtyi julkaisemaan hänen kirjojaan.

Toisen maailmansodan aikaan Pearl Harborin hyökkäyksen aikoihin Burroughs asui Havaijilla ja pyysi päästä sotakirjeenvaihtajaksi. Vuosina 1942–1945 hän toimi sotakirjeenvaihtajana Tyynellämerellä ylpeillen olevansa maailman

.....................

Noista ajoista on kauan. Pitäisikö sinun, hyvä CE-pottipoika, hyväksyä, että kaikenlainen tietämyksesi menneistä ajoista on aivan hakoteillä ?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: CE-hyväksytty - pe 08.05.2015, 20:40:52
No, äläs pelästy,

 Mutta, tottakai olet lukenut edes tarzanin seikkailuja ?

En ole.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: CE-hyväksytty - pe 08.05.2015, 20:44:27
Noista ajoista on kauan. Pitäisikö sinun, hyvä CE-pottipoika, hyväksyä, että kaikenlainen tietämyksesi menneistä ajoista on aivan hakoteillä ?

Minulla ei ole kaikenlaista tietämystä menneistä ajoista. Mistä lie senkin keksit...
Ootko sä kännissä vai muuten vaan aivan totaalisen pihalla todellisuudesta?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Reinholdt JR - pe 08.05.2015, 20:47:21
Jaa, itte pelästyin, kun tulee vastaan ihminen, joka ei ole lukenut kirjoja ?

 Kauheeta tommonen tyhjyys sellaiselle ihmiselle, joka ei ole lukenut yhtään mitään ?

 Omasta mielestäni sellainen ihminen on toispuolinen, onko se sitten itse aiheutettua tai jotain muuta, mutta kammottavaa ajatella, että nykynuoriso on menossa hautaan niin, että eivät lue yhtään mitään ??
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: CE-hyväksytty - pe 08.05.2015, 20:56:23
Juu, ehkä se on hautaanmeno kirjaa lukemalla hienompaa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Reinholdt JR - pe 08.05.2015, 21:47:10
Juu, ehkä se on hautaanmeno kirjaa lukemalla hienompaa.

Äläs nyt hautaanmenoa itselles vielä ihmettele ?
....

En tiedä, että mitä sinä olet tehnyt poikasena/nuoruudessasi, mutta muistan ilmiselvästi, että Porin Lyseon toisluokkalaisena olin vakituinen asiakas Porin Kaupunginkirjastossa vuosina 1953-1958

Hyvin tulee mieleen nämä naispuoliset kirjastonhoitajat, jotka varasivat minulle niitä kirjoja, joita tiesivät halutuiksi.

Koululta oli vain kaksi kadunkulmaa Wanhan kirjaston lainausosastolle. Joskus tuli jäädyksi sinne lueskelemaan sulkemisaikaan saakka.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Reinholdt JR - pe 08.05.2015, 21:57:58
CE-hyväksytty ihminen.

Hyväksyn sinut ihmisenä, joka ei koskaan ole lukenut yhtään mitään ?

....

Oletkos siis lukemattomien muiden ihmisten joukossa sellainen, joka ei lue mitään, ei halua lukea, eikä ymmärrä lukemastaan, jos ylipäänsä on lukenut ?

Näitähän tämmöisiä ihmisiä on maailmassa miljoonittain, jotka eivät osaa lukea.
Tutkitusti noin 25 % näistä lukemattomista haluaisi kuuleman mukaan oppia lukemaan, mutta, kun ei oo mahista ympäristöpoliittisista syistä.

Joillakin toisilla ihmisillä taas on mahdollisuus lukea, mutta eivät lue kuitenkaan.

Heidän päivänsä ovat luetut !
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: CE-hyväksytty - pe 08.05.2015, 22:07:11
Juu, ehkä se on hautaanmeno kirjaa lukemalla hienompaa.

Äläs nyt hautaanmenoa itselles vielä ihmettele ?


Itsehän sinä hautaanmenosta höpisit.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: CE-hyväksytty - pe 08.05.2015, 22:08:14

Oletkos siis lukemattomien muiden ihmisten joukossa sellainen, joka ei lue mitään, ei halua lukea, eikä ymmärrä lukemastaan, jos ylipäänsä on lukenut ?

En ole.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Toope - la 09.05.2015, 01:30:37
Jaa, itte pelästyin, kun tulee vastaan ihminen, joka ei ole lukenut kirjoja ?

 Kauheeta tommonen tyhjyys sellaiselle ihmiselle, joka ei ole lukenut yhtään mitään ?

 Omasta mielestäni sellainen ihminen on toispuolinen, onko se sitten itse aiheutettua tai jotain muuta, mutta kammottavaa ajatella, että nykynuoriso on menossa hautaan niin, että eivät lue yhtään mitään ??

Lukeneisuus toki ei automaattisesti tarkoita sivistyneisyyttä. Joku voi olla paljon lukenut, mutta silti epäviisas. Toinen voi omata tervettä järkeä, vaikka olisi lukenut lähinnä sarjakuvia.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - la 09.05.2015, 07:09:18
Lukeneisuus toki ei automaattisesti tarkoita sivistyneisyyttä.

Tuo on totta. KeijoKullervokin kehuu lukevansa kirjan vuodessa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - la 09.05.2015, 08:17:47

On sinänsä kunnioitettavaa että edes yrität pohtia ajatteluani, mutta tyypilliseen naisten tapaan pohdit tietenkin sitä kysymystä miksen voi ajatella kuten naiset.


Itsepä aloitit miehenä pohtimaan, mikseivät naiset voisi ajatella kuten miehet. Vai yritätkö nyt esittää, että sen sukupuolineutraali tapa ajatella on miehinen ja anisille sitten on jotain siitä poikkevaa?

Lainaus
Minä olen jo lopettanut sen pohtimisen mikset voi ymmärtää asiaa niinkuin asia aikuisten oikeasti on.

Niinpä niin. Aikuisten oikeesti on miehinen tapa ja naisten jokin vajakki muunnelma. Aika perinteistä soopaa taas siltä suunnalta. Mieshän se vajaa on, kun teillä yksi kromosomi on jäänyt puolittaiseen kokoon. Nainen on se täydellisempi versio.

Lainaus
Huomautan, että sen verran asiaa tunnen että flunssa on virusperäinen infektio eikä sitä antibiooteilla hoideta. "Antibioottia joka flunssaan"-syndrooma ei ole ainakaan minun potema.

Niin. Siksi onkin ihmeellistä ihmetellä sitä, että ku on tyytyväinen siitä, että tosiaan lapsella on vain tämä virusinfektio, ei sen lisäksi bakteeri-infektiota.

Lainaus
Niin houkuttavaa kuin onkin ajatella että koko kontribuutiosi tähän aiheesen on juuri tätä tasoa, koetan pitää avoinna mahdollisuuden että olisi sinulla jotain asiaakin.

Eihän tässä edes olis mitään aihetta, ellei olis eräillä ollut kova tarve päästä kertomaan. Miten taas kerran naiset on tyhmiä. Vielä idioottimaisempaa on perään olla hämmästelevinään sitä, että joku nainen esittää asiasta eriävän mielipiteensä. Sehän ole sun salainen haaveesi koko ajan. Eipä sillä, että tässäkään olisi mitään uutta. Tietenkin se, että joku haukkuu naisia on niiden naisten vika. Eihän niitä voi olla haukkumatta, kun ne on sellaisia - naisia. Jos naiset vain pitäis suunsa kiinni, niin ei tarttis. Ihan sama logiikka kuin muslimeilla. Kun naiset vain pysyis piilossa, ei tarttis miesten hillitä himojaan. Tai vaimonhakkaajalla: jos se vaan pitäis suunsa kiinni (tai ei katsois tolla tavalla tai tekis asiat niin ku mä oon käskeny...), niin mun ei tarttis lyödä.

Lainaus
Ja ehkä ajatuksen ""onneksi sairaus lienee virustauti" " nerokkuus aukenee sinullekin kunhan jaksat rauhoittua ja miettiä.

Sori pojunen, se olit kyllä ihan sinä itse, joka tässä repi pelihousunsa. Tyypilliseen miehiseen sankarimalliin toki kuuluu tämänkin vierittäminen toisten niskaan. Tuo ajatuskin on sinulle selitetty auki jo moneen kertaan. Sitä ei voi irrottaa kontekstistaan - kuten useimpia lauseita. Vain lakitekstissä yritetään väksin välttää sen pisteen laittamista ja pelataan hankalilla lauserakenteilla. Normaalissa tekstissä ajatusta ei yritetä ahtaa samaan lauseeseen, vaan se esitetään ymmärrettävämmässä, mutta useamman lauseen vaativassa muodossa. Nukuiksä äikän tunneilla, kun et tätäkään tiedä?  Se lienee selvää, ette sitä pysty itsenäisesti ihan vain kielen käyttäjän kokemuksella itse hahmottamaan. Mutta niinhän sitä väitetään, että naisille kielellinen lahjakkuus on tyypillisempää ja miehet usein pärjää paremmin matikassa. Ehkä tämä olis pitänyt alun perin esittää jonain logiikkalausekkeena. Tosin se ei taida olla ilmaisuvoimaltaan ihan kielen tasoa. Miehenä lienet kuitenkin syvässä uskossa, ettei maailmassa oikeesti muuta olekaan kuin sellaisia asioita, jotka voidaan matemaattisesti tai logiikkalausekkeina ilmaista.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - la 09.05.2015, 09:07:53


Kas näinkin voidaan sanoa:
Täytyy olla Safiirilla helkkarin tylsä elämä, kun hän alkoi tätä hevosta vielä uuteen juoksuun piestä. En oikein ymmärrä, mistä syystä. Kuvitteleeko reppana todellakin olevansa jotenkin hauska tai nokkela, ellei kuvittele olevansa peräti molempia.

No, vastatkoon.

Ja lainatakseni edelleen Xantippaa
Oikeasti, kyllä tässä tilanteessa itseni kannalta todella on kyse siitä, että toivoisin, että tällä foorumilla voisimme jättää tuon turhan feministi/mies/nainen paskan, jota suoraan sanottuna harvemmin naiset nostavat esille. Kyllä se "feministit ajattelevat näin ja naiset aina"- on tutumpaa kuin se, että naiset olisivat nostaneet miesten ominaisuuksia framille.


Totisesti, paskaa tuo on, mutta totisesti, naiset sitä pääsääntöisesti suoltavat.
Jospa naisväki nyt keskuudessaan saisi sovittua palaamisesta keskustelun eikä taistelun tielle. Nykytilanteessa vaikuttaa kyllä olevan kaksilla korteilla pelaamisen makua.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - la 09.05.2015, 09:21:47


Kas näinkin voidaan sanoa:
Täytyy olla Safiirilla helkkarin tylsä elämä, kun hän alkoi tätä hevosta vielä uuteen juoksuun piestä. En oikein ymmärrä, mistä syystä. Kuvitteleeko reppana todellakin olevansa jotenkin hauska tai nokkela, ellei kuvittele olevansa peräti molempia.

Toisin kuin sinä, minulla on muutakin elämää. Siksi en viettänyt koko eilispäivää ja -iltaa pädiä pläräten. Sinä ilmeisesti istuit vesi kielellä odottamassa vastausta sen aikaa. Tokihan kaikki tiedämme, että hauskoja ja nokkelia on vain miespuolisissa. Elleivät naiset sitten satu laskemaan leikkiä naiseudesta.

Lainaus

Totisesti, paskaa tuo on, mutta totisesti, naiset sitä pääsääntöisesti suoltavat.
Jospa naisväki nyt keskuudessaan saisi sovittua palaamisesta keskustelun eikä taistelun tielle. Nykytilanteessa vaikuttaa kyllä olevan kaksilla korteilla pelaamisen makua.

Totisesti, totisesti on vain miehsitä logiikka se, että kun kommentoi naisten aatoksia tällä kulahtaneella "naisen logiikkaa" -ilmaisulla, niin ei tietenkään ole kyse keskustelun aiheesta luistamisesta sinne sukupuolisen vastakkainasettelun tielle. Eikä tietenkään sekään ole kuin naisten syy, että "pakottavat" alati tätä keskustelua miehiset miehet jatkamaan, kun eivät osaa olla hiljaa ja tyytyä langetettuun arvioon. Kai tää on sitten kirkossa kuulutettu roolijako, että naisten pitäis vastata sovusta ja rauhasta, mutta sota ja taistelu on miesten hommia. Sori, mussa on tosiaan joku vika, kun en viitsi silotella ja sovitella. Jätän sen osaston suosiolla sinun harteillesi. Mitäs alotit. Tässä käy silleen kuin Pandoran lippaalle. Kun sen avaa, ei voi enää perua, vaan sieltähän tulee tavaraa. Sepe rupee nyt söpöileen ja näyttää sovun hieronnan taitonsa. Mitä sä sitä muilta penäät. Sellainenkin vaihtoehto on, että myönnät yksinkertaisesti olleesi väärässä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - la 09.05.2015, 15:42:51
Ymmärtääkseni nimimerkki Safir on nyt aikeissa jättää tuon turhan feministi/mies/nainen paskan.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Reinholdt JR - la 09.05.2015, 15:46:32
Safir on kaikkien miespuolisten ihannoima naistyyppi.

Miksi emme antaisi Safirin helmeillä ikuisesti?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - la 09.05.2015, 15:48:11
Safir on kaikkien miespuolisten ihannoima naistyyppi.

Miksi emme antaisi Safirin helmeillä ikuisesti?
Safiiri ei ole helmi, vaan jalokivi. Safiiri ei halua olla miesten ihailema naistyyppi. Menkää muualle ihailemaan!
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - la 09.05.2015, 16:10:46

Toisin kuin sinä, minulla on muutakin elämää. Siksi en viettänyt koko eilispäivää ja -iltaa pädiä pläräten.

Softa kertoo nimimerkki Safiirin ahkeruudeksi 13 viestiä per päivä.
Sepe pääsee 8,6:een.

En todellakaan viitsi laskea eilisen tilastoa, mutta kerro sinä kun olet laskelman tehnyt. Muutenhan et mokomia kirjoittaisi.
Vai ehkä kuitenkin.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Alavita - la 09.05.2015, 16:14:40
Safir on kaikkien miespuolisten ihannoima naistyyppi.

Miksi emme antaisi Safirin helmeillä ikuisesti?
Safiiri ei halua olla miesten ihailema naistyyppi.

Ei varmaankaan.

Samalla tavalla naistenmies on negatiivinen ilmaus, ainakin miesten keskuudessa. Eikä siihen liity pätkääkään kateutta vaan pääasiassa aitoa halveksuntaa.

Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - la 09.05.2015, 16:30:39

Toisin kuin sinä, minulla on muutakin elämää. Siksi en viettänyt koko eilispäivää ja -iltaa pädiä pläräten.

Softa kertoo nimimerkki Safiirin ahkeruudeksi 13 viestiä per päivä.
Sepe pääsee 8,6:een.

En todellakaan viitsi laskea eilisen tilastoa, mutta kerro sinä kun olet laskelman tehnyt. Muutenhan et mokomia kirjoittaisi.
Vai ehkä kuitenkin.

Ei kyse ole viestien määrästä, vaan siitä, että olin todellakin viimeisen viestini jälkeen muissa hommissa. Kun palasin, oli Sepe sitä mieltä, että lämmittelen vanhoja juttuja. Eli vastasin siihen viestiin, jonka silloin luin. Katso kellonaikoja, älä viestien määrää, jos kysymys on siitä, oliko aihelma jo vanha / oliko joku meistä paikalla koko päivän. Paikalla voi olla kirjoittamatta viestin viestiä. Toisaalta vähäiselläkin paikallaoloajalla ehtii kirjoittaa montakin viestiä. Varsinkin lyhyitä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: CE-hyväksytty - la 09.05.2015, 16:43:18
Samalla tavalla naistenmies on negatiivinen ilmaus, ainakin miesten keskuudessa. Eikä siihen liity pätkääkään kateutta vaan pääasiassa aitoa halveksuntaa.

Ei ole. Se on ihaileva ilmaisu.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Alavita - la 09.05.2015, 16:58:58
Samalla tavalla naistenmies on negatiivinen ilmaus, ainakin miesten keskuudessa. Eikä siihen liity pätkääkään kateutta vaan pääasiassa aitoa halveksuntaa.

Ei ole. Se on ihaileva ilmaisu.

Korkeintaan jos ihailet itseäsi. Yleensä naistenmies on pilkallinen määritelmä surkeasta miestyypistä, ainakin miesten keskuudessa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: CE-hyväksytty - la 09.05.2015, 17:05:56
Yleensä naistenmies on pilkallinen määritelmä surkeasta miestyypistä, ainakin miesten keskuudessa.

Ei ole.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - la 09.05.2015, 17:06:57
Yleensä naistenmies on pilkallinen määritelmä surkeasta miestyypistä, ainakin miesten keskuudessa.

Ei ole.

Varmaankin pilkallinen niiden miesten mielestä, joille titteliä ei tyrkytetä koskaan.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - la 09.05.2015, 17:13:51
Yleensä naistenmies on pilkallinen määritelmä surkeasta miestyypistä, ainakin miesten keskuudessa.

Ei ole.

Miesten keskuudessa on.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: CE-hyväksytty - la 09.05.2015, 17:15:43
Yleensä naistenmies on pilkallinen määritelmä surkeasta miestyypistä, ainakin miesten keskuudessa.

Ei ole.

Miesten keskuudessa on.

Ei ole.
Ei mikään ole.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Alavita - la 09.05.2015, 17:16:40
Yleensä naistenmies on pilkallinen määritelmä surkeasta miestyypistä, ainakin miesten keskuudessa.

Varmaankin pilkallinen niiden miesten mielestä, joille titteliä ei tyrkytetä koskaan.

En ole koskaan kuullut kenenkään tavoitelleen määritelmää naistenmies tai kehuneen itseään naistenmieheksi. Enkä myöskään ole koskaan kuullut ihailevassa sävyssä jostakusta käytettävän määritelmää naistenmies. Määritelmän edellytykset täyttävät miehet ja naiset voivat tietysti ihailla naistenmiehiä, mihin tietysti sanakin viittaa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - la 09.05.2015, 17:19:03

Toisin kuin sinä, minulla on muutakin elämää. Siksi en viettänyt koko eilispäivää ja -iltaa pädiä pläräten.

Softa kertoo nimimerkki Safiirin ahkeruudeksi 13 viestiä per päivä.
Sepe pääsee 8,6:een.

En todellakaan viitsi laskea eilisen tilastoa, mutta kerro sinä kun olet laskelman tehnyt. Muutenhan et mokomia kirjoittaisi.
Vai ehkä kuitenkin.

Ei kyse ole viestien määrästä, vaan siitä, että olin todellakin viimeisen viestini jälkeen muissa hommissa. Kun palasin, oli Sepe sitä mieltä, että lämmittelen vanhoja juttuja. Eli vastasin siihen viestiin, jonka silloin luin. Katso kellonaikoja, älä viestien määrää, jos kysymys on siitä, oliko aihelma jo vanha / oliko joku meistä paikalla koko päivän. Paikalla voi olla kirjoittamatta viestin viestiä. Toisaalta vähäiselläkin paikallaoloajalla ehtii kirjoittaa montakin viestiä. Varsinkin lyhyitä.

seli seli
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - la 09.05.2015, 17:26:12

Toisin kuin sinä, minulla on muutakin elämää. Siksi en viettänyt koko eilispäivää ja -iltaa pädiä pläräten.

Softa kertoo nimimerkki Safiirin ahkeruudeksi 13 viestiä per päivä.
Sepe pääsee 8,6:een.

En todellakaan viitsi laskea eilisen tilastoa, mutta kerro sinä kun olet laskelman tehnyt. Muutenhan et mokomia kirjoittaisi.
Vai ehkä kuitenkin.

Ei kyse ole viestien määrästä, vaan siitä, että olin todellakin viimeisen viestini jälkeen muissa hommissa. Kun palasin, oli Sepe sitä mieltä, että lämmittelen vanhoja juttuja. Eli vastasin siihen viestiin, jonka silloin luin. Katso kellonaikoja, älä viestien määrää, jos kysymys on siitä, oliko aihelma jo vanha / oliko joku meistä paikalla koko päivän. Paikalla voi olla kirjoittamatta viestin viestiä. Toisaalta vähäiselläkin paikallaoloajalla ehtii kirjoittaa montakin viestiä. Varsinkin lyhyitä.

seli seli

Selitä sinä, miksi viestien määrä olisi parempi mittari paikalla vietetystä ajasta kuin paikalla olon pituus? Voit myös halutessasi yrittää "käräyttää" minut siitä, että olisinkin kyseisenä aikana kirjoitellut viestejä - eli ollut toden totta sittenkin paikalla. Olin silloin töissä, eikä mun töitä tehdä koneen ääressä. Ei edes pöydän.

Korjoitin viimeisen kommenttini tähän juonteeseen pe klo 14.40. Sen jälkeen lähdin töihin. Ilta meni sen verran myöhään, että vastasin viimeiseen viestiisi vasta la aamuna. Sinä sen sijaan juttelit mukavia muiden kanssa vielä siinä välissä ja vielä vuorokauden vaihduttuakin. Lauantaiaamun kommenttiini vastasitkin rivakasti jo tunnin kuluttua sen kirjoittamisesta. Kumpi meistä siis oli paikalla ja kumpi ei?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Reinholdt JR - la 09.05.2015, 18:07:11
Safir on kaikkien miespuolisten ihannoima naistyyppi.

Miksi emme antaisi Safirin helmeillä ikuisesti?
Safiiri ei ole helmi, vaan jalokivi. Safiiri ei halua olla miesten ihailema naistyyppi. Menkää muualle ihailemaan!

Safiiri, saanko edes pikkaisen tykätä sinusta ?

Ihan sen takia että olet niin symppis.

Minulla ei ole mitään taka-ajatuksia, pelkkä hiljainen ihailu riittää minulle, koska olen jo varattu.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - la 09.05.2015, 18:12:37
Safir on kaikkien miespuolisten ihannoima naistyyppi.

Miksi emme antaisi Safirin helmeillä ikuisesti?
Safiiri ei ole helmi, vaan jalokivi. Safiiri ei halua olla miesten ihailema naistyyppi. Menkää muualle ihailemaan!

Safiiri, saanko edes pikkaisen tykätä sinusta ?

Ihan sen takia että olet niin symppis.

Minulla ei ole mitään taka-ajatuksia, pelkkä hiljainen ihailu riittää minulle, koska olen jo varattu.

Ääh, sä pilaat mun jutun. Mä kun yritän niin kovasti olla kaikkea muuta kuin symppis.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Reinholdt JR - la 09.05.2015, 18:46:24
Safir on kaikkien miespuolisten ihannoima naistyyppi.

Miksi emme antaisi Safirin helmeillä ikuisesti?
Safiiri ei ole helmi, vaan jalokivi. Safiiri ei halua olla miesten ihailema naistyyppi. Menkää muualle ihailemaan!

Safiiri, saanko edes pikkaisen tykätä sinusta ?

Ihan sen takia että olet niin symppis.

Minulla ei ole mitään taka-ajatuksia, pelkkä hiljainen ihailu riittää minulle, koska olen jo varattu.

Ääh, sä pilaat mun jutun. Mä kun yritän niin kovasti olla kaikkea muuta kuin symppis.

 No, sovitaan sitten niin, että olet kuitenkin symppikseni, mutta joskus saan olla eri mieltä jostain postauksestasi.

 Saanhan ?
.....

PS.

En haluaisi pilata mitään rakennelmaasi, en koskaan, en milloinkaan, sen verran symppis olet kokonaisvaltaisesti kuitenkin.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - la 09.05.2015, 18:56:53
Safir on kaikkien miespuolisten ihannoima naistyyppi.

Miksi emme antaisi Safirin helmeillä ikuisesti?
Safiiri ei ole helmi, vaan jalokivi. Safiiri ei halua olla miesten ihailema naistyyppi. Menkää muualle ihailemaan!

Safiiri, saanko edes pikkaisen tykätä sinusta ?

Ihan sen takia että olet niin symppis.

Minulla ei ole mitään taka-ajatuksia, pelkkä hiljainen ihailu riittää minulle, koska olen jo varattu.

Ääh, sä pilaat mun jutun. Mä kun yritän niin kovasti olla kaikkea muuta kuin symppis.

 No, sovitaan sitten niin, että olet kuitenkin symppikseni, mutta joskus saan olla eri mieltä jostain postauksestasi.

 Saanhan ?
.....

PS.

En haluaisi pilata mitään rakennelmaasi, en koskaan, en milloinkaan, sen verran symppis olet kokonaisvaltaisesti kuitenkin.

Minä mitään rakenna. Minähän tuhoan ja kaadan kumoon. Kun en nääs ole mikään symppis. Pärskules. Saat olla eri mieltä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - la 09.05.2015, 19:36:39

seli seli

Selitä sinä, miksi viestien määrä olisi parempi mittari paikalla vietetystä ajasta kuin paikalla olon pituus? Voit myös halutessasi yrittää "käräyttää" minut siitä, että olisinkin kyseisenä aikana kirjoitellut viestejä - eli ollut toden totta sittenkin paikalla. Olin silloin töissä, eikä mun töitä tehdä koneen ääressä. Ei edes pöydän.

Korjoitin viimeisen kommenttini tähän juonteeseen pe klo 14.40. Sen jälkeen lähdin töihin. Ilta meni sen verran myöhään, että vastasin viimeiseen viestiisi vasta la aamuna. Sinä sen sijaan juttelit mukavia muiden kanssa vielä siinä välissä ja vielä vuorokauden vaihduttuakin. Lauantaiaamun kommenttiini vastasitkin rivakasti jo tunnin kuluttua sen kirjoittamisesta. Kumpi meistä siis oli paikalla ja kumpi ei?

Mitä nyt oikein yrität? Aloitit minun syyllistämisen sillä että olen kirjanpitosi mukaan ollut foorumilla eikä minulla ole muuta elämää.
Ei, en lähde siihen kirjoitteluun. Minun elämäni ei sinulle kuulu.
Hävisit varsinaisen asian mutta kun sinun pitää aina voittaa, koetat nyt voittaa tuollaisen "kisan".
Pöh.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - la 09.05.2015, 19:52:48
Hyvä fiilis. Sitä on erittäin miehekkäästi (Palstan sos.konstrk. huom!) oltu metsätöissä: moottori- ja raivaussaha laulaneet, puut ryskyneet ja ryteikkö raikunut. Niin, saatana!

Vastaan tuli paljon hirvenpaskaa, kahdet hiljan luodut kyykäärmeen nahat (Eivät olleet menneet vielä koppuralle), ja yhden kyyn näin sahanpurujen lentäessä luikertelevan oikopäätä karkuunkin. Sitten välillä evästä, ja taas työhön.

Sen päälle sauna ja kunnon ruokaa, nyt olutta. Metsätöitä on vielä paljon jäljellä, mutta niihin on mukava mennä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - la 09.05.2015, 20:21:04
Mitä nyt oikein yrität? Aloitit minun syyllistämisen sillä että olen kirjanpitosi mukaan ollut foorumilla eikä minulla ole muuta elämää.
Ei, en lähde siihen kirjoitteluun. Minun elämäni ei sinulle kuulu.
Hävisit varsinaisen asian mutta kun sinun pitää aina voittaa, koetat nyt voittaa tuollaisen "kisan".
Pöh.

Ei, kun sinusta oli tärkeää kertoa, että jatkan jo lopeteltua keskustelua. Olit ilmeisesti odotellut vastaustani - jota ei tullut koko iltana, koska en ollut paikalla, vaan niissä muissa hommissa, joihin viittasin sillä muulla elämällä. Sitäpaitsi alat muistuttaa ystäväämme Tahaa, kun lähdet julistautumaan voittajaksi. Ei tämä ole mikään kisa. Minusta ainoa ajateltavissa oleva "voitto" olisi, saada toinen ymmärtämään itseään. Siinä en todellakaan ole onnistunut. Toisaalta se ymmärtämättömyys ei ehkä sekään ole mikään erityinen meriitti, joten varsinainen Pyrrhoksen voitto on kyseessä sillä toisellakin.

Mutta ihan hauskaahan sua on nipistellä. Ei siinä mitään.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - la 09.05.2015, 20:46:36

Hävisit varsinaisen asian mutta kun sinun pitää aina voittaa, koetat nyt voittaa tuollaisen "kisan".
Pöh.

Miten niin hävisit? Etkös jo itse myöntänyt, ettet tarkoittanutkaan naisen logiikkaa-kommentillasi logiikkaani huonoksi (ainoastaan toisenlaiseksi). Jos se ei ole huonoa, sen on oltava hyvää logiikkaa, ja siis loogista. Vai oletko vieläkin sitä mieltä, että oli epäloogista toivoa virustautia tilanteessani? Sitähän tässä Safiirikin on koettanut selittää, että virustaudin toivominen oli aivan loogista. Joko olemme samaa mieltä tilanteen logiikasta tai emme ole.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - la 09.05.2015, 20:55:00
Morjens.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - la 09.05.2015, 20:55:57
Jos sallitte, niin voin auttaa.

Oikeasti Sepe halusi kertoa vain, että hänellä on hapan naama - ja ummetusta.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Gingston - la 09.05.2015, 21:33:54
   Mun fiilikset ollut lähinnä että antaa ihmisten valittaa hallituspohjasta, nyt on sellainen muuri ettei asiasta kannata tällä hetkellä keskustella. Talouspolitiikan kannalta olen tyytyväinen tähän hallitukseen, konservatiiviset arvot eivät miellytä, mutta läpi menevä päätös homojen oikeudesta mennä keskenään naimisiin Persujen hallitusvastuun aikana hymyilyttää jo etukäteen. Toivottavasti nyt saavat pakkoruotsinkin sinne eduskuntaan äänestettäväksi.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - su 10.05.2015, 08:23:02
Aina voimme luottaa siihen, että Renttu on  asiallinen ja asialinjalla, vaikka muut eivät olisikaan. Nytkin hän ratkaisi yhdellä virkkeellä koko käsitellyn ongelman.

EDIT: ja todella, Renttu on söpö.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - su 10.05.2015, 09:44:57
Aina voimme luottaa siihen, että Renttu on  asiallinen ja asialinjalla, vaikka muut eivät olisikaan. Nytkin hän ratkaisi yhdellä virkkeellä koko käsitellyn ongelman.

EDIT: ja todella, Renttu on söpö.

No onkos sun tilanteessa loogista toivoa, että ummetus johtuu vain liiasta istumisesta vai onko loogisempaa pitää sormet ristissä jonkin lääkityksellä talttuvan syyn puolesta?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - su 10.05.2015, 11:50:43
En usko että sinun tilanteeseesi on olemassa parantavaa hoitoa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - su 10.05.2015, 14:47:51
En usko että sinun tilanteeseesi on olemassa parantavaa hoitoa.

Minulla ei olekaan ummetusta, eikä muutakaan vaivaa. Naiseudesta en aiokaan parantua.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - su 10.05.2015, 16:09:49
Naiseus on hyvä, mutta militantti sukupuolinarsismi paha.
Punaiselle feministi-khmerille kaikki mikä ei satu miellyttämään häntä, on lähtökohtaisesti pidettävä sovinismina ja tuomittavana.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Vatupassi - su 10.05.2015, 16:55:17


Sunnuntai sujui suorittaen kirkossa käyntiä,

, ja sauvakävelyä,

Eli kolmen ässän ryhmä, kuten eduskunnassa?

-milloin yksityinen, ylittää yleisen rajan?

-kun tulimme kirkosta, oli “kuoleman väsynyt!

Vajosin syvään uneen lounaan jälkeen!

-tapasin myös tuttuja, naapurin,
ja mukava nainen kirkossa tuli juttelemaan!’

-olin niin pitkään jumittunut tiettyyn kaavaan!

-nyt pyristelen siitä irti!

-mietin persoona testiä, siinä todellakin
Kielettiin jumittumasta liikaa
tilastotieteeseen, ja tylsiin rutiineihin!

-mitä tehdään, kun on saavuttu siihen pisteeseen,
Jolloin mikään ei ole varmaa!

-vastaus on kumminkin se, ulko-puoliset eivät
Voi tietää, paremmin se on sinun elämä jota
Elät, eikä kukaan saa elää sitä sun puolesta!

Ratkaisut on tehtävä itsenäisesti, ja
On “seisottava omilla jaloilla!


-kuuntelen cat catin levyä, nyt

On niin ,että jotkut ihmiset elmässä
Tulivat vierailemaan, jotkut
Pysyvästi!

Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - su 10.05.2015, 17:05:07
Naiseus on hyvä, mutta militantti sukupuolinarsismi paha.
Punaiselle feministi-khmerille kaikki mikä ei satu miellyttämään häntä, on lähtökohtaisesti pidettävä sovinismina ja tuomittavana.

Sanoo eräs, jolle feminismi on lähtökohtaisesti aina liiallista ja mikä tahansa naisten puolesta puhuminen tai sukuouoliroolimallien kyseenalaistaminen on feminismiä. Sulle sopivan löysää feminismiä on se, mitä edustaa Nina Mikkonen.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - su 10.05.2015, 17:35:05
Nina Mikkonen on saanut kestää kovia eikä ole muuttunut katkeraksi ämmäksi.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - su 10.05.2015, 18:00:57
Nina Mikkonen on saanut kestää kovia eikä ole muuttunut katkeraksi ämmäksi.

Minusta hän on katkera. Peittää sen vain muiden komentamiseen. No vähemmän nykyään, kun meinas vahingossa viimeistellä miehensä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: CE-hyväksytty - su 10.05.2015, 19:24:36
Nina Mikkonen on saanut kestää kovia eikä ole muuttunut katkeraksi ämmäksi.

Minusta hän on katkera. Peittää sen vain muiden komentamiseen. No vähemmän nykyään, kun meinas vahingossa viimeistellä miehensä.


Mun käsitykseni mukaan Nina Mikkonen on mielisairas.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - su 10.05.2015, 20:40:28
Aina voimme luottaa siihen, että Renttu on  asiallinen ja asialinjalla, vaikka muut eivät olisikaan. Nytkin hän ratkaisi yhdellä virkkeellä koko käsitellyn ongelman.

EDIT: ja todella, Renttu on söpö.
Niin ne muutkin naiset joskus saattavat sanoa, suukkoja! :D

***

Pelastin eilen pienen pupun jäämästä auton alle. Se oli niin pieni, että luulin sitä ensin siilinpennuksi. Juosta kipitti keskustaa kohti kävellessäni kerrostalon pihamaalta ajotielle, mutta kaatui kävelykadun reunassa. Pysäytin autot, kävelin tielle ja poimin sen pois. Emoa tai muita poikasia ei näkynyt missään. Vein sen sylissä läheiseen puistoon turvaan, eikä se yrittänyt koko aikana hypätä pois, antoi vieläpä silittää, vaikka ensin tuhahteli.

Se oli hyvin suloinen pieni pupu, ja teosta tuli tietysti hyvä mieli.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Keijo Kullervo - ma 11.05.2015, 15:06:56
"Eilen oli äitienpäivä...
Vaimoni teki perityllä resptillä naudanlihasta kastiketta joka todella maistui lähes koko suvulle.
Ko. reseptissä naudanlihaköntti ruskistetaan paistinpannulla pinnalta ja sen jälkeen kiehutetaan kattilassa mureaksi.
Sitten pilkotaan pieneksi ja tehdään kastike...Paistovaiheessa sipulia käytetään makua antamaan, mutta jäämät siivilöidään enne kastikkeen tekoa joten maku jää mutta ei sipulia laisinkaan.
Syön pestyt perunat kuorineen (ei jää biokompostoriin mitään) kastikkeen kanssa ja Vot...
Ei kun syömään (maituis varmaan sullekin?).
Keijo Kullervo
PS. Suosittelen lämpimästi...(muut reseptin hienoudet parasta kysyä vaimolta)."
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - ma 11.05.2015, 16:26:57
Tutkipas KeijoKullirvo löytyiskö tuolle jutulle oikea ketju.

Vaikkapa http://jatkumo.net/index.php?topic=66.msg1119#msg1119
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Keijo Kullervo - ke 13.05.2015, 11:04:11
"Eilen oli äitienpäivä...
Vaimoni teki perityllä resptillä naudanlihasta kastiketta joka todella maistui lähes koko suvulle.
Ko. reseptissä naudanlihaköntti ruskistetaan paistinpannulla pinnalta ja sen jälkeen kiehutetaan kattilassa mureaksi.
Sitten pilkotaan pieneksi ja tehdään kastike...Paistovaiheessa sipulia käytetään makua antamaan, mutta jäämät siivilöidään enne kastikkeen tekoa joten maku jää mutta ei sipulia laisinkaan.
Syön pestyt perunat kuorineen (ei jää biokompostoriin mitään) kastikkeen kanssa ja Vot...
Ei kun syömään (maituis varmaan sullekin?).
Keijo Kullervo
PS. Suosittelen lämpimästi...(muut reseptin hienoudet parasta kysyä vaimolta)."

"Jos olen ymmärtänyt oikein,vaimoni jätti keitetyn liemen talteen ko. lihasta ja lisäsi siihen kermaa ja Mainzena suurusteesta teki sitten kastikkeen (Hän ei voi tehdä vehnäkastiketta,kun ei siedä ko. jauhoja. Vatsa ei kestä).


Takaan, että on hyvää..."

Keijo Kullervo
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - ti 19.05.2015, 05:12:05

Vahan ikava aktiivisempia foorumikeskusteluja. Ei voi mittaa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Heijastus - ti 19.05.2015, 11:05:08

Vahan ikava aktiivisempia foorumikeskusteluja. Ei voi mittaa.

Ikava sulla on aan pisteita,siis ään ;)
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Jaska Jokunen - la 23.05.2015, 16:19:39
Vahan ikava aktiivisempia foorumikeskusteluja. Ei voi mittaa.
Laatua / määrää täällä? Jännästi ajoittain sattuu viestien määrä puolittumaan tavanomaisesta. Kuten eilen. En ole ole seuraillut, edeltääkö sellaista pahantahtoinen laajempi yhteenotto. Olisiko ohjelmointitaitoisella fooruminpitäjällä omia mittareita selittyisikö moraalisella krapulalla tms. Käytös yleisinä juhlapäivinä on ymmärrettävästi poikkeavaa mutta nykyisellään alle sadan viestin päivä maistuu laimealle?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: a4 - la 23.05.2015, 16:38:19
Vahan ikava aktiivisempia foorumikeskusteluja. Ei voi mittaa.
Laatua / määrää täällä? Jännästi ajoittain sattuu viestien määrä puolittumaan tavanomaisesta. Kuten eilen. En ole ole seuraillut, edeltääkö sellaista pahantahtoinen laajempi yhteenotto. Olisiko ohjelmointitaitoisella fooruminpitäjällä omia mittareita selittyisikö moraalisella krapulalla tms. Käytös yleisinä juhlapäivinä on ymmärrettävästi poikkeavaa mutta nykyisellään alle sadan viestin päivä maistuu laimealle?
eilen oli sään ansiosta ihan irl fiilis! ikkunan 3d-ultrateräväpiirtokuvaa katsottuani päätin ottaa suuren askeleen palomuurittomalle etuovelle..tänään näyttäisi samalta, mutta tuuletin on säädetty turhan kovalle irl-ympäristössä työskentelyyn.

katsottuani tuoreeltaan apinoiden saari-dokumentin, yhdyn siinä esitettyyn toteamukseen että on kovin houkuttelevaa verrata apinalauman käytöstä ihmisiin.
ainakin apinoilla oli vahvaa taipumusta sosiaalisuuteen, empaattisuuteen sekä agressiivisuuteen ja kilpailuhenkisyyteen.
ja rento sukiminen vuorotteli säännöllisesti tappeluiden kanssa.

harvemmin nämä hyvin hierarkiset apinalaumat uusine jäsenineen ja ulosajoineen kävivät läpi suurempia valtataisteluita ja yhteisöllisiä rakenneuudistuksia.

työkaluina tutkijoilla oli esim. samanlaisia sosiaalisia sidoskaavioita joilla on mallinnettu myös facebook-suhteita.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Keijo Kullervo - la 23.05.2015, 18:15:23
"TV1:llä tulee ohjelma 'Oikean ajoituksen biologia'.

Mitä ajoituksesta väliä kun väsyttää aina kuin iltapäivälehtien työn sankarin B. Virtasta.

Mukamas sylkinäytteestä saa selvän onko aamu- tai iltauninen...

Baskan marjat... Kun väsyttää niin ottaa nokoset...

ltapäivällä viimeistään kaatuu Keijo Kullero eri asennoissa pötkölleen ja sitten ollaan niin timmiä että..."

Keijo Kurvelo ei kun Kullervo
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - la 23.05.2015, 18:16:24
Laatua / määrää täällä? Jännästi ajoittain sattuu viestien määrä puolittumaan tavanomaisesta. Kuten eilen. En ole ole seuraillut, edeltääkö sellaista pahantahtoinen laajempi yhteenotto. Olisiko ohjelmointitaitoisella fooruminpitäjällä omia mittareita selittyisikö moraalisella krapulalla tms.

Monia asioita voi seurailla tai rakentaa helpommin seurattavaksi. Jos vain kiinnostaa. Näihin on helppo hurahtaa.

Ajattelen itse niin, että tilastoanalyysit ovat helposti liian yksioikoisia. Luvut ovat tarkkoja. Ne voivat johtaa harhaan täsmällisellä varmuudella. Parempi on yrittää ymmärtää kanssakäymiskokonaisuutta jotenkin toisin. Jotain työkaluja voi toki käyttää, tosin aika helppoa on havaita esim vaihtelut viestimäärissä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: urogallus - la 23.05.2015, 21:56:59
Eilen illalla eksyin puistossa liiaksi liki räksänpesää, ja räksänryökäleet syöksypommittivat ja osuivatkin. Onneksi ei ollut Armani päällä...
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: MrKAT - su 24.05.2015, 09:30:29
Sähköt poikki kohta jo lähes vuorokauden. Myrsky pääsi yllättämään sähköyhtiönkin, tunnustivat juuri.

Naputan tätä laina-virralla ts. läppäri ottaa akustansa. Eilen illalla puhelimesta loppui kenttäpalkit eikä läppärillä saanut yhteyttä
internettiin. Onneksi oli ja on pieni moniaaltoradio pikkupattereilla niin tietää mitä maailmalla tapahtuu mutta se kenkuttaa että YLE on supistanut uutiset 3 minuuttiin. Eli matkii #¤%) niitä muita kaupallisia radioita.

Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hippi - su 24.05.2015, 10:11:43

Huomenna on töissä tunnin tapaaminen uuden lähipomon kanssa. Edellinen pomo lähti pariksi vuodeksi toisaalle ja nyt tuli sitten talon ulkopuolelta rekrytoitu pomo. Viiden vuoden sisään taitaa nyt olla jo neljäs lähipomo. Aiemmat olen saanut koulutettua aika pian siihen, että on parempi jättää minut rauhaan ja itse sitten kerron, jos hänen palveluitaan tarvitsen. Saapa nähdä miten tämän uusimman kanssa käy.

Tyyppi on ollut viikon jo talossa ja hänet kierrätettiin sellaiseen aikaan, että en ollut työpisteelläni. Ei sitten voinut tulla tervehtimään, kun olen paikalla. Varmaan joku on sen jo pelotellut valmiiksi. Ei olisi ollut suuri vaiva, koska työpisteet on samalla käytävällä muutaman huoneen päässä toisistaan.
 
Meillä tuntuu pikkupomoporras jatkuvasti kasvavan ja varsinaisten työtätekevien määrä vähenevän. Tässäkin jaettiin yksikkö kahtia ja se mikä oli ennen yhdellä pomolla, on vastedes kahdella. Miksihän? Jokohan vihdoin minullekin selviäisi, mitä sen lähipomon tehtäviin kuuluu muuta kuin hyväksyä lomalistat ja pitää kehityskeskustelut. Edelliseltä sitä kysyin ja tämä vain nauroi ja sanoi, että samaa hänkin ihmettelee, mutta päivät tuntuu olevan täynnä erilaisia kokouksia.

No, huomista koskevia nuo mietteet, mutta tänään sitten normisunnuntai. Pakollisten kuvioiden lisäksi löhöilyä ja formuloita. Varmaan pienet päiväunet, sillä yöllinen valvominen vähän väsyttää vaikka nukuin yli seitsemään asti. Näin jotain uniakin ja herätessäni olin hyvillä mielin siitä, että kerrankin oli hyvin järjestelmällinen uni, joka on helppo pitää muistissa. Vaan eipä niin käynyt. Nyt en enää muista edes unen aihetta!
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: urogallus - su 24.05.2015, 10:42:56
Onneksi oli ja on pieni moniaaltoradio pikkupattereilla niin tietää mitä maailmalla tapahtuu mutta se kenkuttaa että YLE on supistanut uutiset 3 minuuttiin. Eli matkii #¤%) niitä muita kaupallisia radioita.

Jos katkos jatkuu hiukan pitempään, niin tulet oppimaan, miten paljon niitä maailman asioita todella tarvitsee seurata. Parin viikon katkon jälkeen ainakin itsellä tuntuu, että maailma jatkaa suoraan siitä, mihin se oli jäänyt silloin kun lakkasin seuraamasta uutisia. Ikään kuin mitään merkittävää ei olisi tapahtunut. Entä jos mitään merkittävää EI ollut tapahtunut? Entä jos uutiset ylipäätään eivät ole tarpeellisia?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hippi - su 24.05.2015, 10:57:31
Etäisesti edellä olevaan "maailman katoamiseen" liittyen perjantaina iltapäivällä kävi niin, että TV lakkasi toimimasta. Kokeilin kaikki johdot ja vaihdoin antennijohdon tilalle vielä komerosta löytyneen vanhan johdon eikä sekään muuttanut tilannetta. Hyvä näin, sillä huoneiston antennijohdon rikkoutuminen olisi ollut ikävä ylläri, sillä se oli rempassa piilotettu lattian alle tai listoihin.

Soitin naapurirappuun naapureille ja heilläkin oli TV pimeänä. Soitin Digitalle ja siellä katsottiin, että mitään vikaa ei heidän puoleltaan näkynyt ja sieltä neuvottiin ottamaan isännöitsijään yhteyttä huoltomiehen saamiseksi tarkistamaan taloyhtiön tilaoissa olevat kapineet. Soitin huoltoyhtiöön ja sieltä luvattiin tulla heti tarkistamaan, josko sulake olisi mennyt tai joku muu sellainen, jonka he voivat hoitaa.

Tänä aikana jo parikin naapurin mummelia tästä samasta rapusta kävi soittelemassa ovikelloa ja kyselemässä, josko minulla TV näkyy, kun heillä on pimeänä. Olivat soittaneet jo nuorempia sukulaisiaan katsomaan, mikä on pielessä. Samaan aikaan sitten huoltomies oli rapussa ja kuulessaan puheemme tuli kertomaan, että on laittamassa lappuja, jotta lauantaina aamusella tulee antennifirma korjaamaan tilanteen. On ilmeisesti vahvistin kosahtanut.

Muutaman tunnin TV:n pimeneminen on jo kerrostalossa The Tapahtuma, joka saa naapurit soittamaan toistensa ovikelloja ja pohtimaan tilannetta.

No, lauantai tuli ja luvattuun aikaan myös huolto oli paikalla. Liki kolme tuntia meni korjaamiseen, eli jotain isompaa siellä oli tapahtunut, mutta lopulta kanavat löytyivät taas ja euroviisut oli pelastettu nähtäville :)
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - su 24.05.2015, 13:43:53
Kun tulee maaseudun tapahtumaköyhästä olemattomuudesta elämää kuhisevaan pääkaupunkiin, pää menee melkein sekaisin kaikesta siitä informaatioista, mitä joka paikasta tulvii. Kaupunkilaisilla on kyky sulkea mielensä tarpeettomilta ärsykkeiltä ja säilyttää siten mielenterveytensä. Maalaisella, jollaiseksi itsenikin katson, tämä kyky ei välttämättä ole yhtä hyvä. Kaupungilla kävellessä tuntuu kuin olisi mielenkiintoisessa ”kaiken näyttelyssä”, jossa on valtavasti asioita ja ilmiöitä, jollaisia ei ole koskaan ennen nähnyt. Katujen varsilla on esimerkiksi toinen toistaan harvinaisempia polkupyöriä, joita tekee mieli tutkia tarkemmin. Myös harvinaisia autoja, joista on nähnyt pelkästään valokuvia tai ei niitäkään, näkee ensimmäisen kerran ”luonnossa”. Eihän tuollaisia harvinaisuuksia voi olla katselematta ja ihailematta.

Myös monet ihmiset herättävät maalaisessa mielenkiintoa. Toinen toistaan kauniimpia naisia kävelee vastaan sadan metrin matkalla enemmän kuin niitä näkee maalla kymmenessä vuodessa. Maalainen joutuu suorastaan pinnistelemään saadakseen katseensa (jonka hän yrittää salata) irti viehättävästä tai muuten kiinnostavan näköisestä naisesta.

Viikonloppua Helsingissä viettäessä on tullut mieleen monenlaisia asioita. Ulkomaalaistaustaisten määrää ei voi olla vertaamatta muistikuviin vanhoilta ajoilta. Mieleen tulee kysymys, mistä ja miksi nuokin henkilöt ovat Suomeen saapuneet, ja mitä he tekevät ja aikovat tehdä täällä.

Kampin Tiger -myymälässä edelläni kassajonossa ollut pieni somalityttö osti leluja. Hän kaivoi rahat, kaksi kahden euron kolikkoa, pienestä muovipussista, joka oli ostoskassin pohjalla. Mieleeni tuli ajatus - eikä tämä tainnut olla ensimmäinen kerta - siitä, miten tuollaisella fiksun ja tarmokkaan oloisella kauniilla tytöllä on edessään kaikki mahdollisuudet elämässään. Hänestä voisi tulla mitä tahansa, vaikkapa uusi Ayaan Hirsi Ali. Hänen yllään leijuvat kuitenkin kulttuurin ja uskonnon haamut, jotka ennen pitkää kaappaavat hänet otteeseensa. Hänet puetaan kaapuihin ja pakkonaitetaan suvun valitsemalle vanhemmalle miehelle. Koulu jää kesken, opinnot jäävät opiskelematta. Edessä on ura lastenvaunuja työntävänä kaapunaisena muiden samanlaisten joukossa. Näin ei tietenkään tarvitse käydä, mutta ennusteiden valossa se näyttää todennäköiseltä. Länsimaisesta näkökulmasta katsoen tytön lahjat menevät hukkaan. Perheenäidin roolikin on tietysti arvostettava, mutta useimmista tytöistä olisi paljon muuhunkin.

Tässä kirjoituksessa kävi niin kuin arvasin. En ehdi kirjoittaa sitä loppuun. Yksi valokuva ja yksi kuvakooste kertonevat kuitenkin jotain niistä ajatuksista, mitä mielessäni liikkui. Ehkä jatkan tätä kertomustakin vielä myöhemmin.

http://kuvapilvi.fi/k/yicV.jpg

http://propagandablogi.blogspot.fi/

Jatko tulee nyt (25.5.2015). Korjasin samalla muutaman kirjoitusvirheen edellä olevasta tekstistä ja lisäsin muutaman sanan.

Lähes ”informaatioähkyn” aiheuttaneen keskustakävelyni aikana käväisin myös Akateemisessa kirjakaupassa, jossa juuri tuolloin haastateltiin kanadalaista kirjailija-muusikko Emma Hooperia. Googlasin hieman lisätietoja hänestä.

Ehkä eniten mieleeni jäi kuitenkin Fennovoiman ydinvoimalaa vastustanut mielenosoitus, jota vahtimassa oli enemmän poliiseja kuin mikä oli mielenosoittajien määrä. Mietin, mihin tällaisella suuren poliisivoiman keskittämisellä pienienkin mielenosoitusten valvomiseen pyritään. Tulee mieleen Valko-Venäjä ja sen kansalaisvapaudet.

Tätä kirjoittaessani on jo maanantai, ja takana muutama on vain alle neljä tuntia unta. En pääse enää lauantain tunnelmaan enkä oikein muuhunkaan tunnelmaan, joten tästä ”raportistani” ei tullut sitä, mikä siitä olisi ehkä voinut tulla.

Tällä hetkellä mielessäni liikkuvat aivan muunlaiset asiat kuten esimerkiksi se, että pitäisi lähteä puhdistamaan auton lattiaa. Astuin nimittäin eilen illalla parkkipaikalla vahingossa jonkun tuntemattoman ihmisen aikaansaamaan kohteeseen, jollaiseen ei yleensä kukaan halua astua. Huomasin – tai haistoin - tapahtuman vasta istuttuani autoon ja lähdettyäni ajamaan. Astumiseni oli kaiken lisäksi ollut ”täysosuma” eikä mikään hipaisu. Pyyhin alustavasti kenkiäni sammaleeseen ja ruohomättäisiin, mutta ”kontaminaatio” oli jo tapahtunut. Loppumatka oli ajettava ikkuna auki. Kengät on pestävä, auton matto on pestävä, ja ilmeisesti housutkin on varmuuden vuoksi pestävä, koska ei tiedä, mihin kaikkeen lahje on osunut.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: MrKAT - ma 25.05.2015, 02:28:42
Jos katkos jatkuu hiukan pitempään, niin tulet oppimaan, miten paljon niitä maailman asioita todella tarvitsee seurata. Parin viikon katkon jälkeen ainakin itsellä tuntuu, että maailma jatkaa suoraan siitä, mihin se oli jäänyt silloin kun lakkasin seuraamasta uutisia. Ikään kuin mitään merkittävää ei olisi tapahtunut. Entä jos mitään merkittävää EI ollut tapahtunut? Entä jos uutiset ylipäätään eivät ole tarpeellisia?
Itse asiassa sähkökatko on kyllä myös nautinto useimmiten. Voi keskittyä kirjaan eikä pajata tv. Lueskelin sängyssä aamuyölle läpi yön suurmiehen elämäkertaa nauttien suomalaisen kesäyön valoisuudesta. Lisävaloa en tarvinnut vaikka klo 01 jo piti tihrustaa läheltä.
 Sensijaan tällä kertaa kaipasin myös uutisvirrasta Irlannin äänestystulosta ja PKN:n sijoitusta ja netissä jäi pahasti kesken kasvihuoneilmiö-debatti.

Tuli äsken mietteenä semmonenkin että ei välttämättä tarvi mediaa välittämään sitä aistimustulvaa jota olen viime aikoina aistinut:   Suomi valmistautuu sotaan.   Kaikkia aistimuksia en osannut tulkitakaan siihen mutta sukulainen äskettäin kerto, ja tajusin että osa aistimuksistani liittyy siihen. Täytyy myöntää että hiukan hymy hyyty, varsinkin kun muisti ne reservikirjeet.  En nyt vihjaakaan enempää tarkemmin jos vaikka itäveli kuuntelee..
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Jaska Jokunen - ke 27.05.2015, 18:35:35
... tänään sitten normisunnuntai.
Se oli helluntai viime sunnuntaina. "Jos ei heilaa helluntaina..." Tosin Microsoftin kalenterin mukaan helluntaisunnuntai on huomenna torstaina (https://support.microsoft.com/fi-fi/kb/2764690), kuten Windows-puhelin jo tänään muistuttaa.
Kuka muistaa kaivelematta, minkä juhla helluntai kristillisessä kalentereissa (http://www.juhlapyhät.fi/helluntai) on. Minä en muistanut. Sehän on Pyhän Hengen vuodattamisen muistopäivä. Mitä jumaluuden kolmannen aspektin vuodattaminen sitten merkinneekään. Jumaluuden toisesta aspektista kristillisen taruston mukaan vuodatettiin verta 51 päivää aiemmin. Käytännössä helluntaisunnuntai ilmeni niin, että kaupat olivat osin kiinni, osin auki.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hippi - ke 27.05.2015, 19:16:21
Minäpä muistin tuon helluntain, vaikka sillä ei mitään muuta merkitystä ole kuin että muistuttaa heilattomasta kesästä. Jostain syystä, jota en itsekään tiedä, helluntai kääntyy minulla ruotsinkieliselle muistisäännölle helig ande, eli pyhä henki.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Vatupassi - to 28.05.2015, 12:07:19
Vaihtolämpöisen elämää osa-2:

-parvekkeeleni paistaa aurinko vain aamupäivästä, mutta tuo lämpö tulee täysin hyödynnettyä.

-2kappaletta mustia sohvapaloja imevät itseensä kaiken mahdollisen lämmön!

-no eipä sitten kun istun kummalakin palalla vuorotellen, lämpö laukaisee mukavasti,
stressiniska-jumin!
-sitten eikun päiväin koitoksiin! 8) :)
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hippi - to 28.05.2015, 18:45:07
 Fiilis on aika maassa vieläkin. Aamulla vein eväitä jääkaappiin ja huomasin pöydällä rahakirstun ja käsin kirjoitetun lapun. Lapussa mainittiin jokunen päivä sitten olleesta tulipalosta, jossa tuhoutui useampi asunto. Yksi niistä asunnoista oli yhden työtoverimme koti ja nyt keräämme matalalla profiililla jonkinlaista apua kiireisimpään tarpeeseen. Tuo henkilö ei ole ihan lähimpiä työtovereita, mutta hyvä tuttu kuitenkin taukotilasta, paikan ilopilleri. Itku tuli silmään ajatuksesta, että toinen joutuu täysin tyhjästä rakentamaan kotinsa. Myöhemmin päivällä kuulin, että vain kissat, kännykkä ja päällä olevat vaatteet pelastuivat. Onneksi ei kuitenkaan henkilövahinkoja tapahtunut.
 
Moneen kertaan päivän mittaan huomasin pohtivani, millaista olisi rakentaa kotia täysin tyhjästä. Ensin pitää löytää seinät ympärilleen, hankkia vähän kerrassaan tarpeelliseksi katsomiaan huonekaluja, kodinkoneita, astioita, liinavaatteita ja pitovaatteita jne. viimeistä purkinavaajaa myöten. Tuossa varmaan huomaisin vähitellen, mitkä kapineet ovat todella tarpeellisia ja huomaa mitä on omistanut sen enempiä miettimättä. Varmaan pitkään menee niin, että etsii jotain kapinetta ja huomaa, ettei ole tullutkaan sitä hankkineeksi.

Milloin uudelleen rakennettu koti alkaa tuntua kodilta? Kaikki ne tavarat, joihin liittyi muistoja eletyistä vuosista, on tuhoutunut ja tilalla on uusia ja steriilejä, liian kiiltäviä ja käyttämättömän näköisiä. Ikävintä lienee valokuvien ja kaikkien muistoesineiden menettäminen, olkoonkin, että ovat usein jokseenkin hyödyttömiä, mutta ne ovat juuri niitä, jotka tekevät kodista asutun ja oman näköisen. Ne ovat ainutkertaisia eikä niitä voi hankkia uudelleen.

Surettaa kaverin puolesta.
 
 
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - to 28.05.2015, 19:49:46
Välillä elämä muistuttaa rajallisuudestaan, tai ainakin säikäyttää. Silloin tuntuu, että jos jaksaa riidellä netissä vaikkapa feminismistä, on asiat varmaan aika hyvin.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - to 28.05.2015, 19:58:15
Mitä tarkoitat riitelemisellä? Eri mieltä olemisella?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - to 28.05.2015, 20:13:45
Mitä tarkoitat riitelemisellä? Eri mieltä olemisella?

Väitellä lienee paras sana.

Päivän fiiliksestäni ei kannata vetää mitään syvälle luotaavia johtopäätöksiä, kuten että netissä väittely on mielestäni turhaa tai tyhmää tms. Kerroin vain fiiliksen, mikä tulee, jos henkilökohtaisessa elämässä kohtaa suuren murheen, huolen tai surun. Silloin kaikki tällainen tuntuu hyvin toisarvoiselta, siltä, että olipa ne murheet silloin pienet, kun jaksoin tuostakin asiasta kiivaana väitellä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - to 28.05.2015, 20:16:27
Emme tunne toisiamme niin hyvin etteikö tämä olisi tunkeilevaa: silti Otan osaa suruusi.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - to 28.05.2015, 20:45:57
Emme tunne toisiamme niin hyvin etteikö tämä olisi tunkeilevaa: silti Otan osaa suruusi.

Voin onneksi sanoa, että säikähdyksellä selvittiin. Mutta kiitos.

Ja osittain tulin tuon fiiliksen kertoneeksi myös Hipin kertomuksen takia.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: a4 - to 28.05.2015, 21:35:12
lämmin aurinkoinen päivä on väkisin piristänyt päivän fiiliksiä. hipin mainitsemasta tulipalosta taisin lukaista tiedon että palo olisi aiheutunut tällaisesta uudesta keksinnöstä, sähköpolkupyörästä. melankoliaa yritin ylläpitää realistisen zombiepelin maisemissa. hyönteisten aivoja loisena hallinnoiva sieni oli mutatoitunut ihmisiin tarttuvaksi. välillä heräsin oudon päiväunen saattelemana. muistan vain että olin toimittanut henkilökohtaisesti käsin kirjoittamani huikean tarinan jostain syystä tuntemattomalle joukolle ihmisiä jotka kokoontuivat jostain syystä jonkin heistä kotona. ovi avattiin, ojensin kirjeen ja hämmästelyn päätteeksi luultavasti illan isäntä itse ryhtyi lukemaan tarinaani kirjeestä kaikille olohuoneessaan. tarina kuulosti omissa korvissani järkyttävän tylsältä, itseään toistavalta ja mitään sanomattomalta. mieleni valtasi syvä epäilys ja ryhdyin pohtimaan miksi olin kirjoittanut jotain tuollaista ja miksi sitä luettiin täällä. missä minä olen ja keitä nämä muut ovat? en onnistunut löytämään mitään muistikuvaa selitykseksi tapahtumille ja poistuin pitkien katseiden saattelemana nolona paikalta. onneksi heräsin heti sen jälkeen. nolouden jälkitunnelmiin. ei hassumpi päivä. ilta vielä edessä. ja yö.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - la 30.05.2015, 19:15:25
Kävin ensimmäisen kerran naapurissa kylässä. Taisi olla myös ensimmäinen kerta, kun olin jonkun muun kuin sukulaisen ylioppilasjuhlassa. Kuuntelin, kun vanhat miehet puhuivat Karjala-kokemuksistaan. Johdattelin toisen miehistä tähän aiheeseen huomattuani, että hän muistuttaa ulkonäöltään erästä miestä, joka oli kotoisin Salmista. Ja kuinka ollakaan, tämäkin mies oli kotoisin sieltä. Keskusteluun tuli mukaan myös miehen vanhempi veli, joka muisteli monenlaisia asioita sodan ajalta ja sotakorvausten toimittamisesta. Mies oli ollut työnsä takia tekemisissä näiden asioiden kanssa. Hän sanoi, että vaikka sotakorvausten maksaminen virallisesti loppui vuonna 1952, vielä vuonna 1954 lähti Suomesta tavaroita sotakorvauksena Neuvostoliittoon.

Taustahälyn takia en valitettavasti kuullut kaikkea, mitä mies melko hiljaisella äänellä puhui. Yksityiskohdat viimeksi mainitusta asiasta jäivät epäselviksi. Ymmärsin, että kyseessä olisi ollut jonkinlainen jälkivaatimus, eli neuvostoliittolaiset olisivat huomauttaneet, että sovituista määristä puuttuu vielä jotain. Niinpä sinne oli toimitettu vielä mm. erikoisvalmistettua puutavaraa.

Googlen avulla ei löydy vahvistusta viimeksi mainitusta asiasta. Se on yleisessä tiedossa, että Neuvostoliittoon toimitettiin paljon tavaraa vielä sotakorvausten jälkeenkin, mutta kyseessä oli kauppa eivätkä sotakorvaukset. Mutta toimitettiinko todella vielä joitakin ”rippeitä” itse sotakorvauksista niin kuin mainitsemani mies väitti, siitä en löydä todisteita. Asia jää auki. Mies vaikutti vanhasta iästään huolimatta terävältä ja asioista perillä olevalta, joten en suoralta kädeltä väitä hänen puheitaan humpuukiksi.

korjaus: Muistin sittenkin käyneeni muunkin kuin sukulaisen yo-juhlassa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - ma 01.06.2015, 16:01:29

Töihin tulisi voida tuoda kaikki työn ulkopuoliset fiilikset ja mielialat ja päinvastoin. Eri maailmat täytyy kulkea jotenkin yhdessä. Muuten kokonaisuus mättää enemmän, mistä voi olla pitemmällä aikavälillä kulua joka suuntaan. Myös työilmapiiriin.

Mitä sanot?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hippi - ma 01.06.2015, 16:45:06
Sanon, että ei helvetissä.

Jos kotijutut on vähän tai vähän enemmänkin persiillään, niin on suuri helpotus päästä töihin, jossa voi heittää taakseen ikävän työpäivän ajaksi. Eräässä elämänvaiheessa juuri töissä käynti piti pääni hyvin kasassa. Tai itse en ainakaan halua jakaa asioitani koko työpaikan kanssa. Toki huonosti nukutusta yöstä kummallisine unineen voi kahvipöydässä puhua, jos oikein väsyneeltä tuntuu (ja näyttää), mutta ei juurikaan henkilökohtaisempia. Enkä usko, että ketään kiinnostaa.

Tietenkin voi olla tilanteita, jossa on hiukan varottava, jos tietää toisella olevan surua. Niin kun kaverini teki, että laittoi s-postina, että ei puhuta koiran kuolemasta, koska hän ei vielä ole siihen valmis, mutta hoidetaan töitä entiseen malliin. Näin tehtiin ja aikanaan hän sitten otti sopivana ajankohtana koiran kuoleman puheeksi.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - ma 01.06.2015, 16:50:17

En tarkoittanut avautumisia. Ei kai se missään työpaikassa oikein onnistu.

Toisaalta jos vaihdos helpottaa, niin eiköhän sen toisen paikan murheet saa jäädä.

Jos seuraa kuin hai laivaa, siis ne fiilikset ja mieliala, niin sitä tarkoitin. Turha leikkiä muuta kuin mikä itselle todellisinta. Näkyy kuitenkin. Jos ei heti, niin jossain vaiheessa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hippi - ma 01.06.2015, 16:53:13
No itselläni työ ON niin mukaansatempaavaa, että huonot fiilikset unohtuu.
Ei siinä tarvitse mitään teeskennellä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - ma 01.06.2015, 17:11:53

Uusi ajatus kuitenkin se, että ihminen on kokonaisuus. Ei lohkotavaraa.

Jos elämät eriytyvät ihan toiseksi töissä, kotona ja mahdollisesti vapaa-ajalla, niin kai siinä jokin asia ei mene ihan passelisti.

Näitäkin tapauksia lienee.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Jaska Jokunen - to 04.06.2015, 04:36:07

Ja tämmöinenkin löysä nettifoorumi voi olla hyvää vastapainoa, kun yksityisellä puolella on raskasta. Omaa foorumeille tarttumistani voi kiittää/syyttää sellaisesta.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: socrates - to 04.06.2015, 11:41:33

Töihin tulisi voida tuoda kaikki työn ulkopuoliset fiilikset ja mielialat ja päinvastoin. Eri maailmat täytyy kulkea jotenkin yhdessä. Muuten kokonaisuus mättää enemmän, mistä voi olla pitemmällä aikavälillä kulua joka suuntaan. Myös työilmapiiriin.

Mitä sanot?

Tärkeä kysymys, mitä olen miettinyt paljon. Minusta pitäisi nykyistä enemmän ymmärtää koti- ja muiden paineiden vaikutusta työminään. Toki kaikkea paskaa ei estoitta pidä työkaverin niskaan kaataa, mutta liikaa on myös sen suuntaista ajattelua, että työpaikka on saareke, missä kaikki inhimilliset tunteet pitää sulkea pois ja keskittyä sataprosenttisesti vain työntekoon.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - to 04.06.2015, 12:42:52
Tärkeä kysymys, mitä olen miettinyt paljon. Minusta pitäisi nykyistä enemmän ymmärtää koti- ja muiden paineiden vaikutusta työminään. Toki kaikkea paskaa ei estoitta pidä työkaverin niskaan kaataa, mutta liikaa on myös sen suuntaista ajattelua, että työpaikka on saareke, missä kaikki inhimilliset tunteet pitää sulkea pois ja keskittyä sataprosenttisesti vain työntekoon.

Eikö tämmöinen ole jo aika vanhanaikainen ajatus? Päinvastoin nykyään minusta liikaakin korostetaan näitä "tehdään testejä ja opitaan olemaan millaisia ollaan ja ymmärtämään toisia olijoita". Suurin osa töistä kuitenkin on jonkin sortin vuorovaikutusta, joten aika vaikeaa siinä kai on kokonaan sulkea tunteet pois. Sehän tarkoittaisi, että asiakkaalle ei saa hymyillä, esimerkiksi.

T: Xante
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - to 04.06.2015, 23:37:23
Ja tämmöinenkin löysä nettifoorumi voi olla hyvää vastapainoa, kun yksityisellä puolella on raskasta.


Joo, tosin "lääkettä" on hyvä käyttää siihen, että saa asioita kuntoon siellä missä tarve.

Harrastuksena keskustelu on joillekin tärkeä. Osa rakentaa maailmaa vuorovaikutuksessa enemmän kuin hiljaisemmat mietiskelijät. Vai onko se niin, että aktiivisimmat ovat samalla aktiivisimpia myös hiljaisina yksinäisempinä hetkinä?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - to 04.06.2015, 23:43:14
Suurin osa töistä kuitenkin on jonkin sortin vuorovaikutusta, joten aika vaikeaa siinä kai on kokonaan sulkea tunteet pois. Sehän tarkoittaisi, että asiakkaalle ei saa hymyillä, esimerkiksi.

Ajattelen samoin tästä.


Päinvastoin nykyään minusta liikaakin korostetaan näitä "tehdään testejä ja opitaan olemaan millaisia ollaan ja ymmärtämään toisia olijoita".

Varmaan, tosin kannattaa huomata puheen taso ja se kohtaaminen ja kanssakäyminen, jossa toinen otetaan huomioon kokonaisvaltaisemmin. Tulee mieleen esimerkki rasismista tai epäluuloisesta suhtautumisesta. Ihminen voi kannattaa vahvaa tasa-arvoa vieraita kansoja ja vieraita ihmisiä kohtaan, mutta käytännön reaktio- ja suhtautumistasolla toisen fiiliksistä ja toisen tilanteesta halutaan tehdä selkeä pesäero, tai sitten ne mielessä tuomitaan, tai niitä pidetään heikkoutena, tmv.

Puheen taso voi olla käytännössä aika harhaanjohtavaa. Kaiken tulisi olla kunnossa, ja kun ei olekkaan, kun ... Tai vielä pahempaa. Leikitään, että kaikki on kunnossa kun on sovittu yhteistuumin.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Toope - pe 05.06.2015, 21:05:58
Vituttaa kääpiösti, kun huomasin, että viimeisen muuton yhteydessä hukkasin muutamankin hienon kirjan. Beatlesin punaisen ja sinisen kokoelma-albumien nuottikirjat katosivat. Jonkun on täytynyt varastaa ne.

Joku maksaa tästä vielä. >:( . Ammun jotakin prkl. Muuh.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Rasti ruutuun - pe 05.06.2015, 21:43:21
Vituttaa kääpiösti, kun huomasin, että viimeisen muuton yhteydessä hukkasin muutamankin hienon kirjan. Beatlesin punaisen ja sinisen kokoelma-albumien nuottikirjat katosivat. Jonkun on täytynyt varastaa ne.

Joku maksaa tästä vielä. >:( . Ammun jotakin prkl. Muuh.

Beatlesia paskempaa on ainoastaan Nirvana!

Muoks.
Kunnet vaan toteuta aikanaan kertomaasi juttua!

Tuu vaikka ens syksynä mettälle, niin katotaan mihin susta on!
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: MrKAT - la 06.06.2015, 23:47:11
Potut, nauriit ja silpoydinherneet on nyt kylvetty.
Pitää oottaa vielä taittoydinherneille sopivia säitä koska pussin kyljessä varoitetaan mätänevän jos alle 10 C.
Sain pitää pienen luennon Agrimarketin siemenmyyjälle (joka katseli silmät pyöreinä), että nuo maukkaat rapeat taittoydinherneet, on mutanttiherneitä, Ruotsissa keksitty/kehitetty ehkä joskus 30-luvulla, ja siksi ne saa syödä palkoineen. Mutaatio vei niistä sisäkalvot.


Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Keijo Kullervo - ti 16.06.2015, 15:36:57
"Sain tänä keväänä lisäverolapun, enkä kymmenen vuoden aikaan koskaan aikaisemmin olut saanut kysessä olevaa.

Tarkastin veroesitteeni ja yllättävää kyllä, TV lupahan peritään nykyään verotuksella.
No! Soitin eläkefirmaani ja pyysin laittaa yksi prosentti lisää perintää verotukseen ensi heinäkuusta lähtien ja kävihän se.

Saanen TV veroasiat verotuksen kautta kuntoon ilman seuraavaa lisäverolappua ja sehän on pääasia.
Keijo Kullervo

PS.Verotuslait ovat ankarat... Ensi vuonna sama juttu, ko. on uusittava joka Jumalan vuosi, kai?"
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - ti 16.06.2015, 15:47:22
"Sain tänä keväänä lisäverolapun, enkä kymmenen vuoden aikaan koskaan aikaisemmin olut saanut kysessä olevaa.

Tarkastin veroesitteeni ja yllättävää kyllä, TV lupahan peritään nykyään verotuksella.
No! Soitin eläkefirmaani ja pyysin laittaa yksi prosentti lisää perintää verotukseen ensi heinäkuusta lähtien ja kävihän se.

Saanen TV veroasiat verotuksen kautta kuntoon ilman seuraavaa lisäverolappua ja sehän on pääasia.
Keijo Kullervo

PS.Verotuslait ovat ankarat... Ensi vuonna sama juttu, ko. on uusittava joka Jumalan vuosi, kai?"

Mutta se, ettei maksa veroa heti, vaan vasta myöhemmin, on oikeastaan koroton laina. Varsinkin, jos asian tietää etukäteen, siihen varautumisen voi tehdä viisaasti.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Reinholdt JR - ti 16.06.2015, 15:56:25
Minulla on ollut tänä vuonna tämän tyyppistä  korotonta lainaa vain 1755.- €.

Aikaisempina vuosina huomattavasti enemmän. Pitäisikö soitella jonnekin asian tiimoilta ?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - ti 16.06.2015, 16:40:59
Mutta se, ettei maksa veroa heti, vaan vasta myöhemmin, on oikeastaan koroton laina. Varsinkin, jos asian tietää etukäteen, siihen varautumisen voi tehdä viisaasti.

Jos puhutaan ns. jäännösverosta, kyllä sille maksetaan korkoa. 11 kk ajalta. Isolle verolle enemmän kuin pienelle.
https://www.vero.fi/fi-FI/Yritys_ja_yhteisoasiakkaat/Liikkeen_ja_ammatinharjoittaja/Ennakkovero/Jaannosveron_maksaminen
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - ti 16.06.2015, 16:49:52
Mutta se, ettei maksa veroa heti, vaan vasta myöhemmin, on oikeastaan koroton laina. Varsinkin, jos asian tietää etukäteen, siihen varautumisen voi tehdä viisaasti.

Jos puhutaan ns. jäännösverosta, kyllä sille maksetaan korkoa. 11 kk ajalta. Isolle verolle enemmän kuin pienelle.
https://www.vero.fi/fi-FI/Yritys_ja_yhteisoasiakkaat/Liikkeen_ja_ammatinharjoittaja/Ennakkovero/Jaannosveron_maksaminen

Juu, mutta harvalla jäännösveroa on niin suuri määrä - eikä ainakaan, jos se johtuu vain YLE-maksusta - että siitä menee korkoa.
[quote-2Jäännösveron korko
Vuoden 2014 jäännösverolle lasketaan korkoa 1.2.2015 alkaen jäännösveron ensimmäisen erän eräpäivään 1.12.2015 asti. Alle 10 000 euron jäännösveron korko on 0,5 %. 10 000 euroa ylittävältä osalta korko on 2,5 % vuonna 2015 (korko on Suomen Pankin vahvistama viitekorko + 2 prosenttiyksikköä). Korkoprosentti tarkistetaan vuosittain. Käytännössä joudut maksamaan verovuoden 2014 jäännösverolle korkoa, jos jäännösverojesi määrä ylittää 4 784 euroa. Lasketusta jäännösveron korosta vähennetään aina 20 euroa, kuitenkin enintään koron määrä.[/quote]



Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - ti 16.06.2015, 16:56:27
Mutta se, ettei maksa veroa heti, vaan vasta myöhemmin, on oikeastaan koroton laina. Varsinkin, jos asian tietää etukäteen, siihen varautumisen voi tehdä viisaasti.

Jos puhutaan ns. jäännösverosta, kyllä sille maksetaan korkoa. 11 kk ajalta. Isolle verolle enemmän kuin pienelle.
https://www.vero.fi/fi-FI/Yritys_ja_yhteisoasiakkaat/Liikkeen_ja_ammatinharjoittaja/Ennakkovero/Jaannosveron_maksaminen

Juu, mutta harvalla jäännösveroa on niin suuri määrä - eikä ainakaan, jos se johtuu vain YLE-maksusta - että siitä menee korkoa.

Ei YLE-maksusta aiheudu korkoa -jää alle 20€ , mutta viittasit pelaamiseen korottoman lainan otolla.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Jaska Jokunen - ti 16.06.2015, 19:58:59
Vastaavasti veronpalautukselle saa korkoa, viime vuosina 0,5%. Ei ehkä kovin kannattava sijoituskohde mutta pärjää käyttelytililtä saatavalle korolle.

Suurista myyntivoitoista yms. voi ilmoittaa verohallinnolle, niin verottaja tekee päätöksen ennakkoverosta ja lähettää tilisiirrot ennakon maksamiseksi.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: socrates - to 18.06.2015, 19:00:48
Palasinpas Facebookiin parin vuoden tauon jälkeen. Törmäsin sattumalta ryhmään, jossa 240:stä jäsenestä on lisäkseni vain yksi mies, vaikka aihe ei ole mitenkään sukupuolisidonnainen. Järjestyisiköhän sieltä pildeä?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Reinholdt JR - to 18.06.2015, 19:04:22
 Mietityttää toisinaan tämmöinen kaksinaismoraalisuus, itsensä "paijailu", omakehuskelu.

 Ensin taistellaan hampaat irvessä Suomessa jatkuvasti kasvavan miesten ja naisten tasa-arvon puolesta.

 Heti taas, samalta istumalta taistellaan hampaat irvessä miesten ja naisten epätasa-arvon puolesta ihailemalla/suosimalla Islamistisia näkemyksiä tuossa asiassa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - pe 19.06.2015, 11:57:52


Palasinpas Facebookiin parin vuoden tauon jälkeen.

Facebookista puheen ollen en ole tehnyt yhtään kaveripyyntöä, mutta silti listalleni on kertynyt jo yli sata nimeä. Sinne on ujuttautunut sanomalehden toimittaja, kaksi lääkäriä, Yleisradion työntekijä, opettajia, yrittäjiä, eri aloilla toimivia arvostettuja ihmisiä ja jopa yksi kansanedustaja. Kukaan näistä ihmisistä ei tiedä eikä tunne salattua pimeää puoltani. Jos he tuntisivat, kaverilista olisi todennäköisesti lyhyempi - paljon lyhyempi.

Salattu pimeä puoli ei tarkoita, että olisin sarjamurhaaja tai pankkirosvo tai mitään tällaista. Tarkoitan salatulla pimeällä puolella poliittisia mielipiteitäni ja yhteiskuntaa koskevia asenteitani. Salattuun puoleen kuuluu myös lain ja lainvalvojien halveksiminen ja erilaiset lainvastaiset teot, kuten erilaisten ”turvallisuuteen” liittyvien määräysten rikkominen.

Joudun esiintymään politiikasta ja yhteiskunnallisista asioista kiinnostumattomana ja niihin kantaa ottamattomana hissukkana, joka on kiinnostunut pelkästään perinteiden tallentamisesta, valokuvaamisesta ja muista tällaisista ”pehmeistä” asioista, ja joka puuhailee erilaisten harmittomien harrastusten parissa. Jotta en ärsyttäisi mahdollisia eri mieltä olevia, en voi ottaa kantaa mihinkään päivänpolttaviin asioihin. Vähäiset kommenttini ovat huolellisesti harkittuja ja mietittyjä, eikä niihin sisälly asioita, jotka saisivat aikaan vastaväitteitä.

Salattuun puoleen kuuluvat luonnollisesti myös monenlaiset ”internet-maailman” aktiviteetit, joista en viitsi tämän enempää kertoa edes nimimerkillä ns. normaalilla foorumilla kirjoittaessani. Harrastan valokuvausta ja videokuvausta – kyllä – mutta kaikkea materiaalia ei voi panna Facebookiin eikä edes Youtubeen. Kirjoittelen juttuja foorumeille ja blogeihin, mutta eräiden niiden osoitteita ei voi julkaista Facebookissa eikä edes ns. normaalilla foorumilla. Ehkä nämä asiat edustavat kaikkein pimeintä puoltani – ei mitään rikollista tai poliittista vaan jotain muuta.

Ihmisillä on pimeät puolensa. Internet on tehnyt mahdolliseksi niiden toteuttamisen pelkkiä ajatuksia konkreettisemmalla tasolla. Onko se hyvä asia vai huono asia, sitä voidaan arvioida monesta näkökulmasta. Internetin kautta solmitut yhteydet ja sieltä saadut vaikutteet ovat olleet taustalla kouluampujilla ja eräillä muilla joukkomurhan tekijöillä. Näiden ihmisten kohdalla internetin voidaan katsoa olleen haitallinen.

Maailmanlaajuinen yhteysverkosto merkitsee sitä, että hyvinkin hämäräperäisten ajatusten edustajat voivat löytää toisensa ja muodostaa oman suljetun yhteisönsä. Koska heitä kertyy paljon, he alkavat pitää itseään oikeutettuna vähemmistönä. Todellisuudessa heitä voi olla kuitenkin vain muutama promille ihmisistä, joten ulkopuoliset eivät pidä heitä vähemmistöasemaan oikeutettuna ryhmänä vaan yksittäisinä tapauksina – mahdollisesti sekopäinä tai pahiksina. Omana pienenä maailmanlaajuisena ryhmänään he kuitenkin voivat elää oman arvomaailmansa mukaan saaden toinen toisiltaan hyväksyntää. Tällaisesta yhteisöstä saattaa astua esille kouluampuja tai muu massamurhaaja kohtalokkain seurauksin. Muiden ryhmän jäsenten silmissä hän voi olla sankari, joka uskalsi tehdä sen, mistä muut vain toistaiseksi haaveilevat. Mitä käsittämättömimmille teoille löytyy ymmärtämystä ja hyväksyntää.

Kahdessa viimeisessä kappaleessa en kertonut itsestäni ja nettiharrastuksestani – jos joku jo säikähti. Ei väkivaltaa, ei laittomuuksia, ei muutaman promillen porukoita vaan asioita, joita harrastetaan melko yleisesti.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - pe 19.06.2015, 20:07:24
Mutta se, ettei maksa veroa heti, vaan vasta myöhemmin, on oikeastaan koroton laina. Varsinkin, jos asian tietää etukäteen, siihen varautumisen voi tehdä viisaasti.

Jos puhutaan ns. jäännösverosta, kyllä sille maksetaan korkoa. 11 kk ajalta. Isolle verolle enemmän kuin pienelle.
https://www.vero.fi/fi-FI/Yritys_ja_yhteisoasiakkaat/Liikkeen_ja_ammatinharjoittaja/Ennakkovero/Jaannosveron_maksaminen

Juu, mutta harvalla jäännösveroa on niin suuri määrä - eikä ainakaan, jos se johtuu vain YLE-maksusta - että siitä menee korkoa.

Ei YLE-maksusta aiheudu korkoa -jää alle 20€ , mutta viittasit pelaamiseen korottoman lainan otolla.
Ihan tarkoitin sitä, ettei hölmönä hassaa nuita rahoja, vaan tietää niiden tulevan maksuun ja siten asiaan varautuu. Sen verran pieniähän nuo summat ovat, ettei niillä voi varsinaisesti tiliä tehdä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Keijo Kullervo - la 20.06.2015, 18:02:20
"Minäkin 'juon' olutta, nimittäin alkoholitonta, usein saunan jälkeen ja joskus lauteillakin.

En polta tupakkaa, en juo viinaa, kuntoilen kaksi -neljä kertaa viikossa tosin Juhannuksena en, sillä joskus on pidettävä taukoa liikunnasta. Niin jaksaa sitten myöhemmin paremmin.

Keijo Kullervo

PS. Vaikka olen lähes raivoraitis, en oleta enää eläväni kuin korkeintaan muutaman vuoden. Ehkä 85 vuotta alkaa olla jo niitä viimeisiä tavoittelemisen arvoisia, jos nyt 'jonkin' yleensä pyrin..."

"Joka aamu aamu uus."
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - su 21.06.2015, 15:50:52

Kävin sauvailemassa. Reitti kulki hiekkarantojen kautta.

Rannelle. Pakko päästä takas rannalle.

Aurinkoa, hiekkaa, vettä, ... voi tätä elämän kevättä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - ti 23.06.2015, 23:18:11
Huomenna alkaa - nimittäin Provinssi! Seuraavat neljä päivää tulevat olemaan todella lystiä, kuten aina ennenkin. Erittäin hyvillä mielin!
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: MrKAT - ke 24.06.2015, 15:05:27
Jotkut asiat uutisoidaan huonosti, liian "itsestäänselvästi". Äskettäin puhuttiin autovero-alesta. Sukulainen meinasi jo iloita että nyt hänen vanhan autonsa autovero laskee. Piti itsekin miettiä ja jäi'tättää hattua. Hmm.. Tarkoittivat varmaan uusia autoja ja vain niitä vähäpäästöisimpiä. Montako litraa/100km vastaa rajapyykki 140g/km CO2, en muista. (Tarkistaa googlaten). Se on 5,8 l/100km bensaa tai 5,3 l/100km dieseliä. Sekin oli siis huonosti sanottu (jätetty sanomatta) tavan ihmiselle joka seuraa kulutusta bensatankkia täyttäessä.

Suomen kesä on lyhyt, mutta vähäluminen. Oikeastaan paras kesä on se kun ei ole itikoita ja linnut laulaa. Toukokuun loppu-kesäkuun alku, ja nyt sekin meni sateen tuulen ja kylmän mukana vähän ohi.


Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Toope - to 25.06.2015, 02:31:30
Käyn joskus tuossa tuuletusikkunalla tupakilla, puhaltaen toki naapurien suuntaan. Ärsytti tuo, kun ikkuna avattaessa narisi ihan jumalattomasti herättäen varmaan naapureitakin. Päätin sitten ottaa köntin margariinia ja levitin sitä noihin ikkunan saranoihin. Nyt ei ikkuna narise yhtään. Näin mies selviää suuristakin ongelmista, pelkällä kekseliäisyydellään.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - ma 29.06.2015, 22:34:04
Nostalgiamasennus on vaivannut. Se ei ole mitenkään poikkeuksellista tähän aikaan vuodesta.

Nostalgiamasennus - määritelmä on niin epävirallinen kuin ikinä voi - on yksi masennuksen alalaji. Siihen kuuluu alakulo ja toive päästä edes hetkeksi takaisin entisiin aikoihin ja entisiin ystäväpiireihin. Vanhojen aikojen muistelumasennus voisi olla yksi nimi.

Luulen, että omalla kohdallani tällaiset tunteet aktivoituivat viikonloppuna, kun ensiksi vanha ”kouluihastukseni” ja vähän enemmänkin, kirjoitteli minulle Facebookissa ja vei ajatukset menneisiin aikoihin, jolloin olin epätoivoisesti ihastunut häneen. Lauantaina puolestaan tapasin sattumalta entisen tyttökaverini, joka on ainoa lajissaan ja täyttää siten tavallista suuremman tilan muistoissani. Tarkoitus on vielä tavata hänet erään tapahtuman merkeissä. Vanhat tunteeni näitä ihmisiä kohtaan ovat vielä koteloituneena jonnekin, ja heihin törmääminen avaa näitä koteloita tehden olon surulliseksi.

Tulee muisteltua yhteisiä aikoja tyttöystävän kanssa sekä aikoja, jolloin tavoittelin tätä toista ja lähelle pääsinkin, mutta valitettavasti ei romanttisissa merkeissä.

Ex tyttöystävästä ja suhteestani häneen kertonee jotain tämä kuva, jossa asetelma on muuten aito, mutta henkilöt on muutettu kasvoiltaan tunnistamattomiksi.

http://kuvapilvi.fi/k/yXqd.jpg

Ajattelin antaa yhteiskuvan minusta ja toisestakin tytöstä, mutta kuva on Facebookissa, joten joku voisi tunnistaa sen, vaikka teinkin siitä jo ”kasvot muutettu” -version. Ehkä tätä toista henkilöä kuvaa parhaiten video, joka ei tietenkään esitä häntä, mutta jonka esiintyjässä on jotain samaa. Villiä, eksoottista. Huntutanssi-video löytyy tältä toiseltakin naiselta Youtubesta. Tein kerran yhdistelmän näistä videoista. Liikkeet menivät paikoitellen aivan tahdissa. Toivottavasti tällaisen videon voi linkittää – onhan tämä kuitenkin vain tavallinen Youtube-video. (pitkä ja tylsä, lisäksi)

https://youtu.be/O3u7jBwE6cQ

Ei pidä käsittää väärin. En tietenkään enää tavoittele näitä kumpaakaan. Heidän muistelemisensa saa vain jotenkin olon haikeaksi.

P.S. Muutin mieltäni (mutta poistan linkin myöhemmin)....

http://kuvapilvi.fi/k/yXqP.jpg
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - ma 29.06.2015, 22:36:55
Ei pidä käsittää väärin. En tietenkään enää tavoittele näitä kumpaakaan. Heidän muistelemisensa saa vain jotenkin olon haikeaksi.
Tätäkin on aikuisuus. On täysin ok ikävöidäkin jotain eksäänsä - ei se silti tarkoita, että hänet haluaisi takaisin.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ti 30.06.2015, 21:58:46
Nostalgismasennus on osuva termi. Mieleen putkahtelee häivähdyksiä nuorena koetuista voimakkaista tunteista, mitkä voivat liittyä hyvin monenlaisiin asioihin.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - ke 01.07.2015, 08:26:48
Nostalgismasennus on osuva termi. Mieleen putkahtelee häivähdyksiä nuorena koetuista voimakkaista tunteista, mitkä voivat liittyä hyvin monenlaisiin asioihin.

Nuoret vastaavasti kokee "sitku" -masennusta.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Heijastus - pe 03.07.2015, 20:04:27
"Sain tänä keväänä lisäverolapun, enkä kymmenen vuoden aikaan koskaan aikaisemmin olut saanut kysessä olevaa.

Sain tänä vuonna lahjan
   mutta vouti vei pienoisrautatien
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Reinholdt JR - pe 03.07.2015, 20:17:44
"Sain tänä keväänä lisäverolapun, enkä kymmenen vuoden aikaan koskaan aikaisemmin olut saanut kysessä olevaa.

Sain tänä vuonna lahjan
   mutta vouti vei pienoisrautatien

Makselin tänä vuonna lisäveroja enemmän kuin kahtena viime vuotena yhteensä.

Mistähän tuokin johtuu ?

Ansiotasoni on kuitenkin staattisesti ollut sillä välillä ?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - la 11.07.2015, 14:44:11

Miksi maailmanvalloitus on niin tuskastuttavan hidasta?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Jaska Jokunen - ma 13.07.2015, 13:12:40
Makselin tänä vuonna lisäveroja enemmän kuin kahtena viime vuotena yhteensä.
Lisävero tai palautus tuloa koskien on tulon ja vähennysten perusteella määräytyvän veron ja ennakkopidätyksen erotus.

Tokko mitään yleistä syytä lisäverojen kasvuun on, pyrkimyksenä varmaan on saada vero yhteiskunnalle jo ennakonkannossa. Ennakot määrättäneen olettaen samantasoiset tulot kuin aikaisemmin ellei erityistä muuta syytä kuten oma pyyntö ole.

Yksi mahdollisinen syy on pääoamatulot, joista ei ennakkoa ole kannettu ja jotka sitten sijoitettu uudelleen. Oisko kiinteistöpuolella nostettu verotusarvoja viime aikoina.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Pate Nivalasta - ma 13.07.2015, 16:56:26
Minusta tuli tänään isoisä. Halusin kirjata tämän pöytäkirjaan.

Olen tällä hetkellä maailman onnellisin ihminen.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - ma 13.07.2015, 22:47:19

Kiinnostaa hitokseen kunnon toimiva kuvaus ihmisestä. Noita tulee toki tehtyä rajatusti. Mutta sillei yleisen tason kuvaus, ja tietysti osuvana ja sovellettavana.

Mitenhän kauan menee tollasen koodauksen väsääminen? Nyt on tunne lähes täydellisestä kyvyttömyydestä. Näin kai melkein jokaisella, mutta tällä tavoin ei moni asiaa ole tavoitteeksi asetellut itselleen.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - ma 13.07.2015, 23:25:12
Minusta tuli tänään isoisä. Halusin kirjata tämän pöytäkirjaan.

Olen tällä hetkellä maailman onnellisin ihminen.

Onnea, Pate Nivalasta!
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Jaska Jokunen - to 16.07.2015, 01:15:59
Mitenhän kauan menee tollasen koodauksen väsääminen? Nyt on tunne lähes täydellisestä kyvyttömyydestä.

Noo, millaisen. Ajattelet jotain käyttäytymismallia? Tuskin kannattaa ryhtyä, tarvitsee paljon kohdealueen ynmmärrystä ja konekäsittelyvoimasta ei ole nähtävissä merkittävää hyötyä. Noita jungilaisia persoonallisuustyyppitestejä tietty on koneistettu, mutta toimivat hyvin paperillakin.

Ensimmäisessä työpaikassani tietokoneen käyttöjaoksen vetäjä ajeli tietokoneella oman parihakupalvelun ajoja. Miehet ja naiset täyttivät lomakkeet omista ominaisuuksistaan ja parilta toivotuista ominaisuuksista ja etsittiin sopivia pareja. Palvelun merkittävimpänä tuloksena pidettiin, että käyttöjaoksen vetäjä nai suunnittelijatytön työpaikalta.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - to 16.07.2015, 22:28:46
Ajattelet jotain käyttäytymismallia? Tuskin kannattaa ryhtyä, tarvitsee paljon kohdealueen ynmmärrystä ja konekäsittelyvoimasta ei ole nähtävissä merkittävää hyötyä. Noita jungilaisia persoonallisuustyyppitestejä tietty on koneistettu, mutta toimivat hyvin paperillakin.


Jep.

Riittää malli, joka on syntynyt päässä. Jotta se syntyy, tarvitaan jotain tietoisuutta asioista. Malli on oikeastaan vähän sivujuttu, sillä sen olemassolo vain on viimeinen etappi tietoisuudelle. Tarvitaan sopiva ulostulo, ja tyytyväisyys siihen ja sen järjestävään voimaan, jotta tietoisuus olisi sen mukainen, jota ehkä tarvitaan. Kun jokin kuva on syntynyt, voi siitä luodata ehkä loputtomasti erilaisia sovelluksia eri tilanteisiin.

Clasu sanoi joskus, että ainakin osa ihmisistä tarvitsee sen, että he kirjoittavat, jotta voisivat tiedostaa mitä oikeasti ajattelevat. En tiedä miten muut näkevät tään, tai onko joku törmännyt tähän viisauteen. Itse allekirjoitan.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Taha Islam - pe 17.07.2015, 21:30:33
"Minua ohjaa rakkaus."
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Laika - pe 17.07.2015, 23:51:21
Tahalla jälleen yksi sosiopaattisen tunnekylmyyden kyllästämä päivä takanaan?

Minulla oli tänään tällainen päivä:

(http://www.kimballstock.com/pix/PUP/05/PUP_05_KH0001_01_P.JPG)
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Taha Islam - pe 17.07.2015, 23:59:27
Meill on metsässä nuotiopiiri, missä kuusten kuiske soi.
Kipunat kohti tähtiä kiirii, lähipuutkin punervoi.

:Ja me muistain sankariaikaa, sadun tenhon tunnemme taikaa, kun
laulumme yön yli kiirii, ja kun hongat huminoi:

Tuli leiskuen nuolevi puuta, hämy verhoo metsän, maan.
Jutut kuulemme, huudot, vaan muuta
sydän syttyy tuntemaan.

:Ja me muistain sankariaikaa, sadun tenhon tunnemme taikaa, kun
laulumme yön yli kiirii, ja kun hongat huminoi:

Ja kun himenee hiipuva hiillos, ja kun lankee lauha yö,
viime laulussa harras soi kiitos, Pyhän Yrjön kutsuu työ.

:Ja me muistain sankariaikaa, sadun tenhon tunnemme taikaa, kun
laulumme yön yli kiirii, ja kun hongat huminoi:
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Armando - la 18.07.2015, 08:03:21
Meill on aavikolla terrorismipiiri, missä hiekan kuiske soi.
Kranaatit kohti viattomia lapsia kiirii, lähipuutkin punervoi.

Ja me muistain sankariaikaa, allahin tenhon tunnemme taikaa, kun
kivemme naisen ruumiiseen  kiirii.

Happo leiskuen nuolevi naistemme kasvoja, hämy verhoo metsän, maan.
Jutut kuulemme, naisten huudot, vaan muuta sydän syttyy tuntemaan.

Ja me muistain sankariaikaa, allahin tenhon tunnemme taikaa,

Ja kun himenee viattoman uhrin hiillos, ja kun lankee terrorismin yö,
viime laulussa harras soi kiitos, allahin kutsuu työ.

Ja me muistain sankariaikaa, allahin tenhon tunnemme taikaa, kun
kivemme naisen ruumiiseen  kiirii ja happo kasvojansa syö.

Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Pate Nivalasta - la 18.07.2015, 19:35:14
Minusta tuli tänään isoisä. Halusin kirjata tämän pöytäkirjaan.

Olen tällä hetkellä maailman onnellisin ihminen.

Onnea, Pate Nivalasta!

Kiitos Tummasilmä. Lapsi voi hyvin ja on jo päässyt kotiin. Isoisä on käynyt katsomassa,
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Jaska Jokunen - la 18.07.2015, 22:43:43
Clasu sanoi joskus, että ainakin osa ihmisistä tarvitsee sen, että he kirjoittavat, jotta voisivat tiedostaa mitä oikeasti ajattelevat.

Kyllä, omien ajatusten työstö niin, että ne voi esittää ymmärrettävästi ja kiinnostavasti toisille, kehittää omaa  ymmärrystä, kommunikointia ja arvostelukykyä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - su 19.07.2015, 12:39:41
Taitaa aina olla vannomatta paras. Meidän ei ikinä pitänyt ottaa koiraa. Toisin kävi. Meitä ei ollenkaan pitänyt kiinnostaa oma mökki. Miksi me nyt katellaan myytäviä mökkejä?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Rasti ruutuun - su 19.07.2015, 14:07:43
Robert Plant eilen Kirjurissa, nyt aivan saatananmoinen krapula!!!

Väsynyt mutta tyytyväinen.....
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Heijastus - su 19.07.2015, 18:49:47
Tämä on fingerporin parhaita lainauksia kansanperinteestä.

Sormet sanoo soo soo soo
   kengänkannat KKK

"Jos metsään haluat mennä nyt, näät sammalet myllätyt.
Kas, pienet karhut vekkulit on nyt käyneet suureen joukkiohon.
On päivä teddykarhujen villin retken!


Jos metsään haluat mennä nyt, saat varoen tehdä sen.
On siellä kekkerit villityt ja töminä tassujen.
Kas, pienet karhut vekkulit on
nyt käyneet suureen joukkiohon.
On päivä teddykarhujen villin retken!"

On hyvä fiilis ja aurinkokin pilkistää,kulta-jaska vei rahat,hyvä että tuli tuettua kansanterveyttä
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Laika - su 19.07.2015, 20:17:54
Olihan harvinaisen typerä päivä.

Voisitko avata oman ketjun, jossa kerrot oman päiväsi tarinaa.

Kerron niistä aivan oikeassa ketjussa. Sen sijaan sinä voisit viedä nillityksesi kanssakeskustelijoistasi Keskusteluun keskustelijoista.

Lainaus käyttäjältä: Reinholdt JR
Tämä tämmöinen sössiminen joka puolella saisi luvalla sanoen jo riittää.

En ole koskaan lukenut ajatuksella postauksiasi koska ne ovat päälleppäin katsoen vain peräti omahyväistä hyristelyä.

Sinulle hyvä alku kehittymisessä ihmisenä ja kirjoittajana olisi, kun lukisit ajatuksella omat kirjoituksesi.

Lainaus käyttäjältä: Reinholdt JR
Yritä tsempata, ehkä sieltä sitten jotain joskus.., sokea kanakin saattaa toisinaan jyvän löytää.

Mene ruikkimaan jonnekin muualle, mieluummin yhteen paikkaan kuin joka nurkkaan.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - to 23.07.2015, 21:19:20
Pistähän isoja ajatelmia kehiin ja avaa kunnon ketjuja äläkä höpötä tyhmiä täällä.


Jotenkin on irtonainen olo sen vuoksi, että nykyään painopisteet ovat niin vahvasti somen ulkopuolella. Some merkkaa itselleni kirjoittelua ja ajatusten vaihtoa. Nyt mennään kai aika toisessa ääripäässä kuin aiempina vuosina. Vaikka roikun ja olen vähän kuin lukevinani tapahtumia, niin vähäistä on. Näitäkin vaiheita taitaa sattua.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: socrates - to 23.07.2015, 21:29:22
Tuota samaa netin välttelyä olet jauhanut hirveän kauan. Tuskinpa kuitenkaan olet liian kiireinen ehtiäksesi kirjoitella foorumilla.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - to 23.07.2015, 21:35:28

Kuulun niihin ihmisiin, joilta aika loppuu kesken. On niin paljon kaikkea mielenkiintoista harrastuspuolella, jne.

Some merkitsee jonkin verran pysähtymistä. Pitänee arvostaa enemmän tätä mahdollisuutta. Taitaa mennä kantapään kautta taas jotain oppia ...
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - to 23.07.2015, 21:39:53

Tai sitten ...

Eräs kirjoitteluani vähentävä seikka on se, että arvostan tätä sillä tavalla paljon, etten haluasi osallistua puolittaisesti. Jos jotain selkeää tulee mieleen, voi sen itsenäisempänä juttuna ehkä kirjoittaa. Kokonaisempi kelailu vaatisi paneutumista, ja se on tosiaan jo hankalampi ajatus.

Paneutumistani ei muutenkaan ole katsottu aina kovin hyvällä, etenkään jos se kohdistuu liiaksi yhteen saittiin. Ehkä kirjoittelemiseni voisi olla enemmän osallistuvaa, niin sitten ei aiheuttaisi säröä. Jos omia selkeitä mielenkiinnon kohteita, niin vähän parempi sitten sotkea maltillisemmin joukkoon.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Heijastus - la 25.07.2015, 07:08:36
Tutunoloinen softa,jo hetken luulin kirjoittaneeni näkökulmaan,muttei tullutkaan banneja

Hyvä fiilis
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Heijastus - la 25.07.2015, 12:27:00
Juhasamy on hieno tyyppi

Kiitos,Juha tästä ihanasta
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - ma 27.07.2015, 02:18:30
Päivän mietteet tulevat hieman myöhässä, sillä ne liittyvät lauantaihin, joka oli niin touhua ja ihmisiä täynnä, että pää meinasi mennä sekaisin. Tapasin vanhoja tuttuja ja vanhoja, jotka kuvittelivat olevansa tuttujani, ja pelkkiä tuttuja.

Vanhojen tuttujen tapaaminen on ahdistavaa, joten jos näen sellaisen esimerkiksi kaupassa, piileskelen hyllyjen takana ja toivon, ettei hän huomaa. Vanhat tutut ovat kuitenkin ovelia ja hyökkäävät yleensä takaa päin silloin, kun sitä viimeksi odottaisi. Näin tapahtui lauantainakin, mutta siitä lisää myöhemmin.

Miksi en haluaisi tavata vanhoja tuttuja?

Siksi, että tapaamiseen menee aikaa, ja se sotkee päivän kiireisen aikataulun. Toinen syy on se, että vanhoilla tutuilla on tapana esittää kiusallisia kysymyksiä, joihin en haluaisi vastata. Vanhat tutut kaivavat esille asioita, joita en haluaisi ajatella. Vanhat tutut kertovat asioita, jotka eivät kiinnosta, tai jotka ovat masentavia.

Ensimmäinen vanha tuttu ilmestyi paikalle veneellä, ja hänen kanssaan piti tietysti jutella, vaikka olisi ollut muutakin tekemistä. Hän kysyi kysymyksiä, joihin minulla ei ollut miellyttäviä vastauksia. Hän teki ehdotuksia, joihin minulla ei ollut taloudellisia mahdollisuuksia. Jouduin esittelemään hänelle rapistuvaa omaisuuttani, jota en olisi halunnut esitellä. Jouduin keksimään selityksiä, joita en olisi halunnut keksiä. Jouduin kuuntelemaan oman rappioelämäni vastapainoksi vanhan tutun menestystarinaa sen tyyppisissä asioissa, joissa itsekin olisin halunnut menestyä. Jutteleminen vanhan tutun kanssa oli kuin puukon kierittelemistä haavassa. Siihen meni aikaa, ja juuri tuolloin sattui olemaan kauhea kiire tehdä monenlaisia asioita.

Jos ensimmäinen vanha tuttu oli kieritellyt puukkoa arpeutuneissa haavoissani, seuraava vanha tuttu iski haavoihin miekan ja väänteli sitä oikein tosissaan todennäköisesti edes tietämättä mitä on tekemässä. En ollut jutellut tämän vanhan tutun kanssa kymmeniin vuosiin, ja sen jälkeen, jolloin olin nähnyt hänet viimeksi, oli tainnut jo vuosituhatkin vaihtua. Olin jo ehtinyt miettiä sitäkin, onko hän yleensä enää elossa.

Vanhat karjalaiset ovat joskus kertoneet katuneensa sitä, että he kävivät katsomassa entistä kotitaloaan tai sen paikkaa, kun se vuosikymmeniä myöhemmin oli mahdollista. Heillä oli ollut kaunis muistokuva punaisesta mökistä ja kasvimaasta ja kukkapenkistä ja onnellisesta lapsuudesta tämän kaiken keskellä. He olivat vaalineet muistikuvaa ja eläneet siinä. Aika oli pysähtynyt hetkeen, jolloin he viimeisen kerran olivat kävelleet pois lapsuutensa pihamaalta. Uusi käynti vanhalla paikalla vuosikymmeniä myöhemmin murskasi tämä kauniin näkymän. Kauniiden muistojen tilalle tuli mielikuva rappiosta ja vierasta kieltä puhuvista uusista omistajista.

Lauantain tapahtumat sisälsivät tiettyjä riskejä, joten kirjoitin aamulla päiväkirjaani muutaman toiveen. Ensimmäinen niistä oli se, että mikäli en selviä päivästä hengissä, erään blogini osoite tulee antaa eräälle henkilölle. Blogikirjoituksessani käytän tästä henkilöstä keksittyä nimeä Lillian. Hän on entinen tyttöystäväni. Haluan hänen saavan joskus tietoonsa, että kärsin, kun hän aikoinaan jätti minut, ja eräällä tavalla olen rakastanut häntä kaikki nämä kuluneet vuodet – tai ainakin olen tuntenut jotain erityistä häntä kohtaan. Hän on elänyt muistoissani aivan kuten karjalaisten menetetty kotiseutu on elänyt heidän muistoissaan. Muuttumattomana. Kauniina.

Ja mitä tapahtuikaan kaikista maailman päivistä juuri tänä samana päivänä, jolloin olin kirjoittanut edellä mainitun asian päiväkirjaani. ”Lillianin” aviomies lausui yllättäen nimeni selkäni takana kaupassa ollessani, ja kääntyessäni katsomaan, tuli tervehtimään minua oikein kädestä pitäen. Olimmehan mekin ”vanhoja tuttuja”, vaikkakin hyvin pitkän ajan takaa. Hän oli ollut hyvä tuttuni – ja kenties jopa hyvä ystäväni – vuosia ennen kuin hän oli tuntenut Lillianin.

Ja niinpä tämän miehen ilmestyminen teki minulle sen, minkä rakkaan kotiseudun näkeminen nykyisessä kunnossa nykyisillä omistajillaan on tehnyt entisille karjalaisille. Kauniita muistoja silvottiin oikein urakalla. Mies kertoi lomamatkoistaan ”vaimonsa” (tuntui pahalta kuulla tuo sana tässä yhteydessä) kanssa Välimeren matkakohteissa.

Kuvittelin entisen tyttöystäväni hienosti pukeutuneena ulkomaisessa ravintolassa tämän miehen – siis pitkäaikaisen aviomiehensä – kanssa. Tällaiset karmeat mielikuvat ikään kuin maalattiin kaikkien niiden kauniiden muistojen päälle, joita vuosikymmenien ajan olen vaalinut kuin suuria aarteita. Yritin teeskennellä - en edes tiedä mitä yritin teeskennellä. Yksi irvokas lisä tapaamisessa oli se, kun mies kysyi puhelinnumeroani ja tallensi sen vaimonsa kännykkään, joka hänellä sattui olemaan mukanaan. Entisellä tyttöystävälläni on nyt minun ”salainen” matkapuhelinnumeroni kännykässään hänen oman aviomiehensä tallentamana.

Kaupasta ulos kävellessäni olin kuin puoliksi psykoottisessa tilassa. Jännitys ja ahdistus ja tunteiden vellominen oli ollut niin voimakasta, että olin aivan hiestä märkä. Kokemus oli hirveä. Monella tavalla. Asia pyöri mielessäni koko loppupäivän ja se tulee mieleeni yhä vieläkin.

Tietoisella asioiden tajuamisen tasolla olen tietysti pystynyt sulattamaan kokemuksen. Eihän siinä mitään. Vanhat tutut vain sattumalta tapasivat. Mutta nyt ei olekaan kyse tästä vaan mielessäni tapahtuvista näkymättömistä asioista. Kuulun niihin ihmisiin, jotka suurelta osin elävät muistoissaan ja menneisyydessä. Kun näitä asioita mennään sorkkimaan, se ei jää ilman seuraamuksia.

Miten kaiken tämän jälkeen enää voin tai kehtaan antaa blogin osoitteen ”Lillianille”. Epäilen, että jos annan sen, joudun kokemaan kolmannen jälkinäytöksen tapahtumaketjussa, jonka kaksi ensimmäistä näytöstä selostan blogitarinassani. Nöyryytys, nujertaminen, pahaksi leimaaminen... voin vain arvailla. Jokaisen järkevän ihmisen neuvo tässä tilanteessa olisi tietysti se, että unohda koko juttu, äläkä missään tapauksessa mene antamaan sitä osoitetta. En ole järkevä, joten en seuraa järkevien ihmisten neuvoja. Aietta, joka on ollut mielessä kymmeniä vuosia, ei ole helppo hylätä juuri kun sen toteuttamiselle näyttää vihdoin avautuvan tilaisuus.

Lauantaipäivä jatkui vielä muutaman vanhan tutun tapaamisella. Yksi naishenkilö tuli tervehtimään ja muisteli olleensa useita vuosia luokallani koulussa. Hän kuvitteli olevansa vanha tuttuni ja käyttäytyikin tämän mukaisesti. En halunnut loukata naista, joten teeskentelin, että asia on näin, vaikka en muistanut koskaan edes nähneeni häntä. Myöskään hänen nimensä ei kuulostanut tutulta. Olen etsiskellyt koulun ”matrikkelia” tarkastaakseni sieltä, millä luokalla nainen mahdollisesti on ollut.

Mainitsen lopuksi vielä sen, että tekeillä on toinen kertomus, jossa selostan kuviteltuja nimiä käyttäen rakastumiseni erääseen lukiossa luokallani olleeseen tyttöön ja sen, mitä siitä elämälleni seurasi. Ja arvatkaapa mitä. Kyseinen ”tyttö” – joka hänkin on nykyisin toisen miehen aviovaimo - ilmoitti Facebookissa suorastaan odottavansa tarinani ilmestymistä. Pyysipä hän leikillään siihen jopa omistuskirjoitustani. Pystyn tuskin kuvittelemaan, millainen shokki hänelle on lukea, että hän itse on ollut elämäni suurimman rakastumisen kohde ja sen myötä tullut olleeksi yksi eniten elämääni ja sen suuntaan vaikuttaneista ihmisistä. Hyvin suurelta osin hänen ansiostaan olen nykyisin se, mikä olen. Hänen vaikutuksensa on ollut enemmän välillistä kuin suoraa, mutta se on ollut sitäkin suurempaa.

Taidan olla ihmistyyppinä ongelmahakuinen, kun tällaisia suunnittelen ja kirjoittelen. Tätä menoa perässäni on pian lauma vihaisia aviomiehiä, ja sekopäisen maineeni sen kuin pahenee.

Ote vanhasta päiväkirjastani jälkimmäisen tytön ”tapauksessa”:

”Täydellisyys ja puhdashenkisyys sekä muut hyvät ominaisuudet yhdistetään hänen kympin arvoiseen ulkonäköön ja siisteyteen. Syntyy maailman täydellisin olento. Kuinka siis joku voi olla rakastamatta sellaista.”

Tämän tyyppistä materiaalia hyväksi käyttäen tarina kehittyy. Se ei kerro pelkästään päiväkirjaan kirjoittamisesta vaan myös lähemmästä tutustumisesta ja muutamasta matkastakin kyseisen henkilön kanssa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: a4 - ma 27.07.2015, 07:05:14
^ aamun fiilikseni oli romanttista Ja kaunokirjallista laatua.
tuli mieleeni tämä Tiiliskivisarja:
http://like.fi/kirjat/taisteluni-i/
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - ma 27.07.2015, 16:00:21

Mitenkähän moni rikkauksista unelmoiva on sellainen, joka on oikeasti tylistynyt sen vuoksi, ettei osaa eikä uskalla hakea elämäänsä mitään jännittävää tai merkityksellistä?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: a4 - ma 27.07.2015, 18:31:45

Mitenkähän moni rikkauksista unelmoiva on sellainen, joka on oikeasti tylistynyt sen vuoksi, ettei osaa eikä uskalla hakea elämäänsä mitään jännittävää tai merkityksellistä?
pitäisi ensin tietää mikä on kenellekin rikkautta ja mikä jännittävää tai merkityksellistä.

otetaan esimerkiksi nämä filatelistit. sukupuuttoon kuoleva laji joiden elämää selvästi jo rikastuttaa pienten liimapintaisten paperilappusten hamstraaminen. tuntien elämänsä merkitykselliseksi myös uskomattomat kokoelmansa suut silmät pyöreinä periville jälkipolvilleen ja jännittäväksi harvinaisen epäonnistuneen hammastuksen tai sarjatuotannosta poikkeavan painojäljen löytämisestä unelmoiminen.

lainatakseni feminismiketjussa painotuoreeltaan lanseerattua sanaa, tätä voidaan tietysti kyllä aina akatella tarkemminkin.
tervehenkinen fantasiointi toki kuuluu tylipahkankin kasvattaviin oppiaineisiin. siitä ei karvat kasva käsiin takaisin.

aihetta muuten sivuttiin juuri myös päivän alueellisissa uutislähetyksissä. savonkielisten niin tai näin-viittomauutisten jälkeen tulleissa runouutisissa puhuttiin jostain sateenkaarten taa sineen yltävästä. tai ehkä se oli säätiedotus.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Heijastus - ke 29.07.2015, 19:44:47

Mitenkähän moni rikkauksista unelmoiva on sellainen, joka on oikeasti tylistynyt sen vuoksi, ettei osaa eikä uskalla hakea elämäänsä mitään jännittävää tai merkityksellistä?
pitäisi ensin tietää mikä on kenellekin rikkautta ja mikä jännittävää tai merkityksellistä.

otetaan esimerkiksi nämä filatelistit.

Hammastuksen merkillisyys filatelismissa merkitsee täydellisyyttä pölyisissä vanhalta paperilta tuoksuvissa lokeroissa,joissa saattaa maata kymmeniä,satoja vuosia vanha arvokkuus jonka vain ehta filatelisti mielensä kokoelmiin saattaa.Pinseteillä koskien kuin arvokkainta kultaa,perhosen siipiä.Puhe arvokas paljon nähneen gentlemannin.Tupakkahuoneet vaihtuneet liimapaperin häkellyttävään tuoksuun ja mielentilaan.

Pysäytys missä aistit vuosien,satojen,jopa mielessä tuhansien vaikutuksen paikassa missä kaikki on yhtä.

Sitten pienen puodin kauppias,jo iäkäs,vetää piipullisen ja katselee ohikulkijoita sekä näyteikkunaansa.
Eikä kaipaa kummempaa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ke 29.07.2015, 20:23:41

Mitenkähän moni rikkauksista unelmoiva on sellainen, joka on oikeasti tylistynyt sen vuoksi, ettei osaa eikä uskalla hakea elämäänsä mitään jännittävää tai merkityksellistä?

Minä olen kroonisen tylsistynyt, mutten juurikaan ole haaveillut rikkauksista paitsi sen verran, millä saisi krempat hoidettua.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: a4 - ke 29.07.2015, 20:52:52

Mitenkähän moni rikkauksista unelmoiva on sellainen, joka on oikeasti tylistynyt sen vuoksi, ettei osaa eikä uskalla hakea elämäänsä mitään jännittävää tai merkityksellistä?
pitäisi ensin tietää mikä on kenellekin rikkautta ja mikä jännittävää tai merkityksellistä.

otetaan esimerkiksi nämä filatelistit.

Hammastuksen merkillisyys filatelismissa merkitsee täydellisyyttä pölyisissä vanhalta paperilta tuoksuvissa lokeroissa,joissa saattaa maata kymmeniä,satoja vuosia vanha arvokkuus jonka vain ehta filatelisti mielensä kokoelmiin saattaa.Pinseteillä koskien kuin arvokkainta kultaa,perhosen siipiä.Puhe arvokas paljon nähneen gentlemannin.Tupakkahuoneet vaihtuneet liimapaperin häkellyttävään tuoksuun ja mielentilaan.

Pysäytys missä aistit vuosien,satojen,jopa mielessä tuhansien vaikutuksen paikassa missä kaikki on yhtä.

Sitten pienen puodin kauppias,jo iäkäs,vetää piipullisen ja katselee ohikulkijoita sekä näyteikkunaansa.
Eikä kaipaa kummempaa.
hyvin kuvattu. tiedän tunteen. nyt mä näkisin että sä oot asian ytimessä. (https://www.youtube.com/watch?v=bkGZnQ5hGSc)

päivän fiilikset on kuin alkoholistilla. ihan mukiin menevät.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - la 01.08.2015, 08:44:52

Kauan sitten Englannissa ollessani radiossa soi usein kappale, jonka alkeellinen melodia jäi muistiini lähes olemattomasta "sävelkorvastani" huolimatta. Radiossa päivittäin soivaksi hitiksi kappale oli hieman erikoinen, koska siinä laulaa taustalla lapsi(?)kuoro. Ehkä se juuri siksi jäi mieleeni. En ole koskaan kuullut levyä soitettavan Suomen radiossa enkä muuallakaan.

Etsiskelin joskus internetistä, löytäisinkö viitteitä kyseiseen levyyn. Tutkin soittolistoja niiltä vuosilta, jolloin olin Englannissa. Ongelma oli se, että en tiennyt kappaleen nimeä. Muistin vain yhden pätkän ranskalta kuulostavaa kieltä, ja senkin muistin vain hatarasti äännettynä - kirjoitusasua en tiennyt, koska en osaa ranskaa.

Google on kehittynyt sen verran, että se osaa arvata, kun kirjoittaa jotakin "sinne päin". Eilen illalla vihdoin suureksi hämmästyksekseni "tärppäsi". Kirjoitin Youtuben hakuruutuun "jotain sinne päin". Youtube korjasi kirjoitusvirheen ja löysi jotain. Kun painoin "Play", jännitin, voisi tämä olla oikea kappale. Ja olihan se. Edellisestä kuuntelukerrasta saa vihjeen videon lisäkommentista.

Video muuttaa käsitystäni hieman. Olin kuvitellut laulajaksi vanhempaa miestä ja esityspaikaksi jotain lastentapahtumaa.

https://youtu.be/MglNqOVbyTs

On myös toinen kappale, jota olen etsinyt, mutta jota en ole löytänyt. Sekin soi usein radiossa samoihin aikoihin. Osaan rimputella sen melodiaa pianolla ja kappaleen nimenkin kuvittelen muistavani: Happy Dance. Käsitykseni mukaan se on hollantilainen ”kansansävelmä”. Näillä hakutermeillä ei kuitenkaan löydy mitään, mikä vastaisi muistikuviani. Etsintä jatkuu.

Kuukausia ennen kuin olin kuullut edellä mainitsemani kappaleet kuuntelin Suomessa eräänä yönä DDR:n radiota, kun siellä soitettiin yllättäen suomalainen ”rock-levy”. Tätäkään levyä en koskaan ollut kuullut – enkä sen jälkeenkään ole kuullut - Suomen radiosta enkä mistään muualtakaan. Mieltäni jäi askarruttamaan, mikä ihmeen levy oli kyseessä. Oliko se todella suomalainen? Ja miksi se soitettiin keskellä yötä DDR:n radiossa? Yritin muistella, oliko sanoissa jokin ”antikapitalistinen” sanoma.

Internetin levyhakemistoista löysin lopulta levyn nimen ja tekijän. Etsintä vei sattumalta – niin kuin usein käy – erilaisille mielenkiintoisille sivuille kuten esimerkiksi kotkalaiselle keskustelufoorumille, jossa muisteltiin jotain entistä kaupungissa toiminutta discoa tai vastaavaa. Tällaisten juttujen lukeminen on nostalgian ystävälle mielenkiintoista, vaikka paikkoja ja asioita ei olisi itse kokenutkaan.

Tiedot levystä siis löytyivät, mutta meni vielä vuosia ennen kuin onnistuin kuuntelemaan sen. Onneksi Youtube tuli taas lopulta apuun. Tämän levyn olin siis kuullut ainoastaan yhden kerran aikaisemmin... hyvin, hyvin kauan sitten keskiaalloilta.

https://youtu.be/MVI1X0T_uo8

Ei tässä vielä kaikki. Kuulin keväällä 1981 Helsingissä ollessani Viron radiosta suomenkielisen kappaleen, jossa oli mielestäni hittiainesta. Sanat edustivat rauhanaatetta. Tätä kappaletta en ollut kuullut koskaan aikaisemmin enkä en myöskään ole kuullut sitä kertaakaan sen jälkeen. Kuka oli esittäjä? Miksi en ole kuullut levyä suomalaiselta radioasemalta? Tämän levyn löytäminen ja kuunteleminen lienee mahdotonta, koska en muista siitä tämän enempää. Ehkä se oli jonkin vasemmistobändin tekele ja siksi pääsi Neuvostoliiton radio-ohjelmaan.

Itse asiassa tarina ”kadonneiden kappaleiden” metsästyksestä vaihtelevalla menestyksellä jatkuisi vieläkin, mutta johonkin tarinan loppupiste on pantava. Olkoon se tässä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: a4 - la 01.08.2015, 13:08:13
päivän fiiliksiä voi etsiä myös hyräilemällä (http://www.midomi.com).
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: socrates - su 02.08.2015, 20:37:08
Rähinäpäivä, katkoin välejä kahdelle taholle. Toinen oli nettituttu ja toista olen muutaman kerran nähnyt livenäkin. Molemmat sellaisia, joiden kanssa meni hyvin vielä äskettäin. Ensimmäinen alkoi lipsua yhteydenpidosta tekosyillä vaikka oli sovittu ettei niin tehdä sekä kärähti valehtelusta ja toisen kanssa tuli kränää Facebookissa, mistä häivyin saman tien. Facebook on tosiaan huono kaveri.

Tämmöisiä päiviä on ollut ennenkin ja ne pistävät tietyllä tavalla koville, mutta näihinkin tottuu. Oppii ajattelemaan, ettei nettikaverit tai joskus harrasteympyröissä tavatut kuitenkaan ole tärkeitä ihmisiä, vaikka välillä siltä tuntuu. Pitäisi oppia keskittymään lähempänä oleviin ihmisiin.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - su 02.08.2015, 21:00:45

Irtiotot ovat yleensä reaktiivisia. Jotain ovien paukuttelua tmv.

Elämä ei ole parhaimmillaan ehdottomuuksiin kuuluvaa, vaan säädöllistä. Ei mustavalkoista.

Jotta joskus jotain saa selkeäksi vastaukseksi, on kavennettava päätelmien perusteita, jotta voi sanoa kyllä-tai-ein, jotta oppisi tulemaan paremmin sen kokonaisuuden kanssa huomioon.

Eikö kokonaisvaltaisempi kyllä-ei ole vähän erottelemattomuutta? Tislaus ja jaottelu on fiksumpaa. Jos aina vaatii, että kaikki, tai ulos, niin ei se kovin suurta kyvykkyyttä tai toimeentulevuutta takanaan varmaan pidä.

Mutta tuo ihan yleisesti. Jokainen tislailee omalla seulallaan, jossa on sopivat aukot. Aikanaan tihenee, jolloin pienempiä hippuja on mahdollisuus onkia käyttöön.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: socrates - su 02.08.2015, 21:09:00

Irtiotot ovat yleensä reaktiivisia. Jotain ovien paukuttelua tmv.

Elämä ei ole parhaimmillaan ehdottomuuksiin kuuluvaa, vaan säädöllistä. Ei mustavalkoista.

Jotta joskus jotain saa selkeäksi vastaukseksi, on kavennettava päätelmien perusteita, jotta voi sanoa kyllä-tai-ein, jotta oppisi tulemaan paremmin sen kokonaisuuden kanssa huomioon.

Eikö kokonaisvaltaisempi kyllä-ei ole vähän erottelemattomuutta? Tislaus ja jaottelu on fiksumpaa. Jos aina vaatii, että kaikki, tai ulos, niin ei se kovin suurta kyvykkyyttä tai toimeentulevuutta takanaan varmaan pidä.

Mutta tuo ihan yleisesti. Jokainen tislailee omalla seulallaan, jossa on sopivat aukot. Aikanaan tihenee, jolloin pienempiä hippuja on mahdollisuus onkia käyttöön.

Ensimmäinen oli vähitellen vinksahtanut epätasapainoon. Henkilö, jota olin jelppinyt henkisesti ei kyennyt vastavuoroisuuteen. Ikävä yllätys, kun vaikutti tosi reilulta tyypiltä.

Toinen oli ehkä hiukan seurausta edellisestä, mutta siihen liittyi auktoriteetin haastamista, mikä on minulle tyypillistä.

Näitä irtiottoja tulee varsinkin silloin, kun yksinäisyys vaivaa ja alan tuntea itseni riippuvaiseksi toisista. Jotenkin haluan riuhtaista irti samalla kokonaan ja katsoa, miten kestän tilanteen.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - su 02.08.2015, 21:09:08
Pitäisi oppia keskittymään lähempänä oleviin ihmisiin.


Tämä on varmaan totta. En tosin osaa perustella. Tiedollisuus auttais ottamaan huomioon tällaistakin, ettei haahuilisi niin paljoa turhassa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - su 02.08.2015, 21:13:56
Ensimmäinen oli vähitellen vinksahtanut epätasapainoon. Henkilö, jota olin jelppinyt henkisesti ei kyennyt vastavuoroisuuteen. Ikävä yllätys, kun vaikutti tosi reilulta tyypiltä.


Voisit olla tukena yksipuolisesti, tosin tarvitsisit itse jonkun, joka tekisi samaa sulle. Muuten ei voi toimia, vaikka kuinka yrittäisi. Yksipuolinen suhde on ihan kehittävä. Kukin meistä sijoittuu johonkin kohtaan ketjussa. Kai siinä jotain edistävää enemmän toteutuu, kuin irrallaanolosta. Perustelua en osaa. Viime aikoina itse kokenut tätä, ja seurauksena ollut vapautuneisuutta. Se ei ole kovin merkityksetöntä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: socrates - su 02.08.2015, 21:20:31
Voisit olla tukena yksipuolisesti, tosin tarvitsisit itse jonkun, joka tekisi samaa sulle. Muuten ei voi toimia, vaikka kuinka yrittäisi.

Niin, mutta siis nyt kun ei tarvitse tukea, niin välttelee. Ei siinä voi kun ihmetellä, tosin itsekin tein moista joskus nuorena. Jelpin henkilön yksinäisen Joulun yli jatkuvalla yhteydenpidolla ja jos itse kaipaan seuraa, niin väittää, että kännyssä aina jotain vikaa tms. Ja jo alaussa väitti kerran olleensa reissussa vaikka myönsi sen myöhemmin valheeksi.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - su 02.08.2015, 21:24:10

Toisen tukena ei voi olla kuin pyytettömästi. Muusta otetaan maksu. Selkeä tuki on aina pyyteetöntä.

Kuulostaa ompeluseura-kamalta, mutta on totta.

Itsestään ei kannata pyrkiä tekemään tarvittua esim sen vuoksi, ettei tarvitse olla niin paljon yksin. Kun tekee itsensä toiselle tarpeelliseksi, ja roikkuu toisessa tarpeellisuuden kautta, niin kyllä siihen roikkumiseen reagoidaan, eikä enää tunnu niin kivalta.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: socrates - su 02.08.2015, 21:28:36

Toisen tukena ei voi olla kuin pyytettömästi. Muusta otetaan maksu. Selkeä tuki on aina pyyteetöntä.

Kuulostaa ompeluseura-kamalta, mutta on totta.

Itsestään ei kannata pyrkiä tekemään tarvittua esim sen vuoksi, ettei tarvitse olla niin paljon yksin. Kun tekee itsensä toiselle tarpeelliseksi, ja roikkuu toisessa tarpeellisuuden kautta, niin kyllä siihen roikkumiseen reagoidaan, eikä enää tunnu niin kivalta.

Ihmissuhteet perustuvat kuitenkin vastavuoroisuuteen eli siihen, että molemmat saavat siitä jotain lukuun ottamatta vanhemman ja lapsen suhdetta joissain kohdin.

Miksi ihmeessä jelppisin täysin pyyteettömästi henkilöä, jota en edes ikinä ole tavannut?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - su 02.08.2015, 21:35:40

Sidoksenhakutuki ei ole tervettä vastavuoroisuutta. Autettava voi kokea, että hän joutuu sitoutumaan, ja jos auttaja tarttuu täkyyn, syntyy kahle, joka ei ole terve. Kahle voi syntyä myös auttajan odotuksesta.

Vastavuoroisuus terveenä ei pidä kahletta, siis koentaa siitä. Auttajan ja autettavan on ehkä kummankin koettava, että se "sidos" tmv on sen laatuinen, ettei sen purkaminen vahingoita toista sen enempää.

EM voi tarkoittaa, että suhde ei lopu operaatioiden puutteeseen kummankaan puolesta. Operaatioitten kehällä on jotain, mikä kestää riippumatta siitä, mitä sen sisällä tapahtuu. Osa toimista ja toimimattomuuksista voi toki viitata, ettei ole mitään luontevaa yhteyttä, joten ei kai siinä mitään operaatioitakaan voi olla. Jos suhde on lähinnä operaatiovaihdantaa, on kyseessä kaupankäynti. Suhteesta se ei käy kiikkeryyden vuoksi.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: socrates - su 02.08.2015, 21:42:31
EM voi tarkoittaa, että suhde ei lopu operaatioiden puutteeseen kummankaan puolesta. Operaatioitten kehällä on jotain, mikä kestää riippumatta siitä, mitä sen sisällä tapahtuu. Osa toimista ja toimimattomuuksista voi toki viitata, ettei ole mitään luontevaa yhteyttä, joten ei kai siinä mitään operaatioitakaan voi olla. Jos suhde on lähinnä operaatiovaihdantaa, on kyseessä kaupankäynti. Suhteesta se ei käy kiikkeryyden vuoksi.

Pelkän nettiyhteydenpidon ongelmahan on ihmissuhteen jumiutuminen paikoilleen tai jopa takaperoiseksi, kun yhteisistä livetapahtumista ei synny uutta prosessoitavaa. Tiedostan tämän ja myönnän, ettei pelkkä kirjoittelu voi jatkua loputtomiin. Olen jopa itse pistänyt poikki näitä, mutta se pitäisi tehdä jotenkin muuten kuin häipymällä tai edes välttelemällä. Tosin en tiedä oikein miten, ehkä sopimalla harvemmasta kirjoittelusta, tauosta tms.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - su 02.08.2015, 21:51:13

Nettisuhteet eivät oikein ole suhteita ainakaan kokonaisuuden mittapuuta käyttäen. Nettisuhde on suhde, mutta se lepää tietyllä tasolla. Sen puitteissa on kyllä mahdollisuus hengailla. Ei kai siihen esteitä ole.

Syötettä ei voi ottaa nettikanssakäymisestä ja vain siitä ilman kytköksiä reaaliin. Se on totta. Nettikanssakäyminen ei riitä jatkon pohjaksi. Pohja syntyy reaalista, tosin sen luonnissa ei tarvita sitä, joiden kanssa netissä hengailaan saadun pohjan turvin.

Pelkkä virtuaalisuus on tuhoontuomittua. Harvemmin sitä oikeasti pääsee syntymään, tosin loppu on jo paljon ennen tuota.

EM takia on hyvä, että on edes joku viitsii ja uskaltaa laittaa kehiin jotain kokemuksellista, johon voi tarttua, mikäli oman elämän kannalta kiinnostaa.

Oikeasti nettitaso on reaalia varten. Vähän kuin muukin kelailu. Täällä vain kelailua voi toteutella muiden tarvitsevien kanssa. Ken ei ole reaalissa, ei oikeasti tarvitse tätä. Toisaalta jos reaalia pukkaa jostain kulmasta jonkun viestimänä, niin kyllä siihen jokin henkilökohtaisuus voi syntyä aiemman reaalin pohjalta.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - su 02.08.2015, 22:14:57

Eräs tyyppivirhe nettikanssakäymisessä on se, että näissä ollaan kokonaisvaltaisuuden odotuksin. Netti ei ole reaali, ja odotuksia pitää säätää tänne kuuluviksi. Muuten saa pettyä viesteihin ja viestittäjiin.

Osa ottaa jopa puhtaan asialinjan. Ainakaan eivät odota turhia tältä.

Kiva on ajatus siitä, että miten paljon voi netissä täyttää sitä, mitä reaalissa tarvitaan. Ei niin, että ryhtyisi korvaamaan, vaan kehitýksen kannalta.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: socrates - su 02.08.2015, 22:25:15
Eräs tyyppivirhe nettikanssakäymisessä on se, että näissä ollaan kokonaisvaltaisuuden odotuksin. Netti ei ole reaali, ja odotuksia pitää säätää tänne kuuluviksi. Muuten saa pettyä viesteihin ja viestittäjiin.

Odotuksia on kovin vaikea määrittää ja tuntuu siltä, että ihmisillä on hyvin outoja käsityksiä siitä, miten nettisuhteita käsitellään. Ja kuten sanottu, nettisuhteen päättäminen se vasta kimuranttia on. Livessä jotkut ihmissuhteet hiipuvat luonnollisemmin esim maantieteellisen etäisyyden tai muun syyn takia. Nettisuhteen lopettaminen on tavallaan vaikeampaa,, koska se voi johtua vain kyllästymisestä ja toisten suhteiden asettamisesta sen edelle.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - su 02.08.2015, 22:42:25
Nettisuhteen lopettaminen on tavallaan vaikeampaa,, koska se voi johtua vain kyllästymisestä ja toisten suhteiden asettamisesta sen edelle.


Ei kanssakäyminen aina ole niin inspiroivaa. Ihan luonnollista.

Jos jokin suhde on syntynyt netissä tai reaalissa, niin kai se jatko vanhalla menee kuten pitää, vaikka näkyvä toiminta vaihtelisi. Minusta suhteita ei tarvitse erytyisesti ylläpidellä. Parasta on mennä tilanteiden mukaan. Se on vapainta ja varmaan antoisintakin. Ei elämää voi hallita, eikä ainakaan ihmissuhteita. Niitä syntyy ja hiipuu, tai onko hiipuminen jotenkin mainitsemisen arvoista. Kohdataan ja kohdataan useammin. Onko kohtaamisten säännöllisyys jokin juttu? Voi olla enemmän puuduttavaa antoisuuden sijaan.

Mutta mitä nyt ei valkoinen mies haalisi.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - to 06.08.2015, 20:11:24

Koukussa mustikkarahkaan  :-*
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hayabusa - to 06.08.2015, 20:21:51

Koukussa mustikkarahkaan  :-*

Makunsa kullakin. Itse olen sitä mieltä, että marjat syödään marjoina. No ehkä jätskin kanssa voi joskus kokeilla.

Ps. Tänään on ollut mustikkapäivä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - la 08.08.2015, 16:21:30

Viiveettä viitattu viilausviikon viimeisín viiraava viisausviisu viileästä viipurista viipottaen

Koe kanssamme kestokonstikkuutta, keskustellen keskikeskustaan keskittyvästä, kestävän kehityksen kokemuksesta, keskinäiskanssakäymiseen kuuluvia kulminaatiokohtia, kummempaa kursailevan keinotelevasti kierrellen, kaverikierouteen koskaan kunnolla kompastumatta, kohtuullisen kuvaavia kisakeinoja käyttäen, kommelluksia kootusti kiskoen kokoilematta, kulmakunnan kuumimmassa kultakenkäkumpulan kesäkuppilassa, keskellä ketoosikohmeloisten koomakonkareiden, kiireettömästi kantakupittaen keskikaljakellarista kaivettua, kostean kuohkeaa kokokimalteista, kehtokeinuttavan kokonaiskuohuvaa kossukissyä.


"Ne" lapset ja lapsenmieliset :)
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - la 08.08.2015, 18:13:15
Viime joulukuusta asti odottamani päivä koitti vihdoin. "He" - kaksi entistä tyttöystävääni ammoisilta ajoilta - kävivät katsomassa vanhaa kotitaloaan, jota heille esittelin. Olen koko kesän ajan kuljettanut mukanani kasan kameroita ja jopa pienen ääninauhurin tallentaakseni tästä vierailusta niin paljon kuin mahdollista. Ja juuri tänä nimenomaisena päivänä kaikki kamerat olivat unohtuneet mikä minnekin. Vierailu tapahtui täysin yllättäen eikä välttämättä parhaalla mahdollisella hetkellä.

Vähän on häkeltynyt olo kokemuksen jäljiltä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Taha Islam - la 08.08.2015, 18:18:42
Miksi polyteistit eivät näe, kuinka paljon taikauskoista hömppää heidän versionsa totuudesta sisältää?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - la 08.08.2015, 20:55:12
^
Tunne yksi uskonto hyvin, niin uskosi on varma. Tunne kaksi uskontoa hyvin, niin epäilysi on varma.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Taha Islam - ma 17.08.2015, 18:42:05
Minusta konsumerismi pitäisi rekisteröidä uskonnoksi. Sen verran vakavasta asiasta on kyse. Joku esiintyy Targetin asiakaspalvelijana ja trollaa. Loistavia kommentteja: https://www.facebook.com/mike.melgaard/media_set?set=a.10204632162916001.1073741829.1592910007&type=3

Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Vanha aatami - ma 17.08.2015, 19:35:39
Miksi polyteistit eivät näe, kuinka paljon taikauskoista hömppää heidän versionsa totuudesta sisältää?

Miksi islamistit eivät näe, että heidän Jumalansa on vain Muhammadin piraattiversio vanhemmista Jumalista? Olisi aika köyhää, jos Jumalia olisikin vain yksi. Olisi Jumalallakin aika tylsää seurustellessaan vain patatyhmien uskovaisten kanssa, jotka tykittävät paskapuhetta suuhunsa....

VA.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: MrKAT - pe 21.08.2015, 01:43:20
Kun olen elänyt synnissä ja toiminut sydäntä kohtaan väärin niin sitä vastaan eli synnin korjaamiseksi olen nyt keksinyt katumusöljyn.
  Nimittäin jos olen erehtynyt syömään voita tai voipitoista herkkua tai tyydyttyneen rasvahirmun suklaata josta addioktion takia ei pääse välttämättä irti niin näistä johtuvia sydämen terveyttä uhkaavia kolesterolinousuja voi kumota nauttimalla lisää rasvaa: rypsiöljyä!  Viitteen http://www.pronutritionist.net/eri-rasvojen-vaikutus-kolesteroliin/ mukaan voin tai hiilihydraattien korvaaminen rypsiöljyllä on erittäin edullista ja terveellistä ja alentaa pahaa kolesterolia ja nostaa hyvää.  Rypsiöljyn käyttäminen  katumusöljynä olettaa että pidän kokonaisjoulet kurissa ja siten vähennän hiilihydraatteja.

Tästä tulenkin sitten seuraavaan aiheeseen. Olen syönyt viime viikkoina ajoittain paljon vadelmia ja sillä on joitain aivoneurokemiallisia vaikutuksia tai sivuvaikutuksia. Ensinnäkin se nostaa hien eli säätää elimistön termostaattia vinoon, sehän on aivoissa. Mutta sen lisäksi se kiihdyttää reaktionopeutta. Olen joskus tietokoneella mitannutkin reaktionopeutuvani 5-10%. (Mustaherukka tai kahvi ei nopeuttanut). Lisäksi se tuo mieleen uusia luovia omituisia ajatuksia ja tuon ilmi esteettömämmin, vähän kuin kontrolli pois. Puheliaisuuskin on joskus kiihtynyt. Se on minulle kuin "luonnon spiidiä". (Ekstaasikin muuten nostaa elimistön lämpötilaa, joillekin kohtalokkaasti). Nettifoorumeilla se on pari kertaa johtanut opponenttien tuskastumiseen ja aivoverisuonet vaaraan. Sorry !
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Lenny - pe 21.08.2015, 04:42:12
Vadelmissa on todennäköisesti ympäristömyrkkyjä, joita elimistösi yrittää puhdistaa, siitä ylimääräiset kierrokset. Aika monilla tulee vadelmista maha kipeäksi.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: urogallus - pe 21.08.2015, 11:02:04
Aika monilla tulee vadelmista maha kipeäksi.

Voisiko vadelmien suuri kuitupitoisuus olla osasyynä? Vaikka yleisesti ottaen ihmisten pitäisi syödä paljon kuitua, joillekin se aiheuttaa mahan möyrintää.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: MrKAT - pe 21.08.2015, 15:22:34
Vadelmissa on todennäköisesti ympäristömyrkkyjä, joita elimistösi yrittää puhdistaa, siitä ylimääräiset kierrokset. Aika monilla tulee vadelmista maha kipeäksi.
Mitä ihmeen ympäristömyrkkyjä ? Keskellä korpea villivatuissa ? Ei ikinä ole tullut maha kipeäksi vatuista, ja minulla on sentään tavallista herkempi maha.

JK. Tapio Rautavaaran muinaiskirjoissa mainittiin että vadelmissa olisi vitamiinia P, joka aiheuttaisi tuon hikoilun, muistelenkohan oikein ?
Googlaus paljastaa että nykyään puhutaan bioflavonoideista. Kirsikoissa on quercetiinia, mustaherukoissa ja mustikoissa catechin ja epicatechin.
  Kversetiini suomeksi on tuo "quercetin" ja wikipedia paljastaa että sitä on vadelmassa 158mg/kg. Se on myrkyllinen aine, kun tappava LD50 arvo hiirillä on 160mg/hiirikilo, ja aiheuttaa syöpää, lisääntymishäiriöitä ja mutageeninen bakteereille. Se on luonnollinen antihistamiini. Wikipedia sanoo: "Uudetkin antihistamiinit vaikuttavat autonomiseen hermostoon, minkä takia ne voivat aiheuttaa sydämentykytystä, hyperventilaatiota ja antikolinergisiä haittoja. "
Mitä opimme tästä? Luonto on itsessään ympäristömme ja myrkkymme, ei sinne arvi myrkkyjä edes tuoda ulkopuolelta, viattomat luonnonmarjat itsessään sisältää vaikka mitä. Kaikkea kohtuudella. Mutta minä huomaan vadelmien vaikutusta jo 20-30 marjalla.

JK 2. Nyt polttaa! Tuo Kversetiini on myös MAO-estäjä "MAO-estäjät toimivat serotoniinin määrää lisäävästi. Kuitenkin toisin kuin SSRI-lääkkeillä, MAO-estäjien määrä on riippuvainen serotoniinista. Täten serotoniinia lisäävien kemikaalien kuten MDMA:n käyttö yhdessä MAO-estäjien kanssa saattaa aiheuttaa jopa kuolettavan serotoniinioireyhtymän. "
Ja MDMA = ekstaasi ! Olinko ehkä oikeilla jäljillä kun arvelin että vadelmien vaikutus muistuttaa ekstaasia..
Ehkä vadelmat on tarkoitettu linnuille eikä ihmisille tai hiirille. Niinhän näsiänkin myrkkymarjat...

Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - pe 21.08.2015, 21:16:49

En ihmettele, että "parkkipirkot" löytyvät vuodesta toiseen ammattien arvostusasteikon häntäpäästä.

http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1440133185340.html

Omassa arvostusasteikossani käydään kilpaa siitä, kumpi kahdesta P-alkuisesta ammatista on listan viimeinen ja kumpi toiseksi viimeinen.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Anemone - pe 21.08.2015, 21:56:06
^ Parkkipirkko on unelma-ammattini, sillä siinä saa liikkua ulkoilmassa ja laputtaa röyhkeitä autoilijoita.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: MrKAT - pe 21.08.2015, 23:50:37
^Minä taas olen haaveillut autoilijoiden käräyttämisestä - ilkeänä harrasteena. ;D
  4-tien ylittävälle sillalle tele- tai kaukoputki+videokamera ja siitä Youtubeen rekkarien kanssa kaikki jotka puhuu puhelimeen.
  Jo % osuuden laskeminen ja julkistaminen voisi nostaa keskustelua. Nopeusssysteemejäkin olen kehitellyt mutta ei 
  omatekoset olle lainvoimasia. Jahka ilmaisina appseina tulee kasvojentunnistus niin olisi hauska täräyttää Youtube-ruutuun 
  "nyt tulee Matti Möttönen, nopeutta 146 oijoijoi".."ja kukas sieltä saapuu kohti Kemiä.. Matti Virtanen nopeutta 151 huhhuh" :D


 Jk. V. 2013 näkyvät jo mitanneen: 8% pälpättää laittomasti.

Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Toope - la 22.08.2015, 01:30:28
^ Parkkipirkko on unelma-ammattini, sillä siinä saa liikkua ulkoilmassa ja laputtaa röyhkeitä autoilijoita.

Olen joskus haaveillut tuosta ammatista väkivaltaisessa ja itsetuhoisessa laskuhumalassa. En juuri muuten tosin... :D
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Jaska Jokunen - la 22.08.2015, 15:17:27
...Tapio Rautavaaran muinaiskirjoissa mainittiin että vadelmissa olisi vitamiinia
Arvatenkin Toivo. Tapio Rautavaara oli  olympiavoittaja ja maailmanmestari keihäänheitoissa ja jousiammunnassa ja erityisen suosittu laulajana.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - su 23.08.2015, 17:44:34
Näkökulma -foorumi lopetti toimintansa helmikuussa. Sen jälkeen on tullut katsottua seuraavaa kuvaa....

http://www.nakokulma.net/

... kymmeniä tai satoja kertoja, viimeksi tänään.

Tavat ovat sitkeässä. Kyseinen sivu saisi minun puolestani jo kadota lopullisesti niin, ettei se enää kummittelisi Googlessa. Alan jo uskoa, että toiminta on päättynyt.

Toinen tapa on tietysti opettaa itsensä olemaan kirjoittamatta (ajatuksissaan) Googleen kyseisen foorumin nimeä ja klikkaamatta linkkiä. Jokainen sivulla käynti valitettavasti opettaa käymään siellä uudestaan. Virheestä siis ei opi olemaan tekemättä virhettä vaan tekemään virheen uudestaan. Ilmeisesti tästä syystä tietyistä tavoista kuten "niinkuttamisesta" on vaikea päästä eroon. Kielletty sana hiipii suuhun huomaamatta. Mitä useammin sen sanoo, sitä useammin sen jatkossakin sanoo. Sanan käyttö lisääntyy nopeasti. Henkilöstä, joka ei lainkaan niinkuta, voi viikossa tulla niinkuttaja.

En tiedä kumpi seuraavista on kuulijoista ärsyttävämpää (keksittyjä esimerkkejä):

a) Kaupungissa on niinku jotenkin vaikea löytää vapaata parkkipaikkaa. (puhuja huomaa "niinkuttaneensa" ja yrittää mielessään vähentää sitä jatkossa)

b1) Kaupungissa on niinku... ÄSH, nyt se taas tuli. Miten ihmeessä pääsen siitä eroon (puhinaa ja tuhinaa ja parin minuutin esitelmä).
b2) Sama toistuu minuutin päästä, kun uusi "niinku" lipsahtaa suusta.
b3) Sama näytelmä toistuu taas jonkin ajan päästä....
b4-b30)    --- " ----

B-menetelmä on tuskaisa niin puhujalle kuin kuulijoillekin, mutta sen avulla niinkuttamisesta voi kenties päästä eroon. Rähinä ja puhina ja asiasta numeron tekeminen joka ikinen kerta erikseen on tavallaan kuin näpäytys sormille eli itsensä rankaisemista (valitettavasti kuulijoidenkin, jotka hermostuvat ja osaltaan myös rankaisevat puhujaa) eli se on kouluttamista siihen, että kielletystä teosta on negatiivisia seurauksia. Rangaistusta välttääkseen tekoa ei kenties tee niin usein kuin jos mitään rangaistusta ei seuraisi ja asian korjaaminen jäisi pelkästään sisäisen päätöksen asiaksi.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: a4 - su 23.08.2015, 19:12:31
^ c-menetelmä: tukkimiehen kirjanpidolla ylös päivän aikana lausutut niinkut. ennen nukkumaan menoa kirjoitat keskustelupalstoille, blogeihin, blogikommentteihin ja verkkolehtien keskusteluihin yhtä monta poliisia kehuvaa postausta. vaihtoehtoisesti ostat donitseja lähimmälle poliisilaitokselle tai huutelet parvekkeelta "poliisi on ystävä!" niinku yhtä monta kertaa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - su 30.08.2015, 15:58:25

Keljutti.

Kävin kaupassa. Yritin palkita itseäni tummalla Panda-suklaalla kaikesta ahkeroinnista.
Ostin, ja tietysti tiputin kaupan edustalle, kun sekoilin kassin kanssa.

Se siitä suklaasta  :'(
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Jaska Jokunen - ma 31.08.2015, 03:00:16

Osta ensi kerralla Fazerin 70% leivontasukslaata leivontatarvikkeiden hyllystä, niin Panda-suklaan tärväytyminen ei enää keljuta.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - pe 04.09.2015, 08:11:40
Maailma on täynnä ihmisen nerokkuuden taidonnäytteitä, mutta silti emme kykene niin yksinkertaiselta kuulostavaan asiaan, kuin turvaamaan ihmisille edes perushyvinvointiin edellyttävät asiat. Miten sen kanssa pitäisi pystyä elämään, että maailmassa on niin paljon pahoinvointia? Mitä yksittäinen ihminen voi tehdä, tehdäkseen riittävästi, että voisi sen jälkeen ummistaa silmänsä kaikelta musertavan pahalta? Miten elää maailmantuskan kanssa?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Reinholdt JR - pe 04.09.2015, 08:27:10
Näkökulma -foorumi lopetti toimintansa helmikuussa. Sen jälkeen on tullut katsottua seuraavaa kuvaa....

http://www.nakokulma.net/



Näyttäs, että olen ollut kirjautuneena silloin.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: mks - pe 04.09.2015, 08:29:37
Maailma on täynnä ihmisen nerokkuuden taidonnäytteitä, mutta silti emme kykene niin yksinkertaiselta kuulostavaan asiaan, kuin turvaamaan ihmisille edes perushyvinvointiin edellyttävät asiat. Miten sen kanssa pitäisi pystyä elämään, että maailmassa on niin paljon pahoinvointia? Mitä yksittäinen ihminen voi tehdä, tehdäkseen riittävästi, että voisi sen jälkeen ummistaa silmänsä kaikelta musertavan pahalta?

Miksi pitäisi ummistaa silmänsä pahalta?

Parempi olisi fokusoida välillä muuhunkin. Väestönlisäyksestä huolimatta vuonna 2014 maailmassa oli sata miljoonaa nälkäistä vähemän kuin 2013. Vuosi vuodelta väkivaltaisesti kuolleiden määrä on vähentynyt. Vaikka viimeisen 15 vuoden aikana rikkaimmat ovatkin rikastuneet keskiluokkaa nopeammin, kaikkein eniten suhteellista asemaansa ovat parantaneet maailman köyhimmät. Elinajan odotteen ylivoimaisesti suurin kasvu on ollut entisissä "kehitysmaissa" eli nykyisissä "nousevissa talouksissa". Kiina on nostanut Afrikassa 1.8 tonnin hehtaarisadon 8 tonniin, kotimaassa 15 tonniin. Isorokko on hävitetty, polio oli jo melkein, uusien AIDS-infektoiden määrä laskee, malariakuolleisuus laskee.

Lainaus
Miten elää maailmantuskan kanssa?

Kokeilit vaihtaa avatarta.

Toinen vaihtoehto olisi lopettaa lööppinen seuraaminen, lakkauttaa hesarin tilaus ja ottaa tilalle vaikkapa The Economist.

mks
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Taha Islam - pe 04.09.2015, 08:38:31
...lakkauttaa hesarin tilaus ja ottaa tilalle vaikkapa The Economist.

Tarkoitatko, että Rothschildien propaganda auttaa unohtamaan inhmillisyyden?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: mks - pe 04.09.2015, 09:43:26
...lakkauttaa hesarin tilaus ja ottaa tilalle vaikkapa The Economist.

Tarkoitatko, että Rothschildien propaganda auttaa unohtamaan inhmillisyyden?

Ei toki edes siinä absurdissa mielessä kuin miten Sinä "inhimillisyyttä" markkinoit. Joukkomurhat, kivitykset ja ruoskimiset tunkevat toisinaan tajuntaan "Rothschildien propagandasta" riippumatta.

"Rothschildien propaganda" on aika monella mittarilla Tislamia parempaa tajuntateollisuutta. Olisi kiinostavaa kuulla millaisella mittarilla tulos olisi toinen.
 
mks


PS: Mitä "Rothschildien propagandaan" tulee, niin suvun varallisuus perustuu David Ricardon oivallukseen, että pörssi ylireagoi uutisiin ja Rothschildin oivallukseen, että lennättimellä voi siirtää kanaalin yli tietoja ja hyödyntää Pariisin ja Lontoon pörssien eriaikaista reaktiota uurisvirtaan. "Rothschildien propaganda" perustuu historiallisesti nopean ja oikean tiedon arvon ymmärämiseen.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Taha Islam - pe 04.09.2015, 09:53:08
Ei toki edes siinä absurdissa mielessä kuin miten Sinä "inhimillisyyttä" markkinoit.

Voisit palauttaa mieleesi, että kuka lainasi Hitlerille rahat pakkotyöleiriverkoston ja rakentamiseksi ja tulla sitten kertomaan, kuinka The Economistin taustalla olevat valtapiirit edistävät ihmiskunnan hyvinvointia.

Lainaus
PS: Mitä "Rothschildien propagandaan" tulee, niin suvun varallisuus perustuu David Ricardon oivallukseen, että pörssi ylireagoi uutisiin ja Rothschildin oivallukseen, että lennättimellä voi siirtää kanaalin yli tietoja ja hyödyntää Pariisin ja Lontoon pörssien eriaikaista reaktiota uurisvirtaan. "Rothschildien propaganda" perustuu historiallisesti nopean ja oikean tiedon arvon ymmärämiseen.

Tarina Rothschildien rikastumisesta Waterloon taistelun tuloksella pelaamisesta on antisemitistä propagandaa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: mks - pe 04.09.2015, 10:05:11
Voisit palauttaa mieleesi, että kuka lainasi Hitlerille rahat pakkotyöleiriverkoston ja rakentamiseksi ja tulla sitten kertomaan, kuinka The Economistin taustalla olevat valtapiirit edistävät ihmiskunnan hyvinvointia.

Voit itse etsiä arkistoista tuota esille nostamaasi "Rothschildien propagandaa" eli The Economist-lehden indoktrinaatiota Hitlerin pakkotyöleiriverkoston puolesta. ;-))

mks
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: mks - pe 04.09.2015, 10:08:13
Tarina Rothschildien rikastumisesta Waterloon taistelun tuloksella pelaamisesta on antisemitistä propagandaa.

Lauseesi jotenkin Sinulle luonteenomaisesti sekä asiayhteydessään että yleisemminkin täysin mieletön.

mks

PS: Waterloon taistelun aikaan lennätintä ei oltu vielä keksitty.

Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Taha Islam - pe 04.09.2015, 10:16:28
Voit itse etsiä arkistoista tuota esille nostamaasi "Rothschildien propagandaa" eli The Economist-lehden indoktrinaatiota Hitlerin pakkotyöleiriverkoston puolesta. ;-))

Ymmärrän, ettei asia kiinnosta, joten tämä tästä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - pe 04.09.2015, 10:40:36
Uutisissa esiintyvät tiedot kiihtyvästä pakolaisvirrasta Eurooppaan ja kaikesta, mitä siihen liittyy, sekä julkisuudessa esitetyt mielipiteet ja netissä tapahtuva keskustelu asiasta tuntuvat ahdistavilta. Tulee kiusaantunut olo. Olen miettinyt, onko se ehkä jonkinlaista myötähäpeää siitä, mitä kaikkea tähän ilmiöön liittyen kirjoitellaan.

Kirjoittelijoita voisi yrittää jakaa ryhmiin mielipiteittensä perusteella. Toista äärilaitaa edustavat aidosti julmat ja piittaamattomat ihmiset, jotka eivät suostu näkemään aitoa hätää siellä, missä sitä on. Mielipidekirjon toisessa päässä ovat itsepetoksen pilvilinnoissa liihottelevat kukkahattutädit ja muut idealistit, joilla ei näytä olevan halua eikä kykyä ymmärtää realiteetteja. Näiden ääripäiden väliin mahtuvat kaikki muut, jotka enemmän tai vähemmän ymmärtävät niin asioiden inhimillisen puolen kuin suuremman skaalan merkityksenkin.

En ole juurikaan kirjoittanut pakolaiskriisin viimeisten vaiheiden yksityiskohdista, koska uutisointi asioista muuttuu koko ajan ja tilanteet kehittyvät. Pari viikkoa sitten poliitikko voi vielä puhua turvapaikkaturisteista ja iPhone -miehistä herättäen korkeintaan hieman pahennusta. Sen jälkeen, kun lehdissä on näytetty kuvia hukkuneista ihmisistä ja kerrottu pakolaisten hädästä, puheet turisteista kuulostaisivat jo enemmän kuin pelkästään mauttomilta. Tapahtumien edetessä nopeasti ja tilanteiden muuttuessa koko ajan on vaikea ottaa sitovasti kantaa asioihin. Kannan voi joutua muuttamaan jo seuraavana päivänä.

Siirtolaisia tai pakolaisia tai keitä he ovatkin tulee niin paljon, että yksittäisten tapausten käsitteleminen alkaa olla vaikeaa. Viranomaisten resurssit eivät kunnolla enää riitä. Mitä tehdään kymmenille tuhansille ihmisille, jotka odottavat päätöstä asiansa käsittelemiseksi? Jos turvapaikkoja ei myönnetä, miten ihmisille käy? Millainen prosessi heidän palauttamisensa on? Uskovatko ihmiset Euroopassa, että näitä ihmisiä oikeasti koskaan palautetaan? Mihin he jäävät asumaan?

Viimeisissä uutisissa on mainittu, että Suomen osuus siirtolaisista voisi olla 2000-3000 henkeä. Minkä ajan kuluessa? Jos siirtolaisia tulee koko ajan lisää, milloin otetaan seuraavat 2000-3000 henkeä? Tämän verran ihmisiä Suomeen tietysti mahtuu, vaikka määrä jouduttaisiin ottamaan useaan kertaan. Mutta entäpä, jos siirtolaisten virta jääkin pysyväksi ja kasvaa. Ulkomailla asuvat Eurooppaan pyrkijät saavat jo tänne muuttaneilta sukulaisiltaan ja tuttaviltaan tiedon, että hyvin menee, ja heidänkin kannattaa tulla. Siirtolaisten määrä lisääntyy ja yhä vain lisääntyy, kun ihmiset viestittävät entisiin kotimaihinsa, että tervetuloa. Kasvanut tarve lisää salakuljetusbisneksen tarjontaa, ja tarjonta lisää kysyntää, kun yrittäjät mainostavat palvelujaan. Ihmissalakuljetuksesta kehittyy jatkuvasti kasvava bisnes mafiajärjestöille.

Ollaan siis aika isojen kysymysten äärellä. Ja se saa mietteliääksi. Miten käy velkaisen valtion, kun rahaa menee yhä enemmän muuttobisnekseen liittyviin kuluihin? Joudummeko sanomaan lopullisesti hyvästi pohjoismaiselle hyvinvointivaltion mallille ja varautumaan siihen, että edessä on paluu luokkayhteiskuntaan. Ikävä kyllä, vihjeitä tähän suuntaan etenevästä kehityksestä on jo näkyvissä.

http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/julkisten-peruspalvelujen-leikkaus-nakyy-terveyseroina/2026209

Samaan aikaan, kun tuloerot kasvavat ja leipäjonot pitenevät ja köyhin osa kansasta syrjäytyy ja köyhtyy ja sairastuu, suomalaiseen yhteiskuntaan ajetaan sisään monikulttuurisuutta jonkinlaisena kaiken pelastavana rikkautena. Monikulttuurisuus taitaa kuitenkin vain kiihdyttää kansan jakautumista niihin, joilla menee hyvin, ja niihin, joilla ei mene hyvin.

Hajanainen paketti toisistaan yhä kauemmaksi ajautuvine yhteiskuntaluokkineen ei pysy kasassa ilman kuria. Monikulttuurinen luokkayhteiskunta vaatii toimiakseen poliisivaltion.

http://yle.fi/uutiset/toita_on_tarjolla_kaikille_halukkaille__tyottomyys_katosi_akkia_kokonaan_yhdelta_alalta_suomessa/8274271

Suomaiset osaavat kehittää maastaan poliisivaltion ilman monikulttuurisuuttakin, mutta monikulttuurisuus todennäköisemmin kiihdyttää kuin jarruttaa kehitystä tähän suuntaan.

”By its very nature every emerging police state seeks to harness both the power of the state and the people to its will. When calls are made for support of cryptic slogans such as war on crime, drugs, terrorism, hate, poverty, etc. what is really meant is "grant power to the state and applaud the rape of your freedom." In sum: multiculturalism is another program designed to create the subjects of a Police State Without Borders. When coupled with the "war on drugs" and "war on terrorism," Orwell's world of endless war is realized. It would be their world, their orders, and nothing new, for a lust for despotism is as old as mankind himself. ”

http://www.louisbeam.com/Multicul.htm
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: mks - pe 04.09.2015, 10:41:20
Ymmärrän, ettei asia kiinnosta, joten tämä tästä.

Kerrankin ymärrämme tasan samoin. Todellakin: Tämä tästä!

mks
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Faustinen - pe 04.09.2015, 11:08:00
Maailma on täynnä ihmisen nerokkuuden taidonnäytteitä, mutta silti emme kykene niin yksinkertaiselta kuulostavaan asiaan, kuin turvaamaan ihmisille edes perushyvinvointiin edellyttävät asiat. Miten sen kanssa pitäisi pystyä elämään, että maailmassa on niin paljon pahoinvointia? Mitä yksittäinen ihminen voi tehdä, tehdäkseen riittävästi, että voisi sen jälkeen ummistaa silmänsä kaikelta musertavan pahalta? Miten elää maailmantuskan kanssa?


Saattaa olla, että monet kysyvät tuota itseltään.  Siihen on kyllä selkeä vastaus kysymyksen muodossa. (ei pidä loukkaantua)

Mikä sinä olet kantamaan maailman tuskaa, etkö nyt nosta itseäsi turhan suurelle jalustalle.?

Tyydy siis osaasi, lunnon luomana ja anna luonnon hoitaa oma osansa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Vanha aatami - pe 04.09.2015, 11:24:14
Uutisissa esiintyvät tiedot kiihtyvästä pakolaisvirrasta Eurooppaan ja kaikesta, mitä siihen liittyy, sekä julkisuudessa esitetyt mielipiteet ja netissä tapahtuva keskustelu asiasta tuntuvat ahdistavilta. Tulee kiusaantunut olo. Olen miettinyt, onko se ehkä jonkinlaista myötähäpeää siitä, mitä kaikkea tähän ilmiöön liittyen kirjoitellaan.

Kirjoittelijoita voisi yrittää jakaa ryhmiin mielipiteittensä perusteella. Toista äärilaitaa edustavat aidosti julmat ja piittaamattomat ihmiset, jotka eivät suostu näkemään aitoa hätää siellä, missä sitä on. Mielipidekirjon toisessa päässä ovat itsepetoksen pilvilinnoissa liihottelevat kukkahattutädit ja muut idealistit, joilla ei näytä olevan halua eikä kykyä ymmärtää realiteetteja. Näiden ääripäiden väliin mahtuvat kaikki muut, jotka enemmän tai vähemmän ymmärtävät niin asioiden inhimillisen puolen kuin suuremman skaalan merkityksenkin.
.....
Ollaan siis aika isojen kysymysten äärellä. Ja se saa mietteliääksi. Miten käy velkaisen valtion, kun rahaa menee yhä enemmän muuttobisnekseen liittyviin kuluihin? Joudummeko sanomaan lopullisesti hyvästi pohjoismaiselle hyvinvointivaltion mallille ja varautumaan siihen, että edessä on paluu luokkayhteiskuntaan.
....

Hyvä kirjoitus Kopekilta ja oikeita huolia ja kysymyksiä.

Emme ole vielä edes tajunneet, että mikä prosessi nyt on käynnistynyt. Maailman pakolaisten määrä on parissa vuodessa kasvanut noin 20 miljoonalla ihmisellä (= Skandinavian väkimäärä). Eurooppaan tulvii nyt yli 100 000 pakolaista kuukaudessa eli 150 - 200 ihmistä tunnissa. Kyse on kirjaimellisesti kansainvaelluksesta. On selvää, että sotaa pakenevia on autettava miten pystytään, mutta nykykäytäntö eli makaaberi lottoarvonta, jossa joillekin järjestetään eurooppalaiset luksusolot, uudet vaatteet, asunnot, koulutus ja viihdykettä -  ja toiset (suuri enemmistö) torjutaan ja hylätään nälkään ja kuolemaan on moraaliton ja absurdi.

Minusta tuo mainitsemani kansainvaellukset vertaus on tilanteeseen sopiva. Vastaavan tilanteen analogiaa löytyy paljon 1500-vuoden takaisista kansainvaelluksista: Rooman suurvaltakunta hallitsi lähes koko nykyisen EU:n aluetta ja liikehditä sai alkunsa sodista mm. hunnien hyökkäys idästä Eurooppaan. Liikehdintä synnytti uusia konfliketeja, levottomuutta, Pax Romana päättyi ja johti mahtavan Rooman valtakunnan hajoamiseen ja tuhoon. Nyt natisee EU.


VA.

Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - pe 04.09.2015, 15:28:10
Maailma on täynnä ihmisen nerokkuuden taidonnäytteitä, mutta silti emme kykene niin yksinkertaiselta kuulostavaan asiaan, kuin turvaamaan ihmisille edes perushyvinvointiin edellyttävät asiat. Miten sen kanssa pitäisi pystyä elämään, että maailmassa on niin paljon pahoinvointia? Mitä yksittäinen ihminen voi tehdä, tehdäkseen riittävästi, että voisi sen jälkeen ummistaa silmänsä kaikelta musertavan pahalta?

Miksi pitäisi ummistaa silmänsä pahalta?



Jos maailmanmeno meinaa masentaa liikaa.

Mutta, vaikka voi ollakin vaikeaa olla tuntematta luissaan maailman tuskia, eihän se auta kuin ottaa järki käteen, ja ajatella, että oma paha olo ei paranna maailmaa yhtään, päinvastoin. Maailmantuskassa rypeminen levittää ympärilleen vain huonoa oloa ja toivottomuutta. On oltava toiveikas ja toimelias, niin tulos on taatusti parempi.

Ja tuo Faustisen vastaus on hyvä; mikä minä oikein luulen olevani, jos minun pitää huolehtia kaikesta?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: mks - la 05.09.2015, 08:17:00
Jos maailmanmeno meinaa masentaa liikaa.

"Säikkyivät isätkin ennen,
toki aikansa elivät"
   Eino Leino, Helkavirsiä

mks
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: hibiscus - la 05.09.2015, 08:23:44
Jos maailmanmeno meinaa masentaa liikaa.

"Säikkyivät isätkin ennen,
toki aikansa elivät"
   Eino Leino, Helkavirsiä

mks

Olisi mielenkiintoista tietää, mitä mks pyrkii tuolla vastauksellaan kertomaan. Luulen, että hän haluaa tuoda julki tuntevansa Eino Leinon runoutta.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Pate Nivalasta - la 05.09.2015, 09:15:09
Jos maailmanmeno meinaa masentaa liikaa.

"Säikkyivät isätkin ennen,
toki aikansa elivät"
   Eino Leino, Helkavirsiä

mks

Olisi mielenkiintoista tietää, mitä mks pyrkii tuolla vastauksellaan kertomaan. Luulen, että hän haluaa tuoda julki tuntevansa Eino Leinon runoutta.

Onko sinulla Hibiscus, kenestäkään tai yleensä mistään, mitään positiivista sanottavaa.

Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - la 05.09.2015, 09:28:59
Jos maailmanmeno meinaa masentaa liikaa.

Tuo oli tumma maammon marja
syntymässä säikähtänyt,
näki kauhut kaikkialla,
haltiat pahat havaitsi,
ei hyviä ensinkänä.

 Eino Leino
 Helkavirsiä
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: hibiscus - la 05.09.2015, 10:03:46
Jos maailmanmeno meinaa masentaa liikaa.

"Säikkyivät isätkin ennen,
toki aikansa elivät"
   Eino Leino, Helkavirsiä

mks

Olisi mielenkiintoista tietää, mitä mks pyrkii tuolla vastauksellaan kertomaan. Luulen, että hän haluaa tuoda julki tuntevansa Eino Leinon runoutta.

Onko sinulla Hibiscus, kenestäkään tai yleensä mistään, mitään positiivista sanottavaa.

On kyllä, mutta ei teistä maahanmuuttovastaisista ääliörasisteista. Teidän argumentaationne perustuu ennakkoluuloihin, somessa kiertävään disinformaatioon js typeryyteen.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: mks - la 05.09.2015, 13:10:44
Jos maailmanmeno meinaa masentaa liikaa.
"Säikkyivät isätkin ennen,
toki aikansa elivät"
   Eino Leino, Helkavirsiä
Olisi mielenkiintoista tietää, mitä mks pyrkii tuolla vastauksellaan kertomaan. Luulen, että hän haluaa tuoda julki tuntevansa Eino Leinon runoutta.

Toisinaan voi leikkiä kuvitelmalla, että hibiskuksella on jokin älyllinen konteksti tai koherentti maailma, josta lauseet pulppuavat. Katsotaanpa:

Edellä oleva voisi assosioitua tähän ...

"Ongelma on myös se, että risuhokissa jotkut varmaaan  kuvittelivat, että sinä olet älykäs ja tiedät paljon asioita. Täällä sinä olet profiloitunut ponnekkaista yrityksistäsi huolimatta täydeksi ääliöksi"

... jossa jälkimmäinen lause taas voisi linkkautua tähän  ...

"Tämä on minulle ajanvietettä ja seuraan välillä, kuinka osa väestä ärsyyntyy kommenteistani"

... ja tähän:

"Täällä om itsekeskeisiä jäseniä,  mutta on aivan sama huomauttaako vai ei sillä nämä herrat ovat olleet ärtyneitä jo syntymistään saakka. Niitä tomppeleita voi kiusata ihan huv9kseen"

Jos siis olettaisi, että nimimerkki hibiskuksen kuvitelmat omista motiiveistaan ovat oikeita, tarkemmalle erittelylle ei ole kysyntää, koska kiinnostus seniilin läskin huru-ukon pyrkimyksiin ei olekaan aitoa.

Jos taas olettaa, että kiinnostus on aitoa, keskustelukumppanin oman itsensä asemointi on niin harhainen, ettei tarkemmassa erittelyssä ole pragmaattisessa katsannossa mieltä.

Eli "keskustelu" hibiscuksen kanssa oli oikeasti loppuun käyty jo ennen tätä puheenvuoroa. Tältä osin päivän mietteet eivät poikenneet muista päivistä eikä tällaiseen mitään fiiliksiä kannata kiinnittääkään.

mks
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: hibiscus - la 05.09.2015, 15:13:32
mks on tavoilleen uskollinen ja toistaa itseään. Olen kyllä otettu hänen huomiostaan minua kohtaan ja siitä, että hän näkee vaivaa etsiä  jatkuvasti agendaansa sopivia lainauksia minun viesteistäni. Katkeroitunut miesparka.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - la 05.09.2015, 15:31:11
hibiscuksen postaukset vertautuvat ruikulipaskaan. hibiscus töräyttää kun ei pysty pidättelemään, mutta ei halua että töräyksiään kaivellaan. Se on sinänsä ihan ymmärrettävää.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Jaska Jokunen - to 10.09.2015, 00:34:43
Viimeisissä uutisissa on mainittu, että Suomen osuus siirtolaisista voisi olla 2000-3000 henkeä. Minkä ajan kuluessa?

Minäkään en ole motivoitunut avaamaan maahanmuuttoketjua luettavakseni.

Otetaan vähän perusasioita:

Ulkomaan kansalaisia asuu Suomessa noin 4 % (parisataatuhatta 5,4 miljoonasta). Suomeen muutetaan ensi sijassa perhesyiden perusteella, opiskelemaan ja tekemään työtä. Suurimmat ryhmät ovat venäläiset ja virolaiset. Suomen kansalaisuuden saaneita ulkomaalaistaustaisia lie lisäksi puolet ulkomaan kansalaisten määrästä. Varsinkin (venäläisten) kaksoiskansalaisuushakemusten käsittely on nyt ruuhkautunut. Ulkomaalaisten nettomuutto Suomeen on ollut 20000 hengen luokkaa vuodessa ja nyt turvapaikanhakijoiden vuoksi voimakkaassa kasvussa.

YK:n pakolaisjärjestön kautta otettavia kiintiöpakolaisia otettiin vastaan viime vuonna noin tuhat joista noin puolet Syyriasta. Kiintiöpakolaisia vastaanottavia maita on noin 25.

Kasvavan ryhmän muodostavat turvapaikanhakijat, Tänä vuonna Suomeen on jo saapunut 8000 turvapaikanhakijaa ja tänä vuonna arvioidaan tulevan  15000 -30000. Ensi vuodelle arvioidaan 50000. Viime vuonna turvapaikan hakijoita oli 3651, joista yli kolmannes sai myönteisen päätöksen. Eniten turvapaikan hakijoita Suomeen on nyt Irakista kun Eurooppaan kaikkineen on enemmän Syyriasta. Suuri osa irakilaisten turvapaikkahakemuksista Suomeen on hyväksytty. Myös afganistanilaisia ja somalialaisia turvapaikanhakijoita tulee paljon. Siis pääosin sodan ja muslimiterrorin uhreiksi joutuneita muslimeita. Pääasiallinen syy kasvuun Suomessa on lähtö- ja läpikulkumaissa pakolaisuuden valtavasti kasvaessa. Suurin turvapaikanhakijoiden vastanottajamaa Euroopassa on Saksa joka odottaa tänä vuonna 800000 turvapaikanhakijaa. Suomalainen sosiaaliturva ei ole eurooppalaisittain korkea, mutta kyllä se turvapaikanhakijoiden lähtömaille pärjää ja Suomi on ollut turvallisen maan maineessa.

PS. Se 2000-3000 olisi Suomen osuus nyt Kreikassa, Italiassa ja Unkarissa olevien pakolaisten uudelleensijoituksesta Euroopassa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Reinholdt JR - to 10.09.2015, 06:29:36
Jos maailmanmeno meinaa masentaa liikaa.

"Säikkyivät isätkin ennen,
toki aikansa elivät"
   Eino Leino, Helkavirsiä

mks

Hienoa !
.............

Sitten Intialaisittain:


Hyväile silmilläsi värejä, jotka kareilevat
kauneuden virrassa,
on turhaa yrittää ottaa niitä kiinni.
Intohimosi ajaa takaa pelkkää varjoa,

Elämänkieliäsi jännittää vain musiikki.
Viiniä jota jumalat juovat kokouksissaan
ei voi mitata, ei koskettaa.

Se on juoksevissa puroissa,
kukkivissa puissa,
hymyssä joka tanssii tummien silmien kulmissa.
Nauti siitä, täysin vapaana.


..........

Tähtitaivaan runot Intialainen Rabindranath Tagore (1861-1941)
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: hibiscus - to 10.09.2015, 10:11:16
En tunne maailmantuskaa, vaikka sytytinkin muutmaan uuniin tulet, että yölläkin olisi lämmintä. Tuolla niityllä vaihdetaan sähkötolppia ja viritetaaään ilmakaapelia vanhojen lankojen tilalle. Aina, kun oli kunnon tuuli, langat sotkeutuivat yhteen ja kaupungista oli tilatttava kommanado kolmekin kertaa päivässä. Nyt asiaan tulee korjaus. Sähkökatkos kestää pari päivää päivisin. Vaikka ympäristön kannalta saattaa olla haitallista, että lämmitän nyt puilla, niin pienhiukkaspäästöt eivät minua nyt vaivaa. On mukava kuunnella, kun tulet palavat uuneissa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - to 10.09.2015, 16:51:37
^ Pienhuikkanen sille!

Tuskasta puheen ollen, olen aina ollut kärsimysteorian kannattaja, ja niin näyttää olevan Nietzschekin. Ku muutkii, ni minäkii; seuraa siteeraus:

"Jos te ette halua pitää omaa kärsimystänne hetkeäkään vaivoinanne, ja jos te torjutte aina jo etäältä kaiken mahdollisen onnettomuuden, jos kärsimys ja mielenmurre yleensä tuntuu teistä pahalta, vihattavalta, tuhottavalta, olemassaolon tahralta: silloin teillä on sydämessänne mukavuuden uskonto! Oi kuinka vähän te tiedättekään ihmisen onnesta, te mukavuutta rakastavat ja säyseät! - sillä onni ja onnettomuus ovat sisarukset ja kaksoset, jotka kasvavat yhdessä tai, kuten teissä, jäävät yhdessä pieniksi"

Tuossa Nietzche oikeastaan kehoittaa olemaan ottamatta huikkasia suruun, mutta siinä kiteytyy kärsimysteoria.

(En tarkoita, että maailmanongelmat ovat siis ok, mutta henkilökohtaisesti kärsimyksenkin voi ottaa ilolla vastaan..)
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - to 10.09.2015, 18:49:35

MM tällainen juttu on höttöä: http://jatkumo.net/index.php?topic=14.msg31020#msg31020. En pysty perustelemaan heittoa mitenkään. Osa ajatelmista voi olla ihan napakoita, vaikka käsittelyssä olevat asiat olisi laajoja.

Höttöheittoja suosin, sillä ne avaavat sopivasti ajattelua. Minusta ajattelua tulisi jalostaa, ja jos jokin toimii tässä suhteessa, niin harjoitteista ei voi tehdä mitään suurempaa, eikä niihin tarvitse liittyä suurempaa perustelua. Osa heitoista voi olla jotenkin osuvia, minkä olen huomannut myöhemmässä vaiheessa elämästä lisää hoksatessa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: a4 - to 10.09.2015, 20:01:02

MM tällainen juttu on höttöä: http://jatkumo.net/index.php?topic=14.msg31020#msg31020. En pysty perustelemaan heittoa mitenkään. Osa ajatelmista voi olla ihan napakoita, vaikka käsittelyssä olevat asiat olisi laajoja.

Höttöheittoja suosin, sillä ne avaavat sopivasti ajattelua. Minusta ajattelua tulisi jalostaa, ja jos jokin toimii tässä suhteessa, niin harjoitteista ei voi tehdä mitään suurempaa, eikä niihin tarvitse liittyä suurempaa perustelua. Osa heitoista voi olla jotenkin osuvia, minkä olen huomannut myöhemmässä vaiheessa elämästä lisää hoksatessa.
linkkaamasi ajatelman perustelut voisi kenties jopa löytää jos niitä haluaisi hiukan analysoida:
miksi rotta on viisaampi?
miksi kaikki syyt uppoamiseen laivan mukana olisi tyhmempää?
miksi ihmislajille on kehittynyt voimakas taipumus myös uhrautumiseen (http://www.scientificamerican.com/article/forget-survival-of-the-fittest/) ja löytyykö rotiltakin sitä (http://www.scientificamerican.com/article/jailbreak-rat/)?
tarkoititko että "höttöheittoja suosin, sillä ne avaavat sopivasti ajattelua" koska niillä tarkoituksellisesti sekoitettaisiin ja rikottaisiin selkeämpään ajatteluun pyrkivää ajattelua ja keskustelua?
vai onko kyse puhtaasti taiteellisesta tavasta maalailla alitajuisia mielen näkymiä ilman analyyttista otetta?
tähän tyyliin?:
yks pollock kovalla peellä. (https://byronsmuse.files.wordpress.com/2014/03/pollock-1.jpg)

aivopuoliskothan ovat jakautuneet luovaan ja analyyttiseen puoleen. olisiko tehokkainta hyödyntää koko aivokapasiteettia?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - to 10.09.2015, 20:15:08

A4. Sulle on vastailematta vähän enemmänkin. MM foorumin ylläpitoon liittyviä kysymyksiä.

Nyt ei voi oikein syventyä, Sorry  :-\ Kirjoittelen lähinnä omia höpinöitä tauolla.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Taha Islam - to 10.09.2015, 20:35:29
Hiukan junamatkailua Keski-Euroopassa ja junan ikkunasta nähdyn perusteella voin hyvin uskoa, että täällä on sekä tilaa että resursseja pakolaisille.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: a4 - to 10.09.2015, 22:47:18

A4. Sulle on vastailematta vähän enemmänkin. MM foorumin ylläpitoon liittyviä kysymyksiä.

Nyt ei voi oikein syventyä, Sorry  :-\ Kirjoittelen lähinnä omia höpinöitä tauolla.
älä hyvä mies stressaa mulle vastailemisesta. tämä on vain harrastus ja rentous on voimaa urheilussakin.
ei tehdä tästä hienosta foorumista ja henkireiästä liian tiukkapipoista suorituspainekattilaa. :)
vastailet omaan tahtiin ja sopivissa fiiliksissä. niin minäkin.
näkkärin puolella kokeilin kiihkeämpääkin otetta mutta eipä ole enää näkkäriäkään. :D

itseäni lähinnä kiinnostaa tuo tulokulmasi ajatteluun. en ihan heti ymmärrä sitä. mikä johtuu ihan omasta ymmärryksestäni. huomaan helposti tunteiden voimalla luiskahtavani jopa aliarvioivaan asennoitumiseen asiassa jota en heti ymmärrä. sori jo etukäteen kun niin taas pääsee käymään jossain kohtaa.

tiedän kuitenkin päässeeni omilla höpinöilläni sinunkin alitajuntaan muhimaan. muhahaa! :)

fiilikset on silti pelokkaat mutta toiveikkaat - äsken seuraamani a-studion jälkeen
 http://areena.yle.fi/1-2449681
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Faustinen - pe 11.09.2015, 16:33:50
^ Pienhuikkanen sille!

Tuskasta puheen ollen, olen aina ollut kärsimysteorian kannattaja, ja niin näyttää olevan Nietzschekin. Ku muutkii, ni minäkii; seuraa siteeraus:

"Jos te ette halua pitää omaa kärsimystänne hetkeäkään vaivoinanne, ja jos te torjutte aina jo etäältä kaiken mahdollisen onnettomuuden, jos kärsimys ja mielenmurre yleensä tuntuu teistä pahalta, vihattavalta, tuhottavalta, olemassaolon tahralta: silloin teillä on sydämessänne mukavuuden uskonto! Oi kuinka vähän te tiedättekään ihmisen onnesta, te mukavuutta rakastavat ja säyseät! - sillä onni ja onnettomuus ovat sisarukset ja kaksoset, jotka kasvavat yhdessä tai, kuten teissä, jäävät yhdessä pieniksi"

Tuossa Nietzche oikeastaan kehoittaa olemaan ottamatta huikkasia suruun, mutta siinä kiteytyy kärsimysteoria.

(En tarkoita, että maailmanongelmat ovat siis ok, mutta henkilökohtaisesti kärsimyksenkin voi ottaa ilolla vastaan..)


Tunteakseen onnen, pitää tuntea epäonni. Ollakseen onnellinen, pitää osata olla myös onneton.

Elämä on se mikä tuo mukanaan kaiken, eikä se ehdottomuudessaan kysy, oletko onnellinen, tai onneton.

Kärsimyksestä, ei mielestäni, ole mitään syytä iloita, sen voi ottaa vastaan, tai eihän sitä kysytä, otat sen vastaan. Kärsimyksen voi kuitenkin unohtaa, ei ole mitään tarvetta jatkaa sitä tunteen kautta ajatuksen tasolle.

Tunteet ruokkivat tunteita, kun olet tuntenut jotain, etsit uudelleen samaa tunnetta. Elämä on elämää, kun se tuntuu ja se mikä tuntuu saattaa olla tuskaa, tai rakkautta.

Mieleen jää se mikä on tuonut tunnetta, ne eivät kuitenkaan ole nyt, sillä nyt on vain se mikä on nyt.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Jaska Jokunen - la 12.09.2015, 01:25:07
MM tällainen juttu on höttöä: http://jatkumo.net/index.php?topic=14.msg31020#msg31020 (http://jatkumo.net/index.php?topic=14.msg31020#msg31020). En pysty perustelemaan heittoa mitenkään. Osa ajatelmista voi olla ihan napakoita, vaikka käsittelyssä olevat asiat olisi laajoja.
Asiaansa kertomattomat höttöheitot kuten ylle lainattu eivät avarra lukijan ajatusta. Kirjoittajat tuntien on myös ennakkokäsitys, ovatko avaamisen arvoisia linkit, joista ei ole mitään asiallista sanottavaa, ovat pelkkinä katsojien kutsuina.

Mainostettu "pieni ajatelma" olisi enemmän ajatelma, jos se olisi kiteytetty, jätetty ajatuksen sotkevat pulinat pois. "Rotat jättävät hukkuvan laivan, ymmärtävät elossa säilymisen arvon."
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Jaska Jokunen - la 12.09.2015, 01:33:49

Islam ei kykene ratkomaan ongelmia maissaan ja levittää ne meillekin.

(Hänelle jolle Islam ei ole toimija: islam edellä tarkoittaa islamiin nojaavia muslimeja. Ylipäätäänkin uskonnon arvo punnitaan sen hedelmillä. Uskonto, joka ei ole estääkseen pahaa, ei ole hyvä.)
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Toope - la 12.09.2015, 01:47:41
Hiukan junamatkailua Keski-Euroopassa ja junan ikkunasta nähdyn perusteella voin hyvin uskoa, että täällä on sekä tilaa että resursseja pakolaisille.

Mutta onko tilaa kulttuurille, jota edustavat?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Faustinen - la 12.09.2015, 09:44:18
Hiukan junamatkailua Keski-Euroopassa ja junan ikkunasta nähdyn perusteella voin hyvin uskoa, että täällä on sekä tilaa että resursseja pakolaisille.

Mutta onko tilaa kulttuurille, jota edustavat?

Suomen resussit tulevat työstä, elämmehän tuonnista ja viennistä.

Metsät ovat raaka-ainelähde jota on, turvettakin jonkun verran, aika runsaasti.

Muuten ei ole sen kummempia resusseja, tuontienergia ja se miten saadaan kaupaksi omia tuotteita on se resussi.

Mutta eihän vientiinkään tarvitse sen enempää saada aikaan, kuin mitä tuodaan. Omavaraisuusaste ei varmaan ole kovin korkealla energiasektorilla, eikä ilman öljyntuontia taitasi olla edellytyksiä kovinkaan suuriin ihmismääriin, täällä napapiirin rajoilla.

Harvassa paikassa näin pohjoisessa, yleensä viljellään juuri mitään.

Niin onko tilaa erilaisille kulttuureille, miksei olisi, mutta siinäkin on rajansa. Jotenkin tuntuu, että puhuttaessa kulttuurista siihen ympätään uskontokulttuuri ja sen uskonnon voisi hylätä kokonaan. Tapakulttuurit kuitenkin ovat joustavia ja lapset omaksuvat ympäristönsä tapoja.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Taha Islam - la 12.09.2015, 12:03:02
Mutta onko tilaa kulttuurille, jota edustavat?

Oikeastaan se menee niin, että maailmassa ei ole tilaa eurooppalaisille, jotka käyttävät leijonanosan resursseista ja kiertelevät ryöstämässä planeettaamme.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - la 19.09.2015, 13:30:41
Vietin marttakerhotukiota. Hanat, tuskialtaat, teräskuorinen kiuas ym. kiiltelevät etikkakäsittelyn jäljiltä. Myös saunanoven lasit kirkastuivat, kun kalkkijäämät lähtivät etikalla pyyhkimällä. Halpa ja myrkytön siivousaine. Onhan tuo etikan taika ollut tiedossa, mutta en vain ole aiemmin jostain syystä tullut tähän asiaan testanneeksi. Toimii.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - la 19.09.2015, 13:43:06
Olen käyttänyt etikkaa siivouksessa aina. Toisaalta, jos asiasta tietäisivät riittävän monet, niin etikan hinta olisi luultavasti toinen. :)
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - su 20.09.2015, 15:44:04

Kahvi maistuu parhaiten matkalla huoltoasemilla. Eilen oli päivä, jolloin myös kotikahvi maistui erityisen hyvältä. Ihme juttu. Join melko paljon. Aiheutti yliterävöitymistä. Nykyään kahvi vaikuttaa aika piristävästi.

Lisäksi kirjoittelin puolukan siivoilun lomasta aforismeja. Syntyi aika monta. Siis 18. Oli fiilis, että ajatuksiin todellakin voisi upota rajattomasti. Kirjoittelu osaltaan piristi, ja vähän jopa liikaa. Melkoinen päivä.

Taas kahvit porisee, ja kiva tuoksu valtaa kämpän.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: hibiscus - su 27.09.2015, 19:25:24
Ei parhaat mahdolliset. Rakas naiseni lähti takaisin Suomeen töihin. Kaksi viikkoa oli ihanaa nukkua samassa vuoteessa. Nyt otin tuikun murheeseen,  mutta kyllä se siitä. Keskiviikkona tulen Suomeen hoitamaan asioitani ja tapaamaan lapsiani ja naistani.

.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Toope - ma 28.09.2015, 01:48:44
Mutta onko tilaa kulttuurille, jota edustavat?

Oikeastaan se menee niin, että maailmassa ei ole tilaa eurooppalaisille, jotka käyttävät leijonanosan resursseista ja kiertelevät ryöstämässä planeettaamme.

Tuskinpa Eurooppa siten tarvitsee lisää väkeä, kun sitä on jo liiaksikin?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Taha Islam - ma 28.09.2015, 07:52:04
Tuskinpa Eurooppa siten tarvitsee lisää väkeä, kun sitä on jo liiaksikin?

Onko liiaksi ihmisiä?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Taha Islam - pe 02.10.2015, 08:47:15
Ojensin Homman moderaattoria ja kirjaimellisesti laskin minuutteja banniin. Minuuttien sijaan meni muutama tunti. Sananvapauden nimissä tietenkin.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Lenny - pe 02.10.2015, 09:01:07
Ojensin Homman moderaattoria ja kirjaimellisesti laskin minuutteja banniin. Minuuttien sijaan meni muutama tunti. Sananvapauden nimissä tietenkin.

Miksi Taha jahtaat sinttejä kun voit mennä kunnon kalaan? https://www.stormfront.org/forum/index.php

Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - pe 02.10.2015, 11:35:10

Mää mussutan suklaata.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: socrates - pe 02.10.2015, 21:21:55
Ojensin Homman moderaattoria ja kirjaimellisesti laskin minuutteja banniin. Minuuttien sijaan meni muutama tunti. Sananvapauden nimissä tietenkin.

Miksi Taha jahtaat sinttejä kun voit mennä kunnon kalaan? https://www.stormfront.org/forum/index.php

Taha tekisi pahaa jälkeä tuolla.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Taha Islam - pe 02.10.2015, 22:04:16
Ojensin Homman moderaattoria ja kirjaimellisesti laskin minuutteja banniin. Minuuttien sijaan meni muutama tunti. Sananvapauden nimissä tietenkin.

Miksi Taha jahtaat sinttejä kun voit mennä kunnon kalaan? https://www.stormfront.org/forum/index.php

Taha tekisi pahaa jälkeä tuolla.

Kuulun itsekin vähemmistöön, koska olen valkoinen, joten tuohan sopii kuin nakutettu.

Mutta oikeasti? Islam käytännössä kieltää tuollaisessa porukassa liikkumisen. Kielenkäyttö on niin vastenmielistä ja alatyylistä, että sitä ei pidä edes kuunnella/lukea.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Lenny - la 03.10.2015, 05:59:24
Ojensin Homman moderaattoria ja kirjaimellisesti laskin minuutteja banniin. Minuuttien sijaan meni muutama tunti. Sananvapauden nimissä tietenkin.

Miksi Taha jahtaat sinttejä kun voit mennä kunnon kalaan? https://www.stormfront.org/forum/index.php

Taha tekisi pahaa jälkeä tuolla.

Kuulun itsekin vähemmistöön, koska olen valkoinen, joten tuohan sopii kuin nakutettu.

Mutta oikeasti? Islam käytännössä kieltää tuollaisessa porukassa liikkumisen. Kielenkäyttö on niin vastenmielistä ja alatyylistä, että sitä ei pidä edes kuunnella/lukea.

Oikeasti. Siellä on yli 11 miljoonaa viestiä, mukaan mahtuu monenlaista. Uskon vilpittömästi, että ne poliittisesti korrektimmatkin hommalaiset saavat vaikutteensa juuri tuollaisesta porukasta. Itse lurkin siellä nimellä Kalervonpoika.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Taha Islam - la 03.10.2015, 10:38:47
Oikeasti. Siellä on yli 11 miljoonaa viestiä, mukaan mahtuu monenlaista.

Seura tekee kaltaisekseen. Ihminen mukautuu sosiaalisen paineen alla tekemään kompromisseja ja konventioita. Tuolla palstalla on niin vaaralista ja vastenmielistä porukkaa, että jätän sen niille, joilla on vahvempi iman - eikä pieniä lapsia.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - ti 06.10.2015, 12:23:07

Flunssa tuli sunnuntai-illasta. Alkoi nenän vuotamisella. Eilen vähän kuumetta. Hetkellinen kuumeen nousu sai hampaat kalisemaan illalla.

Flunssa tarjoaa kivan olotilamatkailun. En ole koskaan pitänyt sairastelua kovin negatiivisena. Siis näitä kuumetauteja tms. Olo oli eilen kuin humalassa. Kehon kaikki lihakset tuntui kivasti, koska mitään kipukynnystä ei selkeästi ylittynyt. Päänsärky ajoittain epämukavan puolella.

Miksihän flunssaan suhtaudutaan niin kielteisesti? Ihme järjestelyjä työpaikoilla jne. Onko kaiken oltava niin järjestyksessä, ettei flunssa saisi tehdä mitään sekoitusta tavalliseen?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ti 06.10.2015, 13:01:18
Inhoan flunssia, koska jo hyvin lieväkin flunssa aiheuttaa tympeän olon. Nuorempana olin vähän väliä flunssasta ja se sotki niin työasioita kuin muutakin elämää.

Ärsytävintä flunssassa on epävarmuus; milloin voi alkaa treenata, milloin pärjää töissä eikä tartuta muita. Kovan kuumeen nostava tauti on selkeämpi podettava.

Flunssa on kremppojen pohjamutaa, ei sillä voi edes brassailla.

Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Lenny - ti 06.10.2015, 13:05:49
Ärsytävintä flunssassa on epävarmuus; milloin voi alkaa treenata, milloin pärjää töissä eikä tartuta muita. Kovan kuumeen nostava tauti on selkeämpi podettava.

Aktiiviaikoinani tein sellaisen päätöksen, että joko sitä pystyy juoksemaan tai sitten ei. Kokeilemalla selviää. Fiiliksiin ei kannata sinänsä luottaa, koska ne nyt on mitä sattuu.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - ti 06.10.2015, 13:16:50



Miksihän flunssaan suhtaudutaan niin kielteisesti?

Jos on sellaisessa työssä, missä ei ole mahdollista ottaa sijaista sairauslomanajaksi, on sairastaminen vain kamala riesa. Kukaan muu ei tee töitäsi, joten on mentävä sairaana töihin, tai sitten sairauden jälkeen tehdä niskalimassa ylitöitä jne. Eikä se sairastaminen helpottanut yhtään kotiäitinäkään, itseasiassa sairastaa ei voi enää senkään vertaa, kuin työaikana. Siinä hommassa etenkään ei tunneta sairauslomia, vaan on pakko painaa pääkolmantena jalkana vaikka 39 asteen kuumeessa.

Sairastelussa ei siis ole minun vinkkelistäni mitään hyvää. Sairastelusta "nautin" viimeksi lukioaikana.

Niin, ja parantumista Juhalle, jos sitä nyt edes toivot :)
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ti 06.10.2015, 13:40:06
TSS tuossa kiteytti flunssan ongelmia työyhteisön kannalta.
Jos on loputtomassa flunssakierteessä, voi saada jo epäilyjä sairauslomien tarpeellisuudesta. Ja hoitotöissä flunssan tartuttaminen hyvin heikkokuntoiseen potilaaseen voi olla kohtalokasta.

Tolkuton flunssailu on todella epämiellyttävä vaiva.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - ti 06.10.2015, 14:26:22
Niin, ja parantumista Juhalle, jos sitä nyt edes toivot :)


Kiitos.

Paranemista tietysti toivon, sillä ei flunssakaan yksinomaisena ole kovin kaksista. Vaihteeksi käy minun tapauksessa. Ei vakiduunia. Puolukkametsä jää vähäksi aikaa väliin. Jäi kunnon apaja, jos sitä ei saa korjattua, niin se harmittaa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - ti 06.10.2015, 17:38:21
Olen nyt muutaman päivän ajan tarkkaillut elämää "pahan valtakunnassa" (joidenkin näkemyksen mukaan), ja monenlaisia ajatuksia on tullut mieleen. Erinäisten kömmähdysten (teen ehkä pienen blogikirjoituksen aiheesta myöhemmin) takia ei ole ollut tilaisuutta istua kirjoittelemaan havainnoista ja niiden herättämistä ajatuksista.

Kuuntelin sattumalta ennen reissua radiosta ohjelman, jossa suomalainen Yhdysvalloissa 18 vuotta asunut tutkija-professori arvioi uutta asuinmaataan monikulttuurisuuden näkökulmasta ja vertasi sitä Euroopan maihin ja Kanadaan. Hänen näkemyksensä mukaan amerikkalainen idea on ihmisten sulauttaminen osaksi yhteistä amerikkalaista kulttuuria, jonka kaikkien oletetaan omaksuvan. Tämän pinnallisen kaikille yhteisen kulttuurin alapuolella jokaisella voi olla omia henkilökohtaisia kulttuurillisia ja uskonnollisia tapojaan. Euroopassa ja Kanadassa - professorin mielestä - yhteisiin arvoihin sosiaalistamista ei tapahdu samassa määrin, mikä johtaa etnisten ryhmien henkiseen ja kulttuurilliseen eristäytymiseen ja mahdollisiin konflikteihin. Syntyy "etnoslummeja" ja muita kielteisiä ilmiöitä. Syrjäytyminen periytyy sukupolvelta toiselle.

Professorin näkemykset (kaksi viimeistä lausetta ovat omia lisäyksiäni) pitävät todennäköisesti paikkansa.

Kirjoittelen tätä $163 (n.145€) maksaneella Chromebookilla, jonka ostin hätävaraksi, kun pelkällä Microsoft halpiskännykällä netin käytöstä ei tullut mitään. Ärsyttävimpiä piirteitä tässä on delete-napin puuttuminen. Se on nimittäin eniten käyttämiäni nappeja tekstinkäsittelyssä. Alt (plus... en saa kirjoitettua tätä merkkiä) backspace yhdistelmällä delete-nappia voi simuloida joissakin tapauksissa, mutta ei esimerkiksi nyt. Toinen epämiellyttävä tekstinkäsittelyyn liittyvä puute on kunnollisen oikeinkirjoituksen tarkastamisen puute, joka minunlaiselleni virheiden tekijälle olisi välttämätön. Chromebookissahan ei voi käyttää ulkopuolista tekstinkäsittelyohjelmaa kuten Open Officea, joissa ominaisuus on.

Mutta kun halvalla ostaa, niin kaikkea ei voi saada.

P.S. Somalien "maailmanvalloitus" näkyy täälläkin. Naispuoliset somalit ovat pukeutuneet samanlaisiin "huntuihin" kuin Suomessakin. Oleellinen ero on se, että täällä heitä näkyy työtä tekemässä. Autovuokraamossa somalitytöt ajoivat autoja pesusta parkkihalliin, josta asiakkaat niitä valitsivat. Tässä näkyy ilmeisesti oleellinen ero Suomen ja USA:n monikulttuurisuuspolitiikan välillä. Suomessa harvat tekevät työtä ja elättävät maksamillaan veroilla ne, jotka eivät kelpaa työhön. USA:ssa useammat kelpaavat työhön ja tekevät työtä ja elättävät siten itsensä pienillä tai suuremmilla palkoillaan. Vapaamatkustajiksi haluavat joutuvat kustantamaan matkustamisensa kerjäämällä. Järjestelmä on aika ankara. Työtä tekemässä näkyy "tapauksia", jollaisilla Suomessa ei olisi juuri mhdollisuuksia saada työtä ainakaan asiakaspalvelutehtävissä. "Palvelu" nyt sitten on mitä on, mistä tulee tavallaan oma rento meininkinsä, jos asian näin haluaa nähdä.

Mainitaan nyt vielä alue, jossa näitä "havaintojani" olen tehnyt. Se on Microsoftin kotiseutua. Käväisin katsomassa itse "päämajaakin". Nyt on jo kuitenkin suunta kohti itää. Yhteiskunnallisten ilmiöiden tarkkailu jatkuu...
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: CE-hyväksytty - pe 09.10.2015, 12:43:44
Plane bomb Putin explosion passport route
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - su 18.10.2015, 22:21:49
"Reissu" alkaa olla ohi. Kirjoittelen tätä Seattlen lentokentällä lennon lähtöä odotellessani. Auton mittariin kertyi yli 4000 mailia eli yli 6600 kilometriä (en nyt muista tarkkoja lukuja). Kunhan aikaa kuluu, ehkä havainnot jäsentyvät. Luokkayhteiskunta, poliisivaltio, tämän tyyppisiä ajatuksia risteilee mielessäni. Onhan se tietysti paljon muutakin. Jotain alkaa miettiä, kun näkee tavallisen oloisia ihmisiä sateessa istumassa jalkakäytävällä lappu kädessä, jossa lukee "anything helps".

Palaan asiaan... (nyt täytyy mennä koneeseen)
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Toope - ma 19.10.2015, 00:56:30

P.S. Somalien "maailmanvalloitus" näkyy täälläkin. Naispuoliset somalit ovat pukeutuneet samanlaisiin "huntuihin" kuin Suomessakin. Oleellinen ero on se, että täällä heitä näkyy työtä tekemässä. Autovuokraamossa somalitytöt ajoivat autoja pesusta parkkihalliin, josta asiakkaat niitä valitsivat. Tässä näkyy ilmeisesti oleellinen ero Suomen ja USA:n monikulttuurisuuspolitiikan välillä. Suomessa harvat tekevät työtä ja elättävät maksamillaan veroilla ne, jotka eivät kelpaa työhön. USA:ssa useammat kelpaavat työhön ja tekevät työtä ja elättävät siten itsensä pienillä tai suuremmilla palkoillaan. Vapaamatkustajiksi haluavat joutuvat kustantamaan matkustamisensa kerjäämällä. Järjestelmä on aika ankara. Työtä tekemässä näkyy "tapauksia", jollaisilla Suomessa ei olisi juuri mhdollisuuksia saada työtä ainakaan asiakaspalvelutehtävissä. "Palvelu" nyt sitten on mitä on, mistä tulee tavallaan oma rento meininkinsä, jos asian näin haluaa nähdä.

Onko tuo sitten lopulta vähän "terveempi" yhteiskunta, jos kerran somalitkin tekevät töitä...? Tarkoitan sitä, että kaikillahan on periaatteessa velvollisuus elättää itsensä. Ehkä meidän yhteiskunnassamme on ongelma siinä, että on helpompi antaa yhteiskunnan elättää?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - ti 27.10.2015, 21:05:53
Entisen näkökulman ylläpitäjät voisivat oikeastaan poistaa otsikkosivun. Nyt se näkyy Googlessa.

Yhdentoista vuoden aikana, jolloin NK:lle kirjoittelin, kehittyi niin piintynyt tapa kirjoittaa Googleen sana "näkökulma", että en ole vieläkään päässyt siitä eroon. Olen käynyt ties kuinka monta kymmentä kertaa hajamielisyyksissäni katsomassa "toiminta on loppunut" -sivua. Tänäänkin jo pari kertaa. Alkaa vähitellen ärsyttää.

Fiilikset ja päivän mietteet. Hmm, mitähän muuta ketään kiinnostamatonta keksisi.

Olen kirjoitellut muistelmia "varhaisilta vuosilta". Lähteenä käytän päiväkirjojani, joiden tekstistä saan jonkinlaisen mitä-missä-milloin rungon. Sen päälle lisään yksityiskohtia, joita tulee mieleen. Sepustus on pitkä ja tylsä. Tuntuu, ettei mitään, minkä muisti mieleen tuo, raski jättää mainitsematta. Tämä on tietysti täysin väärä tapa kirjoittaa. Tarkoitus onkin tehdä kirjoitelmasta jonkinlainen karsittu ja tiivistetty versio, mahdollisesti useampiakin eri tarkoituksiin. Päähankkeena on erään ihastusmistarinan kertominen vähän samaan tyyliin kuin eräässä toisessa kertomuksessani "Aalloilta", jossa muutin tarinan henkilöiden nimet ja sijoitin sen kartasta etsimääni paikkaan toisella puolella valtamerta.

http://keitele.blogspot.fi/

Tämän tarinan kohdalla tein kesällä hurjan tempun. Sattuman oikusta asiat olivat kehittyneet niin, että minulla oli tilaisuus tavata tarinassa mainitut tytöt - nyt "hieman" vanhempana. Kun tiesin tämän, annoin blogin osoitteen heille. En tiedä, ovatko he lukeneet sitä. Se jäi hieman vaivaamaan. Koko jutun idea oli saada vihdoin ja viimein "sanotuksi" se, mikä kauan sitten jäi sanomatta.

Nyt kehitteillä olevassa toisessa tarinassa idea on sama. Senkin osoite on tarkoitus luovuttaa päähenkilölle mahdollisten riskien ja seurausten uhallakin. Päähenkilö odottaa juttua, mutta ei ehkä arvaa, millainen se tulee olemaan. Tai mistä minä tiedän. Jutusta joka tapauksessa tulee käymään ilmi, että olin aikoinaan äärimmäisen ihastunut häneen, ja tällä ihastumisella oli välillisesti erittäin suuri vaikutus koko myöhempään elämääni ja siihen, mitä olen nyt. Yksi asia johti toiseen asiaan ja se kolmanteen. Näinhän se menee.

Tarinasta on tultava riittävän tiivis ja mielenkiintoinen, jotta päähenkilö vaivautuu lukemaan sen.

On oikeastaan aika hullua, että käytän kymmeniä tai satoja tunteja kirjoittaakseni tarinan ja muokatakseni sen, jotta yksi ainoa henkilö lukisi sen. Ja entä, jos hän ei luekaan sitä? Tai lukaisee ja toteaa, että jaahah.

No turhaa työtähän kaikki on.

Tässä pieni kokeilu. Teksti on vielä kömpelöä ja karkeaa. Paikka on Helsinki, mutta lopullisessa versiossa se tulee olemaan jokin muu. Ehkä amerikkalainen kaupunki, vai olisiko eurooppalaisessa sittenkin enemmän tunnelmaa. Lopullista päähenkilön nimeä en ole vielä päättänyt.

http://spottihotti.blogspot.fi/
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ke 28.10.2015, 22:15:33
Uimahallimummo oli taas pitkästä aikaa kimpussa. Onneksi oli tärkeä meno, mihin vetoamalla pääsin näppärästi hänestä eroon.

Ei mene hyvin, kun vain haudan partaalla olevat pildet ovat meikäläisestä kiinnostuneita.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - to 05.11.2015, 22:13:10

To 05.11.2015, 22:11:46
Sivu luotiin 0.016 sekunnissa. 8 kyselyä tietokannasta.

Vaikuttaa melko suorituskykyiseltä hotellipaikalta.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Vanha aatami - to 05.11.2015, 22:16:35
Uimahallimummo oli taas pitkästä aikaa kimpussa. Onneksi oli tärkeä meno, mihin vetoamalla pääsin näppärästi hänestä eroon.

Ei mene hyvin, kun vain haudan partaalla olevat pildet ovat meikäläisestä kiinnostuneita.

Otan osaa!
Yritä naamioitua muslimiksi.

VA.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - ma 09.11.2015, 17:09:39
Pian juhlimme mieheni karonkkaa. Kuulostaa ehkä itsekkäältä, mutta aion mielessäni juhlia myös itseäni tästä saavutuksesta, että olen jaksanut nämä vuodet. Voin kuvitella, että jos mieheni mainitsisi juhlapuheessa, että myös vaimoni olisi ansainnut tällaiset juhlat siitä hyvästä, miten on jaksanut hoitaa pienet lapsemme ja kodin lähes kaiken itsenäisyytensä uhraten, monet vieraat ajattelisivat tämän olevan pieni säälin sekainen tunnustus ihmiselle, joka ei ole muutamaan vuoteen tehnyt yhtään mitään.

Nämä ovat olleet elämäni parhaimpia vuosia, mutta myös rankimpia. Pienten lasten äiti voi välillä jäädä todella yksin, kaiken ulkopuolelle. Se että pian lähden työelämään ja saan langettaa lasten kasvatusvastuuta enemmän muille, tuntuu samaan aikaan ihanalta että kamalalta, mutta kuitenkin siltä, että saan palata lepokotiin töihin..
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - ma 09.11.2015, 17:35:55
Pian juhlimme...

Onnittelut.

Niin menestyksen kuin menestymättömyydenkin takana on yleensä joitakin, jotka helposti jäävät varjoon.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ma 09.11.2015, 17:39:08
Pian juhlimme mieheni karonkkaa. Kuulostaa ehkä itsekkäältä, mutta aion mielessäni juhlia myös itseäni tästä saavutuksesta, että olen jaksanut nämä vuodet. Voin kuvitella, että jos mieheni mainitsisi juhlapuheessa, että myös vaimoni olisi ansainnut tällaiset juhlat siitä hyvästä, miten on jaksanut hoitaa pienet lapsemme ja kodin lähes kaiken itsenäisyytensä uhraten, monet vieraat ajattelisivat tämän olevan pieni säälin sekainen tunnustus ihmiselle, joka ei ole muutamaan vuoteen tehnyt yhtään mitään.

Nämä ovat olleet elämäni parhaimpia vuosia, mutta myös rankimpia. Pienten lasten äiti voi välillä jäädä todella yksin, kaiken ulkopuolelle. Se että pian lähden työelämään ja saan langettaa lasten kasvatusvastuuta enemmän muille, tuntuu samaan aikaan ihanalta että kamalalta, mutta kuitenkin siltä, että saan palata lepokotiin töihin..

Harmin paikka, että menet töihin, koska sitten tuskin ehdit pahemmin kirjoitella tänne.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - ma 09.11.2015, 17:41:03
Tummasilmäsusanna, vähättelet itseäsi perusteetta.

Onnea!
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - ma 09.11.2015, 18:32:05
Kiitos!

Saattaa olla niinkin päin, että sitten ehdin kirjoittamaan enemmän :)
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: hibiscus - ma 09.11.2015, 19:34:33
Tummasilmäsusanna, vähättelet itseäsi perusteetta.

Onnea!

Minäkin onnittelen Tummasilmäsusannaa, mutten kuitenkaan samasta syystä kuin Sepe, joka on ollut tss:n kimpussa oman aikansa. Tällä kertaa näin ja hyvä niin.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Jaska Jokunen - ma 09.11.2015, 19:42:31

Onnittelen myös virstanpylvään saavuttamisesta elämänne tiellä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - ti 10.11.2015, 11:00:10
Onnittelujen tulva tuli yllättäen ja pyytämättä, mutta kiitos hibiscukselle ja Jaskallekin.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - ti 10.11.2015, 15:14:05
Nyt kun olen tässä ketjussa päässyt vauhtiin, niin jatketaan.. Tänään mietityttää sote. Olimme lapsen kanssa tänään neljä tuntia päivystyksessä terveyskeskuksessa. Vastaanottavia päivystäviä lääkäreitä oli 1-2. Aikataulut olivat siis reilusti yli kolme tuntia myöhässä, tavallisesti sentään vain pari tuntia. Varmaan löytyy joku hyvä selitys, mitä en vielä ymmärrä, mutta miten voi olla mahdollista, että tilanne on näin paha? Sairaita ihmisiä; lapsia ja vanhuksia, istutetaan tuntitolkulla penkillä. Mitä ne kaikki muut terveyskeskuksessa olevat lääkärit oikein tekee, kun päivystykseen joutaa vain yksi tai kaksi? Mikä se pohjimmainen ongelma oikein on ja eikö mitään ole tehtävissä tilanteelle?!

Ps. Ja vieressä odottanut kertoi, että monina päivinä ihmiset ovat odottaneet viittäkin tuntia ja hommassa on mennyt ihan koko päivä, jos pitää vielä lääkärin jälkeen lähteä jonottamaan jonnekin muualle.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Lenny - ti 10.11.2015, 15:22:34
Nyt kun olen tässä ketjussa päässyt vauhtiin, niin jatketaan.. Tänään mietityttää sote. Olimme lapsen kanssa tänään neljä tuntia päivystyksessä terveyskeskuksessa. Vastaanottavia päivystäviä lääkäreitä oli 1-2. Aikataulut olivat siis reilusti yli kolme tuntia myöhässä, tavallisesti sentään vain pari tuntia. Varmaan löytyy joku hyvä selitys, mitä en vielä ymmärrä, mutta miten voi olla mahdollista, että tilanne on näin paha? Sairaita ihmisiä; lapsia ja vanhuksia, istutetaan tuntitolkulla penkillä. Mitä ne kaikki muut terveyskeskuksessa olevat lääkärit oikein tekee, kun päivystykseen joutaa vain yksi tai kaksi? Mikä se pohjimmainen ongelma oikein on ja eikö mitään ole tehtävissä tilanteelle?!

Ps. Ja vieressä odottanut kertoi, että monina päivinä ihmiset ovat odottaneet viittäkin tuntia ja hommassa on mennyt ihan koko päivä, jos pitää vielä lääkärin jälkeen lähteä jonottamaan jonnekin muualle.

Hurjaksi on mennyt. Muistan kun 80-luvun alussa menin pikkupoikana terveyskeskukseen ilman ajanvarausta ja pääsin paikattavaksi n. 15 minuutissa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Jaska Jokunen - ti 10.11.2015, 17:59:44

Hiukka tylyä sanoa näin, mutta tämän vuosituhannen lääkäreillä trendinä on ollut, että yksityisellä sektorilla pääsee parempiin ansioihin helpommalla työllä ja voi vaikuttaa enemmän työoloihinsa, esimerkiksi työaikoihinsa. Yksityissektori kuorii kerman päältä ja sitä ollaan juuri täysimittaisesti toteuttamassa. Loppupelissä kärsijöiksi tulevat hoidettavat kun resurssit eivät ole lisääntymässä. Kumpaakin sektoria käyttäneenä vaikutelmani ei ole, että yksityisellä saisi parempaa hoitoa paitsi että jonottaa ei tarvitse. Mm. sain työpaikkalääkäriltä passituksen spesialistille joka ensitöikseen totesi edellisen määräämään lääkityksen nuhaan minulle sopimattomaksi ja toisessa ultraäänitutkimuksessa todettiin kaksi viikkoa aikaisemmin tehty mittaus 50% vääräksi. Työnantajalle oli mennyt monen sadan euron lasku.

Vinkkinä, että nyt olisi omaa etuaan hakevan tarpeen selvittää mahdollisuudet tulla hoidetuksi toisessa EU-maassa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - ti 10.11.2015, 19:27:54

Kumpaakin sektoria käyttäneenä vaikutelmani ei ole että yksityisellä saisi parempaa hoitoa paitsi että jonottaa ei tarvitse.

Itsellä aika lailla sama kokemus. Perjantaina kävimme saman vaivan takia yksityisellä, ilman apua, mutta nyt yleisellä vika löytyi röntgenin avulla, ja antibiootit saatiin. Yksityisellä ei jouduttu odottamaan, mutta yleisellä meni se neljä tuntia. Edellinenkin kokemus yksityisellä puolella jäi niin huonoksi, että piti ihan kantaa kortensa kekoon tämän maailman hyväksi ja tehdä valitus, niin monta epäkohtaa mahtui tähän palvelukokemukseen. Että kummallakin puolella voi saada joko hyvää tai huonoa palvelua.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: hibiscus - ti 10.11.2015, 20:29:54
En ole ihmeemmin sairastellut, mutta tiedän, että yksityinen työnantajan tarjoama terveydenhoito ei periaatteessa ole sen laadukkaampaa kuin yhteiskunnan tarjoama vastaava palvelu on. Tiedän tietystä syystä, kuinka kovan paineen alla terveyskeskuslääkärit ovat. Osa heistä harjoittaa lisäksi jonkin verran yksityistä lääkärintointa. Hoitosuhde lääkäreiden ja potilaitten välillä ei riipu niinkään siitä, kuka tai mikä taho lääkäripalveluita tarjoaa, vaan siitä, millaiseksi potilaan ja lääkärin suhde muotoutuu.

Tämä sote-uudistus on vasta lapsenkengissä ja  se voi kaatua ja kaataa hallituksenkin jo ennen määräajan umpeutumista 2019. Jo keskosen synnytystuskat olivat sellaiset, että täytyy olla äärimmäisen optimistinen luonne tai naiivi, jos uskaltaa lyödä vetoa siitä, että tämän katastrofihallituksen kaavailut osuvat maaliin.

Lapsia syntyy ja vanhuksia kuolee. Synnyttävien äitien ja syntyvien lasten kannalta sote-uudistus näyttää tämän päivän valossa synkältä. Samoin syrjäseutujen vähävaraisten asukkaiden ja eläkeläisten terveyspalveluiden saatavuus julistetaan.

Yksityinen sektori ja elinkeinoelämää tukevat toimittajat ja kokoomusta lähellä olevat "asiantuntijatahot" kiittelevät hallituksen niin sanottua saavutusta jo nyt, vaikka mitään ei ole saavutettu eikä kenties mitään hyvää hallituksen kaavailemalla torsolla sotella ei kansalaisten kannalta tule  mitään parannuksia. Pikemminkin voi käydä päinvastoin. Siksi tämän hetken fiilikset eivät sote-uudistuksen suhteen ole talossaan..
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Jaska Jokunen - ti 10.11.2015, 22:14:50

Kerron vielä yhden terveydenhoitotapauksen. Suomessa syöpää sairastavalle sukulaiselle ilmoitettiin, että syöpähoitoja ei enää anneta. Itävallassa asuva sisarensa järjesti hänet Itävaltaan hoitoon ja nyt potilas on hengissä ja käy töissä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Toope - ke 11.11.2015, 00:05:55

Kerron vielä yhden terveydenhoitotapauksen. Suomessa syöpää sairastavalle sukulaiselle ilmoitettiin, että syöpähoitoja ei enää anneta. Itävallassa asuva sisarensa järjesti hänet Itävaltaan hoitoon ja nyt potilas on hengissä ja käy töissä.

Niin, oman mutsini kohdallakin keskussairaala tarjosi ensimmäiseksi saattohoitoa, mutta sukulaisten ajama "toinen näkökulma" eri lääkärillä aikaansai hoitoa, jolla mutsi toipui vuodeksi. Sitten toki syöpä uusiutui. Vähän jäi kismittämään tuo linja, että syöpäsairaalle heti tarjotaan saattohoitoa, vaikka oli olemassa mahdollisuus, että hoito tehoaisi, ainakin jossain määrin.

Rahako ratkaisee, ettei eläkeikäiselle tarjota enää hoitoa? Ymmärrän toki jossain määrin sen, että resurssit ovat rajalliset, mutta aika julmalta kuulosti tuo lääkärin diagnoosi. Ei tuon ikäiselle anneta hoitoa. :( Mikähän se ikäraja on? Toki lapselle tulee antaakin hoitoa vanhuksen edelle.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Jaska Jokunen - ke 11.11.2015, 00:20:24
Oma vaikutelmani sukulaispiiristä on että hoito heikkenee julkisessa terveydenhoidossa 63 täyttäessä eli työeläkeikään tullessa riippumatta eläkkeelle siirtymisestä. Nuori tarmokas sukulainen asioita ajamassa pitää hoidon kunnossa vielä toistakymmentäkin vuotta.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: hibiscus - ke 11.11.2015, 02:37:42

Kerron vielä yhden terveydenhoitotapauksen. Suomessa syöpää sairastavalle sukulaiselle ilmoitettiin, että syöpähoitoja ei enää anneta. Itävallassa asuva sisarensa järjesti hänet Itävaltaan hoitoon ja nyt potilas on hengissä ja käy töissä.
ollut

Tämä Jaskan tarjoilema urbaanilgenda on useille tuttu jo vuosien varrelta. Tarinasta ei tee yhtään uskottavampaa se, että Jaska ymppää mielikuvitussukulaisensa tähän satuun. Tuolla ihmeparantuneella on todella paljon sukulaisia. Älä usko Jaskaa, Jaska puhuu paskaa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Jaska Jokunen - ke 11.11.2015, 11:05:29
^hibiscusta
Tapasin nelikymppisen potilaan lauantaina
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: hibiscus - ke 11.11.2015, 11:26:33
^hibiscusta
Tapasin nelikymppisen potilaan lauantaina

Varmaankin tapasit mutta et tuota urbaanilegendan syöpäpotilasta. Päivität kohta Sepen valehtelussa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Jaska Jokunen - ke 11.11.2015, 12:38:44
Niin, oman mutsini kohdallakin keskussairaala tarjosi ensimmäiseksi saattohoitoa, mutta sukulaisten ajama "toinen näkökulma" eri lääkärillä aikaansai hoitoa, jolla mutsi toipui vuodeksi. Sitten toki syöpä uusiutui.
Alle vuoden vanhassa sukulaisen hoitotapauksessa syöpäsairas on nelikymppinen. Vaikea vielä sanoa taudin torjumisen pysyvyydestä, mutta olen iloinen elämänlaatunsa paranemisesta, suhteellisen nuoren ihmisen. Tiedän myös ihmisiä joille on ulkomailta saatu vuosia lisää elinaikaa. Myös oma äitini kuoli syöpään, mutta siinä vaiheessa oli elämästä valmis lähtemään.

Sitä halusin korostaa, että EU:n kansalainen on oikeutettu hoitoon EU-maassa. Pelkään että sote-uudistus ei hidasta suomalaisen terveydenhoidon kurjistumista. Erikoissairaanhoidossa on etua nähdä hoitomahdollisuudet Suomea laajemmin.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - ke 11.11.2015, 16:09:59
^hibiscusta
Tapasin nelikymppisen potilaan lauantaina

Varmaankin tapasit mutta et tuota urbaanilegendan syöpäpotilasta. Päivität kohta Sepen valehtelussa.

hibisckusta ei päivitä kukaan.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - ke 11.11.2015, 16:41:02
Eilen tuli kyllä siellä tk:ssa mieleen, että jotain radikaalia muutosta olisi tehtävä. Osuva juttu oli tänään "lehdessä": Helsingin johtaja­lääkärin mielestä terveyskeskus on rikki: ”Vastaanotto­huone on peräisin keskiajalta” http://www.hs.fi/kaupunki/a1447139093638

Toivottavasti joskus saadaan jotain järkevää aikaan tälläkin sektorilla.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ke 11.11.2015, 16:46:24
Eilen tuli kyllä siellä tk:ssa mieleen, että jotain radikaalia muutosta olisi tehtävä. Osuva juttu oli tänään "lehdessä": Helsingin johtaja­lääkärin mielestä terveyskeskus on rikki: ”Vastaanotto­huone on peräisin keskiajalta” http://www.hs.fi/kaupunki/a1447139093638

Toivottavasti joskus saadaan jotain järkevää aikaan tälläkin sektorilla.

Ehdotin pari vuotta sitten pääsyä suoremmin magneettikuvaukseen ja erikoislääkärille minkä mäksy tyrmäsi täysin. Siihen suuntaan tullaan kuitenkin menemään.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: hibiscus - ke 11.11.2015, 16:51:23
Eilen tuli kyllä siellä tk:ssa mieleen, että jotain radikaalia muutosta olisi tehtävä. Osuva juttu oli tänään "lehdessä": Helsingin johtaja­lääkärin mielestä terveyskeskus on rikki: ”Vastaanotto­huone on peräisin keskiajalta” http://www.hs.fi/kaupunki/a1447139093638

Toivottavasti joskus saadaan jotain järkevää aikaan tälläkin sektorilla.

Toivottavasti. Kuitenkaan työssä käyvien itse diagnosoimalla influenssalla ja sairaslomalla ei heru palkallista sairaslomaa. Terveyskeskus ei ole kuitetnkaan totaalisen rikki ja vaikuttaa siltä, että johtajalääkäri voi odottaa vesi kielellä, että hänen etsikkoaikansa oloisi lähellä perustaa   yksityinen tervdydenhoitopalveluyritys.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - ke 11.11.2015, 16:55:09
Eilen tuli kyllä siellä tk:ssa mieleen, että jotain radikaalia muutosta olisi tehtävä. Osuva juttu oli tänään "lehdessä": Helsingin johtaja­lääkärin mielestä terveyskeskus on rikki: ”Vastaanotto­huone on peräisin keskiajalta” http://www.hs.fi/kaupunki/a1447139093638

Toivottavasti joskus saadaan jotain järkevää aikaan tälläkin sektorilla.

Ehdotin pari vuotta sitten pääsyä suoremmin magneettikuvaukseen ja erikoislääkärille minkä mäksy tyrmäsi täysin. Siihen suuntaan tullaan kuitenkin menemään.

Siinä on vaan se ongelma, että jotenkin pitäisi varmistua, että ihminen todella tarvitsee näitä erikoisammattilaisia/tutkimuksia. Mutta siihen tuossa jutussa juuri ehdotettiinkiin terveydenhoitajia ja sosiaalityöntekijöitä, sekä tietotekniikkaa. Tosin veikkaan, että tuo seula tulisi lähinnä ihmisen ja yleislääkrin väliin, ja noille erikoislääkäreille/tutkimuksiin pääsee joka tapauksessa vasta lääkärin kautta.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - ke 11.11.2015, 16:57:06
Eilen tuli kyllä siellä tk:ssa mieleen, että jotain radikaalia muutosta olisi tehtävä. Osuva juttu oli tänään "lehdessä": Helsingin johtaja­lääkärin mielestä terveyskeskus on rikki: ”Vastaanotto­huone on peräisin keskiajalta” http://www.hs.fi/kaupunki/a1447139093638

Toivottavasti joskus saadaan jotain järkevää aikaan tälläkin sektorilla.

Toivottavasti. Kuitenkaan työssä käyvien itse diagnosoimalla influenssalla ja sairaslomalla ei heru palkallista sairaslomaa. Terveyskeskus ei ole kuitetnkaan totaalisen rikki ja vaikuttaa siltä, että johtajalääkäri voi odottaa vesi kielellä, että hänen etsikkoaikansa oloisi lähellä perustaa   yksityinen tervdydenhoitopalveluyritys.

Periaatteessa työläiset eivät varmaan ole niitä, ketkä tukkivat tk:t, koska työterveydenhuolto yleensä hoitaa nämä sairasloma-asiat. Mutta isommassa mittakaavassa toki saikunhakijat ovat lääkärien suuri työllistäjä ja siinä mielessä osa ongelmaa ja ehkä niitä turhia käyntejä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ke 11.11.2015, 16:59:45
Eilen tuli kyllä siellä tk:ssa mieleen, että jotain radikaalia muutosta olisi tehtävä. Osuva juttu oli tänään "lehdessä": Helsingin johtaja­lääkärin mielestä terveyskeskus on rikki: ”Vastaanotto­huone on peräisin keskiajalta” http://www.hs.fi/kaupunki/a1447139093638

Toivottavasti joskus saadaan jotain järkevää aikaan tälläkin sektorilla.

Ehdotin pari vuotta sitten pääsyä suoremmin magneettikuvaukseen ja erikoislääkärille minkä mäksy tyrmäsi täysin. Siihen suuntaan tullaan kuitenkin menemään.

Siinä on vaan se ongelma, että jotenkin pitäisi varmistua, että ihminen todella tarvitsee näitä erikoisammattilaisia/tutkimuksia. Mutta siihen tuossa jutussa juuri ehdotettiinkiin terveydenhoitajia ja sosiaalityöntekijöitä, sekä tietotekniikkaa. Tosin veikkaan, että tuo seula tulisi lähinnä ihmisen ja yleislääkrin väliin, ja noille erikoislääkäreille/tutkimuksiin pääsee joka tapauksessa vasta lääkärin kautta.

Niin, silloin juurikin ehdotin, että terveydenhoitajan kautta esim selkäpotilas pääsee magneettiin ja kuvien kanssa ortopedille suoraan eikä tuhlata aikaa tavalliseen röntgeniin ja yleislääkäriin, mitkä ovat useimmiten täysin turhia ja viivyttäviä vaiheita.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - ke 11.11.2015, 17:08:07
Eilen tuli kyllä siellä tk:ssa mieleen, että jotain radikaalia muutosta olisi tehtävä. Osuva juttu oli tänään "lehdessä": Helsingin johtaja­lääkärin mielestä terveyskeskus on rikki: ”Vastaanotto­huone on peräisin keskiajalta” http://www.hs.fi/kaupunki/a1447139093638

Toivottavasti joskus saadaan jotain järkevää aikaan tälläkin sektorilla.

Ehdotin pari vuotta sitten pääsyä suoremmin magneettikuvaukseen ja erikoislääkärille minkä mäksy tyrmäsi täysin. Siihen suuntaan tullaan kuitenkin menemään.

Siinä on vaan se ongelma, että jotenkin pitäisi varmistua, että ihminen todella tarvitsee näitä erikoisammattilaisia/tutkimuksia. Mutta siihen tuossa jutussa juuri ehdotettiinkiin terveydenhoitajia ja sosiaalityöntekijöitä, sekä tietotekniikkaa. Tosin veikkaan, että tuo seula tulisi lähinnä ihmisen ja yleislääkrin väliin, ja noille erikoislääkäreille/tutkimuksiin pääsee joka tapauksessa vasta lääkärin kautta.

Niin, silloin juurikin ehdotin, että terveydenhoitajan kautta esim selkäpotilas pääsee magneettiin ja kuvien kanssa ortopedille suoraan eikä tuhlata aikaa tavalliseen röntgeniin ja yleislääkäriin, mitkä ovat useimmiten täysin turhia ja viivyttäviä vaiheita.

Niin, kyllähän noita välivaiheita varmaan jotenkin voisi karsia.

Mutta toisaalta tuokin, että ennen lääkäriä pitää käydä th:lla tai sosiaalityöntekijällä, tuntuu tällaisen järkevän itsediagnosoijan kannalta aika turhalta pompottelulta. Lähes aina sitä kyllä ainakin omalla kohdalla osaa arvioida, onko lääkärin tarpeessa vai ei. Mutta niin moni kai sitten ei osaa, että tuo välivaihe on hyvä.

Itseasassa ainakin omassa tk:ssamme tämä hoitajan käynti onkin aina ensin, ja vasta sitten pääsee lääkärijonoon päivystykseen, jos pääsee. Mutta on se hoitajalla käynti kaikenkaikkiaan ihan hyvä, jos vaikka epäilyttää; onko virus vai bakteeritulehdus, voi th ottaa crp:n ynnämuut pikkututkimukset. Ainakin lasten kohdalla, joista ei niin hyvin osaa itse hoidontarvetta arvioida.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Jaska Jokunen - ke 11.11.2015, 19:21:01
Helsingin johtaja­lääkärin mielestä terveyskeskus on rikki: ”Vastaanotto­huone on peräisin keskiajalta”
Olen koko joukon skeptinen tuohon itsediagnostisointiin joka on ideana vanha. Viime vuosituhannelta terveyspalvelujen tietojärjestelmät ovat toimineet huonosti ja nämä Kanta-järjestelmät kansalaisille ovat hirvityksiä. Joku tohtori.fi ja terve.fi  ohjekokoelmina hyödyllisempiä. Luotan kyllä että voidaan lisätä terveydenhoitajien valtuuksia arvioida tarvittavat tutkimukset ja tehdä pieniä toimenpiteitä. Terveydenhoitajissa on aika eri tasoisia niin kuin on kyllä lääkäreissäkin toimimaan potilaan terveyden parhaaksi. Mieluummin askartelisi jotain tietokoneella terveytensä hyväksi kuin istuisi odottamassa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - ke 11.11.2015, 21:56:32
ADHD-puoleni (”tee heti, mieti myöhemmin”) nousi taas esille, ja jouduin kiusalliseen tilanteeseen.

Ensiksi vähän taustatietoa.

Kuten jo mainitsin, tein muutama viikko sitten reissun, jonka aikana ajelin vuokra-autolla noin 6658 kilometriä yli vuorten ja läpi aavikkojen. Takaisin palattuani katselin, näkyykö Suomen katukuvassa samanlaisia autoja. Vaikka merkki ja malli on periaatteessa yleinen, samanlaisen auton näkeminen osoittautui yllättävän vaikeaksi. Katselin Helsingin reissullakin katujen varsia ja parkkipaikkoja näkemättä ainoatakaan samanlaista. Farmarimallisia saatoin nähdä vilaukselta pari kappaletta, mutta tunnistaminen jäi hieman epävarmaksi. Ihmettelin, miten kyseinen malli voikin olla niin harvinainen, koska eihän sen maahantuontitilastojenkaan mukaan pitäisi olla.

Sinänsä mitättömästä asiasta alkoi pakkomielle aivan kuten luontokuvaajalle, joka haluaa saada kuvan juuri jostakin tietystä harvinaisesta linnusta tai muusta eläimestä.

Tänään lopulta ”tärppäsi”, vaikka toivonkin nyt jälkeenpäin – vai voiko jälkeenpäin toivoa – ettei olisi tärpännyt. Jouduin nimittäin ongelmiin.

Auto seisoi erään rivitalon pihassa. Se oli jopa saman värinen kuin vuokra-automme. Oli jo hieman hämärää, mutta ajattelin, että nyt tai ei koskaan. Kuva on saatava.

Olin ajamassa autolla paikan ohi, kun tein havaintoni. Hidastin vauhtia ja kaivoin kameran esille. Vaikka kyseisellä maantiellä ei yleensä ole erityisen paljon liikennettä, juuri tuolla hetkellä tuntui, että kaikki ovat lähteneet ajamaan. Takaa tuli autoja, ja jouduin jatkamaan matkaa. En saanut otettua kuvaa. Missään lähellä ei ollut paikkaa, johon auton saisi pysäytettyä, jotta voisi käydä ottamassa kuvan jalankulkijana.

Käänsin auton vähän matkan päässä ympäri ja ajattelin nappaavani kuvan, kun ajan paikan ohi toiseen suuntaan. Kuvaaminen ei onnistunut tälläkään kertaa, koska autovirta maantiellä tuntui keskeytymättömältä. Niinpä jouduin taas kääntämään auton. Onnistuin lopulta ottamaan auton sivuikkunan kautta kaksi kuvaa risteyksessä, jossa autoa käänsin.

Kuvien numerot (ruutukaappauksessa, johon on linkki alhaalla) ovat 2721 ja 2722. Ne on otettu melko kaukaa ”zoomilla”. Näitä kuvia edeltävät (pikselöidyt) kuvat on otettu samana päivänä eri kohteesta, eivätkä ne liity auton kuvaamiseen.

En ollut varma, millaisia kuvista tuli, joten päätin vielä kerran yrittää ottaa kuvia siten, että ajan auton ohi, ja otan kuvan avoimen sivuikkunan läpi. Käytännössä se tarkoittaa kuljettajan puoleista ikkunaa, joten auto piti käydä vielä kerran kääntämässä. Juuri tuolla hetkellä auton lähelle käveli ihmisiä. Harmittelin mielessäni, että mikäli he ovat auton omistajia ja menevät autoon, en taida saada enää otettua kuvia. Käänsin kuitenkin autoni ja ajoin vielä kerran paikan ohi varmistaakseni asian. Sivuikkuna oli auki, ja nappasin vielä yhden kuvan, vaikka huomasinkin, että auton vierellä oli ihmisiä. Jouduin keskittymään ajamiseen, joten en nähnyt kaikkea mitä kamera ”näki”. Otin kuvan hyvin nopeasti, mistä kertoo sekin, että kuvasta tuli epäterävä. Takana lähestyi taas kerran autoja, joten oli kiihdytettävä pois paikalta.

Tässä vaiheessa ajattelin, että kuvat on nyt otettu ja voin jatkaa matkaani. Käänsin taas kerran autoni eräässä risteyksessä. Koska olin ollut alun perin menossa reittiä, joka vie rivitalon ohi, joutuisin ajamaan siitä vielä kerran. Mieleeni juolahti tässä vaiheessa ensimmäisen kerran, että valokuvaamiseni – varsinkin viimeisin kuvani, jonka otin liikkuvasta autosta – saattoi herättää huomiota. Päätin siis odottaa risteyksessä vähän aikaa, kunnes auto olisi lähtenyt pihasta. Jos se sattuisi ajamaan siihen suuntaan, missä olin, voisin saada napattua siitä sivukuvan tuulilasin läpi. Jäin siis odottelemaan enkä ajanut minnekään. ”Luontokuvaajan” vietti oli yhä päällä.

Oli vain yksi ongelma. Risteyksestä, jossa odottelin, oli suora näköyhteys paikkaan, jossa kuvaamani auto oli. Ja mikä pahinta, yksi auton luona olevista ihmisistä alkoi tuijottaa minun suuntaani. Hänen näkökulmastaanhan saattoi vaikuttaa siltä, että ”kyttäsin” heitä. Tavallaan tämä pitää paikkansa, mutta en kytännyt heitä vaan heidän autoaan. Olin kuin luontokuvaaja, joka on viikkojen jahtaamisen jälkeen saanut etsimänsä harvinaisuuden näköpiiriinsä – ja silloin ilmestyy ihmisiä, jotka pilaavat kaiken.

Todettuani, että risteyksessä pysähtyneenä oleminen voi herättää epäluuloja, ajoin kauemmaksi toisen tien varteen. Tässä paikassa nappasin kolme kuvaa erään talon pihassa olevasta antiikkimoottoripyörästä, josta oli tehty kukkateline. Kuvauspaikalta ei ollut näkyvyyttä pihalle, jossa ”auto” oli. Nämä kuvat eivät siis liity mitenkään ”auton” kuvaamiseen.

Oletin, että kun auto kerran oli ollut lähtemässä, niin kai se siitä ennen pitkää lähteekin. Kun se on mennyt, voin jatkaa matkaani ja unohtaa koko asian. Odottelin siis jonkin aikaa, kunnes vihdoin lähdin ajamaan. Kamera oli edelleen sylissäni. Lähestyessäni rivitaloa huomasin auton olevan edelleen talon pihassa valot päällä. Viimeisin kuva 2727 on otettu silloin, kun tämän havainnon tein. Nyt ainakin tiesin, mihin suuntaan auto oli lähdössä. Tätä kuvan ottamistani autosta ei voitu nähdä, koska olin kaukana. Jatkoin matkaani ja käännyin noin kilometrin päässä eräälle parkkipaikalle. Ajattelin odottaa siellä vielä hetken ja napata autosta vihdoin ja viimein sivukuvan, kun se ajaa tietä pitkin ohitseni. Tie oli kaukana parkkipaikasta, mutta ”zoomilla” yltää. Enpähän ainakaan ”kytännyt” näkyvästi.

Tilanne muuttui yllättäen epämukavaksi. Auto tuli perässäni niin kuin olin odottanutkin, mutta sepä seurasikin nyt minua. Osat olivat vaihtuneet. Auto ajoi parkkipaikalle, ja sieltä tuijotettiin minun suuntaani. Minulla on vuosien varrelta epämukavia kokemuksia vastaavan tyyppisistä tilanteista, joten menin lähes paniikkiin ja lähdin ajamaan pois parkkipaikalta. Auto seurasi tiukasti perässäni. Pysäytin lopulta oman autoni tien varteen parkkipaikalle ja jäin odottamaan. Ajattelin, että jos toinen autokin pysähtyy, ja sieltä tulee joku motkottamaan, niin kai tilanteesta jotenkin selvitään. Autoni rekisterinumero kertoo pienen tiedustelun jälkeen joka tapauksessa, kuka olen, joten mieluummin käsittelen asian nyt kasvotusten kuin odotan, että joku tulee lankoja pitkin tai muuten anonyymisti häiriköimään. Tässä vaiheessa en ollut nähnyt autossa kun nuoria naisia. Jos olisin tiennyt, että siellä on mieskin, paniikkini olisi ollut aivan toista luokkaa. Auto ei kuitenkaan pysähtynyt vaan ajoi ohitseni. Ajattelin, että ehkä tilanne nyt vihdoinkin on loppuun käsitelty. Kunpa olisikin ollut.

Äh, kun tästä tulee pitkä ja tylsä tarina. Jos sallitaan, jatkan myöhemmin. Alan jo stressaantua pelkästään tämän asian ajattelemisesta. Varsinainen stressiä ja stressin jälkeistä masennusta aiheuttanut osuus on vielä kertomatta.

(Vastaan hyvin rajoitetusti tai en ollenkaan välikommentteihin ja kysymyksiin tässä vaiheessa, joten ehkä kannattaa odottaa toisen osan ilmestymistä. Olen varautunut siihen, että kommentit ovat negatiivisia. Voisin melkein kirjoittaa jo nyt, että ”arvasin täsmälleen, miten tätä kommentoidaan”, mutta olkoon nyt vielä).

http://s15.postimg.org/fv9z8yg57/problem.jpg

P.S. Liian monta kertaa sana "auto", mutta en jaksa korjata tekstiä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - pe 13.11.2015, 09:00:54

Pitäsköhän jatkaa ketjureaktio.net:in tilausta. Ei Jatkumon lisäksi mitään nettitoimintaa. Jokin haltijuus on on aiempiin domain nimiin. Mitä jos arkistoisi aiemmat foorumit? Esim sohvaperuna.net tulisi ostaa uudelleen, jos on enää ostettavissa.

Tietokannat ovat ehdottomasti tallessa!
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Jaska Jokunen - pe 13.11.2015, 20:58:16

Pitäsköhän jatkaa ketjureaktio.net:in tilausta. Ei Jatkumon lisäksi mitään nettitoimintaa. Jokin haltijuus on on aiempiin domain nimiin. Mitä jos arkistoisi aiemmat foorumit? Esim sohvaperuna.net tulisi ostaa uudelleen, jos on enää ostettavissa.

Tietokannat ovat ehdottomasti tallessa!
Ylen kryptinen palvelinpohdinta. Vaiko domain-. Jos ei koske toimivia sivustoja, niin vähänlaisesti lie mielipiteitä varoillapidosta. Vaiko ajattelit, josko panisi näkyviin lopetettujen keskustelufoorumiesi keskustelut? Näkyisi ettei tämä huonompi ole, varsinkaan kun vielä hengissä. Mutta arvelen, että tämän foorumin hengelle olisi parempi jättää katsomatta miten ne tuhoutuivat. Vanhoista sivustoistasi on jäänyt mieleen, että sinulla on hyviä valokuvia.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - la 14.11.2015, 05:21:56

Ajattelen aiempia keskusteluja ja niiden dokumentoimista kulttuuritekona. Tulisi itsekkin luettua ehkä joskus, että millaista on sattunut ajattelemaan. Voi olla hyvä juttu.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Reinholdt JR - la 14.11.2015, 15:50:24
Ajattelen aiempia keskusteluja ja niiden dokumentoimista kulttuuritekona. Tulisi itsekkin luettua ehkä joskus, että millaista on sattunut ajattelemaan. Voi olla hyvä juttu.

Minäkin ajattelen melko usein.

Usein ajettelujeni jälkeen ryhdyn toimimaan. Tälläisen toiminnan jälkeen huomaan, että olen viisastunut, samalla hieman rikastunutkin.

 Niin, niin, ekonominen ajattelu on erilaista verrattuna ekologiseen ajateluun. Näitä kahta erilaista ajattelutyyppiä yhteen sovitellen voidaan hyväksyä, että "Rahnaa Tulee Tuutin Täydeltä"
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: socrates - la 14.11.2015, 15:56:36

Ajattelen aiempia keskusteluja ja niiden dokumentoimista kulttuuritekona. Tulisi itsekkin luettua ehkä joskus, että millaista on sattunut ajattelemaan. Voi olla hyvä juttu.

Useimmiten kymmenen vuoden takaisia juttujaan vain häpeää. Jos ei ole katsonut viestittäjän nimimerkkiä, ihmettelee kuka tällaista paskaa on suoltanut ennen kuin huomaa sen omakseen.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Armando - la 14.11.2015, 16:11:18

Ajattelen aiempia keskusteluja ja niiden dokumentoimista kulttuuritekona. Tulisi itsekkin luettua ehkä joskus, että millaista on sattunut ajattelemaan. Voi olla hyvä juttu.

Useimmiten kymmenen vuoden takaisia juttujaan vain häpeää. Jos ei ole katsonut viestittäjän nimimerkkiä, ihmettelee kuka tällaista paskaa on suoltanut ennen kuin huomaa sen omakseen.

En oikein ymmärrä mikä kohdallasi on muuttunut. Haluaisitko valottaa asiaa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: MrKAT - la 14.11.2015, 18:03:03

Ajattelen aiempia keskusteluja ja niiden dokumentoimista kulttuuritekona. Tulisi itsekkin luettua ehkä joskus, että millaista on sattunut ajattelemaan. Voi olla hyvä juttu.
Useimmiten kymmenen vuoden takaisia juttujaan vain häpeää. Jos ei ole katsonut viestittäjän nimimerkkiä, ihmettelee kuka tällaista paskaa on suoltanut ennen kuin huomaa sen omakseen.
Minulla kävi päinvastoin, poislaskien punainen lopputulos.
"Onpa piru älykäs ja viisas jätkä, ku aattelee samoinkuin mä.. hetkinen.. kirjoittaja olenkin mä!" (punastus)
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Jaska Jokunen - la 14.11.2015, 18:41:50

Vanhoista Juha-foorumeista on jäänyt mieleen mieletön hedelmätön metavääntö. Juha vierailut Näkökulmalle vaatimassa nimimerkkien nimien esiintuontia ja esittämässä mitään todellista kuvaamattomia luokittelujaan. Sekä että pidin kyökkiketjua - minä. Yhden luonnevikaisen jäsenen ulosheittämisestä oli jonkinmoinen kalabaliikki. Ja sielläkin oli fysiikan yksinäänkumoaja ja vastaavia hörhöjä, joita aidattiin omiin karsinoihin. Ketjunaloittajan erityisoikeudet moderoida ketjuja.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: hibiscus - la 14.11.2015, 19:12:57
Jaska, unohtaisit jo sen Näkökulman. Se on kuollut ja kuopattu, eikä minusta ole mitään syytä kaivella vanhoja ja tuoda niitä tänne. Täällä eletään tämän foorumin ehdoilla, etkä sinä niihin voi vaikuttaa. Siinä mielessä aika on ajanut sinusta ohi.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Reinholdt JR - la 14.11.2015, 19:18:19
hibiscus on raudanluja foorumisti.

Kunnia, honore, auktoriteetti, kaikki asiat  ovat tasan tarkkaan siellä suunnalla hallinnassa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Vanha aatami - la 14.11.2015, 19:32:23
Siinä mielessä aika on ajanut sinusta ohi.

Niin se kaikki on möödua, niin möödua. Mutta karistamalla lopullisesti Suomen saastan jaloista jaloistasi sinä ikiomien sanojesi mukaan asemoit itsesi - ja velipuolesi Tahan - "eurooppalaiseen pohjasakkaan".
Minusta aika osuva ilmaus teistä.

VA.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - su 15.11.2015, 12:09:37
Juha vierailut Näkökulmalle vaatimassa nimimerkkien nimien esiintuontia ja esittämässä mitään todellista kuvaamattomia luokittelujaan.


Jos tietyistä aiheista keskusteleminen on vaatimista, niin herää kysymys siitä, mikä on kyseessä. Mistä vaatimisen tulkinta?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - su 15.11.2015, 12:11:26
Vanhoista Juha-foorumeista on jäänyt mieleen mieletön hedelmätön metavääntö.


Tyhmä ei opi mistään mitään.
Tai jos jotain ei halua, ei siihen liittyvää antia arvosta, vaikka sitä olisi.

En tiedä mikä on oma suhteesi keskusteluun. Metaa väännät siinä missä muutkin. Ehkä kaikista ensimmäisimpänä jos tarve.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Jaska Jokunen - su 15.11.2015, 15:58:33
Vanhoista Juha-foorumeista on jäänyt mieleen mieletön hedelmätön metavääntö.
Tyhmä ei opi mistään mitään.
Tai jos jotain ei halua, ei siihen liittyvää antia arvosta, vaikka sitä olisi.

En tiedä mikä on oma suhteesi keskusteluun. Metaa väännät siinä missä muutkin. Ehkä kaikista ensimmäisimpänä jos tarve.
Jos koet meta-väännöistä oppineesi, niin sittenhän ne ovat olleet paikallaan nimenomaan sinun foorumeillasi. Puhun tietenkin omalta kannaltani ja metan niukan hedelmällisyyden tunnen kokeneeni jo 80-luvulla. Hedelmättömyys on osin siinä, että yksimielisyyttä ei muodostu ja eriseuraisuuden juopa kasvaa. Onnekkaampi on, että palstanpitäjä kertoo tärkeimmät arvonsa talon oikeaoppisuudeksi ja toisinajattelijat putoavat kakkosliigaan. Mielipide- ja muun vallan huipulle silti avoimella foorumilla pakkaa olemaan tunkua.

Hibiscukselle huomautuksena, että keskustelu käy ajatuksesta. olisiko hyvä laittaa Juhan lopetettujen foorumien keskustelut kulttuuritekona luettavaksi. Minusta tosiaan oli erittäin rumaa, että nimimerkkifoorumin pitäjä teki kaukopartioretkiä äitifoorumille ehdotellen omalla nimellä kirjoittamista, asiaa joka oli useampaan kertaan käsitelty ja hylätty. Ikään kuin tyhmä ei oppisi mitään. Kun foorumi on nimimerkkifoorumi, niin ne jotka ovat kirjoittaneet nimimerkkihengessä eivät voi vaihtaa nimellä kirjoitteluun. Kukaan ei vaihtanut. Sellainen tunne minulla on, että hibiscus on täällä kirjoittanut Näkökulmasta enemmän kuin minä, ainakin jos jätetään huomiotta Jatkumon aloitus Näkökulman pelastuslauttana. Ainakin viime aikoina siinä määrin, että kehotuksensa lopettaa Näkökulmasta puhuminen ... kuluu kategoriaan "en ole täällä tosissani".
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - su 15.11.2015, 16:03:25
Muistanko oikein, että Näkökulma laittoi hibiscuksen kirjoituskieltoon joka ei ehtinyt päättyä Näkökulman ollessa vielä toiminnassa.
Siis hibiscus jäi Näkökulmalla ikuiseen kirjoituskieltoon?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Jaska Jokunen - su 15.11.2015, 16:34:21
Juha vierailut Näkökulmalle vaatimassa nimimerkkien nimien esiintuontia ja esittämässä mitään todellista kuvaamattomia luokittelujaan.
Jos tietyistä aiheista keskusteleminen on vaatimista, niin herää kysymys siitä, mikä on kyseessä. Mistä vaatimisen tulkinta?

Jos laitat lopetettujen foorumiesi keskustelut luettavaksi, siellä muistaakseni on vahvaa kritiikkiäni kerskumaasi toisella foorumilla  käytökseen. Oli myös Näkökulmalla, minkä jollain tallella olosta en osaa sanoa. Inttämisesi oli massiivista ja jopa ylläpito taisi asiasta huomauttaa. Ajatuksistasi ei keskustelu, ne lytättiin yksimielisesti ja koettiin fooruminvastaiseksi toiminnaksi (ellei socrates sattunut jotain puolustamaan).  Nimelläsi netissä kirjoittamiesi joukossa on mielestäni parhaat kirjoituksesi joita olen lukenut, pohdittuja ja ymmärrettäviä tekstejä. En muista olleeni mistään samaa mieltä, mutta sehän ei ole laadun kriteeri. Nimellä mielipidekirjoittaminen ja nimimerkillä keskustelu netissä ovat kovin eri asioita. Mielipidekirjoituksen tapaisia viestejä keskustelupalstalla pidän kiinnostavimpina joa joutaa syventymään.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - su 15.11.2015, 17:44:09

Eilen reilu pari tuntia liikuntaa ja päälle ryypylliset p-joulut. Tänään ei asiaa liikkua kovin intensiivisesti, eikä ehkä ollenkaan mitään kuormittavampaa.

Koville ottaa päivä ilman selkeää liikunnalle varattua osuutta. Kai tämä on kestettävä  :'(
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - ke 18.11.2015, 07:58:04
Autonkatsastuskuukausi meneillään.

Viimeinen katsastuspäivä oli 31.10., jolloin kävin hakemassa katsastusasemalta vikalistan. Sain ajan korjaamolta viime lauantaiksi. Olin lähdössä viemään maanantaina autoa näytettäväksi, kun huomasin, että pakoputki romisee. Osoittautui, että takimmainen pönttö oli tullut tiensä päähän. Olivat korjaamolla ehkä vähän väännelleet putkea, kun taka-akselistoon asennettiin jokin osa. Ruostuminen oli kuitenkin pääasiallinen rikkoutumisen syy.

Katsoin, löytyisikö Motonetista sopivaa pönttöä. Jäi epäselväksi, onko sellaista saatavissa lähimmästä liikkeestä. Hinta oli 54 euroa. Päätin, että yritän korjata vanhan pöntön väliaikaisesti hitsaamalla. Korjasinkin sen, ja korjaus onnistui niin hyvin, että pöntöllä olisi pärjännyt todennäköisesti ainakin ensi kevääseen.

Kun olin asentamassa pönttöä paikalleen, se ei mahtunutkaan. Olin tehnyt virheen. En vieläkään täysin ymmärrä, miten se oli mahdollista, mutta pöntöstä lähtevän putken pituus oli 10 senttiä, kun sen kuuluisi olla vain muutama sentti. Tai kyllä minä ymmärrän, että osan putkesta olisi kuulunut jäädä pöntön sisälle, ja ylimääräinen pituus tuli siitä, kun putki jäi liikaa ulos. Mutta kun hitsatessa tuntui siltä, että hitsaan täsmälleen vanhan sauman kohdalta, ja putki istuu paikalleen kuin nakutettu.

itse asiassa olisikin ollut ihme, jos korjaus olisi onnistunut. Olen sen lajin “mekaanikko” että en osaa kasata edes Ikean huonekaluja kerralla oikein, vaan aina tulee jokin osa väärinpäin tai unohtuu, ja väärin kasattuja kalusteita on purettava (tai porattava uusia reikiä ja tehtävä erilaisia muutoksia, jos purkaminen ei enää liimausten kuivuttua onnistu).

Olisin tietysti voinut tehdä uuden hitsauksen ja lyhentää putkea, mutta en enää viitsinyt, kun olin kasannut kamat pois. Korjausolosuhteet - ulkona pimeässä räntäsateessa - veivät lisäksi innon aloittaa hommaa alusta. Niinpä nousin toiseen autoon ja lähdin ajamaan kohti varaosaliikkeitä. Matkaa on 60 kilometriä kuten katsastuspaikallekin. Olin suunnitellut käyväni kysymässä pönttöä Motonetista, mutta meninkin ensiksi matkan varrella olevaan toiseen liikkeeseen. Kaunis myyjätyttö etsi pönttöä tietokoneeltaan, ja sellainen löytyi hyllystä. Hinta oli 22 euroa korkeampi kuin Motonetin hinta. Nyt piti päättää nopeasti, mitä tekisin. Jos pönttöä ei olisikaan Motonetissa, joutuisin tulemaan liikkeeseen uudestaan. Todennäköisesti siellä olisi ollut, koska ostin kalliimman pöntön. Jos en olisi ostanut, Motonetissa ei olisi ollutkaan pönttöä, ja olisin joutunut tulemaan takaisin toiseen liikkeeseen. Niinhän se yleensä menee.

Asensin pöntön paikalleen ja ajelin seuraavana päivänä katsastuspaikalle autoa näyttämään. Se vain ei mennyt vieläkään läpi. Kaikkia vikoja, jotka korjaamon oli pitänyt korjata, ei ilmeisesti ollutkaan korjattu - tai ne oli korjattu huonosti. Kävin kysymässä korjaamolta uutta aikaa, mutta sieltä kehotettiin tulemaan tänään uudestaan, kun oikeat miehet ovat paikalla. Eli näytelmä jatkuu. Taitaa käydä niin, että viimeinen ajopäiväkin ehtii mennä ohi ennen kuin katsastus on loppuun asti hoidettu.

Olen katsonut merkkifoorumilta vähän neuvoa tähän viimeisimpään tekniseen kysymykseen. Korjaaminen voisi onnistua omin päinkin, mutta tarvittaisiin jousipuristimia ym. Korjausolosuhteet - loskainen pimeä piha  - eivät oikein houkuttele yrittämään.

Vaihdan itse pakoputkia (en etummaista osaa, vaikka olen sellaisenkin joskus uudempaan autoon vaihtanut), jarrupaloja ja muuta tällaista pientä (vesipumpun ja laturinkin olen vaihtanut), mutta akselistojen ja muiden tämän tyyppisten asioiden korjaamisen jätän ammattimiehille osittain siksi, että olen huono taistelemaan ruostuneita pultteja vastaan, eikä minulla ole erikoistyökaluja eikä auton nostamiseen sopivia laitteita tavallista tunkkia enempää. “Pihakorjaamon” ankeat olosuhteetkin asettavat omat rajoituksensa. 

Vanhempia harrasteautoja olen joskus menneinä aikoina rassannut vähän enemmänkin. Olen mm. onnistunut saamaan yhden kuplavolkkarin (vm. 1952) moottorin käyntikuntoon asentamalla toisesta moottorista kaasuttimen, virranjakajan etc. mihin hommaan sisältyi myös sytytyksen säätäminen. Olen irrottanut moottorin kuplavolkkarista sekä Opel Recordista. Olen “korjanut” 500 kuutioisen Fiatin venttiilikoneistoa Plastic Paddingilla ja saanut auton (Neckar Autobianchi 1966) toimimaan. Mopoja ja muita pienkoneita olen myös rassannut. Purin ja kasasin mm. yhden minimopon nelitahtikoneen ja sain sen toimimaan. Mopo olikin vähän harvinaisempi tapaus Suomen maanteillä. Mopon oli tuonut joku merimies matkoiltaan. Ostin sen 50 markalla eli nykyrahassa noin 50 eurolla. (samanlainen mopo: video 24 sekuntia)

https://youtu.be/_YXocT6nVzY

Mainitaan nyt vielä höyrykoneetkin. Niiden parissa olen myös puuhaillut. Missään korjaushommissa en ole kuitenkaan hyvä vaan lähinnä jonkinlainen  “tehdään kun on pakko” -tapaus. Remontti ei siis ole itsetarkoitus vaan pelkästään keino päästä päämäärään (mahdollisesti vähän halvemmalla). Sellaisiakin tyyppejä on, joille kaikenlainen virittely ja rassaaminen on itsetarkoitus.

Jos auto saadaan kuntoon, ja jos se seuraavalla kerralla menee läpi katsastuksesta, siihen liittyviä ajokilometrejä on kertynyt noin 480.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - ke 18.11.2015, 08:02:12
Mistä sinä saat varaosia, valmistajalta ei vanhempiin autoihin välttämättä saa?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: hibiscus - ke 18.11.2015, 08:28:53
Mistä sinä saat varaosia, valmistajalta ei vanhempiin autoihin välttämättä saa?

Mistä sinä saisit aivoihisi varaosia? Niitä ei vanhempiin huru-ukkoihin välttämättä saa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - ke 18.11.2015, 08:37:54
Käyttöautoihini on vielä toistaiseksi saanut osia. Siinä vaiheessa, kun osia ei enää saa, ajaminen loppuu. Silloin täytyy alkaa etsiä "Nettiautosta" uudempaa käytettyä autoa.

Kuubalaiset ovat saaneet 1950-luvun autonsa pysymään liikenteessä ilman oikeita varaosia. He ovat tehneet tarvittavat osat tai useammin ehkä muokanneet muiden autojen osista sopivia korvikkeita. 1950-luvun Chevrolet voi olla yhdistelmä Ladaa ja Volgaa ja mitä kaikkea siihen on laitettukin. Kuubalaiselle mekaanikolle käsite "ei voi korjata" on ilmeisesti tuntematon. Nämä ihmiset tekevät vaatimattomilla laitteilla ja työkaluilla melkein mitä tahansa.

Nykyaikaista autoa olisi ehkä vaikeampi pitää ajokunnossa kuubalaisilla keinoilla, koska niissä on paljon elektroniikkaa. Tarvittaisiin nörttejä eikä enää pelkkiä haalarimiehiä.

"Entisessä elämässäni" harrastin jonkin verran autoja. Minulla oli meneillään hidas kunnostusprojekti mm. Imperial vm. 1960 autolle. Korjautin sen vaihdelaatikon ja tilasin autoon osia hajottamolta USA:n Montanasta. Soitin jopa puhelimella hajottamon omistajalle. Puhelu meni hänen kotiinsa, jossa joku perheenjäsen vastasi. Sain osat. Maksu tapahtui siten, että vaihdoin markkoja dollareiksi ja lähtin ne kirjekuoressa. Posti toi paketin sitten kun toi.

Auto oli kuvassa näkyvän kaltainen. Siinä oli jopa samat viat eli lokasuojien nokkamerkkien sisukset (nyt osaisin tehdä korvikkeet) puuttuivat, ja oikeanpuoleisen lokasuojan kromiosissa oli vikaa. Omasta autostani puuttui kulmalista kokonaan. Sen tilalle olin tehnyt puusta väliaikaisen korvikkeen, joka oli päällystetty tinapaperilla, niin että osa näytti kauempaa kromatulta metalliosalta. Tätä puuttuvaa osaa "metsästin", mutta en löytänyt. Nykyisenä internetin aikana osia löytyisi ehkä helpommin. Kuvan auto (joka on sattumoisin Montanasta) ei ole läheskään täydellinen.

http://www.imperialclub.org/Yr/1960/Pruitt/2010%20Potato%20Fest%20Parade.jpg
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: hibiscus - ke 18.11.2015, 08:40:11
Nyt on tosi hyvät fiilikset. Kukaan ei ole täällä päsmäröimässä tai komentelemassa. Voin tehdä oman mieleni mukaan mitä sattuu huvittamaan. Jos huvittaa, niin käyn täkäläisessä metropolissa opettamassa ammattikoulun oppilaita sijaisena. Jos sattuu huvittamaan. Nyt vedän pari päivää henkeä, koska täällä on tutkitusti EUn puhtain ilma.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - ke 18.11.2015, 14:21:44
Surkeet fiilikset. Lapset ei tottele mitään, kun pääsevät keskenään vauhtiin, lietsovat vaan toisiaan tuhmuuksiin. Kun pienenmpi tekee jotain älytöntä, isompi alkaa matkia, josta pienempi saa lisää vettä kiukaaseen, josta taas isompi saa lisää vettä kiukaaseen jne.. Tottelevat vasta kun suutun, enkä jaksaisi enää suuttua.. Paska äiti - fiilis. En vaan osaa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ke 18.11.2015, 14:25:09
Surkeet fiilikset. Lapset ei tottele mitään, kun pääsevät keskenään vauhtiin, lietsovat vaan toisiaan tuhmuuksiin. Kun pienenmpi tekee jotain älytöntä, isompi alkaa matkia, josta pienempi saa lisää vettä kiukaaseen, josta taas isompi saa lisää vettä kiukaaseen jne.. Tottelevat vasta kun suutun, enkä jaksaisi enää suuttua.. Paska äiti - fiilis. En vaan osaa.

Ryhdy seuraamaan lapsiperheiden arjesta kertovaa Marja Hintikka Live-showta. Siitä tulee niin paska fiilis, että tämän hetkinen fiiliksesi on siihen verrattuna taivaallinen.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - ke 18.11.2015, 14:30:53
Surkeet fiilikset. Lapset ei tottele mitään, kun pääsevät keskenään vauhtiin, lietsovat vaan toisiaan tuhmuuksiin. Kun pienenmpi tekee jotain älytöntä, isompi alkaa matkia, josta pienempi saa lisää vettä kiukaaseen, josta taas isompi saa lisää vettä kiukaaseen jne.. Tottelevat vasta kun suutun, enkä jaksaisi enää suuttua.. Paska äiti - fiilis. En vaan osaa.

Ryhdy seuraamaan lapsiperheiden arjesta kertovaa Marja Hintikka Live-showta. Siitä tulee niin paska fiilis, että tämän hetkinen fiiliksesi on siihen verrattuna taivaallinen.

Vois olla hyvä idea. Ainoa vaan, että suomenkielisiä ohjelmia on mahdoton katsoa, koska lapset hilluu niin kovaäänisesti, ettei kuule mitää, eikä tietenään paikallaankaan saa olla. Illallakaan ei kuule mitää, koska volumea täytyy pitää niin hiljaisella, ettei kakrut herää.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: wade - ke 18.11.2015, 21:04:44
Surkeet fiilikset. Lapset ei tottele mitään, kun pääsevät keskenään vauhtiin, lietsovat vaan toisiaan tuhmuuksiin. Kun pienenmpi tekee jotain älytöntä, isompi alkaa matkia, josta pienempi saa lisää vettä kiukaaseen, josta taas isompi saa lisää vettä kiukaaseen jne.. Tottelevat vasta kun suutun, enkä jaksaisi enää suuttua.. Paska äiti - fiilis. En vaan osaa.

Onneksi mulla on vain yksi lapsi :) Kai niille voi tyyliin sipaista konjakkia ylähuuleen?

Omani riehuu holtittomasti vain väsyneenä ja nälkäisenä; nämä kaksi tilaa vievät hänen keskittymiskykynsä täysin. Tällöin auttaa vain uni, ruoka, tai sitten 100 % huomio vanhemmalta... lukeminen, legoilla rakentaminen, palapelit, mitä näitä nyt on. Itse yleensä jätän kodinhoidon tekemättä (mulle se ei ole niin justiinsa) ja menen lapsen kanssa lattialle, mieluummin kuin stressaan sekä askareista että heikkopäisenä riehuvasta lapsesta. (nämä eivät ole neuvoja, vaan mieleen juolahtanutta)
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - to 19.11.2015, 14:05:13
Surkeet fiilikset. Lapset ei tottele mitään, kun pääsevät keskenään vauhtiin, lietsovat vaan toisiaan tuhmuuksiin. Kun pienenmpi tekee jotain älytöntä, isompi alkaa matkia, josta pienempi saa lisää vettä kiukaaseen, josta taas isompi saa lisää vettä kiukaaseen jne.. Tottelevat vasta kun suutun, enkä jaksaisi enää suuttua.. Paska äiti - fiilis. En vaan osaa.

Onneksi mulla on vain yksi lapsi :) Kai niille voi tyyliin sipaista konjakkia ylähuuleen?

Omani riehuu holtittomasti vain väsyneenä ja nälkäisenä; nämä kaksi tilaa vievät hänen keskittymiskykynsä täysin. Tällöin auttaa vain uni, ruoka, tai sitten 100 % huomio vanhemmalta... lukeminen, legoilla rakentaminen, palapelit, mitä näitä nyt on. Itse yleensä jätän kodinhoidon tekemättä (mulle se ei ole niin justiinsa) ja menen lapsen kanssa lattialle, mieluummin kuin stressaan sekä askareista että heikkopäisenä riehuvasta lapsesta. (nämä eivät ole neuvoja, vaan mieleen juolahtanutta)

Näillä on just se, että aloittavat riehunnan silloin, kun mun on pakko tehdä ne minimikotihommat, millä pärjää. Kun ei vielä mikään järkevä yhteisleikki luonnistu, niin eivät osaa yhdessä muuta kuin riehua. Niinpä tuntuu, ettei voi mitään muuta tehdä, kuin antaa 100% huomio lapsille, eikä silloinkaan välttämättä ole kovin helppoa, kun pieni sotkee isomman leikkejä, kinastellaan leluista jne.. ja koti repsottaa joka kohdasta. No, tämä on taas näitä vaikeita kausia, ja kohta tilanne tulee muutenkin muuttumaan, että eiköhän tässä nyt jaksa siihen asti. Tämän tyyliset fiilikset ei taida olla kovin ajankohtaisia täällä monellekaan, mutta "onneksi" edes jollekin.. :)
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - to 19.11.2015, 14:17:04
Surkeet fiilikset. Lapset ei tottele mitään, kun pääsevät keskenään vauhtiin, lietsovat vaan toisiaan tuhmuuksiin. Kun pienenmpi tekee jotain älytöntä, isompi alkaa matkia, josta pienempi saa lisää vettä kiukaaseen, josta taas isompi saa lisää vettä kiukaaseen jne.. Tottelevat vasta kun suutun, enkä jaksaisi enää suuttua.. Paska äiti - fiilis. En vaan osaa.

Onneksi mulla on vain yksi lapsi :) Kai niille voi tyyliin sipaista konjakkia ylähuuleen?

Omani riehuu holtittomasti vain väsyneenä ja nälkäisenä; nämä kaksi tilaa vievät hänen keskittymiskykynsä täysin. Tällöin auttaa vain uni, ruoka, tai sitten 100 % huomio vanhemmalta... lukeminen, legoilla rakentaminen, palapelit, mitä näitä nyt on. Itse yleensä jätän kodinhoidon tekemättä (mulle se ei ole niin justiinsa) ja menen lapsen kanssa lattialle, mieluummin kuin stressaan sekä askareista että heikkopäisenä riehuvasta lapsesta. (nämä eivät ole neuvoja, vaan mieleen juolahtanutta)

Näillä on just se, että aloittavat riehunnan silloin, kun mun on pakko tehdä ne minimikotihommat, millä pärjää. Kun ei vielä mikään järkevä yhteisleikki luonnistu, niin eivät osaa yhdessä muuta kuin riehua. Niinpä tuntuu, ettei voi mitään muuta tehdä, kuin antaa 100% huomio lapsille, eikä silloinkaan välttämättä ole kovin helppoa, kun pieni sotkee isomman leikkejä, kinastellaan leluista jne.. ja koti repsottaa joka kohdasta. No, tämä on taas näitä vaikeita kausia, ja kohta tilanne tulee muutenkin muuttumaan, että eiköhän tässä nyt jaksa siihen asti. Tämän tyyliset fiilikset ei taida olla kovin ajankohtaisia täällä monellekaan, mutta "onneksi" edes jollekin.. :)

Tilanne yksyhteen ei, mutta fiilikset kyllä, sillä duunissahan on aika samanlaista:-) just kun olisi ihan pakko saada tehtyä jokin juttu, niin sata muuta tunkee päälle ja aikuiset käyttäytyvät kuin viisivuotiaat...muistanet hyvin senkin ajan!

Se on tämä syksy sateisen kesän jälkeen. Olllaan kaikki lapsista aikuisiin vähän alamaissa, kyllä joulun valot (sitten kun siitä ressistä selviää:-) taas alkaa tilannetta parantamaan!

T: Xante
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - to 19.11.2015, 14:26:00
Surkeet fiilikset. Lapset ei tottele mitään, kun pääsevät keskenään vauhtiin, lietsovat vaan toisiaan tuhmuuksiin. Kun pienenmpi tekee jotain älytöntä, isompi alkaa matkia, josta pienempi saa lisää vettä kiukaaseen, josta taas isompi saa lisää vettä kiukaaseen jne.. Tottelevat vasta kun suutun, enkä jaksaisi enää suuttua.. Paska äiti - fiilis. En vaan osaa.

Onneksi mulla on vain yksi lapsi :) Kai niille voi tyyliin sipaista konjakkia ylähuuleen?

Omani riehuu holtittomasti vain väsyneenä ja nälkäisenä; nämä kaksi tilaa vievät hänen keskittymiskykynsä täysin. Tällöin auttaa vain uni, ruoka, tai sitten 100 % huomio vanhemmalta... lukeminen, legoilla rakentaminen, palapelit, mitä näitä nyt on. Itse yleensä jätän kodinhoidon tekemättä (mulle se ei ole niin justiinsa) ja menen lapsen kanssa lattialle, mieluummin kuin stressaan sekä askareista että heikkopäisenä riehuvasta lapsesta. (nämä eivät ole neuvoja, vaan mieleen juolahtanutta)

Näillä on just se, että aloittavat riehunnan silloin, kun mun on pakko tehdä ne minimikotihommat, millä pärjää. Kun ei vielä mikään järkevä yhteisleikki luonnistu, niin eivät osaa yhdessä muuta kuin riehua. Niinpä tuntuu, ettei voi mitään muuta tehdä, kuin antaa 100% huomio lapsille, eikä silloinkaan välttämättä ole kovin helppoa, kun pieni sotkee isomman leikkejä, kinastellaan leluista jne.. ja koti repsottaa joka kohdasta. No, tämä on taas näitä vaikeita kausia, ja kohta tilanne tulee muutenkin muuttumaan, että eiköhän tässä nyt jaksa siihen asti. Tämän tyyliset fiilikset ei taida olla kovin ajankohtaisia täällä monellekaan, mutta "onneksi" edes jollekin.. :)

Tilanne yksyhteen ei, mutta fiilikset kyllä, sillä duunissahan on aika samanlaista:-) just kun olisi ihan pakko saada tehtyä jokin juttu, niin sata muuta tunkee päälle ja aikuiset käyttäytyvät kuin viisivuotiaat...muistanet hyvin senkin ajan!

Se on tämä syksy sateisen kesän jälkeen. Olllaan kaikki lapsista aikuisiin vähän alamaissa, kyllä joulun valot (sitten kun siitä ressistä selviää:-) taas alkaa tilannetta parantamaan!

T: Xante

Ei oo helppoo kellään ei, mutta sitten kun menee töihin, on ainakin vähän vaihtelua, mikä auttaa jaksamaan. Eikä töissä piinata onneksi niin pitkälle, että pitäisi monta kertaa päivässä suuttua, ja sitten olla suuttumisen takia alamaissa. Siitä se tulee se maailman surkein äiti -fiilis. Mut kaipa se on vaan oltava itselleen armollinen ja kestettävä omaa epätäydellisyyttään vanhempana ja muutenkin.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: socrates - to 19.11.2015, 14:40:46


Onneksi mulla on vain yksi lapsi :) Kai niille voi tyyliin sipaista konjakkia ylähuuleen?

Omani riehuu holtittomasti vain väsyneenä ja nälkäisenä; nämä kaksi tilaa vievät hänen keskittymiskykynsä täysin.

Itselläni yksi eikä ikinä koskaan missään häslännyt mitään. Ei tarvinnut pahasti komentaa eikä sanottu toisillemme pahaa sanaa ensimmäisen viidentoista vuoden aikana vaan kaikki tekemiset sujuivat ihan kitkatta. Sen jälkeen on ollut jonkin verran säätämistä.

Olen aina ihmetellyt, miten ihmiset saavat lapsensa riehumaan tai sitten lapsissa on suuria synnynnäisiä temperamenttieroja.

Aikuisten kanssa sen sijaan kaikki on ihan s-tanan hankalaa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Brutto - to 19.11.2015, 14:42:24
No, tämä on taas näitä vaikeita kausia, ja kohta tilanne tulee muutenkin muuttumaan, että eiköhän tässä nyt jaksa siihen asti. Tämän tyyliset fiilikset ei taida olla kovin ajankohtaisia täällä monellekaan, mutta "onneksi" edes jollekin.. :)

Lapsiperheen normaali arki saattaa tuntua joskus rasittavalta mutta kaikki on suhteellista. Sinulla on sentään perhe ja lapsesi ovat terveitä, joten voit olla onnellinen. On aivan liikaa lapsia, jotka eivät syystä tai toisesta voi koskaan riehaantua leikkimään.

Vai onko ongelma siinä, että koet ettei miehesi tue sinua riittävästi arjen pyörittämisessä?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - to 19.11.2015, 15:09:32
No, tämä on taas näitä vaikeita kausia, ja kohta tilanne tulee muutenkin muuttumaan, että eiköhän tässä nyt jaksa siihen asti. Tämän tyyliset fiilikset ei taida olla kovin ajankohtaisia täällä monellekaan, mutta "onneksi" edes jollekin.. :)

Lapsiperheen normaali arki saattaa tuntua joskus rasittavalta mutta kaikki on suhteellista. Sinulla on sentään perhe ja lapsesi ovat terveitä, joten voit olla onnellinen. On aivan liikaa lapsia, jotka eivät syystä tai toisesta voi koskaan riehaantua leikkimään.

Vai onko ongelma siinä, että koet ettei miehesi tue sinua riittävästi arjen pyörittämisessä?

Tämä nyt on tällaista normaalia uhmaikäisten lasten äidin väsymistä. Ei tässä sen suurempia valituksen aiheita ole, kunhan kerroin ketjussa fiilikseni, joka ei ollut kovin ylevä. Eilinen oli kyllä pohjanoteeraus omalta osaltani. Lapset oli koko päivän älyttömän vallattomia. Tilanne kärjistyi lopulta siihen, että revin lapsen kanssa yhdessä tekemämme jolupukin kirjeen hänen nenänsä edessä. Kaduttaa, lapsen murtunut ilme jäi kalvamaan. Mutta tämä tästä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Taha Islam - to 19.11.2015, 15:15:46
Tämä nyt on tällaista normaalia uhmaikäisten...

Uhmaikä? Lapsi vaan keksii olevansa subjekti. Nauti siitä. Jos alle teini-ikäisten kanssa tulee ongelmia, syy löytyy yleensä peilistä.

Et kai valehdellut lapsellesi, että kirje menee oikeasti Joulupukille?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: wade - to 19.11.2015, 15:17:42
Surkeet fiilikset. Lapset ei tottele mitään, kun pääsevät keskenään vauhtiin, lietsovat vaan toisiaan tuhmuuksiin. Kun pienenmpi tekee jotain älytöntä, isompi alkaa matkia, josta pienempi saa lisää vettä kiukaaseen, josta taas isompi saa lisää vettä kiukaaseen jne.. Tottelevat vasta kun suutun, enkä jaksaisi enää suuttua.. Paska äiti - fiilis. En vaan osaa.

Onneksi mulla on vain yksi lapsi :) Kai niille voi tyyliin sipaista konjakkia ylähuuleen?

Omani riehuu holtittomasti vain väsyneenä ja nälkäisenä; nämä kaksi tilaa vievät hänen keskittymiskykynsä täysin. Tällöin auttaa vain uni, ruoka, tai sitten 100 % huomio vanhemmalta... lukeminen, legoilla rakentaminen, palapelit, mitä näitä nyt on. Itse yleensä jätän kodinhoidon tekemättä (mulle se ei ole niin justiinsa) ja menen lapsen kanssa lattialle, mieluummin kuin stressaan sekä askareista että heikkopäisenä riehuvasta lapsesta. (nämä eivät ole neuvoja, vaan mieleen juolahtanutta)

Näillä on just se, että aloittavat riehunnan silloin, kun mun on pakko tehdä ne minimikotihommat, millä pärjää. Kun ei vielä mikään järkevä yhteisleikki luonnistu, niin eivät osaa yhdessä muuta kuin riehua. Niinpä tuntuu, ettei voi mitään muuta tehdä, kuin antaa 100% huomio lapsille, eikä silloinkaan välttämättä ole kovin helppoa, kun pieni sotkee isomman leikkejä, kinastellaan leluista jne.. ja koti repsottaa joka kohdasta. No, tämä on taas näitä vaikeita kausia, ja kohta tilanne tulee muutenkin muuttumaan, että eiköhän tässä nyt jaksa siihen asti. Tämän tyyliset fiilikset ei taida olla kovin ajankohtaisia täällä monellekaan, mutta "onneksi" edes jollekin.. :)

Juu, meidän perheessämme on lisäksi erilainen tilanne: kuten muistaakseni olemme aiemminkin keskustelleet. Olemme molemmat (itse venyttämässämme) opiskelun ja työelämän välivaiheessa, jossa molemmat vanhemmat ovat yhtä vastuussa sekä kodista että taloudesta. Toki, taloudellisisa uhrauksia se on vaatinut (kuten että itse kieltäydyin tarjolla olleesta koulutusta vastaavasta työstä ja taloudellisesta turvasta sen myötä, onneksi työ oli sen verran etäällä intohimoistani, että pystyin sen tekemään hyvällä omatunnolla), puolisoni viivästytti valmistumistaan ja työhön siirtymistään vuodella... ja nyt kun vakituinen työelämä alkaa olemaan molemmille välttämättömyys, niin vielä voi käyttää lakisääteistä oikeutta tehdä vajaata työviikkoa (n. 80 %), jotta voi olla kotona enemmän läsnä.

----

Ja koska tästä TSS:n kautta keskustellusta tulee mieleen oma nykyinen suosikkiaiheeni maitojen kuohahtamiselle, niin jatkan tästä. Tämä ei liity TSS:aan, jonka elämästä en tiedä mitään, mutta hänen väsymyksensä äitiyden kourissa (joka on useamman kerran noussut esiin foorumilla), johtaa aina sillan lailla omiin kokemuksiini tästä sukupuolittuneesta vanhemmuusskenestä. 

Vaikka lapsemme sattui tulemaan tilanteeseen, joka oli molemmille joustavampi kuin monen muun tilanteessa, olemme joutuneet uhraamaan paljon aineellista hyvää molemmilta läsnäolevan perhe-elämän vuoksi. Tarkoittaen sitä että sekä elättäminen että hoiva jakautuu tasan. Tässä mielessä olemme "radikaalimpia" kuin monet kaveriperheistämme... "välttämättömyys" ei ohjannut meitä, vaan me "välttämättömyyttä".

Itse jaksan aina kritisoida isiä, jotka "eivät voi" olla lapsen kanssa kotona "vaikka haluaisivat". Kun kysyin vasta lapsen saaneelta ystävältäni, kai hän aikoo jäädä kotiin lapsen kanssa, hän sanoi että "olisihan se kiva, mutta ei se tule olemaan mahdollista"... sen sijasta äiti myyttisenä hahmona pystyy laittamaan oman yhtälailla hyvän uransa paussille useaksi vuodeksi (heillä on vastaava koulutus ja yhtä "pitkällä oleva" ura). En ottanut julkisesti kantaa heidän valintoihinsa, ne ovat omiaan. Mutta sisälläni kuohuu aina kun näen tuollaista minusta teennäistä "välttämättömyyttä", joka kummasti aina ja iänkaikkieseti välttämättömyydessään johtaa traditionaaliseen äitimyytin mukaiseen perhemalliin.

Olin ystäväni luona Itä-Suomessa: äiti oli jossain, tyyliin kaupassa, kun toinen lapsistaan satutti itseään ja alkoi itkeä. Hän kyyhötti lattialla ja itki äitiään. Isä oli vaivaantunut, eikä osannut tehdä muuta kuin sanoa että äiti tulee pian. Kävi sääliksi sekä lasta että isää: MIKSI ET VOI OTTAA LASTASI SYLIIN? MIKSI LAPSELLE EI OLE AUTOMAATTISTA TULLA SYLIISI? Siinä sitten istuttiin ja ihmeteltiin vaivaantuneina. Nohnoh sillälailla.

Saatanan äitimyytti, pilaa asian meiltä miehiltä :) Heh, äitini puhui taannoin ihmetellen naapurin ukosta, joka kävi oikein pihassa asti kehumassa uutta lapsenlastaan. Oli huvittunut, kun mies oli puhunut niin lämpimästi... kun eihän miehet yleensä tällaisista intoile. Äidit vaan intoilee. Koska ovat äitejä. Miehet miehiä.

Ja sitten isät ihmettelevät, miksi huoltajuuskiistassa he jäävät alakynteen. 
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: wade - to 19.11.2015, 15:21:56
No, tämä on taas näitä vaikeita kausia, ja kohta tilanne tulee muutenkin muuttumaan, että eiköhän tässä nyt jaksa siihen asti. Tämän tyyliset fiilikset ei taida olla kovin ajankohtaisia täällä monellekaan, mutta "onneksi" edes jollekin.. :)

Lapsiperheen normaali arki saattaa tuntua joskus rasittavalta mutta kaikki on suhteellista. Sinulla on sentään perhe ja lapsesi ovat terveitä, joten voit olla onnellinen. On aivan liikaa lapsia, jotka eivät syystä tai toisesta voi koskaan riehaantua leikkimään.

Vai onko ongelma siinä, että koet ettei miehesi tue sinua riittävästi arjen pyörittämisessä?

Tämä nyt on tällaista normaalia uhmaikäisten lasten äidin väsymistä. Ei tässä sen suurempia valituksen aiheita ole, kunhan kerroin ketjussa fiilikseni, joka ei ollut kovin ylevä. Eilinen oli kyllä pohjanoteeraus omalta osaltani. Lapset oli koko päivän älyttömän vallattomia. Tilanne kärjistyi lopulta siihen, että revin lapsen kanssa yhdessä tekemämme jolupukin kirjeen hänen nenänsä edessä. Kaduttaa, lapsen murtunut ilme jäi kalvamaan. Mutta tämä tästä.

Tästä kyllä kaikki sympatiapisteet! Minusta melko melodramaattinen kulminaatiopiste lapsen kanssa riitelylle. Itselläni on käynyt joskus niin, että olen itse toisessa huoneessa kiehumassa ja lapsi huutaa toisessa huoneessa... ja kaikki lähtee eskaloitumaan jostain sellaisesta kuten että "ei saa leikkiä sähköpistokkeella". Tai, "isihän sanoi ettei saa mennä keittiön kaapille".
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: MrKAT - to 19.11.2015, 15:30:50
Vois olla hyvä idea. Ainoa vaan, että suomenkielisiä ohjelmia on mahdoton katsoa, koska lapset hilluu niin kovaäänisesti, ettei kuule mitää, eikä tietenään paikallaankaan saa olla. Illallakaan ei kuule mitää, koska volumea täytyy pitää niin hiljaisella, ettei kakrut herää.
En aina itsekään muista tätä, mutta yöllä katsellessa (piti olla hiljaa) löysin uudelleen, että YLE:llä TV1:llä text-tv s. 333 laittaa päälle niin tulee tekstitys TV2:lla s. 334 ja yleisohjeet text-tv s. 331.
Ei varmaan kaikkea mutta ainakin useimmat nauhoitetut ohjelmat.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - to 19.11.2015, 15:45:06

Olin ystäväni luona Itä-Suomessa: äiti oli jossain, tyyliin kaupassa, kun toinen lapsistaan satutti itseään ja alkoi itkeä. Hän kyyhötti lattialla ja itki äitiään. Isä oli vaivaantunut, eikä osannut tehdä muuta kuin sanoa että äiti tulee pian. Kävi sääliksi sekä lasta että isää: MIKSI ET VOI OTTAA LASTASI SYLIIN? MIKSI LAPSELLE EI OLE AUTOMAATTISTA TULLA SYLIISI? Siinä sitten istuttiin ja ihmeteltiin vaivaantuneina. Nohnoh sillälailla.



Tuo äitimyytti pitää kyllä paikkansa, että äitihän se lähes aina kotiin jää, koska isä ei usein "pysty". Mutta onhan asia kuitenkin menossa parempaan suuntaan muuten. Ainakin oma mielikuvani on, että nykyisät vaihtavat vaippoja siinä missä äiditkin, kantelevat kantopusseissa jne, tekevät ihan samoja asioita, mitä äitikin. Mutta tietysti se, että äiti jää kotiin, voi saada aikaan sen efektin, että lapsi turvautuu ensitilassa äitiin, ja isä ei välttämättä kelpaa kaikkeen, koska suurimman osan ajasta asiat hoitaa äiti. Tulee ns. äitiriippuvuutta. Lapsen mielestä äiti osaa paremmin, koska isä tekee erilailla.. Tämä on tietyllistä kurjaa isälle, joka haluaisi osallistua.

Mutta tuo, että isä on noin kädetön äidin poissaollessa, kuin tuossa lainauksessa, ei kyllä sovi tuohon mielikuvaan. Onhan meitä vanhempia moneen junaan..
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Vanha aatami - to 19.11.2015, 15:59:54

Olin ystäväni luona Itä-Suomessa: äiti oli jossain, tyyliin kaupassa, kun toinen lapsistaan satutti itseään ja alkoi itkeä. Hän kyyhötti lattialla ja itki äitiään. Isä oli vaivaantunut, eikä osannut tehdä muuta kuin sanoa että äiti tulee pian. Kävi sääliksi sekä lasta että isää: MIKSI ET VOI OTTAA LASTASI SYLIIN? MIKSI LAPSELLE EI OLE AUTOMAATTISTA TULLA SYLIISI? Siinä sitten istuttiin ja ihmeteltiin vaivaantuneina. Nohnoh sillälailla.

Saatanan äitimyytti, pilaa asian meiltä miehiltä :) Heh, äitini puhui taannoin ihmetellen naapurin ukosta, joka kävi oikein pihassa asti kehumassa uutta lapsenlastaan. Oli huvittunut, kun mies oli puhunut niin lämpimästi...

No, miksi et itse kopannut ko. lasta syliisi. Vieras saa usein itkevän / kiukuttelevan (usein sama asia) lapsen uusiin aatoksiin ja ihmettelemään, että mitäs tämä on ja alkuperäinen "ongelma" haihtuu.

Tiedän. Naapurin lapsiin ei nykyisin saa kajota.....

VA.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: wade - to 19.11.2015, 16:13:48

Olin ystäväni luona Itä-Suomessa: äiti oli jossain, tyyliin kaupassa, kun toinen lapsistaan satutti itseään ja alkoi itkeä. Hän kyyhötti lattialla ja itki äitiään. Isä oli vaivaantunut, eikä osannut tehdä muuta kuin sanoa että äiti tulee pian. Kävi sääliksi sekä lasta että isää: MIKSI ET VOI OTTAA LASTASI SYLIIN? MIKSI LAPSELLE EI OLE AUTOMAATTISTA TULLA SYLIISI? Siinä sitten istuttiin ja ihmeteltiin vaivaantuneina. Nohnoh sillälailla.



Tuo äitimyytti pitää kyllä paikkansa, että äitihän se lähes aina kotiin jää, koska isä ei usein "pysty". Mutta onhan asia kuitenkin menossa parempaan suuntaan muuten. Ainakin oma mielikuvani on, että nykyisät vaihtavat vaippoja siinä missä äiditkin, kantelevat kantopusseissa jne, tekevät ihan samoja asioita, mitä äitikin. Mutta tietysti se, että äiti jää kotiin, voi saada aikaan sen efektin, että lapsi turvautuu ensitilassa äitiin, ja isä ei välttämättä kelpaa kaikkeen, koska suurimman osan ajasta asiat hoitaa äiti. Tulee ns. äitiriippuvuutta. Lapsen mielestä äiti osaa paremmin, koska isä tekee erilailla.. Tämä on tietyllistä kurjaa isälle, joka haluaisi osallistua.

Mutta tuo, että isä on noin kädetön äidin poissaollessa, kuin tuossa lainauksessa, ei kyllä sovi tuohon mielikuvaan. Onhan meitä vanhempia moneen junaan..
Vanhemmuus on niin laaja ilmiö, ettei sitä voi käsitellä kokonaisuudessaan. (kuten suurin osa ilmiöistä). Tuttavapiirissäni on myös vastakkaisia esimerkkejä; ja tietenkin jokainen esimerkki on oma uniikki poikkeustilanteensa.

Reagoin vanhemmuusilmiön tähän äitimyytilliseen aspektiin, jonka olemassaolo itsessään löi minut täysin ällikällä: ennen omaa vanhemmuuttani en ollut osannut edes kuvitella että 2010-luvulla on olemassa sellaista.

Aina kun tarttuu johonkin aspektiin, niin jollain tavalla tekee hallaa sille kuinka uniikeissa tilanteissa kukin perhe elämäänsä elää. Pitää olla tietyllä tavalla röyhkeä tulkinnoissaan, tai sitten pitäytyä kommentoimasta... netin anonymiteetissä on helppo olla röyhkeä ja luoda systeemejä partikulaareista, kuten ihmetellä tätä äitimyyttiä; oikeassa elämässä mieluummin istuu hiljaa ja on pakahtua :)

Nykyään on myös se positiivinen ilmiö, että vanhemmuuteen kuuluva hoiva on mahdollista jakaa vanhempien kesken: itse kuvittelin että tämä on laki, ja konservatiivinen äitimyytin mukainen vanhemmuus pelkkä kaiku menneestä. Mutta huomaan että molemmat elävät voimakkaina. (tietyille länkkäreille, kuten monille USA:laisille on edelleen hyvin, hyvin surrealistinen ja eksoottinen näky katsoa arkipäivänä pohjoismaalaista isää työntämässä lastaan kärryissä... ensimmäinen oletus on että kyseessä on homoseksuaali lastenhoitaja, sitten joku pohjoismaalainen kertoo että kyse saattaa olla isästä, joka on lakisääteisellä vanhempainvapaalla).

Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: wade - to 19.11.2015, 16:17:35

Olin ystäväni luona Itä-Suomessa: äiti oli jossain, tyyliin kaupassa, kun toinen lapsistaan satutti itseään ja alkoi itkeä. Hän kyyhötti lattialla ja itki äitiään. Isä oli vaivaantunut, eikä osannut tehdä muuta kuin sanoa että äiti tulee pian. Kävi sääliksi sekä lasta että isää: MIKSI ET VOI OTTAA LASTASI SYLIIN? MIKSI LAPSELLE EI OLE AUTOMAATTISTA TULLA SYLIISI? Siinä sitten istuttiin ja ihmeteltiin vaivaantuneina. Nohnoh sillälailla.

Saatanan äitimyytti, pilaa asian meiltä miehiltä :) Heh, äitini puhui taannoin ihmetellen naapurin ukosta, joka kävi oikein pihassa asti kehumassa uutta lapsenlastaan. Oli huvittunut, kun mies oli puhunut niin lämpimästi...

No, miksi et itse kopannut ko. lasta syliisi. Vieras saa usein itkevän / kiukuttelevan (usein sama asia) lapsen uusiin aatoksiin ja ihmettelemään, että mitäs tämä on ja alkuperäinen "ongelma" haihtuu.

Tiedän. Naapurin lapsiin ei nykyisin saa kajota.....

VA.
Hyvä kysymys: koko tilanne oli poikkeuksellisen jähmeä, ikään kuin jokainen paikallaolija olisi täysin väärään aikaan väärässä paikassa. Onneksi tilanne ei montaa minuuttia kestänyt, kunnes aika ajoi siitä ohitse.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - to 19.11.2015, 16:53:01


Et kai valehdellut lapsellesi, että kirje menee oikeasti Joulupukille?

Tottahan toki, joulupukkiusko parantaa lapsen kognitiivista kehitystä ja on kaiken kaikkiaan mukava leikki aikuisten ja lasten välillä. Ihmiset tarvitsevat satuja.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: wade - to 19.11.2015, 17:18:53


Et kai valehdellut lapsellesi, että kirje menee oikeasti Joulupukille?

Tottahan toki, joulupukkiusko parantaa lapsen kognitiivista kehitystä ja on kaiken kaikkiaan mukava leikki aikuisten ja lasten välillä. Ihmiset tarvitsevat satuja.
Kannattaa varoa, ettei joulupukkia paljasta lapsellesi joku sattumanvarainen juoppoukko kadunkulmassa :P Lapsuuden loppu ikävällä tavalla... kuten itselläni. Äiti, sano että valehtelija oli juoppoukko, et sinä  :'(
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Taha Islam - to 19.11.2015, 17:42:48
Tottahan toki, joulupukkiusko parantaa lapsen kognitiivista kehitystä ja on kaiken kaikkiaan mukava leikki aikuisten ja lasten välillä. Ihmiset tarvitsevat satuja.

Lapselle ei saisi koskaan valehdella.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Vanha aatami - to 19.11.2015, 18:00:07

Lapselle ei saisi koskaan valehdella.

Heh!
Lapsi pitää laittaa indokrinoitavaksi koraanikouluun, jossa hänestä kasvaa kunnon marttyyri. PUM!

VA.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - to 19.11.2015, 18:02:01


Et kai valehdellut lapsellesi, että kirje menee oikeasti Joulupukille?

Tottahan toki, joulupukkiusko parantaa lapsen kognitiivista kehitystä ja on kaiken kaikkiaan mukava leikki aikuisten ja lasten välillä. Ihmiset tarvitsevat satuja.
Kannattaa varoa, ettei joulupukkia paljasta lapsellesi joku sattumanvarainen juoppoukko kadunkulmassa :P Lapsuuden loppu ikävällä tavalla... kuten itselläni. Äiti, sano että valehtelija oli juoppoukko, et sinä  :'(

Voi voi, karvas oli loppu.. Mutta jostainhan se epäilyksen siemen pitää saada, vaikka mieluusti ei kadunkulman juopolta kuitenkaan.. Joulupukkiuskosta luopuminen kuuluu asiaan, mutta tarina jatkuu silti. :)

Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: hibiscus - to 19.11.2015, 18:16:26
Satuja pitää olla olivatpa ne aikuisten tai lasten satuja. Minä uskon vieläkin joulupukkiin vaikka isot pojat kertoivat koulussa, ettei joulupukkia ole olemassakaan.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Vanha aatami - to 19.11.2015, 18:54:58
Satuja pitää olla olivatpa ne aikuisten tai lasten satuja. Minä uskon vieläkin joulupukkiin vaikka isot pojat kertoivat koulussa, ettei joulupukkia ole olemassakaan.

Sadut ovat vaarallisia, todella vaarallisia. 
Lasten indokratiivisen ja oikean uskon kasvatusjärjestelmän auktoriteettiasema pitää olla ehdoton ja pakottaa nuoret tiettyihin käytäntöihin ja samalla sulkien pois mielestä muu. Jos lapsille luetaan esim. satuja tai muuta fiktiota, niin heille voi syntyä vaarallista itsenäistä ajattelua, eivätkä he ehkä enää usko kaikkea mitä heille auktoriteetin toimesta sanotaan.


VA.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - to 19.11.2015, 20:51:37
Eräällä foorumilla eräs kirjoittaja arvosteli minua siitä, että jankutan vuodesta toiseen samaa ideologiaa, mutta en suostu todistamaan ideologiani perustaksi sanomieni asioiden todenperäisyyttä. Hänen mielestään kirjoitteluni on henkistä sukurutsaa, koska mielipiteeni ja ideologiani on peräisin samasta lähteestä eli alitajuntani kehittämästä todellisen maailman mallista. Miksi hän kirjoittaa alitajunnasta?

Mitä ihmeen asioita minun pitäisi osoittaa todeksi? Maailmankuvani perustana olevat näkemykset ovat suurelta osin havainnoinnin ja loogisen päättelyn tulosta. Niitä on hankala todistaa todeksi muutamalla lauseella. Enkä tiedä, pystyykö niitä edes osoittamaan todeksi, koska nehän perustuvat päättelyyn. Joku toinenhan voi päätellä saman aineiston pohjalta eri tavalla.

Kirjoittaja poimii lauseenpätkiä kuukausia vanhoista kirjoituksestani irrottaen ne asiayhteydestä. Tällä tavoin hän todistaa, mitä hän milloinkin haluaa todistaa. 

Jos yritän vastata, se on taas saman asian jankkaamista.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Vanha aatami - to 19.11.2015, 21:06:09

Mitä ihmeen asioita minun pitäisi osoittaa todeksi? Maailmankuvani perustana olevat näkemykset ovat suurelta osin havainnoinnin ja loogisen päättelyn tulosta. Niitä on hankala todistaa todeksi muutamalla lauseella. Enkä tiedä, pystyykö niitä edes osoittamaan todeksi, koska nehän perustuvat päättelyyn. Joku toinenhan voi päätellä saman aineiston pohjalta eri tavalla.

Kirjoituksesi palstalla ovat poikkeuksellisen selkeitä, asiallisia ja harkittuja. Päinvastoin kuin esim. minulla. Luenkin aina tarkkaan kirjoituksesi, koska niistä saa ajatuksia eri näkökulmasta  - vaikka emme kaikesta ole läheskään samaa mieltä.

VA.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: hibiscus - to 19.11.2015, 22:01:58
Eräällä foorumilla eräs kirjoittaja arvosteli minua siitä, että jankutan vuodesta toiseen samaa ideologiaa, mutta en suostu todistamaan ideologiani perustaksi sanomieni asioiden todenperäisyyttä. Hänen mielestään kirjoitteluni on henkistä sukurutsaa, koska mielipiteeni ja ideologiani on peräisin samasta lähteestä eli alitajuntani kehittämästä todellisen maailman mallista. Miksi hän kirjoittaa alitajunnasta?

Mitä ihmeen asioita minun pitäisi osoittaa todeksi? Maailmankuvani perustana olevat näkemykset ovat suurelta osin havainnoinnin ja loogisen päättelyn tulosta. Niitä on hankala todistaa todeksi muutamalla lauseella. Enkä tiedä, pystyykö niitä edes osoittamaan todeksi, koska nehän perustuvat päättelyyn. Joku toinenhan voi päätellä saman aineiston pohjalta eri tavalla.

Kirjoittaja poimii lauseenpätkiä kuukausia vanhoista kirjoituksestani irrottaen ne asiayhteydestä. Tällä tavoin hän todistaa, mitä hän milloinkin haluaa todistaa. 

Jos yritän vastata, se on taas saman asian jankkaamista.

No, näitähän asiayhteydestä irrottelijoita riittää. Riippuu agendasta, millä kukin liikkuu. Minusta sinä et ole naulannut teesejäsi Nurmijärven kirkon seinään. Et ole Vanhasen Tatu ja sinulla on kyky uudistua ja ottaa etäisyyttä joihinkin edesmenneisiin näkemyksiisi. Olet myönteinen poikkeus tällä foorumilla.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Jaska Jokunen - to 19.11.2015, 22:59:30
Ilo Kopekin kirjoituksia on lukea. Eivät ole pintasättäystä vaan selkeästi etenevää kerrontaa. Usein vilpittömästi kertovat itse koetusta valtavirrasta sivussa ja miltä se tuntuu. Pyrkimättä tunkion huipulle ja itseä korostamatta. Taito sekin kertoa kokemuksestaan ilman itsekeskeisyyttä. Eikä eri mieltä oleminen kiihdytä.

Eri kannalla oleva jankkaajia aina riittää. Keskustelukyvytön kirjoittaja joka vaatii todistamaan mielipiteiden takana olevat asiat, joutaa jäädä huomiotta, jos mitään hedelmällistä ei kehity. Kun mielipide on esitetty, voidaan argumentoida eri  käsityksen puolesta ja esittää heikkouksia esitetyssä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: hibiscus - to 19.11.2015, 23:02:04
Fiilikseni ovat erinomaiset. Olen herran kukkarossa. Minulla on täällä normaali internetyhteys ja jos kirjoitusvirheitä tulee, niin  omapahan on vikani tai sitten olen juovuksissa. Enää en voi syyttää viatonta luontokappaletta -  älypuhelinta.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Jaska Jokunen - pe 20.11.2015, 02:24:59
Nyt vedän pari päivää henkeä, koska täällä on tutkitusti EUn puhtain ilma.
Suomessa kuollaan vähemmän saasteisiin kuin Virossa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: hibiscus - pe 20.11.2015, 06:37:54
Nyt vedän pari päivää henkeä, koska täällä on tutkitusti EUn puhtain ilma.
Suomessa kuollaan vähemmän saasteisiin kuin Virossa.

Jaska puhuu taas paskaa. Viro on pieni maa, mutta sielläkin on erilaisia alueita. Saastekuolemia taitaa olla vaikea todentaa. Jaska varmaan mielellään todistaa väitteensä paikkansapitäväksi.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - pe 20.11.2015, 13:11:54
Tottahan toki, joulupukkiusko parantaa lapsen kognitiivista kehitystä ja on kaiken kaikkiaan mukava leikki aikuisten ja lasten välillä. Ihmiset tarvitsevat satuja.

Lapselle ei saisi koskaan valehdella.

Vaikka ymmärrän hyvin, että jotkut ajattelevat toisin, niin minusta se on rikkaus, että lapset ja aikuiset voivat kerran vuodessa heittäytyä yhteiseen satuun, uskoa sadunomaiseen hyvyyteen ja koetella mahdollisen ja mahdottoman rajoja. Sekin on lapselle rikastuttava ja kehittävä prosessi, missä hän hiljalleen oivaltaa, että pukki onkin vain satua. Onko kenelläkään oikeasti pahoja muistoja siitä, että uskoi pukkiin? Minusta se usko jättää taianomaisen siemenen ihmisen mieleen, ja joulu tuntuu aikuisenaki vielä jotenkin vähän satumaiselta.

Ainakin itselläni lapsuuden joulut ovat niitä kultaisimpia muistoja. Ja silloinkin, kun jo tiesi asian oikean tolan, tavallaan vielä kuitenkin eli täysillä sitä satua. Ja kun oli pienempi sisarus, sai tarinassa uuden roolin, vaalia salaisuutta,


Tämä ei liity TSS:aan, jonka elämästä en tiedä mitään, mutta hänen väsymyksensä äitiyden kourissa (joka on useamman kerran noussut esiin foorumilla), johtaa aina sillan lailla omiin kokemuksiini tästä sukupuolittuneesta vanhemmuusskenestä.

Tästä jäin miettimään, että olenko marmattanut kamalasti kotiäitiyden kamaluutta. Onhan tämä nimittäin ollut kaikesta huolimatta antoisampaa aikaa, kuin mikään tätä ennen, joten en oikeastaan halua valittaa. Ehkä sitä on vaan ollut joku tarve oikoa niitä (oletettuja) harhaluuloja, että kotiäidin elämä olisi jotain lorvimista, kun ainakin itsen tämä intensiivisyys on yllättänyt.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Taha Islam - pe 20.11.2015, 13:19:15
Vaikka ymmärrän hyvin, että jotkut ajattelevat toisin, niin minusta se on rikkaus, että lapset ja aikuiset voivat kerran vuodessa heittäytyä yhteiseen satuun...

Sadun kertominen on eri asia kuin valehtelu.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - pe 20.11.2015, 13:21:35
Vaikka ymmärrän hyvin, että jotkut ajattelevat toisin, niin minusta se on rikkaus, että lapset ja aikuiset voivat kerran vuodessa heittäytyä yhteiseen satuun...

Sadun kertominen on eri asia kuin valehtelu.

No mielestäni siitä valkoisesta valheesta on enemmän hyötyä kuin haittaa. Mutta onneksi jokainen saa itse päättää, miten omien lastensa kohdalla menettelee.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Taha Islam - pe 20.11.2015, 13:23:07
Mutta onneksi jokainen saa itse päättää, miten omien lastensa kohdalla menettelee.

Älä sitten ylläty, kun lapsi valehtelee sinulle.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - pe 20.11.2015, 15:00:25
Vaikka ymmärrän hyvin, että jotkut ajattelevat toisin, niin minusta se on rikkaus, että lapset ja aikuiset voivat kerran vuodessa heittäytyä yhteiseen satuun...

Sadun kertominen on eri asia kuin valehtelu.

Esim. joulupukki väärin esitettynä jää lapselle mieleen aikuisten valehteluna.

Sivumennen sanoen: voisiko Tummasilmäsusanna kertoa mitä hyvää on heittäytymisessä satuun?

Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - pe 20.11.2015, 15:13:27
Vaikka ymmärrän hyvin, että jotkut ajattelevat toisin, niin minusta se on rikkaus, että lapset ja aikuiset voivat kerran vuodessa heittäytyä yhteiseen satuun...

Sadun kertominen on eri asia kuin valehtelu.

Esim. joulupukki väärin esitettynä jää lapselle mieleen aikuisten valehteluna.

Sivumennen sanoen: voisiko Tummasilmäsusanna kertoa mitä hyvää on heittäytymisessä satuun?

Pikavastaus: Jäi joskus mieleen tähän liittyvä juttu lehdessä, kaivan tähän: http://www.iltalehti.fi/perhe/2014121918941924_pr.shtml

Totta kai sitten kun lapsi alkaa itse kyseenalaistamaan joulupukkia ja kyselemään, hänelle kannattaa asiasta kertoatotuudenmukaisesti mutta hellästi.

Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - pe 20.11.2015, 15:19:27
Ja tässä toinen aihetta käsittelevä juttu Sepelle, miksi satuun kannattaa heittäytyä.

Tampereen yliopiston lastenpsykiatrian professori:

"Tiedetään, että sadut ovat tärkeitä ihmismielelle ja aivotoiminnan kehittymiselle. Tekisi mieli sanoa, että ne ovat elintärkeitä. Lapsen kannalta sellaiset erityiset tarinat, kuten joulupukki, joita aikuiset voivat jakaa lasten kanssa yhteisöllisesti, ovat korvaamattomia. Luopuminen joulupukin kaltaisesta leikkitotuudesta, jonka ympärillä aikuinen maailmakin leikkii, ei ole vain lapsille vaan myös yhteisölle haitallista. Yhteisö köyhtyy, jos se menettää kyvyn leikkiä eri-ikäisten välistä leikkiä"

http://www.iltalehti.fi/perhe/2015082120209650_pr.shtml?_ga=1.230319897.462148537.1444336833
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Taha Islam - pe 20.11.2015, 15:24:30
Edelleen, satu ja valhe ovat kaksi eri asiaa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - pe 20.11.2015, 15:26:32
.. kun lapsi alkaa itse kyseenalaistamaan joulupukkia ja kyselemään, hänelle kannattaa asiasta kertoatotuudenmukaisesti mutta hellästi.

Siis kertoa mitä? että isi ja äiti vähän valehteli ihan hyvässä tarkoituksessa kyllä ja samalla saatiin kiristettyä hyvää käytöstä...vai kertoa mitä?

OK, myönnän provokaation. Kiitos kuin vastasit ihan asiallisesti.
Satuihin heittäytymisessä minua vierastaa ajatukset prinsessoista - varsinainen ihannenaisen malli tytöille- ja enkeleistä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: hibiscus - pe 20.11.2015, 16:08:05
.. kun lapsi alkaa itse kyseenalaistamaan joulupukkia ja kyselemään, hänelle kannattaa asiasta kertoatotuudenmukaisesti mutta hellästi.

Siis kertoa mitä? että isi ja äiti vähän valehteli ihan hyvässä tarkoituksessa kyllä ja samalla saatiin kiristettyä hyvää käytöstä...vai kertoa mitä?

OK, myönnän provokaation. Kiitos kuin vastasit ihan asiallisesti.
Satuihin heittäytymisessä minua vierastaa ajatukset prinsessoista - varsinainen ihannenaisen malli tytöille- ja enkeleistä.

No mutta Sepalus. Sinähän valehtelet täälläkin jatkuvasti aikuisillekin. Ei sinulla ole kompetenssia arvostella aikuisia, jotka kertovat satuja lapsille. Joulupukkiin lapset haluavat uskoa, eikä siitä ole heille mitään haittaa. Viimeistään koulussa toiset lapset kertovat, ettei joulupukkia ole olemassakaan.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: hibiscus - pe 20.11.2015, 16:26:03
Olen täällä herran kukkaarossa, mutta niin korvessa, että viikonloppuna internetliikenne taitaa olla niin vilkasta, että olen useimmiten katveessa. Pakko turvautua välillä puhelimeen, jos tahdon esimerkiksi tunnustaa rakkauteni  Sepelle.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: socrates - pe 20.11.2015, 16:39:55
Olen täällä herran kukkaarossa, mutta niin korvessa, että viikonloppuna internetliikenne taitaa olla niin vilkasta, että olen useimmiten katveessa. Pakko turvautua välillä puhelimeen, jos tahdon esimerkiksi tunnustaa rakkauteni  Sepelle.

Rakkauden tunnustukset kannattaa luritella vaikka tällä laululla, niin Sepen kova sydän pehmenee:

http://redmp3.cc/21039622/juhamatti-rakkaudella.html
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: hibiscus - pe 20.11.2015, 16:49:58
Olen täällä herran kukkaarossa, mutta niin korvessa, että viikonloppuna internetliikenne taitaa olla niin vilkasta, että olen useimmiten katveessa. Pakko turvautua välillä puhelimeen, jos tahdon esimerkiksi tunnustaa rakkauteni  Sepelle.

Rakkauden tunnustukset kannattaa luritella vaikka tällä laululla, niin Sepen kova sydän pehmenee:

http://redmp3.cc/21039622/juhamatti-rakkaudella.html

Et usko, kuinka intohimoisesti haluaisin laulaa vienolla äänellä tuon lemmenlaulun Sepen korvaan ja suukottaa häntä märkään korvantaustaan. Minussakin taitaa piillä latenttina pikku homo. Sepehän on sitä mieltä, että kaikki miehet ovat enemmän tai vähemmän homoja.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - pe 20.11.2015, 17:31:04
.. kun lapsi alkaa itse kyseenalaistamaan joulupukkia ja kyselemään, hänelle kannattaa asiasta kertoatotuudenmukaisesti mutta hellästi.

Siis kertoa mitä? että isi ja äiti vähän valehteli ihan hyvässä tarkoituksessa kyllä ja samalla saatiin kiristettyä hyvää käytöstä...vai kertoa mitä?

OK, myönnän provokaation. Kiitos kuin vastasit ihan asiallisesti.
Satuihin heittäytymisessä minua vierastaa ajatukset prinsessoista - varsinainen ihannenaisen malli tytöille- ja enkeleistä.

Vastaus riippuu lapsen kysymyksestä, enkä tietenkään vielä tarkkaan tiedä, mitä tulen sanomaan. Nyt uskoisin, että aluksi eläydyn lapsen pohdintaan ja ihmettelemme yhdessä, että mitenhän se kaikki on käytännössä mahdollista. Sitten kun epäilykset vahvistuvat ja aika tuntuu sopivalta, kertonen, että joulupukki on joulun taikaa, johon aikuisetkin haluavat jouluna uskoa. Että se on sellainen joulun leikki, jota kaikki ihmiset tykkäävät jouluna leikkiä, tarina, joka herää jouluna eloon. Jotain sellaista.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - pe 20.11.2015, 17:33:00
Edelleen, satu ja valhe ovat kaksi eri asiaa.

Oletko siis sitä mieltä, että on väärin antaa lapsen uskoa joulupukkiin? Vaikka esim. nuo linkkaamani asiantuntijatkin ovat toista mieltä?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Jaska Jokunen - pe 20.11.2015, 18:29:47
Nyt vedän pari päivää henkeä, koska täällä on tutkitusti EUn puhtain ilma.
Suomessa kuollaan vähemmän saasteisiin kuin Virossa.

Jaska puhuu taas paskaa. Viro on pieni maa, mutta sielläkin on erilaisia alueita. Saastekuolemia taitaa olla vaikea todentaa. Jaska varmaan mielellään todistaa väitteensä paikkansapitäväksi.
Hehheh. Jonkin laboratorion puhdastilassa esimerkiksi varmaan on huomattavan saasteetonta.
Perustin 2014 EU:n ilmansaastuneisuusraporttiin, joka esittelee maittain yhdeksän eri saasteen määrät vuosilta 2003-2012. Järjestys vaihtelee jonkin verran, vähäsaasteisessa päässä ovat esim. Suomi, Irlanti ja Viro. Jonkinlainen yhteismittari on tuo saastekuolleisuus. Arvio toki, mutta EU:n virallisessa julkaisussa esitetty.

Noinkin pieneen viestiin mahtuu "erehdys", joka kertoo suhtautumisesta totuuteen.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Taha Islam - pe 20.11.2015, 18:37:32
Oletko siis sitä mieltä, että on väärin antaa lapsen uskoa joulupukkiin?

"Antaa uskoa" ei ole sama kuin valehtelu.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - pe 20.11.2015, 18:55:22
Jonkin verran samaa mieltä kuin Taha.
Ei lapsi usko joulupukkiin jos joku -useimmiten vanhempi - ei sitä uskomusta tarjoile. Ei se tule tyhjästä. Sen jälkeen on vähän kieroa sanoa että antaa lapsen uskoa (siihen minkä on tarjoillut lapselle).
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - pe 20.11.2015, 19:36:22
Jonkin verran samaa mieltä kuin Taha.
Ei lapsi usko joulupukkiin jos joku -useimmiten vanhempi - ei sitä uskomusta tarjoile. Ei se tule tyhjästä. Sen jälkeen on vähän kieroa sanoa että antaa lapsen uskoa (siihen minkä on tarjoillut lapselle).

No kyllähän vanhempi sitä uskoa tietysti jonkin verran tulee ruokkineeksi ja varmaan tietoisestikin ruokkii, jos haluaa lapselleen sen kokemuksen tarjota. Voittehan te sitä valehteluksikin kutsua, jos se sana teitä tässä yhteydessä miellyttää.

Lähipiirissäni muuten on perhe, jossa pukkiin ei ole haluttu lasten uskovan, niin kuulinpa vain sivukorvalla, kun perheen alle kouluikäiset lapset keskenään pähkäilivät, että onkohan se pukki kuitenkin olemassa. Miettivät, että olikohan se yksi lahja ihan oikealta joulupukilta. Jokainen vanhempi tekee omat ratkaisunsa asian suhteen, mutta tietenkin lapset imevät ympäristöstään vaikutteita puoleen ja toiseen - halusivatpa vanhemmat lapsen ajattelevan mitä tahansa.

Minä olen ratkaissut asian niin, että minusta on lapsen etu saada uskoa joulupukkiin, mutta kuten sanoin, ymmärrän, että jotkut haluavat tarjota lapselle täysin faktapitoisen maailman. Jokainen tekee omalle perheelleen sopivan ja parhaaksi katsomansa ratkaisun, eikä minusta asiasta tarvitse alkaa riitelemään ja etsimään universaalia totuutta, miten kaikkien olisi optimaalista toimia. Teitysti asiantuntijat voivat ottaa kantaa vähän objektiivisemmin ja vanhemmat voivat näihinkin näkemyksiin tukeutua asiaa ratkaistessaan.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Taha Islam - pe 20.11.2015, 21:15:53
Pointti on se, että vanhempiin tulee voida luottaa, kutsutpa sinä sitä miksi tahansa. Jopa tiettyjä huumorin lajeja pitää välttää, koska lapsi ei niitä ymmärrä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Jaska Jokunen - pe 20.11.2015, 21:34:31

Jos vielä muistan, niin Joulupukin kuului olla vähän leikkisä, vähän salaperäinen ja lapsen vähän epäilevä onko tässä jotain vilunkia kun kaikki ei tunnu varmalle. Mutta ne lahjat, nehän todistavat että lapsi on ollut kiltti. Ja ennen joulua isojen stressatessa lapsen tulee olla kiltti kun tontut käyvät kurkkimassa.

Jos jumalauskoon suhtauduttaisiin kiitollisuuteen, hyväntahtoisuuteen ja anteliaisuuteen kasvattavana perinneleikkinä, ei sekään niin haitallista olisi.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: MrKAT - pe 20.11.2015, 22:00:14
Jutta Zilliacus on kertonut joulupukki-uskostaan olleen hänelle hyötyä. Sillä kun se lapsena romahti niin lähti myös turha Jeesus-usko, joka on hänen mielestä aikuisten satu.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - la 21.11.2015, 08:33:37
Pointti on se, että vanhempiin tulee voida luottaa, kutsutpa sinä sitä miksi tahansa. Jopa tiettyjä huumorin lajeja pitää välttää, koska lapsi ei niitä ymmärrä.

Eiköhän se luottamus ansaita tai olla ansaitsematta joka päivä arjessa lukemattomia kertoja. Mutta jos luottamus on joulupukkiasiasta kiinni, lienee paras kertoa välittömästi karu totuus. Oma luottamus vanhempiini ei ainakaan kärsinyt tippaakaan joulupukkiin uskomisesta, vaan pikkuhiljaa sain siirtyä tarinassa uuteen rooliin, vaalimaan jouluntaikaa.  Minusta on ihanaa, että sain uskoa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: hibiscus - la 21.11.2015, 08:50:35
Ei joulupukkiin uskomisesta ole yhtään sen enempää haittaa kuin islamia parhaana uskona pitämisestäkään. Muslimit kertovat lapsilleen uskonsatuja ihan samalla tavalla kuin kristitytkin. Lapsilla pitää olla virikkeitä olivatpa ne sitten tonttuihin, menninkäisiin ja joulupukkiin uskomista. En tyrkyttäisi kenellekään omia uskomuksiani, vaikka täällä niin väitetäänkin.

Eurooppalaiset kuvittelevat muslimien määrän moninkertaiseksi todellisuuteen nähden. Suomala. Naisetiset eivät ole poikkeus. Naiset näkevät muita enemmän muslimihaamuja kuin miehet. Mahtaako suomalaisten ja muiden eurooppalaisten ennakkoluuloiset kuvitelmat johtua siitä, että erilaisuuteen kiinnitetään helpommin huomiota vai pelosta. Ehkä molemmista. Maahanmuuttovastaiset panikoivat pahimmin. http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1195007081190/artikkeli/gallup+etenkin+suomalaiset+naiset+yliarvioivat+muslimien+maaran.html
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - la 21.11.2015, 09:22:00
Joulupukin myyminen lapselle on lopultakin samaa kuin Allahin myyminen, Jeesuksen myyminen, suojelusenkelin myyminen.

Anteeksi jos tämä mielipide tulkitaan riitelemiseksi.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - la 21.11.2015, 09:40:11
Joulupukin myyminen lapselle on lopultakin samaa kuin Allahin myyminen, Jeesuksen myyminen, suojelusenkelin myyminen.

Anteeksi jos tämä mielipide tulkitaan riitelemiseksi.

Ei se kyllä ole :)  Joulupukkiuskosta ei ole tarkoitus tehdä elämänkestävää ideologiaa, jonka kyseenalaistamisesesta vanhemmat saattavat jopa syyllistää. Joulupukki on tarkoituskin kyseenalaistaa, ja sillä tarjotaan vain lapsen maailmaan sopivaa, ja lapsen tarvitsemaa fantasiaa, joka jopa kehittää ajattelua ja mielikuvitusta, ja jota asiantuntijatkin suosittelevat. Lopulta jouluntarinasta jää jäljelle hyvä tunne ja kivat muistot.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Vanha aatami - la 21.11.2015, 09:46:29

Eurooppalaiset kuvittelevat muslimien määrän moninkertaiseksi todellisuuteen nähden.
.... Mahtaako suomalaisten ja muiden eurooppalaisten ennakkoluuloiset kuvitelmat johtua siitä, että erilaisuuteen kiinnitetään helpommin huomiota vai pelosta. Ehkä molemmista. Maahanmuuttovastaiset panikoivat pahimmin. http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1195007081190/artikkeli/gallup+etenkin+suomalaiset+naiset+yliarvioivat+muslimien+maaran.html

Ehkä kuvitelmat perustuvat yksinkertaisesti havaintoihin?

Ehkä gallupit tehdään suurissa kaupugeissa asuville tai ihmiset ajattelevat vastatessaan mielessään kaupunkinäkymiä.... Lähes kaikissa tai ainakin useissa, suurissa eurooppalaisissa kaupungeissa muslimien osuus väestöstä on jo tuo arvattu 10 - 15 %.

Siellä missä sinä asut - tai meillä täällä Perähikijällä, kun katselee ikkunasta ulos ei näy burha-asuisia sienestäjiä - näkyy vain kauriita tai jäniksiä.

VA.

Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Taha Islam - la 21.11.2015, 09:48:08
Ei se kyllä ole :)  Joulupukkiuskosta ei ole tarkoitus tehdä elämänkestävää ideologiaa...

Vaan kiristää lapsilta hyväksyttävää käytöstä uhkaamalla heidän osattomaksi yhteisössä, jossa ihmisen hyväksyttävyys ja hyvyys mitataan materialla.

Omien uskomusten välittäminen lapselle on eri asia, koska ne ovat myös omia uskomuksia ja esitetään uskomuksina.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - la 21.11.2015, 09:51:50
Ei se kyllä ole :)  Joulupukkiuskosta ei ole tarkoitus tehdä elämänkestävää ideologiaa...

Vaan kiristää lapsilta hyväksyttävää käytöstä uhkaamalla heidän osattomaksi yhteisössä, jossa ihmisen hyväksyttävyys ja hyvyys mitataan materialla.

Omien uskomusten välittäminen lapselle on eri asia, koska ne ovat myös omia uskomuksia ja esitetään uskomuksina.

I hear You loud and clear. Sinä olet sitä mieltä ja minä tätä. Hyvää joulun odotusta!
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Vanha aatami - la 21.11.2015, 10:00:23
Ei se kyllä ole :)  Joulupukkiuskosta ei ole tarkoitus tehdä elämänkestävää ideologiaa...

Vaan kiristää lapsilta hyväksyttävää käytöstä uhkaamalla heidän osattomaksi yhteisössä, jossa ihmisen hyväksyttävyys ja hyvyys mitataan materialla.

Omien uskomusten välittäminen lapselle on eri asia, koska ne ovat myös omia uskomuksia ja esitetään uskomuksina.

Heh., heh! Sanoi joulupukki ja hieroi partaansa:

Suomesta viety lapsia Isisin oppiin – ”Tarkoituksena kasvattaa uutta jihadistien sukupolvea”
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1448004514950.html

"Suojelupoliisin mukaan Suomesta on lähtenyt ääri-islamistisen Isis-terroristijärjestön riveihin kokonaisia perheitä ja perheiden ”hyvinkin pieniä lapsia.”

– Tarkoituksena on kasvattaa uutta jihadistien sukupolvea,..."


Näin tekee "osuuskauppaväki".
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Taha Islam - la 21.11.2015, 10:12:09
Sinä olet sitä mieltä ja minä tätä.

Kyse ei ole mielipiteestä, vaan havainnosta.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Jaska Jokunen - la 21.11.2015, 16:16:12
Eurooppalaiset kuvittelevat muslimien määrän moninkertaiseksi todellisuuteen nähden. Suomala. Naisetiset eivät ole poikkeus. Naiset näkevät muita enemmän muslimihaamuja kuin miehet. Mahtaako suomalaisten ja muiden eurooppalaisten ennakkoluuloiset kuvitelmat johtua siitä, että erilaisuuteen kiinnitetään helpommin huomiota vai pelosta. Ehkä molemmista. Maahanmuuttovastaiset panikoivat pahimmin.
Jo vähän vanha kuva on että maapallolla kristittyjä on kolmannes ja islaminuskoisia kuudennes eli ne yhdessä kattavat puolet uskontokartasta. Juutalaisia on vähän mutta merkityksensä määrään nähden suuri. Islam on nyt ainut expansiivisesti levittäytyvä uskonto ja sen liepeillä viihtyvät inhoamamme terroriteot ihmisyyttä ja kulttuuria vastaan

Kristityt eivät hae huomiota tekemällä itsemurhaiskuja, islamissa on näkyvä maailmanvalloitukseen väkivalloin pyrkivä kärki. Islam on huomion kohteena, kun länsi valitsi islamin uudeksi yhdistäväksi viholliseksi kommunismin romahtamisen jälkeen.

Hyvin tyhjänpäiväinen lehtijuttu, mitä ihmiset arvaavat islaminuskoisten määrästä. Tietenkin arvaukseen vaikuttaa miten islam on esillä julkisuudessa. Suomessa merkittävää on, että islaminuskoisten määrä lähestyy toisen erityisaseman omaavan valtiokirkon, ortodoksisen kirkon jäsenten 1% osuutta.

Tässä vähän löylyä kiukaalle: http://yle.fi/uutiset/tutkimus_suomessa_muslimien_maara_lahes_viisinkertaistuu/7909301 (http://yle.fi/uutiset/tutkimus_suomessa_muslimien_maara_lahes_viisinkertaistuu/7909301)
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: ROOSTER - la 21.11.2015, 17:02:40
Suomessa merkittävää on, että islaminuskoisten määrä lähestyy toisen erityisaseman omaavan valtiokirkon, ortodoksisen kirkon jäsenten 1% osuutta.

On olemassa vain yksi oikea ratkaisu.

Jokainen uskokoon mihin haluaa, mutta veronkerääjän pitäisi olla uskonnoton ja jumalista riippumaton, kauhistuttava kyhäelmä joka imee kansalaisten verta.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Taha Islam - la 21.11.2015, 19:36:01
Islam on huomion kohteena, kun länsi valitsi islamin uudeksi yhdistäväksi viholliseksi kommunismin romahtamisen jälkeen.

Kyse on öljystä ja maakaasusta, ei varsinaisesti vihollisen tarpeesta.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Toope - su 22.11.2015, 00:55:42
Islam on huomion kohteena, kun länsi valitsi islamin uudeksi yhdistäväksi viholliseksi kommunismin romahtamisen jälkeen.

Kyse on öljystä ja maakaasusta, ei varsinaisesti vihollisen tarpeesta.

Ai siitä energiasta, jota USA:kaan ei enää tarvitse Lähi-idästä? USA tuo suurimman osan ulkoisesta energiantarpeestaan lähi-alueiltaan, ei suinkaan Lähi-idästä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Jaska Jokunen - su 22.11.2015, 01:43:24
Kun USA on aseellisesti läsnä jossain, voi aina kysyä, mitkä ovat ne omat taloudelliset intressit, joita ollaan valvomassa. Maaperän rikkauksia ovat yleensä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: hibiscus - su 22.11.2015, 08:23:18
Kun USA on aseellisesti läsnä jossain, voi aina kysyä, mitkä ovat ne omat taloudelliset intressit, joita ollaan valvomassa. Maaperän rikkauksia ovat yleensä.

Jenkit käyttävät tekosyynä "hyvin" toimivan demokratiansa vientiä kaukaisiin maihin, joissa USA on aiheuttanut vain pysyvän katastrofin.

Asiasta toiseen, en oikein tiedä, miksi minua ei nukuta tarpeeksi kauan. Luulisi näin pimeänä vuodenaikana nukuttavan pitempäänkin. Mutta ei. Minulla on hyvä olo, eikä ole mitään aihetta murheisiin. Kannattaa ehkä ottaa joku kirja käteen ja nukkua hetki. Täällä on paljon kirjoja, muttei yhtään tosi huonoa. Ikävä kyllä, huonot kirjat nukuttaisivat parhaiten.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Taha Islam - su 22.11.2015, 09:41:54
Ai siitä energiasta, jota USA:kaan ei enää tarvitse Lähi-idästä? USA tuo suurimman osan ulkoisesta energiantarpeestaan lähi-alueiltaan, ei suinkaan Lähi-idästä.

Montako kertaa sinun kanssasi pitää käydä läpi hiilivetyjen käyttötarkoitukset yhteiskunnassa?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: a4 - ma 23.11.2015, 00:23:03
Päivä ehti vaihtua hetki sitten, kellon mukaan.
Eilen minua vaivasi koko päivän tämä lapsille satuilu. Vieläkin.

Pitäisikö lapsille kertoa milloin on kyseessä leikki tai satu, milloin usko tai valehtelu?
Onko joulupukki ja joulu jokin noista?

Entä miten kristityt ja muut yksijumalaiset suhtautuvat kokemuksiin joulun ja joulupukin taianomaisuudesta?
Entä ateistit ja tieteellisen maailmankuvan omaavat?
Miten he selittävät taikuutta ja taianomaisuutta lapsilleen?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Jaska Jokunen - ma 23.11.2015, 01:17:47

Lapsuuteni joulut olivat vähemmän uskonnolliset kuin siihen aikaan oli tapana. Joulupukki kävi muutaman kerran - kerran isän ulkona piipahtamisen aikaankin. Sittemmin vain nakkasi häntä näkemättä säkillisen lahjoja eteisen. Joulupukin käynnistä jäi jotenkin kankeita muistoja, ei leikkisiä, mielikuvitusta rikastavia. Äitini oli aika ykstotinen. Ennen kouluikää asuin joitain kuukausia setäni luona maalla, joulunkin. Tontut kurkkivat ikkunoista. Setä oli aika veijari ja tätikin, muistan heidän leikinlaskuaan lämmöllä. Kerran kiukutellakseni sanoin olevani sairas. Veivät yksinään saunaan lepäämään. Mittasivat kuumemittarilla kuumeen ja kun ottivat mittarin kainalosta niin mittari olikin muuttunut puiseksi, niin kova kuume  oli. Lääkepulveriakin sain. Aikani kun olin potenut, niin paranin. Myöhemmin kuulin, että lääke oli sekoitettu sokerista ja suolasta.

Leikissä ja valehtelussa on selvä ero. Ellei sitä tunnista, niin lie parempi pitäytyä ankeassa asiallisuudessa. Lukekaa ihmiset satukirjoja lapsillenne. Lapsen kieli ja mielikuvitus kehittyy ja se on kivaa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: taneh - ma 23.11.2015, 01:47:56
Islam on huomion kohteena, kun länsi valitsi islamin uudeksi yhdistäväksi viholliseksi kommunismin romahtamisen jälkeen.

Kyse on öljystä ja maakaasusta, ei varsinaisesti vihollisen tarpeesta.

Ai siitä energiasta, jota USA:kaan ei enää tarvitse Lähi-idästä? USA tuo suurimman osan ulkoisesta energiantarpeestaan lähi-alueiltaan, ei suinkaan Lähi-idästä.

Voi vittu sä olet tyhmä. Kuvitteletko sinä että öljy ja energia ovat sama asia?

Voi saatana.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Anemone - ma 23.11.2015, 01:50:50
Pitäisikö lapsille kertoa milloin on kyseessä leikki tai satu, milloin usko tai valehtelu?

Ei lapsille tarvitse selittää leikkiä ja satua, sillä lapset elävät satujen ja uskon maailmassa. Vasta kouluikäiset lapset alkavat vähitellen ymmärtää tiedon ja sadun eroja. Siihen asti heidän "tietonsa" perustuvat uskoon aikuisten tiedon luotettavuudesta. Vain jos jokin satu aiheuttaa lapsessa pelkoa, se tarvitsee hänelle selittää siten, että hän löytää turvan aikuisesta.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - ma 23.11.2015, 13:15:10
Päivä ehti vaihtua hetki sitten, kellon mukaan.
Eilen minua vaivasi koko päivän tämä lapsille satuilu. Vieläkin.

Pitäisikö lapsille kertoa milloin on kyseessä leikki tai satu, milloin usko tai valehtelu?
Onko joulupukki ja joulu jokin noista?

Entä miten kristityt ja muut yksijumalaiset suhtautuvat kokemuksiin joulun ja joulupukin taianomaisuudesta?
Entä ateistit ja tieteellisen maailmankuvan omaavat?
Miten he selittävät taikuutta ja taianomaisuutta lapsilleen?

No sehän se tässä vanhemmuudessa on. Kun tietää, että aina se miten toimit, vaikuttaa jotenkin lapseen; suuri vastuu. Ja vaikka pohtisi kuinka paljon optimaalisia ratkaisuja ja linjauksia, kasvatustieteellisen tiedonkin valossa, ei voi silti tietää, että varmasti toimii oikein. Saati sitten se, että suuri osa vanhemmuuttahan on ihan vain spontaania reagointia omien kokemusten ja persoonan mukaan, joita vasta jälkikäteen voi analysoida, että osasiko taas(kaan) toimia oikein.

Ja mitä enemmän perehtyy esimerkiksi kasvatustieteisiin, sitä enemmän tuntuu, että vanhempien pitäisi osata ja ymmärtää ihan kamalasti. On se vaan vaikein ja vastuullisin tehtävä, mikä ihmiselle voidaan antaa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: hibiscus - ma 23.11.2015, 13:46:14
Päivä ehti vaihtua hetki sitten, kellon mukaan.
Eilen minua vaivasi koko päivän tämä lapsille satuilu. Vieläkin.

Pitäisikö lapsille kertoa milloin on kyseessä leikki tai satu, milloin usko tai valehtelu?
Onko joulupukki ja joulu jokin noista?

Entä miten kristityt ja muut yksijumalaiset suhtautuvat kokemuksiin joulun ja joulupukin taianomaisuudesta?
Entä ateistit ja tieteellisen maailmankuvan omaavat?
Miten he selittävät taikuutta ja taianomaisuutta lapsilleen?

No sehän se tässä vanhemmuudessa on. Kun tietää, että aina se miten toimit, vaikuttaa jotenkin lapseen; suuri vastuu. Ja vaikka pohtisi kuinka paljon optimaalisia ratkaisuja ja linjauksia, kasvatustieteellisen tiedonkin valossa, ei voi silti tietää, että varmasti toimii oikein. Saati sitten se, että suuri osa vanhemmuuttahan on ihan vain spontaania reagointia omien kokemusten ja persoonan mukaan, joita vasta jälkikäteen voi analysoida, että osasiko taas(kaan) toimia oikein.

Ja mitä enemmän perehtyy esimerkiksi kasvatustieteisiin, sitä enemmän tuntuu, että vanhempien pitäisi osata ja ymmärtää ihan kamalasti. On se vaan vaikein ja vastuullisin tehtävä, mikä ihmiselle voidaan antaa.

Minua ihmetyttää se, että jotkut pyrkivät opastamaan muiden lasten vanhempia omien uskomustensa ja käsitystensä kannalle. Joulupukki on joulupukki ja sadut satuja. Mielestäni tästä aiheesta on täysin turhaa taittaa peistä. Kaikki vanhemmat kasvattavat ihan itse lapsiaan ja he luultavasti pyrkivät parhaansa mukaan siihen, että heidän lapsillaan olisi hyvä ja turvallinen olla. Joulupukinkin parta ja nuttu joutavat aikanaan lastenkomeroon, jossa yksinäinen peltirumpu muuttuu vanhemmaksi. Kysykää vaikka Ismo Alangolta.

Vaikka Sepeä riepoo minun hyvinvointini ja salaisuuksieni verhojen raottaminen, niin raotan verhoja hiukan kuitenkin. Lasteni äiti luki kasvatustieteitä ja on edelleenkin työssä pikkulasten parissa. Hän luki illat pitkät ja päivät pääksytysten alansa kirjallisuutta, mutta toimi meidän lastemme kasvatuksessa oman päänsä mukaan. Hyvin teki, eikä teoriastakaan ollut mitään haittaa. Käytäntö, teoria ja talonpoikaisjärki lasten kasvatuksessa tuottavat käsitykseni mukaan maukkaimmat hedelmät.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Taha Islam - ma 23.11.2015, 15:38:53
Lapselle valehtelun haitallisuus on tiedossa. Ihmettelen, että joku puolustaa lapsen kiristämistä valheellisella uhkauksella.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - ma 23.11.2015, 16:55:31
Lapselle valehtelun haitallisuus on tiedossa. Ihmettelen, että joku puolustaa lapsen kiristämistä valheellisella uhkauksella.

Mustavalkoisen ajattelun haitallisuus on tiedossa. Ihmettelen, että joku puolustaa yksisilmäistä ajattelua lapsenkasvatuksessa.

Joo, ensinnäkään, en ole puolustanut lapsen kiristämistä uhkailulla. Minusta joulupukki saisi olla vain kiva hemmo, johon liittyy pelkkää positiivista. Sitähän juuri itsekin kaduin, että käytin joulupukkia rangaistuksena (revin lapsen joululahjalistan suutuksissani rangaistuksena).

Toisekseen, joulupukkiasia on kinkkinen, eikä koko perheen voimin satuun eläytymistä voi pitää suoraisena valehteluna. Minusta se on perinne, jossa eri ikäisillä ihmisillä on eri rooli. Sanansa voi myös valita niin, että antaa lapsen uskoa, muttei teknisesti valehtele, jos se asiaa jotenkin muuttaa. Tahankin mielestä taisi olla ihan ok "antaa lapsen uskoa". Oikeasti aika vaikea uskoa, että joku todella kärsisi siitä, että on lapsena uskonut joulupukkiin. On sitä ihan oikeitakin ongelmia olemassa lapsilla, joihin ehkä ennemmin kannattaa vatvomisaikansa uhrata.

Mitä mieltä olet Taha noista linkkaamistani asiantuntijoiden lauselmista, joissa joulupukkiusko nähdään jopa hyvänä ja kehittävänä? Täyttä puppua - koska valehdella ei saa?

Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Armando - ma 23.11.2015, 17:21:26
Lapselle valehtelun haitallisuus on tiedossa. Ihmettelen, että joku puolustaa lapsen kiristämistä valheellisella uhkauksella.

Jokseenkin huvittaa, että ihminen jonka koko maailmakuva perustuu satuolentoon ja valheisiin on täällä auktoriteettina neuvomassa muita.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Vanha aatami - ma 23.11.2015, 17:44:16
Lapselle valehtelun haitallisuus on tiedossa. Ihmettelen, että joku puolustaa lapsen kiristämistä valheellisella uhkauksella.

..... Oikeasti aika vaikea uskoa, että joku todella kärsisi siitä, että on lapsena uskonut joulupukkiin. On sitä ihan oikeitakin ongelmia olemassa lapsilla, joihin ehkä ennemmin kannattaa vatvomisaikansa uhrata.

Mitä mieltä olet Taha noista linkkaamistani asiantuntijoiden lauselmista, joissa joulupukkiusko nähdään jopa hyvänä ja kehittävänä? Täyttä puppua - koska valehdella ei saa?

Minäpä kerron hieman oikeista tontuis....enkeleistä:

Enkelit on luotu valosta. Sen tähden ihmiset eivät - profeettoja lukuunottamatta - voi nähdä heitä heidän alkuperäisessä muodossaan, vaan ainoastaan heidän ottaessaan fyysisen hahmon.
....Enkeleitä koskevan tiedon voisi sanoa olevan samalla tavalla hyödyllistä kuin tieto luonnonlakien toiminnasta ja muiden ihmisten käyttäytymisestä on. Meidän on annettu tietää, että nämä melkein lukemattomat olennot, jotka ovat äärimmäisen mahtavia, on luotu aina tottelemaan eikä koskaan uhmaamaan jumalallisia käskyjä ja että he lakkaamatta palvelevat Herraansa eivätkä ikinä väsy (suura 21:19-20; 66:6). Mutta siitä huolimatta he - lajina - ovat alemmalla tasolla kuin ihminen, mitä symboloi se, että Aadamin luomisen jälkeen heidät määrättiin kumartamaan hänen edessään tervehtiäkseen häntä, merkkinä kunnioituksesta.

Seuraavassa mainitaan joitakin enkeleiden tehtävistä, jotka koskevat ihmisiä. Heidän päätehtävänsä, joista heidän nimensäkin voidaan johtaa, on välittää Jumalan viesti Hänen valitsemilleen profeetoille.
.....Enkelit ympäröivät meitä joka puolella, he tarkkailevat ja merkitsevät muistiin kaikki tekomme, hyvät ja pahat, ja pitävät täydellistä kirjaa jokaisen ihmisen elämästä. Kuoleman jälkeen meidät tuodaan Jumalan eteen ja silloin enkelit esittävät täydellisen selonteon elämästämme ja teoistamme maan päällä.

http://www.islamopas.com/troanglar.html


Ehkä Taha voisi valistaa sivistymättöiä, että tarkkailevatko ja muistiinmerkitsevätkö enkelit kaikkien tekoja - siis myös tuhmien ihmisten, vai ainoastaan oikeauskoisten.


Ihmettelevä,
VA.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Anemone - ma 23.11.2015, 18:19:13

Toisekseen, joulupukkiasia on kinkkinen, eikä koko perheen voimin satuun eläytymistä voi pitää suoraisena valehteluna. Minusta se on perinne, jossa eri ikäisillä ihmisillä on eri rooli. Sanansa voi myös valita niin, että antaa lapsen uskoa, muttei teknisesti valehtele, jos se asiaa jotenkin muuttaa. Tahankin mielestä taisi olla ihan ok "antaa lapsen uskoa". Oikeasti aika vaikea uskoa, että joku todella kärsisi siitä, että on lapsena uskonut joulupukkiin. On sitä ihan oikeitakin ongelmia olemassa lapsilla, joihin ehkä ennemmin kannattaa vatvomisaikansa uhrata.

Yksikään ihminen ei ole täysin rationaalinen, vaikka niin itse uskoisi. Maaginen ajattelu säilyy aikuisellekin yhtenä vaihtoehtona ja se on välttämätön työväline mielikuvitukselle ja luovalle ajattelulle. Tämän lisäksi se toimii myös tiedostamattomassa ajattelussa – intuitiossa. Itselle ja toisille valehtelu/”valehtelu” on jokapäiväinen osa sosiaalista elämää ja ajattelua. Asioiden kaunistelu mielessä suojaa minää ja on aivan välttämätöntä henkiselle terveydelle. Jatkuva totuuden töräyttely sosiaalisissa tilanteissa olisi puolestaan suoranaista julmuutta.

Lapsi elää olemuksellisesti satujen maailmassa; hän ei edes pysty rationaaliseen ajatteluun, vaan toimii uskoen aikuisilta opittuun totuuskäsitykseen.

Joulupukkikysymystä voisi purkaa siltä pohjalta, mitä perinne perheelle merkitsee. Onko kyse perinteestä, joka on ollut jo vanhempien omassa lapsuudessa? Miten tärkeää on jatkuvuuden tunne elämässä? Miten paljon joulupukki vaikuttaa joulunvieton tunnelmaan? Ehkä myös aikuiset saavat ”luvan” hetken leikkiä, vapautua rationaalisuuden pakkopaidasta? Voiko joulupukki välittää myös antamisen ja saamisen sanomaa? Koska joulupukki on poikkeuksellinen olento, joka ei ole läsnä ihmisten arkielämässä, häneltä voi vastaanottaa lahjoja vailla vastavuoroisuuden vaatimusta. Eikö ihmiselle ole joskus hyvä kokea, että on mahdollista vastaanottaa jotakin hyvää ilman velvoitetta heti laskeskella, miten tuon hyvän voi antajalle korvata (joulupukille ei tarvitse, toisin kuin ihmisille)? Tämähän on armollisuuden sanoma. Eikö jokainen tarvitse joskus armoa ja armollisuutta?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - ma 23.11.2015, 18:44:47
Isis-videoiden katsominen taisi olla virhe. Pitkin päivää on mieleeni tullut kuva punaisiin haalareihin puettujen miesten hukuttamisesta suljetussa häkissä - ja erityisesti se, kun yksi miehistä kituu vielä elossa, kun häkki nostetaan. Hän tekee hengitysliikkeitä, ja hänen suustaan pursuaa vaahtoa.

Islam -pisteet laskevat tällaisten julmuuksien katsomisesta. Ei mahda mitään. Teloitustapahtumissa - videosta ei käy ilmi, onko edellä mainitussa - on monesti yleisöä, joka esilaisilla käsimerkeillä ja huudoilla ilmaisee hyväksyvänsä sen, mitä on tapahtumassa huutaen samalla "Allah, Allah". Iranilaisista katuhirttäjäisistä on paljon tällaisia videoita.

Ikävä kyllä, myös kristinuskon nimissä kidutettiin ja tapettiin ihmisiä muutamia satoja vuosia sitten. Ehkä kristinusko on kehityksessä tämän verran edellä islamia. Toisaalta itse uskonnoissakin on eroja. Kristinuskon keskeinen vaikuttaja ei käskenyt tappaa.

"Jos teitä jossakin talossa tai kaupungissa ei oteta vastaan eikä teidän sanojanne kuunnella, lähtekää sieltä ja pudistakaa pöly jaloistanne."

Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - ma 23.11.2015, 18:55:32
Itselle ja toisille valehtelu/”valehtelu” on jokapäiväinen osa sosiaalista elämää ja ajattelua. Asioiden kaunistelu mielessä suojaa minää ja on aivan välttämätöntä henkiselle terveydelle. Jatkuva totuuden töräyttely sosiaalisissa tilanteissa olisi puolestaan suoranaista julmuutta.


Asiaa.

Jos kaiken ottaisi ehdottomasti, niin ei varmaan olisi pelivaraa. Ehdottamasti otettu olisi sitä paitsi hulluus. Vaikka jokin asia on jotain, niin suhtautumisen voi valita. Rajaton määrä vaihtoehtoja. Suhtautuminen auttaa sopivan ratkaisun löytämisessä, jos totuus on vaikka se, että huomenna tulee ensilumi. Jos päättää tehdä lumiukon, niin onhan se ehkä hienompaa, kuin jos sulkeutuisi makkariin, eikä enää uskoisi talven yli selviytymiseen.

Ehdoton asenne on mahdollisuuksille pyllistämistä. Pakonomaisesti otettu on oikeasti mahdollisuuksien kieltämistä, ja hurahtamista johonkin satavarmasti, siis hyvän syyn nojalla. Ei voi kukaan väittää, että valehtelisi.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: a4 - ma 23.11.2015, 20:32:53
Pitäisikö lapsille kertoa milloin on kyseessä leikki tai satu, milloin usko tai valehtelu?

Ei lapsille tarvitse selittää leikkiä ja satua, sillä lapset elävät satujen ja uskon maailmassa. Vasta kouluikäiset lapset alkavat vähitellen ymmärtää tiedon ja sadun eroja. Siihen asti heidän "tietonsa" perustuvat uskoon aikuisten tiedon luotettavuudesta. Vain jos jokin satu aiheuttaa lapsessa pelkoa, se tarvitsee hänelle selittää siten, että hän löytää turvan aikuisesta.
mielestäni aikuisten vastuulla on antaa mahdollisimman totuudenmukainen kuva maailmasta lapsille. omien kykyjensä mukaan toki.
mielestäni rehellisyys ja totuudenmukaisuus sekä tiedollinen uteliaisuus ja looginen ajattelu tulee säilyttää ja välittää akuisuuteen kuuluvana perusasenteena lapsille jo paljon ennen maagista kouluikää tai itsenäisen ajattelunsa herkkyyskautta.
turvallisella tavalla toki.

aikuisetkin elävät tarinoiden ja uskon maailmassa. totuudenmukaisuus on tämän tiedostamista ja maailmankuvan muodostamista niiden varassa.

joulupukista ja joulusta meillä aikuisillakin näyttää olevan melko tarkentumattomia mallinnuksia maailmankuvassaan. johtuneeko lapsuudesta ja yhteisöllisestä tabusta kyseenalaistaa arvostettuja asioita ja henkilöitä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: hibiscus - ma 23.11.2015, 20:44:01
Pitäisikö lapsille kertoa milloin on kyseessä leikki tai satu, milloin usko tai valehtelu?

Ei lapsille tarvitse selittää leikkiä ja satua, sillä lapset elävät satujen ja uskon maailmassa. Vasta kouluikäiset lapset alkavat vähitellen ymmärtää tiedon ja sadun eroja. Siihen asti heidän "tietonsa" perustuvat uskoon aikuisten tiedon luotettavuudesta. Vain jos jokin satu aiheuttaa lapsessa pelkoa, se tarvitsee hänelle selittää siten, että hän löytää turvan aikuisesta.
mielestäni aikuisten vastuulla on antaa mahdollisimman totuudenmukainen kuva maailmasta lapsille. omien kykyjensä mukaan toki.
mielestäni rehellisyys ja totuudenmukaisuus sekä tiedollinen uteliaisuus ja looginen ajattelu tulee säilyttää ja välittää akuisuuteen kuuluvana perusasenteena lapsille jo paljon ennen maagista kouluikää tai itsenäisen ajattelunsa herkkyyskautta.
turvallisella tavalla toki.

aikuisetkin elävät tarinoiden ja uskon maailmassa. totuudenmukaisuus on tämän tiedostamista ja maailmankuvan muodostamista niiden varassa.

joulupukista ja joulusta meillä aikuisillakin näyttää olevan melko tarkentumattomia mallinnuksia maailmankuvassaan. johtuneeko lapsuudesta ja yhteisöllisestä tabusta kyseenalaistaa arvostettuja asioita ja henkilöitä.

Monet aikuiset uskovat menninkäisiin, hiisiin, näkkeihin, tonttuihin, enkeleihin ja ateismin ainoaan totuuteen. Miksi siis lapsilta kieltää lapsen usko?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: a4 - ma 23.11.2015, 20:50:36
No sehän se tässä vanhemmuudessa on. Kun tietää, että aina se miten toimit, vaikuttaa jotenkin lapseen; suuri vastuu. Ja vaikka pohtisi kuinka paljon optimaalisia ratkaisuja ja linjauksia, kasvatustieteellisen tiedonkin valossa, ei voi silti tietää, että varmasti toimii oikein. Saati sitten se, että suuri osa vanhemmuuttahan on ihan vain spontaania reagointia omien kokemusten ja persoonan mukaan, joita vasta jälkikäteen voi analysoida, että osasiko taas(kaan) toimia oikein.

Ja mitä enemmän perehtyy esimerkiksi kasvatustieteisiin, sitä enemmän tuntuu, että vanhempien pitäisi osata ja ymmärtää ihan kamalasti. On se vaan vaikein ja vastuullisin tehtävä, mikä ihmiselle voidaan antaa.
niin totta kuin vain koeteltu voi olla.
 
lienee siis realistisinta todeta oma rajallisuutensa.
hyvä on myös tiedostaa inhimillinen taipumus negatiivisten asioiden ylikorostamiseen sekä positiiviseen ajatteluun ja näiden avulla tähän päivään selviytymiseen.
ja nähdä lisääntyvä tieto uusina avautuvina mahdollisuuksina ilman hätäilyn pakkoa tai väistämättömissä kriisitilanteissa jopa hätäilyn arvoisina.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Vanha aatami - ma 23.11.2015, 20:54:42

Ei lapsille tarvitse selittää leikkiä ja satua, sillä lapset elävät satujen ja uskon maailmassa.


mielestäni aikuisten vastuulla on antaa mahdollisimman totuudenmukainen kuva maailmasta lapsille.

Joo. Satu- ja runokirjat pitää polttaa, televisiot ja tabletit hävittää. Leikkimisen kielto lienee itsestään selvää. Riittää, että lapset opettelevat ohjattuina kertomukset profeettojen Jeesuksen ja Mohammadin elämästä.

VA.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: a4 - ma 23.11.2015, 21:06:27

Monet aikuiset uskovat menninkäisiin, hiisiin, näkkeihin, tonttuihin, enkeleihin ja ateismin ainoaan totuuteen. Miksi siis lapsilta kieltää lapsen usko?
monet aikuiset ovat myös itse olleet joskus lapsia. kaikki.
eli herää kysymys syy-seurauksen suunnasta.
johtuuko aikuisuuden ajattelutavat lapsuuden ajattelutavoista vai johtuuko lapsuuden ajattelutavat aikuisuuden ajattelutavoista. vai johtuvatko molemmat toisistaan kuin kierre.

mielestäni aikuisten mahdollisimman itsenäiseksi eli itseohjautuvaksi luokiteltavalta ajattelulta voi vaatia jo yhteisöllistä vastuuta ja harjaantunutta taitoa muodostaa mahdollisimman ehyt ja tarkka, selitysvoimainen kokonaiskuva maailmasta jossa myös kaikki yllä kuvaamasi asiat esiintyvät järkevästi selitettyinä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Reinholdt JR - ma 23.11.2015, 21:10:50


Monet aikuiset uskovat menninkäisiin, hiisiin, näkkeihin, tonttuihin, enkeleihin ja ateismin ainoaan totuuteen. Miksi siis lapsilta kieltää lapsen usko?

Sinäkin uskot jopa Sancho Panzaan ja Buddhismiin sekä Muhammed (SAAS):n ohjekirjallisuuteen elämän poluilla.

Minä epäilen että uskot myös Tarzanin ja Janen seikkailujen tapaisia ihmiskohtaloita tapahtuvan jatkossakin, vaikka Bangla Deshissä, mistäs senkin varman päälle tietää ?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: hibiscus - ma 23.11.2015, 21:21:57


Monet aikuiset uskovat menninkäisiin, hiisiin, näkkeihin, tonttuihin, enkeleihin ja ateismin ainoaan totuuteen. Miksi siis lapsilta kieltää lapsen usko?

Sinäkin uskot jopa Sancho Panzaan ja Buddhismiin sekä Muhammed (SAAS):n ohjekirjallisuuteen elämän poluilla.

Minä epäilen että uskot myös Tarzanin ja Janen seikkailujen tapaisia ihmiskohtaloita tapahtuvan jatkossakin, vaikka Bangla Deshissä, mistäs senkin varman päälle tietää ?

Uskon, mihin uskon. Usko ei ole tiedon väärti. Tiedän varmasti, että sinä olet Sanco Panzan inkarnaatio ja isäntäsi Sepalus on Don Quijoten inkarnaatio. VA on puolestaan Rosinanten inkarnaatio ja välillä Rosinante inkarnoituu Pelsepuupin hahmossa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - ma 23.11.2015, 21:37:09
Pitäisikö lapsille kertoa milloin on kyseessä leikki tai satu, milloin usko tai valehtelu?

Ei lapsille tarvitse selittää leikkiä ja satua, sillä lapset elävät satujen ja uskon maailmassa. Vasta kouluikäiset lapset alkavat vähitellen ymmärtää tiedon ja sadun eroja. Siihen asti heidän "tietonsa" perustuvat uskoon aikuisten tiedon luotettavuudesta. Vain jos jokin satu aiheuttaa lapsessa pelkoa, se tarvitsee hänelle selittää siten, että hän löytää turvan aikuisesta.
mielestäni aikuisten vastuulla on antaa mahdollisimman totuudenmukainen kuva maailmasta lapsille. omien kykyjensä mukaan toki.
mielestäni rehellisyys ja totuudenmukaisuus sekä tiedollinen uteliaisuus ja looginen ajattelu tulee säilyttää ja välittää akuisuuteen kuuluvana perusasenteena lapsille jo paljon ennen maagista kouluikää tai itsenäisen ajattelunsa herkkyyskautta.
turvallisella tavalla toki.

aikuisetkin elävät tarinoiden ja uskon maailmassa. totuudenmukaisuus on tämän tiedostamista ja maailmankuvan muodostamista niiden varassa.

joulupukista ja joulusta meillä aikuisillakin näyttää olevan melko tarkentumattomia mallinnuksia maailmankuvassaan. johtuneeko lapsuudesta ja yhteisöllisestä tabusta kyseenalaistaa arvostettuja asioita ja henkilöitä.

Lasten maailmassa on puhuvia autoja ja hymyileviä junia, satukirjat ja kaikki lapsille suunnattu materiaali on mielikuvitusta täynnä. En ole itse kokenut tarpeellisena jokaisen sadun jälkeen muistuttaa, että se ei ole todellista. Lapsi käsittelee satuja intuitiivisesti, erottelematta todellisuutta ja mielikuvitusta. Lapsi vain eläytyy niihin ja oppii jotain elämästä ikäkaudelleen sopivalla tavalla. Joulupukki on osa tätä. Olisi melkeinpä vaikeampaa saada lapsi olemaan uskomatta pukkiin kuin toisin päin. Kun lapsi alkaa kyselemään toden ja mielikuvituksen rajaa, tai pelkäämään jotain, on hyvä muistuttaa, mikä on totta ja mikä ei. Muuten lapset saavat minusta elää mielikuvituksensa kautta. Satujenkin tarkoitus on opettaa todellisesta maailmasta, mutta se tehdään lapselle sopivalla tavalla, mikä sisältää usein fantasiaa. Ei minusta joulupukkikaan ole sen kummempi.

Kyllä realismi elämän tyylilajina meidät kaikki ajallaan tavoittaa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Vanha aatami - ma 23.11.2015, 21:39:05

VA on puolestaan Rosinanten inkarnaatio ja välillä Rosinante inkarnoituu Pelsepuupin hahmossa.

Sinä ritari Pelkuri, Tuttiritari, jolle surkimukselle neito Dulcinea antoi rukkaset, sekoitat minut ratsu Rusinanteen...

Patikka, patikka, patikka! Ihaaa!

VA.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: a4 - ma 23.11.2015, 22:03:01


Yksikään ihminen ei ole täysin rationaalinen, vaikka niin itse uskoisi. Maaginen ajattelu säilyy aikuisellekin yhtenä vaihtoehtona ja se on välttämätön työväline mielikuvitukselle ja luovalle ajattelulle. Tämän lisäksi se toimii myös tiedostamattomassa ajattelussa – intuitiossa. Itselle ja toisille valehtelu/”valehtelu” on jokapäiväinen osa sosiaalista elämää ja ajattelua. Asioiden kaunistelu mielessä suojaa minää ja on aivan välttämätöntä henkiselle terveydelle. Jatkuva totuuden töräyttely sosiaalisissa tilanteissa olisi puolestaan suoranaista julmuutta.

Lapsi elää olemuksellisesti satujen maailmassa; hän ei edes pysty rationaaliseen ajatteluun, vaan toimii uskoen aikuisilta opittuun totuuskäsitykseen.

Joulupukkikysymystä voisi purkaa siltä pohjalta, mitä perinne perheelle merkitsee. Onko kyse perinteestä, joka on ollut jo vanhempien omassa lapsuudessa? Miten tärkeää on jatkuvuuden tunne elämässä? Miten paljon joulupukki vaikuttaa joulunvieton tunnelmaan? Ehkä myös aikuiset saavat ”luvan” hetken leikkiä, vapautua rationaalisuuden pakkopaidasta? Voiko joulupukki välittää myös antamisen ja saamisen sanomaa? Koska joulupukki on poikkeuksellinen olento, joka ei ole läsnä ihmisten arkielämässä, häneltä voi vastaanottaa lahjoja vailla vastavuoroisuuden vaatimusta. Eikö ihmiselle ole joskus hyvä kokea, että on mahdollista vastaanottaa jotakin hyvää ilman velvoitetta heti laskeskella, miten tuon hyvän voi antajalle korvata (joulupukille ei tarvitse, toisin kuin ihmisille)? Tämähän on armollisuuden sanoma. Eikö jokainen tarvitse joskus armoa ja armollisuutta?
yksikään ihminen ei ole täydellinen missään. olen samaa mieltä myös rationaalisuuden osalta.

maaginen ajattelu ei liene mikään filosofinen tai tieteellinen termi? onko se jokin rajatietoon tai uskontoihin liittyvä käsite?
eli mihin perustuu väite sen välttämättömyydestä kuulua yhä edelleen aikuisten ajattelun työkalupakkiin tai olla ylipäätään olemassa jonain järkevästi mallinnettuna ilmiönä?
voisiko se olla samanlainen virheellisen ajattelun lähde kuin intuitio usein on?
intuitiohan on ns. nopeaa vaistonvaraista ajattelua. alitajuista muistamista ja tunnistamista.
hengissäselviämisen kannalta intuitio tuottaa syntymästä lähtien myös paljon vääräksi osoittautuvaa tietoa ja tunnetilaa.
mahdollisimman virheetön intuitio vaatii taustatyönä paljon ns. hidasta eli analyyttista ajattelua eli muistiaineksen välisten kytkentöjen järjestelyä jotta alitajunnan hyödyntämään muistiin varastoitu ns. tieto on loogisesti toisiinsa kytkeytynyttä muistiverkostoa. nopealla hakukoneella ei tee mitään ilman järjestelmällistä tiedon varastointia. kenties jotain maagista tietoa sillä voisi löytää.

tekisin sinun tavoin jaottelun valehtelu/”valehtelu”  - ja väittäisin toisen niistä olevan vähemmän valehtelua ja virheellistä ajattelua. myös kirjoitusasultaan.

asioiden kaunistelu ja ihmisen henkiset voimat on hyvä tiedostaa kun tavoitellaan tietoa. tiede ja filosofia ovat länsimaisen kehityksen kaunistelemattomimpia kivijalkoja.

totuuden töräyttely on toki sosiaalisesti kömpelöä asiakeskustelua. ei kuitenkaan ainoa mahdollinen tapa tai taito.

lapsen riippuvuus aikuisten totuuskäsityksestä on mielestäni perustelu pikemminkin aikuisten vastuulle välittää lapselle mahdollisimman totuudenmukaista tarinointia tai kuvausta maailmasta. pelottelematta ja töräyttelemättä.

ajatuksesi joulupukkikysymyksen ja joulun tarkemmasta analysoinnista, itselleen ja muille, on mielestäni hieno ja kannatettava.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Anemone - ma 23.11.2015, 22:35:32
maaginen ajattelu ei liene mikään filosofinen tai tieteellinen termi? onko se jokin rajatietoon tai uskontoihin liittyvä käsite?
eli mihin perustuu väite sen välttämättömyydestä kuulua yhä edelleen aikuisten ajattelun työkalupakkiin tai olla ylipäätään olemassa jonain järkevästi mallinnettuna ilmiönä?

Maaginen ajattelu on yleisesti käytetty käsite psykologiassa ja kasvatustieteissä.

Magical thinking is the attribution of causal relationships between actions and events which seemingly cannot be justified by reason and observation. In religion, folk religion, and superstitious beliefs, the correlation posited is often between religious ritual, prayer, sacrifice, or the observance of a taboo, and an expected benefit or recompense. In clinical psychology, magical thinking can cause a patient to experience fear of performing certain acts or having certain thoughts because of an assumed correlation between doing so and threatening calamities. https://en.wikipedia.org/wiki/Magical_thinking

Maaginen ajattelu säilyy ihmisellä aikuisenakin, koska se on tärkeää luovassa ajattelussa. Ihmisen mielen on pystyttävä kuvittelemaan jopa epätodennäköisiä syy-seuraussuhteita voidakseen tehdä uusia keksintöjä. Ilman tällaista mielenlaatua emme koskaan olisi oivaltaneet, että valopisteet taivaalla ovat toisia tähtiä ym. Uusien keksintöjen äärellä ei ole etsintävaiheessa edes mahdollista tehdä tarkkaa rajausta toden ja epätoden välillä.

Muokkaus: korjattu typo.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: a4 - ma 23.11.2015, 22:40:52

Lasten maailmassa on puhuvia autoja ja hymyileviä junia, satukirjat ja kaikki lapsille suunnattu materiaali on mielikuvitusta täynnä. En ole itse kokenut tarpeellisena jokaisen sadun jälkeen muistuttaa, että se ei ole todellista. Lapsi käsittelee satuja intuitiivisesti, erottelematta todellisuutta ja mielikuvitusta. Lapsi vain eläytyy niihin ja oppii jotain elämästä ikäkaudelleen sopivalla tavalla. Joulupukki on osa tätä. Olisi melkeinpä vaikeampaa saada lapsi olemaan uskomatta pukkiin kuin toisin päin. Kun lapsi alkaa kyselemään toden ja mielikuvituksen rajaa, tai pelkäämään jotain, on hyvä muistuttaa, mikä on totta ja mikä ei. Muuten lapset saavat minusta elää mielikuvituksensa kautta. Satujenkin tarkoitus on opettaa todellisesta maailmasta, mutta se tehdään lapselle sopivalla tavalla, mikä sisältää usein fantasiaa. Ei minusta joulupukkikaan ole sen kummempi.

Kyllä realismi elämän tyylilajina meidät kaikki ajallaan tavoittaa.
lapsi on toki intuitiivisuutensa varassa koska analyyttinen ajattelu on vielä kehittymättä.
mutta intuitiivisestikin omaksuttu maailma on heillä täynnä fantasiabisneksen kuluttajille tuottamia fantasiaolentoja ja tarinoita.
kuten kuluttaja-aikuisten maailma on täynnä sota,-porno-ja väkivaltaviihdeteollisuutta.
jostain syystä lasten ja aikuisten kohtaama maailma ovat yhdessä muuttuneet historian saatossa yhä enemmän faktapohjaisemmiksi ja valistuneemmiksi.
entisaikoina aikuisten lapsille välittämät tarinat olivat paljon raaempaa ja kyseenalaistamattomampaa fantasiaa, ja aikuisten maailma oli paljon raaempaa ja tiedollisesti lapsellisempaa sekin.
kyllä grimmin aikaiset kansansadutkin opettivat myös lapsia mutta kuka niitä alkuperäisiä uskaltaa enää lukea lapsille? ja kuka käy nauttimassa torilla nykyään hirttäjäisistä tai mestauksista?
eikö kehityksen kuuluisi jatkua kohti tietoyhteiskunnassa marginalisoituvaa fantasiaa ja väkivaltaa?

eli yksi asia on tarjota intuitiivisesti oppivalle lapsille fantasialla kyllästetty elinympäristö ja toinen asia on valehdella kyselevälle lapselle joulupukin tulleen oikeasti korvatunturilta lentävällä reellä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - ti 24.11.2015, 22:01:55

Puolukkasurvosta. Pakko saada puolukkasurvosta.

Lisää. Lisää.

Joskus on mielitekoja. Mistähän näitä. Söin varmaan jotain, jota on kompensoitava puolukalla. Päikkäreillä aika levottomat jalat.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hippi - ti 24.11.2015, 22:10:05

Joskus on mielitekoja. Mistähän näitä.  /.../  Päikkäreillä aika levottomat jalat.

Taidat olla raskaana.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - ti 24.11.2015, 22:23:17

Hitto. 95 kg. Jumittunut tähän. Jumitus jatkuu.

Ei tiedä, että miten saisi taas uuden vivun käännettyä kohden alamäkeä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - ke 25.11.2015, 00:09:26
Kuuntelin eilen radiosta Katariina Sourin ohjelmaa, jossa vieraana ja haastateltavana oli Tuomas Enbuske. Molemmat ovat mensalaisia, joten keskustelu oletettavasti oli älykästä. Souri vaikutti ”henkisemmältä” ihmiseltä ja Enbuske maallisemmalta, jos tällaisia yksinkertaisuuksia voi käyttää.

Enbuske kertoi syntyneestä biologisesti Oulussa (jossa hän oli asunut 20-vuotiaaksi asti) ja henkisesti Helsingissä, jonne hän oli muuttanut opiskelemaan parikymppisenä. Hän oli saanut vapautuksen armeijasta määrittelemättömän lapsuuden tunnehäiriön takia.

Tuntui, että olen kuunnellut ohjelman ennenkin. Se ei tainnut kuitenkaan olla uusinta, joten Enbuske on ilmeisesti kertonut samoja asioita toisessa ohjelmassa.

Enbusken tarinasta tuli mieleeni, että itse olen syntynyt biologisesti Helsingissä, mutta ei kuitenkaan henkisesti Oulussa vaan Helsingin ja Oulun välillä.

Kirjoitusfiilis lopahti kesken kaiken, joten en jatka tämän pidemmälle. Ajattelin vertailla menestyneen Enbusken ja menestymättömän ja tyhmän itseni elämää, mutta olkoon.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - su 29.11.2015, 21:03:05

Aamulla tennista pari tuntia ja matkalla poikkesin Saimaaseen. Nyt on jo kuumeisen tuntuinen olotila. Lihassärkyä, vaikkei mitään treenejä. Sängyssä on olo tosi rento. Tuntee, miten vetovoima vetää joka ainoaa jäsentä kohden patjaa.

En ole aiemmin kokenut kuumeen nousua näin rentona olotilana. Kiva taas potea pitkästä aikaa tätä.

Menee kyllä viikko ehkä uusiksi, ja oli melko paljon erilaista ohjelmaa. Sairaana on kyllä kiva liikkua, jos ei ole liian pahana. Haittana voi olla tartuttelu. En tiedä, pitäiskö sen takia pitäytyä kotiin.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Keijo Kullervo - su 29.11.2015, 21:52:59
Olin ottanut muutama päivä sitten flunssa piikityksen terveyskeskuksessa.

Vaikutti ainakin tänään niin, että uidessani tuhatta metriä rintauintia uimahallissa sain ärsyttävän yskäkohtauksen ja olin nielaista monta suullista uimahallin vettä sisuksiini... Onneksi ei kuitenkaan ollut hukkumisvaaraa.


Uumoilen, että flunssatauti, tosin lievennettynä aiheutti ko. vaivan.

Muuten menee ihan mukavasti ja odotan, että lähimmän kahden viikon aikana alan olla tervehtyneenä piikin vaikutuksista

Keijo Kullervo
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Vanha aatami - su 29.11.2015, 22:11:49

Muuten menee ihan mukavasti ja odotan, että lähimmän kahden viikon aikana alan olla tervehtyneenä piikin vaikutuksista


Sääli....

VA.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Jaska Jokunen - su 29.11.2015, 22:28:11

Kerrataanko flunssantoivutusta.
- käy lämpimässä suihkussa kun viluttaa, useammankin kerran päivässä
- muutenkin pidä itsesi lämpimänä: jaloille kylpyjä, käsintiskausta, lämpimissä vaatteissa
- lepoa ja juomista lisätysti
- sinkkipilleri päivittäin vastustuskyvyn tehostamiseksi, ja yhdistelmävitamiinipillereitä; hedelmiä
- lohturuokaa sopii syödä (minulla mannapuuro)
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: hibiscus - ma 30.11.2015, 03:12:31
Nyt tuli vahvistus siitä, että Jaska on taantunut lapsen tasolle, kun hän syö lohtuunsa mannapuuroa. Toivottavasti hän nukkuu nyt hyvin, eikä maito ole päässyt tuttipullosta loppumaan.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Jaska Jokunen - ma 30.11.2015, 12:15:11

Jos aineeseen uskoo, niin echinaforce-tipat auttavat myös flunssaan varsinkin sen päällepyrkimisvaiheessa.
Puhumattakaan pienestä tilkasta konjakkia joka "edistää verenkiertoa".

Sisätiloissa lepäily on paikallaan kunnes kuume laskee.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Keijo Kullervo - ma 30.11.2015, 13:33:53
Kiitoksia hyvitä ohjeista...

Nyt tilanne on normalisoitunut eikä mitään hätää... Aamulla vielä tuli pienoinen yskänkohtaus, mutta meni muutamassa minuutissa ohi.

Epäilen yhä flunssapiikkiä (kuulemma aiheuttaa vähäisen oireilun, mutta samalla antaa immuniteetin itse flunssapöpölle).

Kiva kun ... No Jaska Jokunen?

Oletko jo toipunut syysflunssasta (kun on noin tarkat tiedot rohdoista niin olet kai itsekin käyttänyt kyseessä olevia)?

Keijo Kullervo
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Jaska Jokunen - ma 30.11.2015, 18:48:06

Olen selvinnyt potemisesta. Minullakin nosti päivän kuumeen ja flunssatyyppisiä oireita useaksi päiväksi influenssarokotteen jälkeen.
Sitten kun kuume pois, niin kunnon mukaiset kävelyt pieneen hikeen ja sitten suihkuun ja ehkä levollekin on tuntunut hyvälle. Käytin myös perinteistä englantilaista hoitotapaa syödä flunssaan kanakeittoa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: hibiscus - ma 30.11.2015, 18:53:25

Olen selvinnyt potemisesta. Minullakin nosti päivän kuumeen ja flunssatyyppisiä oireita useaksi päiväksi influenssarokotteen jälkeen.
Sitten kun kuume pois, niin kunnon mukaiset kävelyt pieneen hikeen ja sitten suihkuun ja ehkä levollekin on tuntunut hyvälle. Käytin myös perinteistä englantilaista hoitotapaa syödä flunssaan kanakeittoa.

Hyvä, että tulit terveeksi vaikket tällä kertaa tainnut syödäkään lohturuokaasi mannapuuroa. Tuollaisesta englantilaisesta felunssan hoitotavasta en ole kuullutkaan. Täytyypä tiedustella brittiläisiltä tuttaviltani.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - ma 30.11.2015, 19:47:15

En ymmärrä, mikä se eilinen kuumeinen olotila oli. Kaikkia lihaksia särki, tosin olo oli tosi rento. Kylmi, mutta kroppaa kuumotti.

Tänään ei ole oikeastaan ollenkaan sairautta. Pientä pahaa oloa oli heräämisen liepeillä, ja joissain vaiheissa.

Silti ajattelin olla koko päivän kotosalla. En tiedä, oliko hyvä ratkaisu. Jos tällä voi välttää tilanteen pahenemisen?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hippi - su 06.12.2015, 18:09:41
Tunnen itseni hiukan harhaanjohdetuksi. Sanotaan, että kunnolliset työvälineet on ihan must -juttu keittiössä, jotta voisi onnistua. Minun keittiössäni puhutaan uudesta kapineesta, jos se on alle 15 vuotta ollut käytössä, ja välineistössä lienee melkoisia aukkoja, jos normikeittiöon verrataan. Esimerkiksi leikkuuveitsiä ei ole kutakin tarkoitusta varten erikseen, vaan olen pärjännyt hyvin yhdellä tylsähköllä lihaveitsellä, juuresveitsellä sekä halpahallista ostetulla sahalaitaisella pihviveitsellä, joka on toiminut jonkinlaisena yleisveitsenä.

Nyt sitten viimeaikoina olen innostunut ostamaan rapeakuorisia "paistettu täällä tänään" -leipiä ja niiden nirhaaminen ei olekaan ollut helppo juttu noilla omistamillani veitsillä, joten jouduin ostamaan kunnollisen leipäveitsen.

Loput  jutusta onkin helppo arvata, mutta kerron silti.

Leipäveitsi on selvästi joku transu, sillä se ei tyydy pelkkää leipää leikkaamaan, vaan aina sopivan tilaisuuden tullen hypähtää iskeäkseen lihaan. Noin viikko sitten ruislimppu oli päässyt hiukan kuivahtamaan ja veitsi vaati vähän reippaammin voimaa kuoren murtamiseen. Ei antanut kuori periksi, vaan veitsi hypähti leipää pitävän käden etusormeen ja raastoi siihen kolme rinnakkaista viiltoa. Leipä oli mennyt miehentappovälineeksi, eikä siitä enää saanut paloja, joten erittäin vastentahtoisesti heitin kannikan pois.

Eilen veitsi teki toisen kerran ilkeän tempun. Olin halkaisemassa valmiiksi halkaistua ruispalaa, jonka puoliskot olivat jämähtäneet tiukasti yhteen. Ehdin juuri ajatella, että "nyt varovasti, ettei käy huonosti", kun veitsi löysi tiensä vauhdilla leipäpuoliskojen läpi käteen, joka leipää piteli. Etusormen alapuolelle tuli syvä sahalaidan aiheuttama röpelöinen haava, josta veri pulppusi valtoimenaan. Nopeasti tempaisin talouspaperia, jolla painoin haavaa ja sitten nappasin pakastimesta kylmägeelilätkän, jolla viilensin vammaa ja pyrin hillitsemään verenvuotoa.

Liki tunnin päästä vuoto oli jo tyrehtynyt niin, että saatoin lopettaa painamisen ja sain valokuvan FB:iin kerjätäkseni myötätuntoa :)
Tosin ensimmäiset kommentit oli, että olisi pitänyt lähteä hakemaan tikkejä päivystyksestä, mutta ei kyllä kovin ajatus innostanut, koska oli viikonloppu ja myöhäilta. Yöksi teippasin sideharsotupon haavan suojaksi. Aamulla sitten soitin naapurille, joka tuli putsaamaan ja sitomaan haavan kunnolla ammattilaisen ottein.

Varmaan menee hyvän aikaa ennen kuin käsi on taas kunnolla käyttökelpoinen. Pakastepussi ja ja ponnarilenkki ovat oivallinen suoja erilasissa märkäpuuhissa, jotta siteet pysyvät kuivina.

Eipä olisi tätäkään tapahtunut, jos olisin pysyttäytynyt entisissä välinessä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - su 06.12.2015, 18:55:09
On olemassa leivänleikkuukoneita.
http://kuvat.huuto.net/4/23/c2d316ac1d064e42dcfe5fb053f9f-orig.jpg

Jos veitsellä aikoo leikata sen tulee olla terävä. Se on sitten toinen juttu miten ne terävänä pidetään. Minun taikasanani on timanttiviila.
http://www.veitset.fi/images/kuvat/Victorinox_timanttiviila4.3311veitsenteroitus.jpg
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Keijo Kullervo - su 06.12.2015, 19:18:56
Kuten moni tietää, on kaupoissa myytävänä, varsinkin K ja S-kaupoissa ja muuallakin isohkoja kinkku- ja kalkkuna lihakappapaleita valmiiksi kypsennettyinä.

Olen kaivannut koneellista siivutuskonetta ja yrittänyt epätoivoisestikin etsiä ko. laitetta kaupoista yksityiskäyttöön, mutta en enää ole tavannut.
Käsin veitsellä leikatessa tahtoo tulla liian paksuja siivuja. En tykkää mokomista.
Vielä viisi- kymmenen vuotta sitten niitä oli Euromarketeissa myytävänä.

Ovatko loppuneet kaupoista?

Pitänee vielä katsella netistä googlelta jospa tärppäisi ja mahdollisesti tilata kyseessä oleva jos löytyy...

Keijo Kullervo

Ps. Palaan asiaan myöhemmin.

Löytyihän rankkaan hintaan tietenkin: http://www.gigantti.fi/product/kodin-tuotteet/keittion-pienkoneet/MAS4201N/bosch-yleisleikkuri-mas4201n

Kai tuolla voisi siivuttaa vuokaleipääkin?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hippi - su 06.12.2015, 19:54:58
Huushollissani oli aikanaan hyvin samanlainen leikkuri kuin tuossa kuvassa. Leikkuri hankittiin ajatuksella, että sillä säästää hyvinkin rahaa, kun voi makkarat yms. hankkia pötkönä tarjouksesta. Tuolloin perheeni oli viisihenkinen, joten kulutus oli sen mukainen. Ei liene yllätys, että säästöä ei tullut, koska leikkuri jäi jokseenkin vähälle käytölle.

Kerrostalokeittiössä työtasotilaa on kovin niukasti, joten kapine on käytön jälkeen aina laitettava johonkin pois esiltä. Sinnehän se sitten jäi kaapin perukoille. Laite oli myös jokaisen käytön jälkeen purettava pesua varten ja varmaan joka kerta, kun sen puhdistin, sain myös jonkin haavan käsiini. Puhdistus jokaisen käytön jälkeen on todella pakko tehdä, koska rasva muuten härskiintyy pintoihin.

Kyllä jokaisen kodinkoneen hankinnassa pitää olla harkintaa, jotta onko laitteelle käyttöä, missä sitä säilyttää niin, että se on tarpeen mukaan vaivatta käytettävissä. Tietenkin myös hinta/käyttö –suhdetta on hyvä harkita. Säästyykö vaivaa koko rahan edestä.

Oman leikkurini lopulta kierrätin työkaverille maksutta.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Keijo Kullervo - su 06.12.2015, 19:58:02
En jaksa katsella Itsenäisyys päivän Linnan juhlia sitten millään (olen niitä seurannut lähimain niin kauan kuin niitä televisiossa on ollut).
 Onneksi on muutakin tekemistä
 Keijo Kullervo
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Keijo Kullervo - su 06.12.2015, 19:59:54
Huushollissani oli aikanaan hyvin samanlainen leikkuri kuin tuossa kuvassa. Leikkuri hankittiin ajatuksella, että sillä säästää hyvinkin rahaa, kun voi makkarat yms. hankkia pötkönä tarjouksesta. Tuolloin perheeni oli viisihenkinen, joten kulutus oli sen mukainen. Ei liene yllätys, että säästöä ei tullut, koska leikkuri jäi jokseenkin vähälle käytölle.

Kerrostalokeittiössä työtasotilaa on kovin niukasti, joten kapine on käytön jälkeen aina laitettava johonkin pois esiltä. Sinnehän se sitten jäi kaapin perukoille. Laite oli myös jokaisen käytön jälkeen purettava pesua varten ja varmaan joka kerta, kun sen puhdistin, sain myös jonkin haavan käsiini. Puhdistus jokaisen käytön jälkeen on todella pakko tehdä, koska rasva muuten härskiintyy pintoihin.

Kyllä jokaisen kodinkoneen hankinnassa pitää olla harkintaa, jotta onko laitteelle käyttöä, missä sitä säilyttää niin, että se on tarpeen mukaan vaivatta käytettävissä. Tietenkin myös hinta/käyttö –suhdetta on hyvä harkita. Säästyykö vaivaa koko rahan edestä.

Oman leikkurini lopulta kierrätin työkaverille maksutta.

Noinhan se taitaa olla...

Hintava on ja liianvähän käyttöä meilläkin (ostanpa valmiiksi siivutettuna)...

Keijo Kullervo
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Jaska Jokunen - su 06.12.2015, 20:12:10
Omistan nyt jo parhaat päivänsä nähneen takavuosikymmeninä jokaiseen saksalaistalouteen kuuluneen Schnittfix-veitsen. Markkinat kyllästyivät ja tuotanto loppui. Ei sillä paksumpia leipäviipaleita kyllä leikellä mutta kinkkua, kalkkunaa ja vihanneksia siivuiksi. Sen perillisistä (WunderMesser) en omaa käsitystä. Niitäkään ei lie kaupan Suomessa.

Sepen veitsenterotuksesta aprikoin, että onnistuuko hän tasoviilalla menestyksellä teroittamaan sahalaitaveitsen.

Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - su 06.12.2015, 20:30:42

Sepen veitsenterotuksesta aprikoin, että onnistuuko hän tasoviilalla menestyksellä teroittamaan sahalaitaveitsen.

Ei onnistu. Ei edes yritä.
En tiedä yhtään toimivaa sahalaitaisen veitsen teroituslaitetta. Sellaisia on jotka väittävät sen tekevänsä mutta ei toimi!
Olen huomannut että en välttämättä tarvitse sahalaitaveistä mihinkään.

Tuo minkä Hippi toi esiin - keittiön tilat- on se rajoitus miksi en vielä ole viipalointikonetta hankkinut. Pöydillä ei ole tilaa.

Vielä Hipille: terävä veitsi tekee siistimmän haavan kuin tylsä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: urogallus - su 06.12.2015, 20:39:22
Kävisiköhän juuri sopivan kokoinen pyöröviila karkeaan työhön, ja samanmoisella puikolla loput?

Toisaalta ei taida maksaa vaivaa: leipäveitsi ei juuri pääse tylsymään, ja juuri leipään itse käytän sahalaitaa, muut hommat hoituvat suoralla terällä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: hibiscus - su 06.12.2015, 20:46:58
Luulisi Sepen usean moottorisahan omistajana tajunneen, että sahalaitaisia veitsiä voi teroittaa moottorisahan teräketjun viilalla. Veitsien kuuluu olla teräviä, mutta timanttiviilasta en välitä. Teroitan veitseni keraamisella puikolla tai jos haluan lintsata, niin Fiskarsin veitsenteroittimella.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hippi - su 06.12.2015, 20:54:09
Vielä Hipille: terävä veitsi tekee siistimmän haavan kuin tylsä.

Tuossa liittenä on kuva siitä, mitä terävä uusi sahalaitainen veitsi tekee. Kuva on otettu sen jälkeen, kun vuoto on ehtynyt. Tuosta ei kovin selvästi näy,miten epätasainen ja röpelöinen haava siitä tuli. Sahalaita taitaa tehdä sotkuisen haavan myös terävänä.

Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - su 06.12.2015, 21:06:52
Minulla on muutaman päivän ikäinen haava melkein samassa kohtaa, mutta paljon siistimpi.
Käytin puukkoa hommaan johon se ei sovi ja luiskahti.


Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - pe 11.12.2015, 10:12:31

Ärsyttää, kun vasta ihan alkutekijöissä uusi ohjelmistoprojekti, joka toimii netin päällä. Olisi niin paljon kaikkea kivaa ja kätevää sovellettavaa, jos perusohjelmisto jo pelittäisi.

Mutta se työ, joka on hyvässä systeemissä. Saamari.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Keijo Kullervo - ma 14.12.2015, 16:50:44
Ostin Robin Hoodista taitaa olla nykyään jokin Tokmanni, muutama aika sitten flanellipaidan ja eräässä lapussa pakkauksessa luki 'pestävä ennen käyttöä'. Paita maksoi harvinaisen vähän.

En uskonut vaan puin silitetyn paidan päälleni pakkauksesta oton jälkeen.

Parin päivän jälkeen tuli vasemmalle puolelle hartiaan ja rintalihakseen ihottumaa ja poden sen parantamista vielä tälläkin hetkellä.

Ilmeisesti käyttävät kovia kemikaaleja silittäessään mokomia?

Keijo Kullervo

Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Reinholdt JR - ma 14.12.2015, 19:25:21
Ostin Robin Hoodista taitaa olla nykyään jokin Tokmanni, muutama aika sitten flanellipaidan ja eräässä lapussa pakkauksessa luki 'pestävä ennen käyttöä'. Paita maksoi harvinaisen vähän.

En uskonut vaan puin silitetyn paidan päälleni pakkauksesta oton jälkeen.

Parin päivän jälkeen tuli vasemmalle puolelle hartiaan ja rintalihakseen ihottumaa ja poden sen parantamista vielä tälläkin hetkellä.

Ilmeisesti käyttävät kovia kemikaaleja silittäessään mokomia?

Keijo Kullervo

Toivottavasti se ei ole Isorokkoa.

Katselin Ykköseltä "Intian Tohtori" sarjaa, siellä on isorokkoepidemia menossa.

Ole varovainen ostellessasi aina kaikkein halvinta. Lukiko muuten paidassa Made in China, vai Made in India ?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hippi - ma 14.12.2015, 19:31:03
Ostin Robin Hoodista taitaa olla nykyään jokin Tokmanni, muutama aika sitten flanellipaidan ja eräässä lapussa pakkauksessa luki 'pestävä ennen käyttöä'. Paita maksoi harvinaisen vähän.

Ihan sama minkä maksoi, mutta jos sanotaan, että pestävä ennen käyttöä, niin se on viisainta pestä.

Itse pesen kaikki tekstiilit, jotka tulevat ihoa vasten, vaatteet (jopa frakut), vuodevaatteet, pyyhkeet jne. En ole erityisen herkkäihoinen, mutta siitä huolimatta minusta on turha altistaa ihoa tekstiilien jälkikäsittelyaineille tai ylimääräisille värijäämille, jos sen voi välttää. Eihän ne kaikki myrkyllisiä ole, mutta voivat ärsyttää ihoa kuitenkin, etenkin hien kanssa yhdessä. Jossain vaiheessa voi tulla se raja vastaan, että iho lopulta reagoi voimakkaastikin noihin aineisiin.

Tuossa vielä aiheeseen linkki:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/11/15/viisi-vaittamaa-vaatteiden-kemikaaleista
Sivun alalaidassa on lisää aiheeseen liittyviä linkkejä.


Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Jaska Jokunen - ma 14.12.2015, 19:48:30

Ilmeisesti käyttävät kovia kemikaaleja silittäessään mokomia?

Ihoa ärsyttävät aineet voivat olla mm. värejä ja homeentorjunta-aineita.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - ma 14.12.2015, 20:07:09

Ilmeisesti käyttävät kovia kemikaaleja silittäessään mokomia?


Kun on tyhmä pää siitä kärsii koko ruumis.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Reinholdt JR - la 19.12.2015, 14:54:43
Joo, tossa mietin hibsua ?

Miksi hänen on aina pakko muutella toisten foorumistien nikkejä johonkin halventavaan suuntimoon ?

Miksi hän tekee aina näin ?

No, sen vuoksi me muutkin haluamme väännellä hänen nikkinsä aivan minkälaiseksi haluamme. Mutta hän tämän on aloittanut, joten tuntekoon sisimmässään oman kättensä työn.

Sitten hän kehuskelee parisuhteestaan, hän kehuskelee lastensa viisaudella älykkyydellä. Tulee vain mieleen, juolahtaa joskus, että ovatko nämä lapset vieneet isänsä pääkopasta kaiken parhaan aineksen ja jättäneet tuon vanhan käppyrän tulemaan jätöksillä toimeen.

No, tämä näistä ja loput kirjeessä.
.......................


Minulla on vanhempi veli ja kaksi nuorempaa. Kaikki ovat hyvin menestyviä, jopa sanottaisiinko rikkaita tämän Suomen mittapuun mukaan.
Omat lapseni ovat todella älykkäitä.

Pojalle tulee matkapäiviä satoja vuodessa paperikoneiden huolto - ja uudisrakentamisen taholta.http://www.metso.com/company/about-us/history/

https://en.wikipedia.org/wiki/Valmet http://www.descal.fi/en/references/body1=143

Siinä sulle tutkimista.

Läs ny o så blev du lite klokare, om paperindustrin i Finland.. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_paperiteollisuus
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: hibiscus - la 19.12.2015, 15:18:06
Joo, tossa mietin hibsua ?

Miksi hänen on aina pakko muutella toisten foorumistien nikkejä johonkin halventavaan suuntimoon ?

Miksi hän tekee aina näin ?

No, sen vuoksi me muutkin haluamme väännellä hänen nikkinsä aivan minkälaiseksi haluamme. Mutta hän tämän on aloittanut, joten tuntekoon sisimmässään oman kättensä työn.

Sitten hän kehuskelee parisuhteestaan, hän kehuskelee lastensa viisaudella älykkyydellä. Tulee vain mieleen, juolahtaa joskus, että ovatko nämä lapset vieneet isänsä pääkopasta kaiken parhaan aineksen ja jättäneet tuon vanhan käppyrän tulemaan jätöksillä toimeen.

No, tämä näistä ja loput kirjeessä.
.......................


Minulla on vanhempi veli ja kaksi nuorempaa. Kaikki ovat hyvin menestyviä, jopa sanottaisiinko rikkaita tämän Suomen mittapuun mukaan.
Omat lapseni ovat todella älykkäitä.

Pojalle tulee matkapäiviä satoja vuodessa paperikoneiden huolto - ja uudisrakentamisen taholta.http://www.metso.com/company/about-us/history/

https://en.wikipedia.org/wiki/Valmet http://www.descal.fi/en/references/body1=143

Siinä sulle tutkimista.

Läs ny o så blev du lite klokare, om paperindustrin i Finland.. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_paperiteollisuus

En ole tainnut kovinkaan usein kirjoittaa täällä lapsistani. Ilman muuta olen hyvilläni siitä, että he ovat älykkäitä ja musikaalisia. Sinä sen sijaan olet useinkin  ylpeillyt duunaripojastasi, joka kiertelee paperitehtailla haalareissaan jossakin päin maailmaa. Minun on vaikea kuvitella, että sinun lapsesi ovat älykkäitä, mikäli heidän geeniperimässään on sinun geenejäsi. Joidenkin tutkimusten mukaan lähes 10 % prosentilla lapsista on joku muu biologoinen isä kuin se isä, joka kuvittelee lastensa olevan omaa lihaa ja verta. Vain nainen, jos hänkään tietää, kuka hänen lastensa isä on. Minulle on ainakin väitetty, että kaikki perheeni lapset ovat minun siemenestäni peräisin. Uskon sen jo ulkonäköjen perusteella, mutta tietenkään en voi olla varma, eikä tuo kysymys ole minua koskaan askarruttanut sen kummemmin. Kaikki maailman lapset ovat yhtä tärkeitä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - la 19.12.2015, 15:54:41
Olisikohan nyt kuitenkin asiallisempaa jättää tämä lapsikeskustelu täällä. Eivät voi mitään sillä, että vanhempansa täällä "keskustelevat", mutta ovat nyt lyömäaseina tässä. Etenkin aika tarkkaan miettisin, ennen kuin alan mitään tietoja heidän työpaikoistaan tai muusta yksityiselämästään jakelemaan.

T: Xante
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Reinholdt JR - la 19.12.2015, 16:29:51
.................. Minulle on ainakin väitetty, että kaikki perheeni lapset ovat minun siemenestäni peräisin. Uskon sen jo ulkonäköjen perusteella, mutta tietenkään en voi olla varma, eikä tuo kysymys ole minua koskaan askarruttanut sen kummemmin. Kaikki maailman lapset ovat yhtä tärkeitä.

Joo, et tietenkään voi olla varma, vaikka on sulle  näin on väitetty, koska itse näämmä epäilet yhäti  vaimosi syrjähyppyjä ?

Kaikki perheesi lapset voivat olla sinun siemennesteestäsi siitettyjä, mutta kun kerran tuot asian näin julkiseksi, niin yhdyn epäilyysi:

  - Onko se kaikki aitoa ja oikein miltä se näyttää ulospäin 

Jos vaikka myöhemmin ilmenisi, että kaikki eivät kuitenkaan ole sinun siittämiäsi, niin ei kannata masentua.

Osalla heistä voi olla sen takia parempikin mahdollisuus selviytyä elämässä näyttävästi.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Reinholdt JR - la 19.12.2015, 16:37:39
............Sinä sen sijaan olet useinkin  ylpeillyt duunaripojastasi, joka kiertelee paperitehtailla haalareissaan jossakin päin maailmaa. Minun on vaikea kuvitella, että sinun lapsesi ovat älykkäitä, mikäli heidän geeniperimässään on sinun geenejäsi...........

 No joo, en kai ole liian usein kertonut pojastani, (Hän on geenihyväksytty ja todistettavasti minun siittämäni)

 Siellä se reissailee maailmaa ristiin ja rastiin. Ei kuitenkaan haalareissa, vaan kraka kaulassa ja sihteeri aina mukanansa.

Tekevät tiivistä yhteistyötä lentojenkin aikana. Kuulemma käyvät veskissäkin samaan aikaan ???

 Tuollaistako se Tiimityö nykyään on ?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - pe 01.01.2016, 11:48:04

Pieni juominginjälkeinen. Kyllä kelpaa kypsä ananas.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Brutto - la 02.01.2016, 08:12:18
Huono viinapää pääsi yllättämään uudenvuoden yönä. Vedin lärvit ja yritin iskeä kaikkia naapuruston naisia. Vanhin jolta vonkasin täytti juuri 66 vuotta.

Nyt olen toista päivää linnoittautuneena kotiini enkä uskalla lähteä ulos.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Chama - la 02.01.2016, 09:25:43
Huono viinapää pääsi yllättämään uudenvuoden yönä. Vedin lärvit ja yritin iskeä kaikkia naapuruston naisia. Vanhin jolta vonkasin täytti juuri 66 vuotta.

Nyt olen toista päivää linnoittautuneena kotiini enkä uskalla lähteä ulos.

Voi, pientä... (heh, heh). Yritys iskeä naisia on ainoastaan merkki siitä, että ei ole vielä kuollut. Ei siinä ole mitään häpeämistä. Sitä paitsi me iäkkäät naiset ollaan, pakon edessä tietty, muututtu varsin suvaitsevaisiksi. Tosin itse en ehkä ole vielä teossa ja totuudessa kohdannut tätä 60 vuoden häpeällistä rajapyykkiä, koska sekä Suomessa että täällä Abu Dhabissa minua luullaan koko ajan 10 vuotta, ja heikkonäköisimmät ylikin, nuoremmaksi (syy on varmaan vähäinen varteni).
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: hibiscus - la 02.01.2016, 09:37:25
Minä pidän iäkkäämmistä naisista kaikessa melessä. Pidän myös rumahkoista mummeleista, mutten siinä mielessä. Kypsät naiset osaavat paljon enemmän kuin tytönhupakot.

Täälläkin sataa nyt ensimmäistä kertaa kesän ja syksyn jälkeen lunta. Lumisadetta  on kiehtovaa katsella. Olen käynyt Suomen talviaikaan Abu Dabissa ja kun astuin lentokoneesta ulos, niin kuumuus iski vastoin kehoani kuin Fiskarsin kirves. Kyllä sauna on kuitenkin  poikaa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - ti 05.01.2016, 21:51:28
Kuolema. Voiko sille vain ummistaa silmänsä ja olla kuin sitä ei olisikaan. Kun kuolema muistuttaa itsestään vähän kauempaakin, se koskettaa kuitenkin siivellään olkapäähän ja pakottaa ajattelemaan itseään. Missä iässä pitää hyväksyä kuolema ja tehdä sen kanssa jonkinlainen sopu? Minä ja kuolema tulimme erityisen huonoihin väleihin sillä hetkellä, kun ensimmäinen lapsi syntyi.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ti 05.01.2016, 21:58:30
Kuolema. Voiko sille vain ummistaa silmänsä ja olla kuin sitä ei olisikaan. Kun kuolema muistuttaa itsestään vähän kauempaakin, se koskettaa kuitenkin siivellään olkapäähän ja pakottaa ajattelemaan itseään. Missä iässä pitää hyväksyä kuolema ja tehdä sen kanssa jonkinlainen sopu? Minä ja kuolema tulimme erityisen huonoihin väleihin sillä hetkellä, kun ensimmäinen lapsi syntyi.

Ilmeisesti monet tulevat kuoleman kanssa jonkinlaiseen sopuun jossain eläkeiän kynnyksellä. 53-vuotiaana en voi väittää olevani sovussa kuoleman kanssa, mutta ehkä hienoisia merkkejä pahimman kuoleman ahdistuksen lievenemisestä havaitsen.

Yleisesti ottaen väittäisin ihmisten murehtivan kuolemaa enemmän kuin antavat ymmärtää. Sitä ei vain kehdata kertoa, kun asia kohtaa joskus jokaista meistä.

Kun kuolema alkaa ahistaa, yritän kehittää päiviin lisää toimintaa ja haasteita. Jatkuva kuoleman pyörittely päässä yhdistyy liian helppoon elämään ja joutilaisuuteen.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - ke 06.01.2016, 08:42:30
Jatkuva kuoleman pyörittely päässä yhdistyy liian helppoon elämään ja joutilaisuuteen.

Ja toisaalta ehkä stressiin. Ainakin muistelen lukeneeni, että (pitkittyneen) stressitilan yhteydessä (ehkä masennuksenkin yhteydessä?) ihminen alkaa enemmä pelätä kuolemaa (omaa ja/tai läheisten).

Onhan se sinällään ihmeellistä, että vaikka kuolema on yhtä luonnollista ja yleistä kuin syntymä, sen olemassa olo halutaan jollain tasolla kieltää. Toisaalta, olisi sekin aika ihmeellistä, jos nuori ihminen olisi aivan sujut kuoleman kanssa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - ke 06.01.2016, 09:24:03
Riippuen vähän siitä mitä sujut kuoleman kanssa tarkoittaa, ei minusta ole ihmeellistä että nuorikin ihminen on sujut.
Mielestäni vaikeinta on ajatella jälkeenjääneitä ja heidän suruaan.
Se että tajuaa olevansa kuolevainen ja että kuolema saattaa kohdata koska vain, ei merkitse minkäänlaista fatalismia.

Useimmat uskonnot tyrkyttävät kuoleman hyväksymistä ja jotkut jopa sen kaipaamista.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Faustinen - ke 06.01.2016, 09:30:54
Kuolema. Voiko sille vain ummistaa silmänsä ja olla kuin sitä ei olisikaan. Kun kuolema muistuttaa itsestään vähän kauempaakin, se koskettaa kuitenkin siivellään olkapäähän ja pakottaa ajattelemaan itseään. Missä iässä pitää hyväksyä kuolema ja tehdä sen kanssa jonkinlainen sopu? Minä ja kuolema tulimme erityisen huonoihin väleihin sillä hetkellä, kun ensimmäinen lapsi syntyi.


Elämää on vain kuolemassa, eletty hetki on kuollut hetki.  Mitään elämää ei ole olemassa, ilman sen seuralaista kuolemaa.

Samantekevää hyväksyykö sen. Pelko on ongelma, mikä pelon aiheuttaa,? ajatus.

Sovussa pitää olla siten, itsensä, ajatustensa kanssa.  Tunteineen ihminen joutuu olemaan itsensä kanssa ja ilman tunnetta olemassaoloaan ei edes tiedosta.


Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - ke 06.01.2016, 09:43:27
Sujut kuoleman kanssa olemisella tarkoitan sitä, että hyväksyy sen, että kuolema voi tulla milloin vaan, ja että on valmis kuolemaan (edes jollain tasolla). Jos ei ole valmis kuolemaan, ei ihminen ole sujut kuoleman kanssa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Faustinen - ke 06.01.2016, 09:56:51
Sujut kuoleman kanssa olemisella tarkoitan sitä, että hyväksyy sen, että kuolema voi tulla milloin vaan, ja että on valmis kuolemaan. Jos ei ole valmis kuolemaan, ei ihminen ole sujut kuoleman kanssa.


Eli ei ole *sujut itsensä kanssa.  Kuoleman kanssa ei voi koskaan olla *sujut. (Kuolemalle ei sanella ehtoja,, eli elämälle.)

Valmis tarkoittaa, että tässä hetkessä on valmis,, luopumaan kaikesta, käytännössä itsestään omista tunnesidoksistaan.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ke 06.01.2016, 10:26:36

Onhan se sinällään ihmeellistä, että vaikka kuolema on yhtä luonnollista ja yleistä kuin syntymä, sen olemassa olo halutaan jollain tasolla kieltää. Toisaalta, olisi sekin aika ihmeellistä, jos nuori ihminen olisi aivan sujut kuoleman kanssa.

Mitä helpommaksi ja hallittavammaksi elämä on muuttunut, sitä suurempi on kuoleman ero elämään. Entisaikoina moni kävi kuoleman lähellä jo nuorena tai koki siihen verrattavia fyysisiä kärsimyksiä arjessa. Maailmaan, missä hampaita paikattaessa puudutetaan ja pienetkin riskit eliminoidaan, kuolema ei istu ollenkaan, vaan on mittasuhteiltaan täysin käsittämätön tapahtuma. Ihminen, jota on hyysätty botoxilla ja silikoneilla, heitetään yhtäkkiä maakuoppaan mätänemään tai poltetaan tuhkaksi.

Veikkaan, että tulevaisuudessa kuolema tulee olemaan aina vain isompi painajainen ihmisille ja jos uskonnot hiipuvat, se yritetään voittaa teknologisilla ratkaisuilla.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Faustinen - ke 06.01.2016, 10:47:11

Veikkaan, että tulevaisuudessa kuolema tulee olemaan aina vain isompi painajainen ihmisille ja jos uskonnot hiipuvat, se yritetään voittaa teknologisilla ratkaisuilla.

Onhan se jo, mihin ihminen takertuu?

Omiin ajatuksiinsa ja tunteisiinsa, ei mihinkään muuhun.

Tuo minuus on ongelma ihmiselle ja siitä luopuminen tuntuu mahdottomalta, sen vuoksi uskonnot ovat olemassa.

Mutta ei ole olemassa mitään minuutta, joka olisi elämästä erillistä, joten mistään ei tarvitse luopua, elämä hoitaa sen kyllä.

Jo eläessään voi luopua, minuus on harha joka syntyy aina uudestaan, sen luo ajatus.  Sen hyväksyminen, ettei ole mitään pysyvää minää, joka kykenisi, vaikuttamaan elämään, kuolemaan auttaa kyllä.

Mitä on olemassa, kun minä en ole olemassa. ?   Ajatus tavoittelee pysyvyyttä, mutta sitä se ei ole. Ajatushan on pelkkä mielen kuva, heijastus jota ei ole olemassa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ke 06.01.2016, 11:08:29

Veikkaan, että tulevaisuudessa kuolema tulee olemaan aina vain isompi painajainen ihmisille ja jos uskonnot hiipuvat, se yritetään voittaa teknologisilla ratkaisuilla.

Onhan se jo, mihin ihminen takertuu?

Omiin ajatuksiinsa ja tunteisiinsa, ei mihinkään muuhun.

Tuo minuus on ongelma ihmiselle ja siitä luopuminen tuntuu mahdottomalta, sen vuoksi uskonnot ovat olemassa.

Mutta ei ole olemassa mitään minuutta, joka olisi elämästä erillistä, joten mistään ei tarvitse luopua, elämä hoitaa sen kyllä.

Jo eläessään voi luopua, minuus on harha joka syntyy aina uudestaan, sen luo ajatus.  Sen hyväksyminen, ettei ole mitään pysyvää minää, joka kykenisi, vaikuttamaan elämään, kuolemaan auttaa kyllä.

Mitä on olemassa, kun minä en ole olemassa. ?   Ajatus tavoittelee pysyvyyttä, mutta sitä se ei ole. Ajatushan on pelkkä mielen kuva, heijastus jota ei ole olemassa.

Täytyy sanoa, että kovin korkealentoiset selitykset ja näkemykset kuolemasta uppovat minuun uskontojakin heikommin. Elävän olennon kuuluu kavahtaa kuolemaa ja yrittää lykätä sitä mahdollisimman pitkälle. Luonnottoman suureen jatkuvaan kuoleman murehtimiseen on syynä yleensä liian vähän haasteita sisältävä arki tai sitten syyllisyys tms.

Koska ihminen pystyy laskemaan vuosia ja elää usein lähelle biologista ylärajaansa toisin kuin useimmat muut eläinlajit, sen hintana on mielessä pyörivä mörkö kuolemasta. Mörön pakeneminen monimutkaisiin filosofioihin on yhtä tyhmää tai viisasta kuin pako uskontoihin. Jotenkin vielä rasittavampaa, jos niitä tyrkytetään.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - ke 06.01.2016, 11:15:12
Minun on vaikea käsittää uskova, joka tyrkyttää uskoaan ja onnellisuuttaan ja samaan aikaan tihkuu kuolemanpelkoa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - ke 06.01.2016, 11:18:00

Veikkaan, että tulevaisuudessa kuolema tulee olemaan aina vain isompi painajainen ihmisille ja jos uskonnot hiipuvat, se yritetään voittaa teknologisilla ratkaisuilla.

Onhan se jo, mihin ihminen takertuu?

Omiin ajatuksiinsa ja tunteisiinsa, ei mihinkään muuhun.

Tuo minuus on ongelma ihmiselle ja siitä luopuminen tuntuu mahdottomalta, sen vuoksi uskonnot ovat olemassa.



Minun ongelmani kuoleman kanssa ei ole ainakaan tietoisella tasolla "minästä" luopuminen, vaan se, mitä kuolemani aiheuttaisi tänne maailmaan jääville. Lähinnä siis pienille lapsilleni. Ehkä vanhempana, kun minua ei enää niin paljon tarvita, pystyn taas suhtautumaan kuolemaan paremmin. Se, että minua tarvitaan, on tietysti minän kokemus, mutta on sille kyllä ihan oikea vastinekin täällä maailmassa.

Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - ke 06.01.2016, 11:21:46
Suurin piirtein noin^ minäkin asian muotoilisin.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Faustinen - ke 06.01.2016, 11:23:40

Veikkaan, että tulevaisuudessa kuolema tulee olemaan aina vain isompi painajainen ihmisille ja jos uskonnot hiipuvat, se yritetään voittaa teknologisilla ratkaisuilla.

Onhan se jo, mihin ihminen takertuu?

Omiin ajatuksiinsa ja tunteisiinsa, ei mihinkään muuhun.

Tuo minuus on ongelma ihmiselle ja siitä luopuminen tuntuu mahdottomalta, sen vuoksi uskonnot ovat olemassa.

Mutta ei ole olemassa mitään minuutta, joka olisi elämästä erillistä, joten mistään ei tarvitse luopua, elämä hoitaa sen kyllä.

Jo eläessään voi luopua, minuus on harha joka syntyy aina uudestaan, sen luo ajatus.  Sen hyväksyminen, ettei ole mitään pysyvää minää, joka kykenisi, vaikuttamaan elämään, kuolemaan auttaa kyllä.

Mitä on olemassa, kun minä en ole olemassa. ?   Ajatus tavoittelee pysyvyyttä, mutta sitä se ei ole. Ajatushan on pelkkä mielen kuva, heijastus jota ei ole olemassa.

Täytyy sanoa, että kovin korkealentoiset selitykset ja näkemykset kuolemasta uppovat minuun uskontojakin heikommin. Elävän olennon kuuluu kavahtaa kuolemaa ja yrittää lykätä sitä mahdollisimman pitkälle. Luonnottoman suureen jatkuvaan kuoleman murehtimiseen on syynä yleensä liian vähän haasteita sisältävä arki tai sitten syyllisyys tms.

Koska ihminen pystyy laskemaan vuosia ja elää usein lähelle biologista ylärajaansa toisin kuin useimmat muut eläinlajit, sen hintana on mielessä pyörivä mörkö kuolemasta. Mörön pakeneminen monimutkaisiin filosofioihin on yhtä tyhmää tai viisasta kuin pako uskontoihin. Jotenkin vielä rasittavampaa, jos niitä tyrkytetään.

No eipä tyrkytetä, mitäpä se ajatus on ellei mielen kuva. Mitään itsellistä olemassa-oloa ei ajatuksella ole. Siihen vaaditaan aivotoiminnan aktivoitumista.

Elämän halu, eloonjääminen on luonnollinen elävän olennon pyrkimys. Ajatuksen (minä ajatus) eloonjääminen kuoleman jälkeen on haave, toive jota uskonnot masinoivat.

Keskustelupalstalla kaiketi keskustellaan, eihän tuon sanominen muuta tarkoita, ei tässä seuraajia kaivata.


Mitä on havaitsijan huomioissa vikana, hänhän ne havainnot määrittelee?

Vihree väriäkään ei ole vihreissä kasveissa, oikeastaan ne voivat kyllä olla jonkun muun värisiä, noin kuvaannollisesti, mutta eivät ainakaan vihreitä.

Mitään väriä ei ole olemassakaan, se on havaitsijan luoma mielen kuva.  Vihreistä kasveista heijastuu ainoastaan se aaltopituus joka saa havaitsijan näkemään vihreänä, joten kasviin ei jää ainakaan sitä aaltopituutta laisinkaan. Joten se ei voi olla vihreä.

Mieli rakentaa kuvia, mutta mieltä ei ole ilman kehon, aivojen yhteistoimintaa, "usko pois".
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Faustinen - ke 06.01.2016, 11:35:31

Veikkaan, että tulevaisuudessa kuolema tulee olemaan aina vain isompi painajainen ihmisille ja jos uskonnot hiipuvat, se yritetään voittaa teknologisilla ratkaisuilla.

Onhan se jo, mihin ihminen takertuu?

Omiin ajatuksiinsa ja tunteisiinsa, ei mihinkään muuhun.

Tuo minuus on ongelma ihmiselle ja siitä luopuminen tuntuu mahdottomalta, sen vuoksi uskonnot ovat olemassa.



Minun ongelmani kuoleman kanssa ei ole ainakaan tietoisella tasolla "minästä" luopuminen, vaan se, mitä kuolemani aiheuttaisi tänne maailmaan jääville. Lähinnä siis pienille lapsilleni. Ehkä vanhempana, kun minua ei enää niin paljon tarvita, pystyn taas suhtautumaan kuolemaan paremmin. Se, että minua tarvitaan, on tietysti minän kokemus, mutta on sille kyllä ihan oikea vastinekin täällä maailmassa.

Onhan se tunnesidoksista on kysymys. Minä on se oleellinen. Ajatus miten toiset pärjäävät ilman minua.

Oikea vastine niin kaiketi pitääkin olla, silti voi tiedostaa, että kysymys on tunnesidoksista.

Huolia ja murheitakin tulee varastoitua, inhimilliseen elämään kuuluu kaikenlaista ja luopumisen tuska säilyy.

Luopuminen tarkoittaisi tunteesta luopumista ja luopujakin on tunne, siten se lienee mahdotonta,, yleensä, mutta jo asian ymmärtäminenkin voi vapauttaa.

Eli miksi ajattelen huolia ja murheita, kun voin kohdata elämää sellaisena, kun se vastaan tulee.?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: hibiscus - ke 06.01.2016, 11:50:57
Riippuen vähän siitä mitä sujut kuoleman kanssa tarkoittaa, ei minusta ole ihmeellistä että nuorikin ihminen on sujut.
Mielestäni vaikeinta on ajatella jälkeenjääneitä ja heidän suruaan.
Se että tajuaa olevansa kuolevainen ja että kuolema saattaa kohdata koska vain, ei merkitse minkäänlaista fatalismia.

Useimmat uskonnot tyrkyttävät kuoleman hyväksymistä ja jotkut jopa sen kaipaamista.

Kyllä ateistinkin on kuolema hyväksyttävä. Sepe miettii, kuinka vaikeata  on ajatella jälkeenjääneitä ja heidän. Suruaan. Hän on ennenkin puhunut tuollasia, vaikka kukaan ei jää häntä suremaan.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Vanha aatami - ke 06.01.2016, 12:02:05

Kyllä ateistinkin on kuolema hyväksyttävä.

Voitko todistaa väitteesi? Hävisit!

VA.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - ke 06.01.2016, 12:11:20
Riippuen vähän siitä mitä sujut kuoleman kanssa tarkoittaa, ei minusta ole ihmeellistä että nuorikin ihminen on sujut.
Mielestäni vaikeinta on ajatella jälkeenjääneitä ja heidän suruaan.
Se että tajuaa olevansa kuolevainen ja että kuolema saattaa kohdata koska vain, ei merkitse minkäänlaista fatalismia.

Useimmat uskonnot tyrkyttävät kuoleman hyväksymistä ja jotkut jopa sen kaipaamista.

Kyllä ateistinkin on kuolema hyväksyttävä. Sepe miettii, kuinka vaikeata  on ajatella jälkeenjääneitä ja heidän. Suruaan. Hän on ennenkin puhunut tuollasia, vaikka kukaan ei jää häntä suremaan.

Pers.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: hibiscus - ke 06.01.2016, 12:37:21
Riippuen vähän siitä mitä sujut kuoleman kanssa tarkoittaa, ei minusta ole ihmeellistä että nuorikin ihminen on sujut.
Mielestäni vaikeinta on ajatella jälkeenjääneitä ja heidän suruaan.
Se että tajuaa olevansa kuolevainen ja että kuolema saattaa kohdata koska vain, ei merkitse minkäänlaista fatalismia.

Useimmat uskonnot tyrkyttävät kuoleman hyväksymistä ja jotkut jopa sen kaipaamista.

Kyllä ateistinkin on kuolema hyväksyttävä. Sepe miettii, kuinka vaikeata  on ajatella jälkeenjääneitä ja heidän. Suruaan. Hän on ennenkin puhunut tuollasia, vaikka kukaan ei jää häntä suremaan.

Pers.

pers.  Etkö pysty enää muuten vastailemaan viesteihini kuin kirjoittamalla tuon typerän pers.een.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Vanha aatami - ke 06.01.2016, 12:46:32
Riippuen vähän siitä mitä sujut kuoleman kanssa tarkoittaa,.....

Kyllä ateistinkin on kuolema hyväksyttävä. Sepe miettii, kuinka vaikeata  on ajatella jälkeenjääneitä ja heidän. Suruaan. Hän on ennenkin puhunut tuollasia, vaikka kukaan ei jää häntä suremaan.

Mietin tuntikausia sopivaa vastausta tähän hibiskusen viestiin - kunnes keksin: PERS!

VA.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ke 06.01.2016, 13:52:47
Minun ongelmani kuoleman kanssa ei ole ainakaan tietoisella tasolla "minästä" luopuminen, vaan se, mitä kuolemani aiheuttaisi tänne maailmaan jääville. Lähinnä siis pienille lapsilleni. Ehkä vanhempana, kun minua ei enää niin paljon tarvita, pystyn taas suhtautumaan kuolemaan paremmin. Se, että minua tarvitaan, on tietysti minän kokemus, mutta on sille kyllä ihan oikea vastinekin täällä maailmassa.

Tämä on minulle vieras ajatus. Kuolemaa surraan enemmän tai vähemmän, mutta elävät kuitenkin jatkavat arkeaan. Iäkkäälle pariskunnalle toisen poismeno voi olla musertavaa, mutta muuten lienee varsin harvinaista, että joku tekisi itsemurhan tai vaipuisi syvään masennukseen läheisen kuoleman takia.

Kuolema antaa tilaa uudelle elämälle. Jos kuolisin nyt, tyttäreni perisi asuntoni ja pääsisi verrattomasti helpommin oman elämänsä alkuun kuin muuten.

Elämässä myös tapahtuu aivan kuolemaan verrattavia läheissuhteiden katkeamisia erojen, muuttojen ja välirikkojen takia.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: urogallus - ke 06.01.2016, 13:59:24
Kuolemaa surraan enemmän tai vähemmän, mutta elävät kuitenkin jatkavat arkeaan.

Tämä taitaa olla osasyy kuoleman ahdistavuuteen. Elämä ei ole yksilöstä, suvusta, kansasta tai edes lajista kiinni. Mitä virkaa siis on yksilöllä?

Toisaalta moni voi kokea tämän myös lohdullisena. Asenteesta kiinni.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ke 06.01.2016, 14:08:10
Mitään väriä ei ole olemassakaan, se on havaitsijan luoma mielen kuva.  Vihreistä kasveista heijastuu ainoastaan se aaltopituus joka saa havaitsijan näkemään vihreänä, joten kasviin ei jää ainakaan sitä aaltopituutta laisinkaan. Joten se ei voi olla vihreä.

Mieli rakentaa kuvia, mutta mieltä ei ole ilman kehon, aivojen yhteistoimintaa, "usko pois".

Mieli rakentaa kuvia ja jotkut niistä ovat ikävämpiä kuin toiset. Jos grillaan sinua hiljaisella tulella, mielikuvasi tilanteesta on ikävämpi kuin normaalisti. Oma mielikuvani esimerkiksi isäni tuskaisesta syöpäkuolemasta on erittäin negatiivinen. Silti se oli hänelle paljon pahempi asia kuin minulle.

En kannata sitä, että kuolema yritetään esittää leppoisana tapahtumana, jonka ympärillä fiilistellään. Tosielämässä kuolema voi olla tuskainen ja monella tavalla pelottava asia ja kuoleman hädässä oleva ihminen kauheaa seurattavaa.

Ei kuolemaa pelkäävä ihminen ole mikään luuseri tai mammanpoika. Kuolemaan liittyy tekijöitä ja epävarmuuksia, joita on järkevää pelätä.

Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Jaska Jokunen - ke 06.01.2016, 14:57:02
Kuolema. Voiko sille vain ummistaa silmänsä ja olla kuin sitä ei olisikaan. Kun kuolema muistuttaa itsestään vähän kauempaakin, se koskettaa kuitenkin siivellään olkapäähän ja pakottaa ajattelemaan itseään. Missä iässä pitää hyväksyä kuolema ja tehdä sen kanssa jonkinlainen sopu? Minä ja kuolema tulimme erityisen huonoihin väleihin sillä hetkellä, kun ensimmäinen lapsi syntyi.
Kun kuolema on vienyt, ei sitä itse tunne, minuus on hajonnut. Itsensä vuoksi kuolemassa ei ole pelättävää, se tulee varmasti ja ajan ennen sitä voi käyttää parhaalla tavalla. Pienten lastensa vanhempana ja muustakin läheisestään huolehtivana ja miksei työtehtävässäänkin tuntee merkityksensä. Se on antoisaa. Ilman erityistä syytä elämänsä päättymisestä ei ole syytä murhetta kantaa. Omalta osaltaan sille voi omistaa jonkun ajatuksen, miten tärkeä asiat sitten hoidettaisiin jos itse ei ole hoitamassa.

Sukulaiseni piti harrastuspiirin nettisivustoa. Oli saattohoidossa sairaalassa ja sivuston uusi pitäjä tuli käymään. "Hyvä että tulit tänään, huomenna olisin ollut jo kuollut." Asioita läpikäydessä kävijälle tuli puhelinsoitto. "Tytär synnyttää, pitää nyt lähteä." Kahden vuorokauden kuluttua sukulainen oli kuollut, viimeisen vuorokauden tiedottomana perheensä ollessa sairaalassa läsnä. Kaunis lähtö.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - ke 06.01.2016, 21:40:40
Välillä sitä kysyy itseltään; miksi ihminen haluaa keskustella netissä tuntemattomien kanssa?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Anemone - ke 06.01.2016, 21:57:08
Välillä sitä kysyy itseltään; miksi ihminen haluaa keskustella netissä tuntemattomien kanssa?

Onko netissä kirjoittelu keskustelua lainkaan kun niin usein osallistujat vain hölöttävät omiaan täysin aiheen vierestä?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Jaska Jokunen - ke 06.01.2016, 22:34:33
Välillä sitä kysyy itseltään; miksi ihminen haluaa keskustella netissä tuntemattomien kanssa?

Onko netissä kirjoittelu keskustelua lainkaan kun niin usein osallistujat vain hölöttävät omiaan täysin aiheen vierestä?
Heikompi kuin ohi otsikon on ohi toistensa..

Mutta niin miksi. Eivät nämä aivan tuntemattomia vuosien jälkeen ole, vaikka ovat nimimerkkejä. Minusta ei olisi juuri tutumpia, jos nimimerkki olisi todellisen nimen näköinen.

Kun keskustelu käydään viestein koko maailmalle avoinna, et tiedä koskaan, koska joku keskusteluun sanomasi tulee vastaan yllättävästä suunnasta ja yllättävällä tavalla.

Mutta täällä foorumi on, koska tahansa tulla ja katsoa mitä uusia viestejä on. Vastapainona siille puurtamiselle tai niille murheille joissa muuten olet kiinni. Tai yksinäisyyttäsi pakoon.

Puhutaanko maailmanmenosta, että se tulisi omaan mieleen vakaampaan järjestykseen. Tai haetaanko vastetta toiselta elävältä ihmiseltä omalle ajatukselle. Ei kovin syvällisesti, ei kovin vakavasti niin kuin lähimmäisen kanssa voi. Toisella tavalla vain. Tai kokien, että on itsellä jotain viestein antaa. Motivoida omaa ajattelua, kun sen kertoo toisille.

Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - to 07.01.2016, 08:02:41
Vastasin keskustelua keskustelusta -ketjuun..
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Faustinen - to 07.01.2016, 10:20:48

En kannata sitä, että kuolema yritetään esittää leppoisana tapahtumana, jonka ympärillä fiilistellään. Tosielämässä kuolema voi olla tuskainen ja monella tavalla pelottava asia ja kuoleman hädässä oleva ihminen kauheaa seurattavaa.

Ei kuolemaa pelkäävä ihminen ole mikään luuseri tai mammanpoika. Kuolemaan liittyy tekijöitä ja epävarmuuksia, joita on järkevää pelätä.


Eihän tässä ole tarkoitus vähätellä, tämän maailman ruhtinasta, kuolemaa.

Mutta tarvitseeko pelätä, ajatusta kuolemasta.

Ihmisillä on tapana huolehtia ja murehtia kaikenlaista ja rakennella niistä uhkakuvia. Sitä pelkoa ruokitaan ajatuksilla. 

Kuolemaa ei varsinaisesti pelätä, sehän on myös vapauttaja, sairaan tuska ja kärsimys päättyy.

Kuolema on tuntematon, miksi sitä pitäisi pelätä.  Todellisuudessa pelätään luopumista tutusta tunnesidoksista ja kaikesta niiden tuomasta elämän sisällöstä. Myös huolistaan ja murheistaan pidetään kiinni, sillä omiahan nekin ovat.

Ilman tapahtumia emme ole mitään joten niistä tapahtumista, aivojen reakoinneista pidetään tiukasti kiinni. Kuolemanpelkokin on tunne, hyvin voimakas monesti ja ilman tunteitaan ihminen ei ole mitään.

Elämä pitää kohdata sellaisena, kun se vastaan tulee,, no niinhän siinä joka tapauksessa käykin. Ei elämää voi paeta.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: socrates - pe 08.01.2016, 15:45:26
Puuhapäivä: Pakastin tuli sulatettua viimeisenä kylmänä päivänä ja kuusi pilkottua jätesäkkeihin. Oli varistanut jo ainakin puolet neulasista lattialle.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: ROOSTER - pe 08.01.2016, 18:29:38
Puuhapäivä: Pakastin tuli sulatettua viimeisenä kylmänä päivänä ja kuusi pilkottua jätesäkkeihin. Oli varistanut jo ainakin puolet neulasista lattialle.

Meidämpä kuusemmepa alkoipa työntää kerkkiä. Voidaan tehdä kohtapuoliin kuusenkerkkäsiirappia oman olohuoneen puusta.

http://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/11670/Kuusenkerkk%C3%A4siirappi/

(http://www.kotikokki.net/media/cache/square_236/recipeimage/square_236/52d6de60d074a9ec0e093fc7/original.jpg?1297650226)
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - la 09.01.2016, 17:26:11

Mielipide

Foorumilla ei tulisi niinkään hoitaa muiden asioita tai yleisiäkään,
vaan tulla enemmän tietoiseksi kaikesta,
että voi toimia sen pohjalta itse fiksusti, siinä kun tarpeelliseksi näkee.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - ma 11.01.2016, 10:43:21

Tietotekniikka on ihan kivaa, mutta hitonmoinen rasitustila syntyy siitä kun yrittää ylittää sisäänpääsykynnystä. Rankka paneutumisalue, ja joskus tosin palkitseva. Saa toteuttaa mitä mieleen tulee. Siinä mielessä poikkeaa muusta elämästä, joka on rajoituksia täynnä, ja muuta toimimattomuutta sitäkin enemmän.

Ei viittiskään enää lähteä minnekään, kun saanut jotain toimivapohjaisempaa  >:(
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hippi - ti 12.01.2016, 19:48:59
Toisaalla ihastelemani hieno talvipäivä toi myös alakuloisia mietteitä. Firmassamme on yhä enemmän alettu tyrkyttää mahdollisuutta tehdä etätöitä. Tänään oli todella moni etäpäivällä ja me harvat työpaikalla olleet tunsimme itsemme hiukan orvoiksi. No, tai ainakin minä tunsin. Monet ottivat etäpäivän eilen annetun sääennusteen perusteella.

Itse en ole ainakaan vielä halunnut etätyömahdollisuutta käyttää. Mielestäni siinä menee työ- ja vapaa-aika sekaisin. Lisäksi työni luonne on sellainen, että siitä on vaikea osoittaa, että on tehnyt riittävästi, kun lopputulosta ei voi mitenkään mitata. Kävisi varmaan helposti niin, että tekisin varmuudeksi pidempää päivää, jotta varmasti olisi ”tehty täysi päivä”.

Etätyön miinuspuolena pidän henkilökohtaisten kontaktien vähenemistä. Paljon helpompi olisi pohtia jotain pulmaa nokikkain kuin luurien välityksellä. Nykyisin kaikki palaveritkin pidetään ”luuripalaveina”, jossa palaverin vetäjä jakaa työpöytänsä muiden nähtäväksi ja näin voidaan olla virtuaalisessa kokoushuoneessa, fyysisesti kukin omalla työpisteellään. Näin ollen emme enää tapaa toisiamme juuri lainkaan. Ainoastaan ne, jotka ovat samassa kerroksessa, saattavat laahustaa toistensa tykö puimaan asioita. Sinänsä huvittavaa, että nyt haikailen ihmiskontaktien vähenemistä, kun aikanaan ankarasti vastustin kaikenlaista yhdessä tekemistä ja enemmän arvostin omassa rauhassa tehtävää yksinäistä nykertämistä.

Tehokastahan tuo on, kun etätyöläisillä on usein koneet mukana sairaslomillaankin ja tehokasta on, että ihmisten ei tarvitse kokoontua neuvotteluhuoneisiin. Meitäkin on useassa toimipisteessä noin kilometrin säteellä, joten kaikki säästyneet matka-ajat jäävät tehokäyttöön. Yhä enemmän tehokkuutta tulee lähivuosina, kun uudet toimitilat valmistuvat. Tilat on mitoitettu niin, että vain noin 80%:lle on työpiste. On laskettu, että aina on riittävästi henkilöitä poissa erilaisista syistä: lomalla, sairaana tai etänä, jotta työpisteitä ei tarvita enempää. Näin ollen myöskään ei ole nimettyjä työpisteitä, vaan työvälineet tuodaan päivittäin johonkin vapaaseen työpisteeseen. Mitään viihtyvyyttä lisäävää omaa sälää ei voi enää pitää töissä.

Aika ristiriitaiset fiilikset. Itse työ on edelleen mukaansa tempaavaa ja mielenkiintoista, mutta työympäristön muutokset yhä kalseampaan suuntaan vievät osan innosta ja energiasta.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: urogallus - ti 12.01.2016, 22:17:02
Tänään pääsin ensimmäistä kertaa lumitöihin tänä talvena. Lunta oli tullut kymmenisen senttiä, ja luovaa työtä piti tehdä parikymmentä metriä autotiellä ja saman verran kinttupolulla.

Talvi on toistaiseksi ollut mainio, eikä kymmenen pakkasastetta enää tunnu miltään.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - to 14.01.2016, 09:49:18


Pitäskö pitää vapaapäivä koodauksesta.

Ei vain malttais. Hitonmoisia vieroitusoireita  :o ??? :-\ :'(
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - to 14.01.2016, 09:52:22
Tehokastahan tuo on, kun etätyöläisillä on usein koneet mukana sairaslomillaankin ja tehokasta on, että ihmisten ei tarvitse kokoontua neuvotteluhuoneisiin.


Aika näyttää potentiaalin. Sitä on varmasti, eikä kaikkea edes osata ajatella.

Etätyöpainotus voi tuoda mukanaan erittäin suuria muutoksia kaikkeen. Jos se tulee yhä enemmän, täytyy tietysti tehdä jotain korjaavaa samalla joidenkin asioiden suhteen.

Oot ehkä aitiopaikalla tässä uudessa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - su 17.01.2016, 20:52:31

Mikähän siinä on, että kun urheilee, ja saa siitä kiksejä, niin johan loppuu joskus vähäpätöisemmät. Tarkoitan näitä nettijuttuja mm. Ei riitä mielenkiinto, tai sitten pitäis saada jotenkin ängettyä jalkaa oven väliin.

Kun menee korkealla, niin sitä vaatimustaso kasvaa. Jotkin asiat kävisivät erityisen hyvin  ;D
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: socrates - su 17.01.2016, 20:56:50

Mikähän siinä on, että kun urheilee, ja saa siitä kiksejä, niin johan loppuu joskus vähäpätöisemmät. Tarkoitan näitä nettijuttuja mm. Ei riitä mielenkiinto, tai sitten pitäis saada jotenkin ängettyä jalkaa oven väliin.

Kun menee korkealla, niin sitä vaatimustaso kasvaa. Jotkin asiat kävisivät erityisen hyvin  ;D

Ei minulla. Päinvastoin foorumielämä on hyvää vastapainoa muuten kovin fyysiselle elämälle.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Vanha aatami - su 17.01.2016, 20:57:57

Mikähän siinä on, että kun urheilee, ja saa siitä kiksejä,.....

Hienoa kun nyt päivät pitenevät ja on siksi hauskempaa käydä ulkona pidemmillä lenkeillä - hangessakin kahlaten. Jälkeenpäin tuntuu aina hyvälle.

VA.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: MrKAT - la 23.01.2016, 02:47:50
Kovimmilla pakkasilla tai tuiskuilla olen sisällä  joutunut kävelemään lenkillä eestaas. Mutta se ei henkisesti korvaa oikeaa ulkolenkkiä. Mistähän se johtuu? Valo, ihokokemus, kulkeminen aidossa 3D-avaruudessa? (Pakkasella tuoksuilla ei ole nyt merkitystä ainakaan maalla).

Tähän liittyen seuraavakin. Läppäriltä kuuluva musiikki voi olla mukavampaa kuin kuulokkeilla vaikka kuulokkeet on 1000x laadukkaammat kuin läppärin surkea kaiuttimen räpsyt. Mistä johtuu? Vapaus, matalien jumputusten puute ja korkeiden korostus? Vai aidon 3D:n puute (selitän alla)? 
  Ratkaisuksi tai testiksi kehitin 3D-virtuaalikuulokkeiden idean. Kuulokkeissa normaalisti ääni seuraa pään mukana joka on luonnotonta vaikka kuinka hyvät kuulokkeet olisi. Entäs jos ne olisi kuin 3D-virtuaalilasit jossa ääni on "irti" päästä? Kuulokkeiden kautta kuulisit että toisessa päässä huoneen nurkassa on syntesisaattorikoskettinsoittaja ja rumpalit jne  ja ääni heikentyisi kun etääntyisit toiseen päähän huoneistoa. Korvin todella luulisit erehdyttävän aidosti että huoneessasi on tietyssä kohdin soittajat/soittimet, että silmät kiinni todella voisit "melkein sormikopelolla" tunnistaa rummut ja soittimet ja laulajan paikan huoneessasi.  Huoneesi voisi olla virtuaalinen hieno konserttisalikin, joten sen ei tarvi olla tunkkainen huone. Pääasia on aito 3D-kokemus korville.

Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - la 23.01.2016, 11:51:08

Foorumin absoluuttiset polkuosoitteet oli pielessä, mutta SMF näytti silti toimivan  :o

No, hyvä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - la 23.01.2016, 12:39:10

Paljon mennyt aikaa järjestellessä palvelimen peruspuitteita.

Kaikki saitit on nyt yhden yhtenäisen järjestelmän (coxa) alaisuudessa. SMF toimii unxa-puolella. Joo, jooo. Muut menee juxalle. Muita osajärjestelmiä ei kokonaisuuteen kuulu. Unxalla toimii kaikki uniikit softaratkaisut kuten SMF.

Palvelinpuolen ohjailu oikeisiin osoitteisiin toimii. Ei oikein muu. No, ajastaan, jos sitä aikaa on ...

Tarkoitus on rakentaa juxaa, ja sen päälle saa tosiaan täysin omaa koodia, ja jotain saitteja, kun tarvis. Itselläni on aika paljon erilaisia tietoteknisiä tarpeita. Selaimen kautta onnistuu kivasti, ja jos toteuttaa itse softan, niin asia on tosi kiva. Saa taatusti mitä haluaa.

Unxa-puolen järjestelmiä voi lisäksi täydentää juxalla. Siinä kun itsenäiset softakokonaisuudet sitä tarvitsevat.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Jaska Jokunen - la 23.01.2016, 16:29:17
Hienoa, että vaikka foxan axat poxat oli pielessä, niin systeemi oli käynnissä. 
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - su 24.01.2016, 16:51:12

Huiskatin kivaa, kun sai siivottua pitkästä aikaa.

Enimmäkseen tosin järjestelin. Aina väliin selkeämpiä muutoksia.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: urogallus - ma 25.01.2016, 21:25:49
On muuten viestittely laantunut kovasti foorumilla viime päivinä. Onkohan tämä ohimenevää, vai oliko kovien pakkasien aikana ihmisillä niin tylsää että piti tänne kirjoitella, ja nykyinen tilanne on paluuta normaalille tasolle?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ma 25.01.2016, 21:45:53
On muuten viestittely laantunut kovasti foorumilla viime päivinä. Onkohan tämä ohimenevää, vai oliko kovien pakkasien aikana ihmisillä niin tylsää että piti tänne kirjoitella, ja nykyinen tilanne on paluuta normaalille tasolle?

Samaa ihmettelee, vain muutama ollut yleensä tänään foorumille kirjautuneena ja vähän viestejä verrattuna viime viikkoihin. Kummallista, että niin moni vakionikki on samanaikaisesti vähentänyt viestittelyään.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - ma 25.01.2016, 22:53:17
Minua ärsyttää se, kun ihmiset käyttäytyvät kuin sopulilauma ja tekevät perässä, mitä milloinkin virallinen tai arvovaltainen taho käskee tai neuvoo tai tekee. En tarkoita tällä kertaa lakeja ja niiden noudattamista vaan mitä moninaisimpia arkipäiväisiä asioita. Erityisesti sitä pidetään totena ja noudatetaan, mikä tulee jostakin mediasta kuten sanomalehdestä, radiosta tai televisiosta.

Seuraan entisen kotipaikkakuntani asioita Fecebook-ryhmästä, johon ihmiset kirjoittelevat ja liittävät valokuvia. Siellä huomioni on kiinnittynyt paikkojen uudelleen nimeämiseen, siis tuttujen paikkojen, joilla on satojen vuosien ajan ollut tietyt yleisesti käytetyt nimet. Yhtäkkiä jonkin nimen edessä onkin esimerkiksi etuliite "vanha", koska sellaisen on joku nähnyt peruskartassa. En tiedä, miten tuo "vanha" karttaan on päätynyt. Olisiko kartantekijä soittanut torikauppiaalle, joka ei ole ollut paikallisia. Torikauppias on miettinyt ja arvellut, että jotakin vanhaa siinä paikassa on. Edellisessä peruskartassa ja yleensä missään kartassa niin kauan kuin karttoja on maailmassa tehty etuliitettä vanha ei ole ollut paikan nimessä.

Kartassa lukee mitä sinne on kirjoitettu, eikä se vielä ärsytä kovin paljon. Mutta se alkaa ärsyttää, kun ihmiset käyttävät uutta typerää ja kaiken lisäksi pitkää nimeä "koska se lukee kartassa".

Eikö asian pitäisi olla niin päin, että karttoihin kirjoitetaan nimet, mitkä paikoilla on - eikä niin, että karttoihin kirjoitetaan nimiä, mitä ihmisten pitää alkaa käyttää.

Epäilen, että en saa itseäni nyt täysin ymmärretyksi. Ajatellaan ehkä, että mitä väliä nyt yhdellä nimellä ja sen liitteellä on. Tavallaan sillä ei olekaan väliä, mutta jos kohde, minkä nimeä muutetaan, on tavalla tai toisella hyvin läheinen ja tuttu, silloin nimen muuttaminen pidempään ja hankalampaan muotoon alkaa ärsyttää.

Ajatellaan esimerkiksi, että Helsingin Lauttasaaresta alettaisiin jostakin syystä käyttää nimeä Vanha Lauttasaari. Kartantekijä olisi keksinyt, että näin sen pitää olla, koska kaupungissa on ollut toinenkin saari, johon on menty lautalla, vaikka tämän toisen saaren nimi ei koskaan ole ollutkaan Lauttasaari vaan esimerkiksi Siltasaari.

Kun kartassa kerran lukisi Vanha Lauttasaari, alettaisiin puhua Vanhasta lauttasaaresta. Ihmetelen, eikö todellakaan olisi ketään jota tämä ärsyttäisi. Joku olisi esimerkiksi asunut koko ikänsä Lauttasaaressa, ja nyt hän huomaisi, kuinka hänen lauttasaarelaiset tuttavansakin olisivat alkaneet kirjoittaa ja puhua Vanhasta Lauttasaaressa ilman mitään järkevää syytä – mutta kuin se, että peruskartassa, joka on virallisin kartoista, jostakin typerästä syystä näin lukee. Turistikartoissa ja merikartassa lukisi edelleen pelkkä Lauttasaari.

Taidan olla tavallista enemmän muutosvastarintainen.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Jaska Jokunen - ti 26.01.2016, 03:09:30

Täälläpäin on Vanha Sejasetie -nimiä ilmaantunut kunnan alueliitosten jälkeen. Ei haluta kahta samaa tiennimeä kuntaan. Yhdenmukaisuuden vuoksi kaikki liitettyjen alueiden tiennimet ovat nyt Vanhoja, ei ainoastaan ne jotka olivat kunnassa jo vanhastaan.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - ti 26.01.2016, 06:07:45
Samaa ihmettelee, vain muutama ollut yleensä tänään foorumille kirjautuneena ja vähän viestejä verrattuna viime viikkoihin. Kummallista, että niin moni vakionikki on samanaikaisesti vähentänyt viestittelyään.
Ai, nytkö socrates "ihmettelee"? :)

Voisiko johtua siitäkin, että tietty ydinryhmä kirjoittaa tänne päivät pitkät paskapostauksiaan? Vähän sama kuin kävisit paskomassa tanssilattialle (Tapahtumajärjestäjä ei edes siivoa jätöksiä, vaan ripulisi jää siihen, mihin sen ruikitkin) ja sitten ihmettelet, miksi kukaan ei tule enää joraamaan. :)
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Lenny - ti 26.01.2016, 06:54:51
Samaa ihmettelee, vain muutama ollut yleensä tänään foorumille kirjautuneena ja vähän viestejä verrattuna viime viikkoihin. Kummallista, että niin moni vakionikki on samanaikaisesti vähentänyt viestittelyään.
Ai, nytkö socrates "ihmettelee"? :)

Voisiko johtua siitäkin, että tietty ydinryhmä kirjoittaa tänne päivät pitkät paskapostauksiaan? Vähän sama kuin kävisit paskomassa tanssilattialle (Tapahtumajärjestäjä ei edes siivoa jätöksiä, vaan ripulisi jää siihen, mihin sen ruikitkin) ja sitten ihmettelet, miksi kukaan ei tule enää joraamaan. :)

Tämä. Ehkä lukeudun paskojiin, mutta ainakin itse koen oman kirjoitteluni yritykseksi tuottaa edes jonkinlaista vastapainoa tälle iänikuiselle junnaamiselle. Siksi jatkan kirjoittelua, koska uskon jokaisen kokevan asian juuri näin. Jos joku tarkoituksella tärvelee foorumia, iskeköön häntä vaikka salama naamaan.

Olen muuten huomannut myös toisaalla, että jonkinalainen laamaantuminen on iskenyt kirjoittajiin. Varmaan tämä yhteiskunnallinen tilanne on vain kertakaikkiaan niin musertava, että paukut ei enää riitä kuin ilkkumiseen.

BB Korhonen - Loppu Tulee (https://www.youtube.com/watch?v=SekdNxzt2m4)
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ti 26.01.2016, 11:19:21
Te vähä-älyiset paskiaiset ette tajua sitä, että keskustelupalstan vilkkaus perustuu riittävään määrään tavalla tai toisella huonoja viestejä. Viestejä, jotka sisältävät virheellistä tietoa, puolueellisia tulkintoja ja väitteitä sekä kunnon vittuilua.

Vain täydellisiä viestejä sisältävä foorumi on tuomittu kuolemaan, koska niissä ei ole mitään provosoivaa tai edes korjattavaa. Foorumi elää tällaisista paskaviesteistä ja piste.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Vanha aatami - ti 26.01.2016, 11:31:23

Foorumi elää tällaisista paskaviesteistä ja piste.

Tahakin on taas valitettavasti vapaalla eli odotettavissa "vilkautta". (Ja rasistisia vitsejä.)


Yst. terveisin,
Vanha aatami
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Chama - ti 26.01.2016, 11:34:40
Te vähä-älyiset paskiaiset ette tajua sitä, että keskustelupalstan vilkkaus perustuu riittävään määrään tavalla tai toisella huonoja viestejä...

Okei, oikei... näinhän se, jostakin näkökulmasta katsottuna, tietty on. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että paskaa tulee joka tuutista, ei pelkästään omalta vakkaripalstalta. Tätä ei tahdo pieni ihminen enää jaksaa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - ti 26.01.2016, 12:12:17
Te vähä-älyiset paskiaiset ette tajua sitä, että keskustelupalstan vilkkaus perustuu riittävään määrään tavalla tai toisella huonoja viestejä. Viestejä, jotka sisältävät virheellistä tietoa, puolueellisia tulkintoja ja väitteitä sekä kunnon vittuilua.

Suomalaiset ilakoivat tällä tapaa sananvapaudellaan. Siellä missä sellainen ei ole sallittua käyttäydytään tietysti eri tavoin.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ti 26.01.2016, 12:43:55
Yksi tämän foorumin suurimpia uhkia on Sepen väsähtäminen, mistä on uhkaavia merkkejä. On vaikea kuvitella, että Sepen tasoista jurnuttajaa pystyisi kukaan korvaamaan. Tuskin on olemassa mitään Vara-Sepeä.

Olisiko mahdollista kouluttaa jostain lahjakkuudesta uusi Sepe?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - ti 26.01.2016, 15:45:01
Yksi tämän foorumin suurimpia uhkia on Sepen väsähtäminen, mistä on uhkaavia merkkejä. On vaikea kuvitella, että Sepen tasoista jurnuttajaa pystyisi kukaan korvaamaan. Tuskin on olemassa mitään Vara-Sepeä.

Olisiko mahdollista kouluttaa jostain lahjakkuudesta uusi Sepe?


Tämä on viestinä aivan omaa luokkaansa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: drontti - ti 26.01.2016, 16:14:24
Te vähä-älyiset paskiaiset ette tajua sitä, että keskustelupalstan vilkkaus perustuu riittävään määrään tavalla tai toisella huonoja viestejä. Viestejä, jotka sisältävät virheellistä tietoa, puolueellisia tulkintoja ja väitteitä sekä kunnon vittuilua.

Vain täydellisiä viestejä sisältävä foorumi on tuomittu kuolemaan, koska niissä ei ole mitään provosoivaa tai edes korjattavaa. Foorumi elää tällaisista paskaviesteistä ja piste.

Olen aika paljon samaa mieltä, mutta huonojen viestien ylenpalttisuus tai erityisen karkea laatu voi sekin kuihduttaa keskustelua, kun  herkimmät  ja sivistyneimmät yksilöt häipyvät tiehensä. Heidänkin antinsa tuo monesti mielenkiintoisen lisän keskusteluun.

Yhteiskunnallinen tilanne alkaa olla sellainen, että välillä ei tehnyt mieleni kirjoitella ollenkaan vaan vain katsella mitä tuleman pitää.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ti 26.01.2016, 17:11:20
Te vähä-älyiset paskiaiset ette tajua sitä, että keskustelupalstan vilkkaus perustuu riittävään määrään tavalla tai toisella huonoja viestejä. Viestejä, jotka sisältävät virheellistä tietoa, puolueellisia tulkintoja ja väitteitä sekä kunnon vittuilua.

Vain täydellisiä viestejä sisältävä foorumi on tuomittu kuolemaan, koska niissä ei ole mitään provosoivaa tai edes korjattavaa. Foorumi elää tällaisista paskaviesteistä ja piste.

Olen aika paljon samaa mieltä, mutta huonojen viestien ylenpalttisuus tai erityisen karkea laatu voi sekin kuihduttaa keskustelua, kun  herkimmät  ja sivistyneimmät yksilöt häipyvät tiehensä. Heidänkin antinsa tuo monesti mielenkiintoisen lisän keskusteluun.

Yhteiskunnallinen tilanne alkaa olla sellainen, että välillä ei tehnyt mieleni kirjoitella ollenkaan vaan vain katsella mitä tuleman pitää.

Totta tuokin. Yhteiskunnan tai oikeammin maailman tilanne on kapeuttanut entisestään keskustelua. Kärjistäen tällä foorumilla lähinnä Juha ja J avaavat aiheiltaan kiinnostavia ketjuja. Valitettavasti kummallakaan ei ole kykyä viedä aihetta eteepäin tavalla, joka herättäisi keskustelua. Toisaalta epäilen, ettei keskustelua kunnolla syntyisi vaikka osaisivatkin.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - ti 26.01.2016, 17:43:47
Yhteiskunnallinen tilanne alkaa olla sellainen, että välillä ei tehnyt mieleni kirjoitella ollenkaan vaan vain katsella mitä tuleman pitää.


Mahdollisiin muutoksiin tarvittaisiin mahdollisimman hyvä pohja. Tarkoittaa selkeyttä. Olemassoleviin asioihin tulisi olla hyvä tuntuma.

Aika voi käydä vähiin. Olisi hyvä, jos pyrittäisiin eteenpäin ymmärryksessä. Tämän lähestymistavan laiminlyönti voi kostautua.

Olisiko aika sinun Drontti, syyt ryhtyä juttelemaan enemmän siitä, mikä on tärkeää? Onko sinulla jotain tuomista? Tai osaatko olla mukana, ja tuoda jotain aivoistasi, siitä pohjasta, jota on olemassa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - ti 26.01.2016, 18:03:45
Juhan ajatuksia en ole ennenkään ymmärtänyt. Nytkin toivon että ymmärsin väärin: ei kai hän kehoita dronttia hibiscuslaisuuden tielle, tuomaan tärkeitä havaintoja äijistä, huru-ukoista, natsihomoista ja muuta sellaista kontribuutiota, jota foorumille kaivataan lisää.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Juha - ti 26.01.2016, 18:08:51
Juhan ajatuksia en ole ennenkään ymmärtänyt. Nytkin toivon että ymmärsin väärin: ei kai hän kehoita dronttia hibiscuslaisuuden tielle, tuomaan tärkeitä havaintoja äijistä, huru-ukoista, natsihomoista ja muuta sellaista kontribuutiota, jota foorumille kaivataan lisää.


Toivottavasti Drontti löytää jotain oleellisempaa. Siis on jossain, jossa tuo ei olisi ihan niin akuutiksi koettua.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ti 26.01.2016, 18:57:04
Hibiscus on lässähtänyt virolaisen naisen vierihoidossa. Jonkun pitäisi hoitaa nainen pois kuvioista tai peli on menetetty.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: drontti - ti 26.01.2016, 18:58:47
Juhan ajatuksia en ole ennenkään ymmärtänyt. Nytkin toivon että ymmärsin väärin: ei kai hän kehoita dronttia hibiscuslaisuuden tielle, tuomaan tärkeitä havaintoja äijistä, huru-ukoista, natsihomoista ja muuta sellaista kontribuutiota, jota foorumille kaivataan lisää.


Toivottavasti Drontti löytää jotain oleellisempaa. Siis on jossain, jossa tuo ei olisi ihan niin akuutiksi koettua.

Kohta tultuani Näkökulmalle neuvoin nimimerkille Auvo (tai jotain sinne päin), miten joulukaktuksen saa tekemään nuppuja. Se on jäänyt mieleeni hyvänä tekonani näkkärillä.  Myöhemmin Auvo katosi.

Joskus tullut mieleen, mahtoiko hän syntyä uudelleen kasvikuntaan, jos hänellä oli vaeltava sielu.



Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - ti 26.01.2016, 19:30:50
Ilmeisesti drontti on jossain.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hippi - ti 26.01.2016, 19:34:20
Kohta tultuani Näkökulmalle neuvoin nimimerkille Auvo (tai jotain sinne päin), miten joulukaktuksen saa tekemään nuppuja. Se on jäänyt mieleeni hyvänä tekonani näkkärillä.  Myöhemmin Auvo katosi.

Joskus tullut mieleen, mahtoiko hän syntyä uudelleen kasvikuntaan, jos hänellä oli vaeltava sielu.

Auvo katosi, tai pikemminkin lopetti kirjoittamisen, kun eräs henkilö loukkasi häntä syvästi. Auvo oli (on?) herkkä mietiskelevä taiteilijasielu ja koki, ettei hänen kirjoituksiaan enää kaivattu. Vielä tuonkin jälkeen hän kävi jonkin aikaa lueskelemassa muiden kirjoituksia. Muistan nähneeni hänet viimeksi joskus 2009 alkuvuodesta. Tervehdimme privaviestein aina joskus, jos satuimme paikalle samaan aikaan.

Ajattelen Auvoa lähes päivittäin, sillä minulla on hänen maalamansa taulu seinälläni. Kirjoittelimme aikanaan vanhalla Näkkärillä paljon samoissa leikkimielisissä ketjuissa ja ajoittain lähes kahdestaan pidimme niitä ketjuja hengissä. Eräänä päivänä Auvo laittoi minulle privan, että hän on lähettänyt Helsingin Poste Restanteen pienen paketin nimimerkille Hippi ja toivoi minun käyvän sen lunastamassa. Paketissa oli kala-aiheinen taulu, joka tyyliltään voisi olla vaikka satukirjan kuvitusta. Taulu oli minulle muistoksi ja kiitokseksi yhteisistä hetkistä Näkkärilä. Olin kovin yllättynyt ja ilahtunut lahjasta enkä osannut lainkaan ajatella, että kirjoittelustani olisi tuollaista seurannut.

Tuskinpa Auvo pahastuu tästä paljastuksestani, jos vaikka olisi eksynyt tännekin lurkkimaan. Lämmöllä ajattelen häntä usein. :)
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Vanha aatami - ti 26.01.2016, 19:49:14
Hibiscus on lässähtänyt virolaisen naisen vierihoidossa. Jonkun pitäisi hoitaa nainen pois kuvioista tai peli on menetetty.

Hibi taitaa olla lepositeissä tointumassa ponnistuksista.

VA.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - ke 27.01.2016, 17:14:22
Te vähä-älyiset paskiaiset ette tajua sitä, että keskustelupalstan vilkkaus perustuu riittävään määrään tavalla tai toisella huonoja viestejä. Viestejä, jotka sisältävät virheellistä tietoa, puolueellisia tulkintoja ja väitteitä sekä kunnon vittuilua.
Ei, vaan et itse tajua sitäkään, että aivopierusi eivät edusta mitään vastakkainasettelua tai "oppositiota". Juttusi ovat yksinkertaisesti henkistä ripulointia, jolle nauraisi 16-vuotias, seksuaalisesti turhautunut amispoitsukin. En sivumennen kaipaa foorumille 16-vuotiaita karvanoppislaisia, joten lakkaa imartelemasta itseäsi jonain foorumin primus motorina.

Ääliö sinä vain olet, ei jutuissasi sen kummemmasta ole kysymys.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: urogallus - ma 01.02.2016, 19:40:24
Mökillä puita tekemässä ja paikkoja tarkistamassa. Kahtena viime talvena ei jäätilanne ole antanut mahdollisuutta rantapuiden kurittamiseen, mutta nyt kyllä onnistui. Kaadoin kolme isohkoa koivua jäälle ja sain vielä sahattua ja rikottuakin ne klapeiksi. Kyllä siinä sai kuusi tuntia tehdä tauotta työtä, mutta onnistui se. Yritin irrottaa yhdestä pöllistä tuohta levynä yhtä tulevaa projektia varten, mutta ei se tahtonut onnistua. Ei nyt ole tuohikuu... Pitää koettaa keväällä uudestaan! Keli oli mitä parhain työn tekemiseen ja maassa oli lunta juuri sen verran, että puut pysyivät puhtaana ja sahan teräketju terävänä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ma 01.02.2016, 21:31:06
Mökillä puita tekemässä ja paikkoja tarkistamassa. Kahtena viime talvena ei jäätilanne ole antanut mahdollisuutta rantapuiden kurittamiseen, mutta nyt kyllä onnistui. Kaadoin kolme isohkoa koivua jäälle ja sain vielä sahattua ja rikottuakin ne klapeiksi. Kyllä siinä sai kuusi tuntia tehdä tauotta työtä, mutta onnistui se. Yritin irrottaa yhdestä pöllistä tuohta levynä yhtä tulevaa projektia varten, mutta ei se tahtonut onnistua. Ei nyt ole tuohikuu... Pitää koettaa keväällä uudestaan! Keli oli mitä parhain työn tekemiseen ja maassa oli lunta juuri sen verran, että puut pysyivät puhtaana ja sahan teräketju terävänä.

Viime vkl harkitsin ryhtyväni samaan hommaan, kun mökin rannassa on huonokuntoinen valtava koivu. Jäällä oli kuitenkin niin paljon vettä, että koivun kaataminen jää tuleviin talviin. Lisäksi koivu on niin iso, että pokasahalla ja kirveellä sitä en yhdellä työrupeamalla jaksa tehdä, vaikka se kaatuisikin sopivasti aivan sen laiturin viereen, jonka tyveen aina pinoan halot kuivumaan. Toivottavasti ei kaadu laiturin päälle, kun sen joskus joudun kaatamaan.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hippi - to 04.02.2016, 18:57:25

Haikeat on fiilikset. Reilu viikko sitten jouduin luopumaan rakkaasta Tiitustani ja vähitellen olen tässä opetellut kahden kissan palvelijaksi, kolmen sijaan. Äkkiseltään ajatellen muutos ei olisi kummoinenkaan, mutta kyllä se on. Nytkin on tuossa lähellä oleva nojatuoli tyhjä. Ei ole kukaan änkeämässä syliin nyt, kun on alakuloinen olo. Tiitu oli hyvä tunnistamaan mielialoijani, nuo kollit vähät välittävät. Ruuan annostelu on mennyt uusiksi jne. Mutta eihän minun tuosta pitänyt enää jauhaa.

Tänään töissä oli taas yhden henkilön eläkkeellesiirtymiskekkerit. Ryhmämme pieneni taas yhdellä, jonka työt jaettiin muille. Tilalle ei oteta uutta. Pitkään firmaamme palvelleen henkilön kekkereissä oli varmaan satakunta vierasta, vaikka kutsut oli laitettu vain niille, joiden kanssa on enemmän töitä tehnyt. Kovin on arvostettu työntekijänä ja ihmisenä, joten puheita pidettiin ja ohjelmaakin oli järjestetty. Päivän juhlakalu oli selvästi mielissään saamastaan huomiosta, mikä minusta on aivan käsittämätöntä. Olisi kamalaa joutua vastaavan huomion kohteeksi mistään syystä. Hiljaa mielessäni tein jo päätöksen, että jos hengissä säilyn eläkeikään asti, niin ilman seremonioita lähden. Muutaman lähimmän varmaan kävisin halaamassa ja muutamalle muulle s-postin laittaisin ja sitten hissuttelisin takaovesta ulos. Jep, noin se kävisi kohdallani.

Luopuminen on haikeaa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: hibiscus - to 04.02.2016, 19:17:20

Haikeat on fiilikset. Reilu viikko sitten jouduin luopumaan rakkaasta Tiitustani ja vähitellen olen tässä opetellut kahden kissan palvelijaksi, kolmen sijaan. Äkkiseltään ajatellen muutos ei olisi kummoinenkaan, mutta kyllä se on. Nytkin on tuossa lähellä oleva nojatuoli tyhjä. Ei ole kukaan änkeämässä syliin nyt, kun on alakuloinen olo. Tiitu oli hyvä tunnistamaan mielialoijani, nuo kollit vähät välittävät. Ruuan annostelu on mennyt uusiksi jne. Mutta eihän minun tuosta pitänyt enää jauhaa.
 

Luopuminen on haikeaa.


Luopuminen on haikeaa, mutta lemmikkien tai ihmisten kuolemasta toipuu kyllä. Meiltä on kuollut yksi koira, yksi kisumirri, kaksi nuorehkoa hevosta ja kolme vuohta. Kaipaan edelleen kuolleita rakkaita sukulaisiani ja ystäviäni sekä eläinkultiamme, mutta muistot elävät armaina mielessäni. Olen kiitollinen niistä ajoista, jotka saimme viettää yhdessä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Vanha aatami - to 04.02.2016, 19:19:30


.....Päivän juhlakalu oli selvästi mielissään saamastaan huomiosta, mikä minusta on aivan käsittämätöntä. Olisi kamalaa joutua vastaavan huomion kohteeksi mistään syystä. Hiljaa mielessäni tein jo päätöksen, että jos hengissä säilyn eläkeikään asti, niin ilman seremonioita lähden. Muutaman lähimmän varmaan kävisin halaamassa ja muutamalle muulle s-postin laittaisin ja sitten hissuttelisin takaovesta ulos. Jep, noin se kävisi kohdallani.

Luopuminen on haikeaa.

Ihan samaa mieltä asioista.

VA.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Chama - to 04.02.2016, 19:32:44
Päivän juhlakalu oli selvästi mielissään saamastaan huomiosta, mikä minusta on aivan käsittämätöntä. Olisi kamalaa joutua vastaavan huomion kohteeksi mistään syystä. Hiljaa mielessäni tein jo päätöksen, että jos hengissä säilyn eläkeikään asti, niin ilman seremonioita lähden...

Tällä kohtaa olen prikulleen hengenheimolaisesi. Kun viime syksynä jäin pois töistä, oikein pyytämällä pyysin, että ei mitään läksiäisiä... ei onnistunut. Keskipisteenä olemisen suhteen elämäni kaikkein kamalin tilaisuus on ollut vuosien takainen väitöspäivä. Väittelijänä sitä tietty on monituntisen väitöstilaisuuden keskipiste. No, se vielä menee, koska jännitys on niin hirmuinen, että ajantaju hämärtyy. Illan karonkka, kaikkine pakollisine akateemisine ylistyspuheineen, oli kuitenkin minulle absoluuttisesti liikaa! Vieläkin selkäpiitä karmii, kun muistelen.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Reinholdt JR - to 04.02.2016, 19:57:10

Luopuminen on haikeaa, mutta lemmikkien tai ihmisten kuolemasta toipuu kyllä. Meiltä on kuollut yksi koira, yksi kisumirri, kaksi nuorehkoa hevosta ja kolme vuohta. Kaipaan edelleen kuolleita rakkaita sukulaisiani ja ystäviäni sekä eläinkultiamme, mutta muistot elävät armaina mielessäni. Olen kiitollinen niistä ajoista, jotka saimme viettää yhdessä.

Olen huomannut, että sinun surusi on mielestäsi paaljon aidompaa kuin muiden ihmisten.

Olet aina vähättelemässä toisten surua heidän menettämiensä lemmikkien muisteloissa.

Vaikutat itsekeskeiseltä, omahyväiseltä pikku, pikku, porvarilta, esiinnyt kuitenkin ulospäin suurenmoisena  "maailmanparantajana" ja kaikkien alojen Superettan/Tietäjäproffana.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - to 04.02.2016, 20:21:54
Päivän juhlakalu oli selvästi mielissään saamastaan huomiosta, mikä minusta on aivan käsittämätöntä. Olisi kamalaa joutua vastaavan huomion kohteeksi mistään syystä. Hiljaa mielessäni tein jo päätöksen, että jos hengissä säilyn eläkeikään asti, niin ilman seremonioita lähden...

Tällä kohtaa olen prikulleen hengenheimolaisesi. Kun viime syksynä jäin pois töistä, oikein pyytämällä pyysin, että ei mitään läksiäisiä... ei onnistunut. Keskipisteenä olemisen suhteen elämäni kaikkein kamalin tilaisuus on ollut vuosien takainen väitöspäivä. Väittelijänä sitä tietty on monituntisen väitöstilaisuuden keskipiste. No, se vielä menee, koska jännitys on niin hirmuinen, että ajantaju hämärtyy. Illan karonkka, kaikkine pakollisine akateemisine ylistyspuheineen, oli kuitenkin minulle absoluuttisesti liikaa! Vieläkin selkäpiitä karmii, kun muistelen.

Täällä ilmoittautuu myös hengenheimolainen. Viimeinen päivä töissä ennen kuin lähdin lastensaamishommiin oli tuskaisa sen kaiken keskipisteenä olemisen suhteen. Ja jätin jatko-opinnotkin kesken, kun ajattelin, etten kestä väitöspäivää! No, ehkei se ollut ihan keskeisin syy, mutta kuiteskin... Eli voin kuvitella.

Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - to 04.02.2016, 21:33:52
Tuskinpa Auvo pahastuu tästä paljastuksestani, jos vaikka olisi eksynyt tännekin lurkkimaan. Lämmöllä ajattelen häntä usein. :)

Kun kirjoitin ensimmäisen juttuni Näkökulmaan, taisi olla juuri Auvo, joka esitti siitä myönteistä palautetta ja toivotti tervetulleeksi. Tällaiset asiat jäävät mieleen, joten kiitoksia vain näin 12 vuoden mentyäkin.

Jos nyt sattuu lurkkimaan...

Ja Hipille myötätuntoinen ajatus lemmikin menettämisen johdosta, vaikka sitä sorvatessani pieni ilkeä ukko istahtikin olkapäälleni ja kuiskutteli korvaani, että... (no, joo, huitaisin sen ukon pois).
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hippi - to 04.02.2016, 22:12:59
 
Kiitos Kopek. Arvaan kyllä mihin viittaat tuolla ilkeän ukon kuiskuttelulla. Minä en osaa rinnastaa lemmikin menettämistä omaisuuden tai tavaran menettämiseen vaan ystävän menettämiseen. Tiitun sisar jouduttiin nukuttamaan noin kuusi vuotta sitten, jolloin se oli kissa parhaassa iässä noin 12 vuotias. Sairaus eteni sen verran nopeasti, että en ehtinyt sen kuolemaan valmistautua, joten surutyö kesti pitkään sen kuoleman jälkeen. Tiitun kuolemaan sentään ehdin valmistautua pidempään, olihan se jo liki 19 vuotias ja sen elimistön heikkeneminen oli hyvän aikaa ollut nähtävissä ja muutenkin oli viimeisen puolen vuoden aikana vaivoja. Sisarukset tulivat meille juuri luovutusikään tultuaan, joten Tiitun kanssa oli yli 18 vuoden yhteinen taival.

Noita kahta olen surrut enemmän kuin yhtäkään ihmistä, vaikka ympäriltäni alkaa olla jo kaikki sukulaiset kuolleet, omia lapsiani lukuunottamatta. Lemmikkien vilpittömyys on niin aseista riisuvaa, että niitä ei voi olla rakastamatta koko sydämestään. Joku tuota voi sanoa omituiseksi tai typeräksi eläinten inhimillistämiseksi, mutta kyllä ne minulle on tärkeysjärjestyksessä heti omien lasteni jälkeen ennen ketään muuta ihmistä.

Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: socrates - to 04.02.2016, 22:15:47
Kun en ole lemmikkiä koskaan omistanut enkä tunne tarvetta niihin, lemmikkieläinten kuoleman ottaminen kovin raskaasti menee yli hilseen.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Jouluksi kotiin - to 04.02.2016, 22:21:24


Luopuminen on haikeaa.

Itse olen joutunut luopumaan yhdestä veljestäni ja molemmista vanhemmistani. Siitä ei sen enempää.

Luopuminen on tuskallista. Onneksi elämä synnyttää tilalle aina joskus uutta, siitäkään sen enempää.

Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - to 04.02.2016, 22:27:52
Ymmärrän hyvin Hipin tunteita. Kaksi eläinystävää olen menettänyt. Ihmisen ja eläimen ystävyys on ainutlaatuista.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Jouluksi kotiin - pe 05.02.2016, 18:47:27
Ymmärrän hyvin Hipin tunteita. Kaksi eläinystävää olen menettänyt. Ihmisen ja eläimen ystävyys on ainutlaatuista.

Todetaan nyt vielä etten omalla viestilläni millään tapaa halunnut väheksyä Hipin viestiä eläimestä luopumisesta jos mahdollisesti jollekin sellainen mielikuva jäi. Omalle kohdallekin on sattunut. Halusin vain viitata että meille eläinrakkaille eläimet ovat ainakin lähes yhtä lailla perheen jäseniä kuin läheiset muutoinkin.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - pe 05.02.2016, 19:00:12
Ymmärrän hyvin Hipin tunteita. Kaksi eläinystävää olen menettänyt. Ihmisen ja eläimen ystävyys on ainutlaatuista.

Todetaan nyt vielä etten omalla viestilläni millään tapaa halunnut väheksyä Hipin viestiä eläimestä luopumisesta jos mahdollisesti jollekin sellainen mielikuva jäi. Omalle kohdallekin on sattunut. Halusin vain viitata että meille eläinrakkaille eläimet ovat ainakin lähes yhtä lailla perheen jäseniä kuin läheiset muutoinkin.

Ei jäänyt, minulle ainakaan. Jos johonkin viittasin, muuhun kuin Hipin viestiin, niin korkeintaan Socrateen.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Reinholdt JR - pe 05.02.2016, 19:24:15
Ymmärrän hyvin Hipin tunteita. Kaksi eläinystävää olen menettänyt. Ihmisen ja eläimen ystävyys on ainutlaatuista.

Ymmärrän minäkin Hipin tunteet.

Meillä on viime vuosina menetetty Bernin paimenkoira, Kultainen noutaja ja Norjan metsäkissa.

Näistä menetyksistä kun olen sattumalta foorumilla jotakin kertonut, niin heti jäsen hibiscus hyökkää kimppuun kuin shakaali ??

Mikä ihme siinä on, kun hän ei voi ymmärtää toisten ihmisten tunteita, vaan halveksii niitä ? Ei uskoisi noinkin kylmiä ihmisiä olevan vihervassureissa. (Minulle vihervassarit ovat aina vihervassureita)

 Vihervassurit ovat alkeellinen ihmisryhmä, eikö niin ?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: socrates - pe 05.02.2016, 19:40:39
Mökillä majaili loppukesästä talveen kotihiiri, johon kiinnyin jossain määrin ja tuli vähän surullinen olo, kun taisi kuolla paukkupakkasilla.

Koiriin ja kissoihin en saa mitään kovin positiivista yhteyttä.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Reinholdt JR - pe 05.02.2016, 19:58:19
Mökillä majaili loppukesästä talveen kotihiiri, johon kiinnyin jossain määrin ja tuli vähän surullinen olo, kun taisi kuolla paukkupakkasilla.
Koiriin ja kissoihin en saa mitään kovin positiivista yhteyttä.

Vaikutat yhtä lailla samanlaiselta hiiri-ihmiseltä, kuin nuorempi velipoikani.

Hänellä oli aikoinaan, olisko ollut v. 1960-1961, jotakin tuollaisia kuin Japanin hiiriä:

 (http://www.andrea.net/s_e/squeeky.jpg)

Niitä oli hänellä häkissä 5-6 kpl. Olivat kerran päässeet auki jääneestä häkin ovesta ulos. Äiti oli lämmittänyt samaan aikaan talvella keittiön puuhellan, joku yksilö oli juossut kuumalle hellan levylle ja polttanut jalkansa.

 Kauheeta se oli, syyttelyä ja huutelua, kenen syy ? No onneksi ei käynyt pahemmin. Tuo samainen velipoika (minulla on 4-veljeä ja yksi sisko) oli erittäin luontoystävällinen, niin kuin me muutkin.

 Kanoja olen ruokkinut pikkupoitsuna aivan riittämiin. Kaikkein kauheinta on ollut elämässäni kastemadon kiduttaminen, kun se laitetaan ongen koukkuun.

 Hirveetä touhua, jokohan vihervassurit ovat sen touhun  saattaneet lainvastaiseksi ?
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hippi - pe 05.02.2016, 20:27:54
 
En tulkinnut yhtään viestiä tunteideni väheksymiseksi. Nämä tunnejutut on jokaisella niin omansa eikä kenellekään voi sanoa "väärin tunnettu".

Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Vanha aatami - pe 05.02.2016, 20:41:25
Mökillä majaili loppukesästä talveen kotihiiri,.....

Vaikutat yhtä lailla samanlaiselta hiiri-ihmiseltä, kuin nuorempi velipoikani.

Hänellä oli aikoinaan,.....

Olen näitä "japanilaisia hiiriä" joutunut hautaamaan - rakentamaan arkkujakin autotallissa. Talvella haudan kaivaminen jäiseen maahan on kovaa työtä.

Kyllähän näihin persoonallisiin leikkitovereihin väistämättä normaali ihminen kiintyy. Jopa koiriin, jota Tahan on mahdoton täysin tajuta. En viitsi mennä enää nai....

VA.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: hibiscus - pe 05.02.2016, 21:53:32
Ymmärrän hyvin Hipin tunteita. Kaksi eläinystävää olen menettänyt. Ihmisen ja eläimen ystävyys on ainutlaatuista.

Ymmärrän minäkin Hipin tunteet.

Meillä on viime vuosina menetetty Bernin paimenkoira, Kultainen noutaja ja Norjan metsäkissa.

Näistä menetyksistä kun olen sattumalta foorumilla jotakin kertonut, niin heti jäsen hibiscus hyökkää kimppuun kuin shakaali ??

Mikä ihme siinä on, kun hän ei voi ymmärtää toisten ihmisten tunteita, vaan halveksii niitä ? Ei uskoisi noinkin kylmiä ihmisiä olevan vihervassureissa. (Minulle vihervassarit ovat aina vihervassureita)

 Vihervassurit ovat alkeellinen ihmisryhmä, eikö niin ?

Taas sinulla  menee överiksi. Tunteet ne on minullakin.  Olen menettänyt enemmän eläimiä kuin pari norjalaista metsäkissaa. Muutama ihmisystäväkin on manan majoilla ja isäni myös.Toki ymmärrän kaikkien ihmisten ja eläinten tunteita, mutta sinun jankuttamisesi kissanne kaukaisesta kuolemasta ja surutyöstä foorumilla on naurettavaa. Ota tutti suuhun ja mene nukkumaan.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Reinholdt JR - pe 05.02.2016, 22:04:48
Ymmärrän hyvin Hipin tunteita. Kaksi eläinystävää olen menettänyt. Ihmisen ja eläimen ystävyys on ainutlaatuista.

Ymmärrän minäkin Hipin tunteet.

Meillä on viime vuosina menetetty Bernin paimenkoira, Kultainen noutaja ja Norjan metsäkissa.

Näistä menetyksistä kun olen sattumalta foorumilla jotakin kertonut, niin heti jäsen hibiscus hyökkää kimppuun kuin shakaali ??

Mikä ihme siinä on, kun hän ei voi ymmärtää toisten ihmisten tunteita, vaan halveksii niitä ? Ei uskoisi noinkin kylmiä ihmisiä olevan vihervassureissa. (Minulle vihervassarit ovat aina vihervassureita)

 Vihervassurit ovat alkeellinen ihmisryhmä, eikö niin ?

Ei mene överiksi, titta ny själv !

Nytkin vaan vähättelet kissojani

Taas sinulla  menee överiksi. Tunteet ne on minullakin.  Olen menettänyt enemmän eläimiä kuin pari norjalaista metsäkissaa. Muutama ihmisystäväkin on manan majoilla ja isäni myös.Toki ymmärrän kaikkien ihmisten ja eläinten tunteita, mutta sinun jankuttamisesi kissanne kaukaisesta kuolemasta ja surutyöstä foorumilla on naurettavaa. Ota tutti suuhun ja mene nukkumaan.

Ei mene överiksi, titta ny du sej själv !

Aina kun yritän muistella viimeistä kissaamme, meillä on ollut 4-5 häntä aiemmin, niin sinä murskaat minun surutyöni.

 Miksi minun surutyöni on vähempilaatuista kuin jonkun muun ?

 Sitä paitsi olen näillä seuduin yleisesti tunnistettu eläinten ystävä.

 Miten siellä Virossa, vieläkö Tallinnassa Mustamäen torilla kauppaavat suomalaisille poisjäämä elukoitaan "poistohintaan"

 Emme me täällä Länsirannnikolla ihan ymmärrä tuonkaltaista kaupankäyntiä.

Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - la 06.02.2016, 03:36:14
Lemmikeistä joskus myöhemmin. Tällä kerralla kuitenkin pitkä juttu, joka on tavallaan jatkoa erääseen aikaisempaan juttuuni. Tiedän, että tällaiset henkilökohtaisuuksiin menevät jaaritukset ärsyttävät monia, joten jos vähänkin siltä tuntuu, suosittelen lopettamaan lukemisen tähän.

(Nyt porukka harveni, joten voinen jatkaa.)

Kirjoitin seuraavan teksti itse asiassa jo muutama päivä sitten, mutta se jäi lähettämättä. Mietin nimittäin, voiko ja kannattaako tämän tyyppistä juttua yleesnä lähettää. Nyt kuitenkin viimeistelin tekstin, ja tässä se on. Jutun lopussa on linkki vanhoihin päiväkirjoihini, joissa (vaikka nimiä onkin kömpelösti muutettu) annan niin paljon helppoja vihjeitä henkilöllisyyteeni, että sen selvittäminen on enää yhden tai kahden onnistuneen Google-haun päässä. Olen kuitenkin täydellinen "nobody", joten nimeni tietäminen ei hyödytä mitään. Se on vain tavallinen suomalainen nimi.

Salakieliteksteissä (nekin selvittää muutamassa sekunnissa) kerron joistakin fyysisistä jutuista - sydänongelmia, rytmihäiriöitä - jotka stressi aiheutti. Ei mitään ihmeempää. Mutta nyt itse tarinaan...

Sekä hipillä että hibiscuksella - jos oikein ymmärrän - näyttää olevan käsitys, että haikailisin rikkauksien perään. Ei siitä ole kyse vaan koti-ikävästä. Haikailen kotiini. Haikailen henkilökohtaisia tavaroitani kuten opiskelukansioitani ja vanhoja koulujuttujani. Haikailen vanhempieni kirjeitä, jotka kertoisivat mielenkiintoisia asioita, mm. osoitteen, missä asuin ensimmäisen vuoteni. Tiedän vain kadun nimen. Haikailen tietoa omasta menneisyydestäni. En haikaile rikkaudesta. Haluaisin näyttää omille lapsilleni, millaisia muistiinpanoja tein opiskeluaikana. Haluaisin näyttää heille, millaisia aineita kirjoitin koulussa.

Eivätkö useimmat ihmiset haikailisi tällaisista?

Useimmilta ihmisiltä ei ole viety yllättäen opiskelukansioita ja kirjeitä ja dokumentteja omasta elämästään. Valitettavasti näin on kuitenkin joillekin käynyt esimerkiksi tulipalon takia. Kodin mukana on voinut palaa kaikki muistot ja tieto menneestä. Valokuvatkin ovat todennäköisesti palaneet. On luonnollista, että ihmiset, joille näin on käynyt, kokevat haikeutta ja kenties masennustakin. Kaikkea ei voi mitata rahassa. Kaikkea ei voi korvata.
 
Kun kodeistaan karkotetut palestiinalaiset haikailevat menetettyihin taloihinsa ja säilyttävät paluun symbolina niiden avaimia, pitäisikö heille sanoa, että miksi haikailla mennyttä krääsää? Hankkikaa elämä, älkää haikailko menneestä.

Nämä ovat sen tyyppisiä asioita, joita joidenkin ihmisten lienee vaikeaa tai mahdotonta ymmärtää täydellisesti emotionaalisella tasolla. Useimmille ihmiselle koti tarkoittaa paikkaa, jossa hän milloinkin sattuu asumaan. Se voi olla vuokra- tai omistusasunto. Se voi olla omakotitalo. Se voi olla maatila. Se voi olla kartano. Se voi olla mikä vain. Kun ihminen muuttaa, kotikin vaihtuu. So, what's the problem?

On aivan eri asia menettää satoja vuosia suvulla ollut iso maatila, jonka eteen sukupolvet ovat tehneet työtä, kuin joutua muuttamaan pois vuokra-asunnosta, jossa on asunut muutaman vuoden. Kummassakin tapauksessa menettää kotinsa, mutta koti merkitsee käsitteenä aivan eri asioita. Kiinteistöfirmojen mainokset ”Meiltä uusi koti” tai ”Hanki uusi koti” tai ”Nyt on kodinvaihtoviikot” tai mitä vitsikästä mainosmiehet keksivätkin, ovat minun näkökulmastani katsoen loukkaavia. Ne ovat samaa kuin jos äitivainaata tai kuollutta lastaan surevalle ihmiselle sanottaisiin, että ”hanki uusi äiti” tai ”adoptoi uusi lapsi, meiltä saat maksullista apua”.

Eri ihmiset kokevat eri asiat eri tavalla. Jollekin esimerkiksi pitkä työsuhde saman työnantajan palveluksessa samojen työtovereiden seurassa määrittelee koko hänen elämänsä, eikä hänellä ole juuri muuta elämää. Kun tällainen ihminen saa nöyryyttävät potkut, isku on hänelle huomattavasti kovempi kuin jollekin muulle, joka ei ole samalla tavalla henkisesti sitoutunut tai ehtinyt sitoutua työhönsä. Potkut voivat merkitä jollekin ihmiselle koko identiteetin romahtamista. Seuraa masennusta ja yksinäisyyttä ja alkoholismia ja ennenaikainen kuolema – mahdollisesti jopa oman käden kautta.

Ulkopuolinen voi sanoa, että mitä sinä suret, sehän oli vain työpaikka.

Eräässä kunnassa toimi hyvin pitkään kunnanvaltuuston puheenjohtajana sama mies. Tehtävästä oli tullut hänelle jonkinlainen statussymboli varsinkin, kun hän ei koulutuksensa ja yhteiskunnallisen asemansa puolesta muuten ollut mitenkään erityisen korkealla. Hän oli vaaleissa vuodesta toiseen yksi ”ääniharavista”, joten ehkä hän katsoi, että valtuuston puheenjohtajan paikka kuului hänelle.

Tälle ihmiselle oli suuri shokki, kun häntä ei eräiden vaalien jälkeen enää valittukaan puheenjohtajaksi alkavalle uudelle kaudelle. Hän piti syyllisenä kunnanjohtajaa, joka oli junaillut hänet syrjään. Loppuikänsä – parikymmentä vuotta – tämä ihminen kantoi aivan sairaalloista kaunaa kunnanjohtajaa kohtaan syrjäyttämisensä takia. Hän ei jättänyt tilanteita käyttämättä milloin vain voi solvata ja levitellä juoruja kunnanjohtajasta. Hänen vaimonsa alkoi soitella kunnanjohtajalle yöllisiä häirintäpuheluja ja jäi tietysti kiinni. Perheen kokema nöyryytys vain paheni entisestään, kun poliisi tutki asiaa, ja kunnanjohtaja osoitti valtansa luopumalla oikeudellisista vaatimuksista. Soitoista ei siis tullut tuomiota vanhalle sairaalle ja katkeralle naiselle, joka oli lähtenyt epätoivoiseen taisteluun miehensä kunnian puolesta.

Kerroin tämän esimerkin osoittaakseni, että jokin tietty asia voi olla jollekin ihmiselle aivan käsittämättömän tärkeä, kun se taas jollekin toiselle voi olla ”so what”. Ja onnittelut uudelle puheenjohtajalle.

Yksi asia, joka jakaa ihmisiä, on suhtautuminen esineisiin. Joillekin esineet ovat vain ”krääsää”, jota hankitaan, ja josta hankkiudutaan eroon. Joillekin toisille taas esineisiin liittyy arvoja, jotka tekevät niistä tärkeämpiä. Tämä näkyy esimerkiksi asenteissa vanhoja rakennuksia ja koskematonta erämaata kohtaan.

Jotkut eivät näe vanhoilla ”röttelöillä” mitään arvoa, ja erämaan arvonkin he määrittelevät kiintokuutiometreinä ja rakennusoikeutena. Jotkut osoittavat mieltään vanhan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen suojelun puolesta. Jotkut toiset toivovat, että puskutraktorit tulisivat mahdollisimman nopeasti ja lopettaisivat suojelemishössötyksen.

Pyrin näillä esimerkeillä osoittamaan, että ihmiset arvostavat erilaisia asioita. Sama asia voi olla toisille kullan kallis ja toisille pelkkää haitallista jätettä – tai krääsää.

Minun ongelmani – kenties ristiriitaisesta kasvatuksesta johtuva kieroutuminen – on ollut se, että kiinnyn esineisiin. Ja tarkoitan todella sitä. Kiinnyn esineisiin enemmän kuin ihmisiin. Voin kertoa esimerkin.

Olin 16-vuotias, jo lähempänä seitsemäätoista, kun meiltä oltiin myymässä 11 vuotta vanhaa kuorma-autoa. Se ei ollut minulle mitenkään konkreettisella tavalla läheinen. Sitä ajoivat vieraat kuljettajat, ja olin ollut sen kyydissä muutamia kertoja. Meillä oli muitakin kuorma-autoja. Tuo oli vanhin ja siksi poistovuorossa – päätyen todennäköisesti jo romuksi. Normaalille 16-17 -vuotiaalle pojalle tuollainen auto olisi täysin merkityksetön. Minä sen sijaan surin sitä enemmän kuin normaalisti surraan kuollutta lemmikkiä tai jopa kuollutta perheenjäsentä. Auto oli käyttämättömänä lähes vuoden ennen kuin se lopulta vietiin pois. Hiivin silloin tällöin iltaisin salaa auton koppiin ja surin siellä sen menettämistä. Aivan oikeasti itkin. Tätä jatkui koko kesän, kunnes auto vihdoin syksyllä vietiin pois. Päiväkirjaani kirjoitin isoilla kirjaimilla:

”Surupäivä. (auton lempinimi) vietiin pois. Muistokirjoitus takasivulla.”

Muistokirjoitus taisi jäädä lopulta kirjoittamatta. Ainakaan sitä ei löydy päiväkirjastani.

Myönnän, että tuollainen ei ole tervettä, mutta minkäs mahdat. Pitäisi kai mennä psykoterapiaan.

Vielä myöhemminkin aikuisiällä surin samalla tavalla, kun isäni myi pois vanhoja autojamme. Eräänkin – tai oikeastaan kahden – auton sisälle piilotin eri paikkoihin useita valokopioimalla tekemiäni noin 10 sivua pitkiä muistokirjoituksia, jollaisia kirjoitin koko yön. Tällöinkin kyyneleet valuivat silmistäni. Suru oli aivan jäytävä. Autot olivat olleet meillä noin kuusi vuotta.

Olen surrut jopa täysin vieraita rakennuksia, joihin minulla tai suvullani ei ole mitään yhteyttä. Kerran ”rakastuin” erääseen purkamista odottavaan harvinaiseen funkisrakennukseen ja aloin täysin epätoivoisesti ”taistella” sen puolesta kyseenalaisillakin keinoilla. Kuvasin rakennuksen joka paikasta, mistä vain pystyin. Hiivin sen sisällekin. Minusta oli järkyttävää, että niin täydellinen ja mielestäni kaunis rakennus hävitettiin. Sen ikkunankehyksetkin olivat aitoa tammea.

Mitkä olivat ne kyseenalaiset keinot? Hallussani oli sattumalta vanhoja asiakirjoja, joita voin käyttää pohjana väärentäessäni valokopiokoneen avulla kirjeitä (en enää muista mitä kaikkea), jotka olivat muka 1940-luvulta ja osoittivat, että rakennuksen on suunnitellut Alvar Aalto. ”Huhu” päätyi lehteenkin, ja rakennukseen kävivät tutustumassa jotkut viralliset tahotkin. He tietenkin totesivat, että Alvar Aalto ei ollut suunnitellut rakennusta, mutta sen oli kuitenkin suunnitellut toinen tunnettu arkkitehti. Niinpä nämä viralliset tahot suosittelivat – mutta eivät kuitenkaan minkään sanktioiden uhalla vaatineet – että rakennus säilytettäisiin harvinaisena tyylisuuntansa puhtaana edustajana. Tällainen lausunto sai tietenkin purkuhommiin vauhtia, ettei vaan mitään suojelua alettaisi puuhata.

Edellä olevat kertomukset olivat taustatietoa sille, miksi otin niin raskaasti sen, kun jouduin karkotetuksi kodistani ja vieraat ihmiset ottivat sen väkisin (kulmahiomakoneella lukot auki leikaten) itselleen. Kun kerran surin raskaasti kuusi vuotta vanhaa henkilöautoa, kun se myytiin, ei liene vaikea kuvitella, mikä oli surun määrä silloin, kun kuuden sukupolven ajan sukumme kotina ollut talo – jonka isoisäni isoisä oli rakennuttanut – menetettiin. Talo oli minulle enemmän kuin isä ja äiti ja isovanhemmat yhteensä. Se symbolisoi paitsi heitä myös kymmeniä sukuumme kuuluvia, jotka olivat asuneet talossa puolentoista vuosisadan aikana. En ajatellut rahallisia arvoja ja rikkauksia. Niillä ei ollut asiassa muuta tekemistä kuin se, että niiden takia menetimme talon.

Talo oli sen vuoksi niin tärkeä – paljon enemmän kuin pelkkä rakennus – että siihen sisältyi muistoja ja arvoja, joita ei mitata rahassa.

Talon symbolinen arvo oli suuri, koska koko laajan sukumme ”esi-isä”, aikansa tunnettu merkkimies, oli rakennuttanut sen ja asunut siinä. Taloa kulloinkin isännöivä henkilö oli aina ollut ikään kuin – täysin epävirallisesti tietysti – suvun ”päämies”. Asuihan hän samoissa huoneissa ja saman katon alla, jossa suvun patriarkka oli asunut. ”Päämiehen” asema olisi kenties joskus tulevaisuudessa odottanut minua, kunhan olisin saavuttanut aseman edellyttämän iän ja yhteiskunnallisen aseman. Joutuminen karkotetuksi yön selkään kuin kulkukoira tästä suvun kantapaikasta, eräällä tavalla ”pyhästä” rakennuksesta, oli nöyryytyksenä ja häväistyksenä sitä luokkaa, on vaikea keksiä, mikä enää voisi olla pahempaa.

Talo oli myös identiteettini kannalta keskeinen. Jokainen talossa asuva tunnettiin paikkakunnalla pelkästään siksi, että talo oli niin merkittävä. Olihan se jo kooltaankin yksi paikkakunnan suurimmista. Ja sen asukkaat kuuluivat paikkakunnan vauraimpiin. Koko kunta oli perustettu aikoinaan tässä talossa isoisäni isoisän toimesta. Se on paikkakunnan taajama-alueen vanhin rakennus ja jo siitä syystä kaikkien yleisesti tuntema.

Talon nimi oli ikään kuin toinen sukunimeni, jolla minua lapsena ja vielä vanhempanakin kutsuttiin (vrt. Isontalon Antti). Joutuminen karkotetuksi talosta, jonka nimi on osa omaa nimeä, luo kiusallisen tyhjiön. On kuin olisi menettänyt yhden nimistään. Kukaan ei enää kehtaa käyttää entistä nimeä. Tai joku voi kehdata, mutta se on vielä kiusallisempaa.

Historialla ei ole hintaa. Historiaa ei voi ostaa. Sillä on kuitenkin arvo. Bill Gates voi rakennuttaa hienon kartanon, mutta hänenkään rahansa eivät riitä historian ostamiseen kartanolle. Bill Gates ei voi rakennuttaa kartanoa, jossa kuusi sukupolvea hänen sukuaan on asunut.

Taloon liittyvä historia arvokkaampi kuin mikään rahasumma, koska rahalla ei voi ostaa historiaa. Näin ollen talon ja samalla sen historian menettäminen on ankara isku. Mikään raha ei korvaa sitä. Kun historian menettää, sen menettää lopullisesti. Kuluu sataviisikymmentä vuotta, jonka jälkeen voidaan taas sanoa, että kuusi sukupolvea on asunut täällä.

Jo lopuksi on tietysti ihan puhdas koti-ikävä. En tiedä, onko kukaan kuullut siitä. Lapsuuden muistot ja sen sellaiset. Kun talosta ”muuttaminen” on tapahtunut vastoin omaa tahtoa dramaattisissa merkeissä, samalla ovat saastuneet kaikki lapsuuden muistotkin. Nimittäin aina kun muistot tulevat mieleen, tulevat mieleen myös ne myöhempien vuosien ikävät asiat.

Tämä koko juttu on emotionaalisesti edelleenkin hieman raskas, joten lopetan sen käsittelyn tähän kirjoitukseen - oletettavasti. Sen jälkeen kirjoitan tavallisista aiheista.

En kuvittele enkä oleta enkä vaadi, että kukaan ymmärtäisi.

http://losthomediaries.blogspot.fi/
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: hibiscus - la 06.02.2016, 09:45:31
Lemmikeistä joskus myöhemmin. Tällä kerralla kuitenkin pitkä juttu, joka on tavallaan jatkoa erääseen aikaisempaan juttuuni. Tiedän, että tällaiset henkilökohtaisuuksiin menevät jaaritukset ärsyttävät monia, joten jos vähänkin siltä tuntuu, suosittelen lopettamaan lukemisen tähän.

(Nyt porukka harveni, joten voinen jatkaa.)

Kirjoitin seuraavan teksti itse asiassa jo muutama päivä sitten, mutta se jäi lähettämättä. Mietin nimittäin, voiko ja kannattaako tämän tyyppistä juttua yleesnä lähettää. Nyt kuitenkin viimeistelin tekstin, ja tässä se on. Jutun lopussa on linkki vanhoihin päiväkirjoihini, joissa (vaikka nimiä onkin kömpelösti muutettu) annan niin paljon helppoja vihjeitä henkilöllisyyteeni, että sen selvittäminen on enää yhden tai kahden onnistuneen Google-haun päässä. Olen kuitenkin täydellinen "nobody", joten nimeni tietäminen ei hyödytä mitään. Se on vain tavallinen suomalainen nimi.

Salakieliteksteissä (nekin selvittää muutamassa sekunnissa) kerron joistakin fyysisistä jutuista - sydänongelmia, rytmihäiriöitä - jotka stressi aiheutti. Ei mitään ihmeempää. Mutta nyt itse tarinaan...

Sekä hipillä että hibiscuksella - jos oikein ymmärrän - näyttää olevan käsitys, että haikailisin rikkauksien perään. Ei siitä ole kyse vaan koti-ikävästä. Haikailen kotiini. Haikailen henkilökohtaisia tavaroitani kuten opiskelukansioitani ja vanhoja koulujuttujani. Haikailen vanhempieni kirjeitä, jotka kertoisivat mielenkiintoisia asioita, mm. osoitteen, missä asuin ensimmäisen vuoteni. Tiedän vain kadun nimen. Haikailen tietoa omasta menneisyydestäni. En haikaile rikkaudesta. Haluaisin näyttää omille lapsilleni, millaisia muistiinpanoja tein opiskeluaikana. Haluaisin näyttää heille, millaisia aineita kirjoitin koulussa.

Eivätkö useimmat ihmiset haikailisi tällaisista?

Useimmilta ihmisiltä ei ole viety yllättäen opiskelukansioita ja kirjeitä ja dokumentteja omasta elämästään. Valitettavasti näin on kuitenkin joillekin käynyt esimerkiksi tulipalon takia. Kodin mukana on voinut palaa kaikki muistot ja tieto menneestä. Valokuvatkin ovat todennäköisesti palaneet. On luonnollista, että ihmiset, joille näin on käynyt, kokevat haikeutta ja kenties masennustakin. Kaikkea ei voi mitata rahassa. Kaikkea ei voi korvata.
 
Kun kodeistaan karkotetut palestiinalaiset haikailevat menetettyihin taloihinsa ja säilyttävät paluun symbolina niiden avaimia, pitäisikö heille sanoa, että miksi haikailla mennyttä krääsää? Hankkikaa elämä, älkää haikailko menneestä.

Nämä ovat sen tyyppisiä asioita, joita joidenkin ihmisten lienee vaikeaa tai mahdotonta ymmärtää täydellisesti emotionaalisella tasolla. Useimmille ihmiselle koti tarkoittaa paikkaa, jossa hän milloinkin sattuu asumaan. Se voi olla vuokra- tai omistusasunto. Se voi olla omakotitalo. Se voi olla maatila. Se voi olla kartano. Se voi olla mikä vain. Kun ihminen muuttaa, kotikin vaihtuu. So, what's the problem?

On aivan eri asia menettää satoja vuosia suvulla ollut iso maatila, jonka eteen sukupolvet ovat tehneet työtä, kuin joutua muuttamaan pois vuokra-asunnosta, jossa on asunut muutaman vuoden. Kummassakin tapauksessa menettää kotinsa, mutta koti merkitsee käsitteenä aivan eri asioita. Kiinteistöfirmojen mainokset ”Meiltä uusi koti” tai ”Hanki uusi koti” tai ”Nyt on kodinvaihtoviikot” tai mitä vitsikästä mainosmiehet keksivätkin, ovat minun näkökulmastani katsoen loukkaavia. Ne ovat samaa kuin jos äitivainaata tai kuollutta lastaan surevalle ihmiselle sanottaisiin, että ”hanki uusi äiti” tai ”adoptoi uusi lapsi, meiltä saat maksullista apua”.

Eri ihmiset kokevat eri asiat eri tavalla. Jollekin esimerkiksi pitkä työsuhde saman työnantajan palveluksessa samojen työtovereiden seurassa määrittelee koko hänen elämänsä, eikä hänellä ole juuri muuta elämää. Kun tällainen ihminen saa nöyryyttävät potkut, isku on hänelle huomattavasti kovempi kuin jollekin muulle, joka ei ole samalla tavalla henkisesti sitoutunut tai ehtinyt sitoutua työhönsä. Potkut voivat merkitä jollekin ihmiselle koko identiteetin romahtamista. Seuraa masennusta ja yksinäisyyttä ja alkoholismia ja ennenaikainen kuolema – mahdollisesti jopa oman käden kautta.

Ulkopuolinen voi sanoa, että mitä sinä suret, sehän oli vain työpaikka.

Eräässä kunnassa toimi hyvin pitkään kunnanvaltuuston puheenjohtajana sama mies. Tehtävästä oli tullut hänelle jonkinlainen statussymboli varsinkin, kun hän ei koulutuksensa ja yhteiskunnallisen asemansa puolesta muuten ollut mitenkään erityisen korkealla. Hän oli vaaleissa vuodesta toiseen yksi ”ääniharavista”, joten ehkä hän katsoi, että valtuuston puheenjohtajan paikka kuului hänelle.

Tälle ihmiselle oli suuri shokki, kun häntä ei eräiden vaalien jälkeen enää valittukaan puheenjohtajaksi alkavalle uudelle kaudelle. Hän piti syyllisenä kunnanjohtajaa, joka oli junaillut hänet syrjään. Loppuikänsä – parikymmentä vuotta – tämä ihminen kantoi aivan sairaalloista kaunaa kunnanjohtajaa kohtaan syrjäyttämisensä takia. Hän ei jättänyt tilanteita käyttämättä milloin vain voi solvata ja levitellä juoruja kunnanjohtajasta. Hänen vaimonsa alkoi soitella kunnanjohtajalle yöllisiä häirintäpuheluja ja jäi tietysti kiinni. Perheen kokema nöyryytys vain paheni entisestään, kun poliisi tutki asiaa, ja kunnanjohtaja osoitti valtansa luopumalla oikeudellisista vaatimuksista. Soitoista ei siis tullut tuomiota vanhalle sairaalle ja katkeralle naiselle, joka oli lähtenyt epätoivoiseen taisteluun miehensä kunnian puolesta.

Kerroin tämän esimerkin osoittaakseni, että jokin tietty asia voi olla jollekin ihmiselle aivan käsittämättömän tärkeä, kun se taas jollekin toiselle voi olla ”so what”. Ja onnittelut uudelle puheenjohtajalle.

Yksi asia, joka jakaa ihmisiä, on suhtautuminen esineisiin. Joillekin esineet ovat vain ”krääsää”, jota hankitaan, ja josta hankkiudutaan eroon. Joillekin toisille taas esineisiin liittyy arvoja, jotka tekevät niistä tärkeämpiä. Tämä näkyy esimerkiksi asenteissa vanhoja rakennuksia ja koskematonta erämaata kohtaan.

Jotkut eivät näe vanhoilla ”röttelöillä” mitään arvoa, ja erämaan arvonkin he määrittelevät kiintokuutiometreinä ja rakennusoikeutena. Jotkut osoittavat mieltään vanhan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen suojelun puolesta. Jotkut toiset toivovat, että puskutraktorit tulisivat mahdollisimman nopeasti ja lopettaisivat suojelemishössötyksen.

Pyrin näillä esimerkeillä osoittamaan, että ihmiset arvostavat erilaisia asioita. Sama asia voi olla toisille kullan kallis ja toisille pelkkää haitallista jätettä – tai krääsää.

Minun ongelmani – kenties ristiriitaisesta kasvatuksesta johtuva kieroutuminen – on ollut se, että kiinnyn esineisiin. Ja tarkoitan todella sitä. Kiinnyn esineisiin enemmän kuin ihmisiin. Voin kertoa esimerkin.

Olin 16-vuotias, jo lähempänä seitsemäätoista, kun meiltä oltiin myymässä 11 vuotta vanhaa kuorma-autoa. Se ei ollut minulle mitenkään konkreettisella tavalla läheinen. Sitä ajoivat vieraat kuljettajat, ja olin ollut sen kyydissä muutamia kertoja. Meillä oli muitakin kuorma-autoja. Tuo oli vanhin ja siksi poistovuorossa – päätyen todennäköisesti jo romuksi. Normaalille 16-17 -vuotiaalle pojalle tuollainen auto olisi täysin merkityksetön. Minä sen sijaan surin sitä enemmän kuin normaalisti surraan kuollutta lemmikkiä tai jopa kuollutta perheenjäsentä. Auto oli käyttämättömänä lähes vuoden ennen kuin se lopulta vietiin pois. Hiivin silloin tällöin iltaisin salaa auton koppiin ja surin siellä sen menettämistä. Aivan oikeasti itkin. Tätä jatkui koko kesän, kunnes auto vihdoin syksyllä vietiin pois. Päiväkirjaani kirjoitin isoilla kirjaimilla:

”Surupäivä. (auton lempinimi) vietiin pois. Muistokirjoitus takasivulla.”

Muistokirjoitus taisi jäädä lopulta kirjoittamatta. Ainakaan sitä ei löydy päiväkirjastani.

Myönnän, että tuollainen ei ole tervettä, mutta minkäs mahdat. Pitäisi kai mennä psykoterapiaan.

Vielä myöhemminkin aikuisiällä surin samalla tavalla, kun isäni myi pois vanhoja autojamme. Eräänkin – tai oikeastaan kahden – auton sisälle piilotin eri paikkoihin useita valokopioimalla tekemiäni noin 10 sivua pitkiä muistokirjoituksia, jollaisia kirjoitin koko yön. Tällöinkin kyyneleet valuivat silmistäni. Suru oli aivan jäytävä. Autot olivat olleet meillä noin kuusi vuotta.

Olen surrut jopa täysin vieraita rakennuksia, joihin minulla tai suvullani ei ole mitään yhteyttä. Kerran ”rakastuin” erääseen purkamista odottavaan harvinaiseen funkisrakennukseen ja aloin täysin epätoivoisesti ”taistella” sen puolesta kyseenalaisillakin keinoilla. Kuvasin rakennuksen joka paikasta, mistä vain pystyin. Hiivin sen sisällekin. Minusta oli järkyttävää, että niin täydellinen ja mielestäni kaunis rakennus hävitettiin. Sen ikkunankehyksetkin olivat aitoa tammea.

Mitkä olivat ne kyseenalaiset keinot? Hallussani oli sattumalta vanhoja asiakirjoja, joita voin käyttää pohjana väärentäessäni valokopiokoneen avulla kirjeitä (en enää muista mitä kaikkea), jotka olivat muka 1940-luvulta ja osoittivat, että rakennuksen on suunnitellut Alvar Aalto. ”Huhu” päätyi lehteenkin, ja rakennukseen kävivät tutustumassa jotkut viralliset tahotkin. He tietenkin totesivat, että Alvar Aalto ei ollut suunnitellut rakennusta, mutta sen oli kuitenkin suunnitellut toinen tunnettu arkkitehti. Niinpä nämä viralliset tahot suosittelivat – mutta eivät kuitenkaan minkään sanktioiden uhalla vaatineet – että rakennus säilytettäisiin harvinaisena tyylisuuntansa puhtaana edustajana. Tällainen lausunto sai tietenkin purkuhommiin vauhtia, ettei vaan mitään suojelua alettaisi puuhata.

Edellä olevat kertomukset olivat taustatietoa sille, miksi otin niin raskaasti sen, kun jouduin karkotetuksi kodistani ja vieraat ihmiset ottivat sen väkisin (kulmahiomakoneella lukot auki leikaten) itselleen. Kun kerran surin raskaasti kuusi vuotta vanhaa henkilöautoa, kun se myytiin, ei liene vaikea kuvitella, mikä oli surun määrä silloin, kun kuuden sukupolven ajan sukumme kotina ollut talo – jonka isoisäni isoisä oli rakennuttanut – menetettiin. Talo oli minulle enemmän kuin isä ja äiti ja isovanhemmat yhteensä. Se symbolisoi paitsi heitä myös kymmeniä sukuumme kuuluvia, jotka olivat asuneet talossa puolentoista vuosisadan aikana. En ajatellut rahallisia arvoja ja rikkauksia. Niillä ei ollut asiassa muuta tekemistä kuin se, että niiden takia menetimme talon.

Talo oli sen vuoksi niin tärkeä – paljon enemmän kuin pelkkä rakennus – että siihen sisältyi muistoja ja arvoja, joita ei mitata rahassa.

Talon symbolinen arvo oli suuri, koska koko laajan sukumme ”esi-isä”, aikansa tunnettu merkkimies, oli rakennuttanut sen ja asunut siinä. Taloa kulloinkin isännöivä henkilö oli aina ollut ikään kuin – täysin epävirallisesti tietysti – suvun ”päämies”. Asuihan hän samoissa huoneissa ja saman katon alla, jossa suvun patriarkka oli asunut. ”Päämiehen” asema olisi kenties joskus tulevaisuudessa odottanut minua, kunhan olisin saavuttanut aseman edellyttämän iän ja yhteiskunnallisen aseman. Joutuminen karkotetuksi yön selkään kuin kulkukoira tästä suvun kantapaikasta, eräällä tavalla ”pyhästä” rakennuksesta, oli nöyryytyksenä ja häväistyksenä sitä luokkaa, on vaikea keksiä, mikä enää voisi olla pahempaa.

Talo oli myös identiteettini kannalta keskeinen. Jokainen talossa asuva tunnettiin paikkakunnalla pelkästään siksi, että talo oli niin merkittävä. Olihan se jo kooltaankin yksi paikkakunnan suurimmista. Ja sen asukkaat kuuluivat paikkakunnan vauraimpiin. Koko kunta oli perustettu aikoinaan tässä talossa isoisäni isoisän toimesta. Se on paikkakunnan taajama-alueen vanhin rakennus ja jo siitä syystä kaikkien yleisesti tuntema.

Talon nimi oli ikään kuin toinen sukunimeni, jolla minua lapsena ja vielä vanhempanakin kutsuttiin (vrt. Isontalon Antti). Joutuminen karkotetuksi talosta, jonka nimi on osa omaa nimeä, luo kiusallisen tyhjiön. On kuin olisi menettänyt yhden nimistään. Kukaan ei enää kehtaa käyttää entistä nimeä. Tai joku voi kehdata, mutta se on vielä kiusallisempaa.

Historialla ei ole hintaa. Historiaa ei voi ostaa. Sillä on kuitenkin arvo. Bill Gates voi rakennuttaa hienon kartanon, mutta hänenkään rahansa eivät riitä historian ostamiseen kartanolle. Bill Gates ei voi rakennuttaa kartanoa, jossa kuusi sukupolvea hänen sukuaan on asunut.

Taloon liittyvä historia arvokkaampi kuin mikään rahasumma, koska rahalla ei voi ostaa historiaa. Näin ollen talon ja samalla sen historian menettäminen on ankara isku. Mikään raha ei korvaa sitä. Kun historian menettää, sen menettää lopullisesti. Kuluu sataviisikymmentä vuotta, jonka jälkeen voidaan taas sanoa, että kuusi sukupolvea on asunut täällä.

Jo lopuksi on tietysti ihan puhdas koti-ikävä. En tiedä, onko kukaan kuullut siitä. Lapsuuden muistot ja sen sellaiset. Kun talosta ”muuttaminen” on tapahtunut vastoin omaa tahtoa dramaattisissa merkeissä, samalla ovat saastuneet kaikki lapsuuden muistotkin. Nimittäin aina kun muistot tulevat mieleen, tulevat mieleen myös ne myöhempien vuosien ikävät asiat.

Tämä koko juttu on emotionaalisesti edelleenkin hieman raskas, joten lopetan sen käsittelyn tähän kirjoitukseen - oletettavasti. Sen jälkeen kirjoitan tavallisista aiheista.

En kuvittele enkä oleta enkä vaadi, että kukaan ymmärtäisi.

http://losthomediaries.blogspot.fi/

Seli seli ja lässyn lässyn Kopek. Olet ruikuttanut täällä ties kuinka monessa viestissä, kuinka suvultanne vietiin tai katosi omaisuus. Lopeta paskan jauhaminen ja tunnusta, että sinua vituttaa, kun rahat lensivät tivaan tuuliin.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hippi - la 06.02.2016, 09:59:27

Kopek, olen pahoillani, että sillä taannoisella viestilläni tökkäsin ilmeisen kipeään kohtaan. En varmaankaan ole lukenut riittävän tarkasti viestejäsi, jotta olisin ymmärtänyt mistä oli kysymys. Esineisiin kiintyminen tosiaan on hyvin henkilökohtaista enkä sitä osaa ymmärtää. Vähän sama juttu kuin että Socrates ei ymmärrä kissaan tai koiraan kiintymistä.

Minulla taas ei ole juuri mitään esineitä muistona vanhemmistani. Isän jäljiltä on "perintöhopeita", nimikoidut hopeiset ruokailuvälineet, joita en ole poiskaan heittänyt jostain syystä. Äidin jäljiltä on vain mustakantisen ruokaohjevihkon lisäksi käyttöastioista edelleenkin käytössä. Noiden joukossa valurautainen paistinpannu taitaa jäädä vielä minun jälkeenkin käyttökelpoisena eteenpäin, jos joku sellaisen painavan rumiluksen haluaa. Kumpikin vanhemmistani on lähtenyt kodeistaan jokseenkin tyhjin käsin, joten eipä ole paljoa ollut esinehistoriaa vaalittavana. Vain pari valokuvaa heistä on ajalta ennen minun syntymääni.

Itselläni on yksi piirustuskansio, jossa on parisenkymmentä kouluaikaista piirustustani. Kirjahyllyssä on yksi hyllyllinen pikkukrääsää keräämässä pölyä. Ne ovat tosiaan muisoesineitä jopa lapsuusajaltani. Minun jälkeeni pesänselvitys tulee olemaan helppo homma. Kukin ottaa käyttöesineet, joita sattuu tarvitsemaan, loput käyttökelpoiset kierrätykseen ja loppuunkäytetyt kaatopaikalle.

Viimeisessä muutossani tuli tavarani käytyä huolella läpi ja silloin juuri totesin, että eipä ollut kovin paljon painolastia sellaisesta tavarasta, joka ei ole käytössä, joten karsinta kohdistui vain huonokuntoiseen.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Keijo Kullervo - la 06.02.2016, 10:16:17
Kirjoitat Kopek selkeästi ja puhdasoppisesti ja selasin pitkän kirjoituksesi joten kuten ja ymmärrän kiintymyksesi asioihin ja paikkoihin.

Minulle jäi kerran erään päätoimittajan ohje päähäni:
"Lyhyesti ja selkeästi ja siitäkin puolet pois (ei sovi ehkä tällaiseen jutusteluun jota harrastat Kopek sillä lehden toimintaperiaatteisiin kuuluu kyseessä oleva)."

Olen yrittänyt kovasti lukea pitkähköjä kirjoituksiasi, mutta ko. päätoimittajan ohje on kuin painettuna nuppiini ja se vähän sotkee asiasi käsittelyä päänupissani.

Toivon elämääsi onnea ja menestystä kirjoituksellisissa puuhissa.

[Olen itsekin ns. jaaritellut kotisivullani, mutta se siitä ja ymmärrän ihmistä joka jo nimen perusteella jättää sepustuksiani lukematta.]

Muisto Keijo Kullervo
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Sepe - la 06.02.2016, 11:10:00
Lemmikeistä joskus myöhemmin. Tällä kerralla kuitenkin pitkä juttu, joka on tavallaan jatkoa erääseen aikaisempaan juttuuni. Tiedän, että tällaiset henkilökohtaisuuksiin menevät jaaritukset ärsyttävät monia, joten jos vähänkin siltä tuntuu, suosittelen lopettamaan lukemisen tähän.
....
....
....


Hieno kirjoitus. Ei tullut mieleenkään lopettaa lukemista kesken.
Ymmärrän että tavaroihin ja esineisiin voi liittyä muutakin kuin taloudellista arvoa.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: drontti - la 06.02.2016, 11:20:28
Mökillä majaili loppukesästä talveen kotihiiri, johon kiinnyin jossain määrin ja tuli vähän surullinen olo, kun taisi kuolla paukkupakkasilla.

Kotiini tuli metsähiiri vähän ennen joulua. Kuului pienten jalkojen tepsutusta ja keittiössä näkyi merkkejä vierailusta.

Asetuin seuraavana iltana vartioon. Vähän yli puolen yön alkoi kuulua rapinaa. Hiivin lähemmäksi, ja huomasin roskapussissa olevan jotakin tekeillä. Sytyttämäni taskulampun valo paljasti roskapussin pinnalla touhukkaasti heiluvan pienen hännän. Vartalo oli sukeltautunut herne-maissi-paprikapussiin, jonka pohjalle oli jäänyt muutamia syötävän hyviä jyviä. Suljin varovasti roskapussin suun, panin takin päälleni ja kengät jalkaani ja lähdin ulos vapauttamaan hiirtä.

Tuntui juhlavalta kävellä talviyössä kädessäni roskapussi, jossa oli eloisa hiiri. Menin läheiseen puistikkoon, jonka vieressä on kodikkaan näköisiä taloja. Laskin pussin maahan ja avasin sen suuaukon osoittamaan poispäin omasta kodistani. Hiiri juoksi oitis tiehensä kadoten yön pimeyteen. Toivon että se löysi hyvän ja turvallisen majapaikan.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Hippi - la 06.02.2016, 14:38:08
Kirjoitat Kopek selkeästi ja puhdasoppisesti ja selasin pitkän kirjoituksesi joten kuten ja ymmärrän kiintymyksesi asioihin ja paikkoihin.

Minulle jäi kerran erään päätoimittajan ohje päähäni:
"Lyhyesti ja selkeästi ja siitäkin puolet pois (ei sovi ehkä tällaiseen jutusteluun jota harrastat Kopek sillä lehden toimintaperiaatteisiin kuuluu kyseessä oleva)."

Olen yrittänyt kovasti lukea pitkähköjä kirjoituksiasi, mutta ko. päätoimittajan ohje on kuin painettuna nuppiini ja se vähän sotkee asiasi käsittelyä päänupissani.

Eihän täällä kirjoiteta lehtijuttuja, joihin tuo ohje on annettu. Vai sovellatko ohjetta kaikkeen lukemaasi, myös kirjoihin?

Minulla lukeminen on paljolti tyylistä kiinni. Kun kirjoitus on hyvin jäsennelty ja sujuvaa ymmärrettävää ja elävä kieltä, tulee luettua myös juttuja ja artikkeleita, joiden aihe yksistään ei ole houkutteleva, mutta jo muutama ensimmäinen lause nappaa lukijan mukaansa. Tietysti myös kääntäen, jos juttu on huonosti kirjoitettu, se jää lukematta, vaikka aihe olisi kiinnostavakin.

Edellä sanotusta voi helposti vetää sen johtopäätöksen, että silvotut viestit jäävät osaltani melkoisen vähälle lukemiselle. Ne ovat mielestäni enemmänkin kahden kirjoittajan välistä kimppakivaa eikä niinkään tarkoitettu kirjoittajan ajatusten avaamiseen. Malttini ei riitä siihen, että yrittäisin rivin tai parin mittaisista irtolauseista koota yhteen kirjoittajan kokonaisia ajatuksia.

Luen yleensä Kopekin kirjoitukset, mutta väistämättä jotkut niistä on jääneet kiireen vuoksi liian nopealle lukemiselle eikä sitten ole tullut myöhemmin enää luettua uudelleen.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - la 06.02.2016, 15:41:52
Myönnän, että mammuttitauti tahtoo vaivata. Blogien kommentit ovat siitä hyviä, että niissä voi olla korkeintaan 4096 merkkiä. Kun huomaa kirjoittaneensa 4500 merkkiä pitkän kommentin, sitä on viilattava ja höylättävä. Ensiksi pois saman asian toistot. Sen jälkeen pois turhia sanoja ja ilmaisujen muuttaminen sujuvammaksi. Ja kun tämä ei tietenkään vielä riitä, on karsittava varsinaista sisältöä. Epäoleelliset asiat, jotka eivät ole ehdottomasti välttämättömiä jutun sanoman kannalta, pois kaikkein turhimmasta alkaen. Välillä katsotaan laskurilla, missä mennään. Kaikki turhat sivupolut ja jonninjoutavat jaaritukset joutavat pois. Vähitellen saavutetaan säädetty enimmäispituus, ja kommentin voi lähettää. 

Ja juttu on paljon parempi kuin se alkuperäinen 4500 merkin kirjoitus.

Foorumikirjoituksissa ei ole samanlaista ylärajaa, joten tulee lähetettyä turhaa höpinää, vaikka tietääkin, että se on pitkästyttävää, eikä itsekään ehkä jaksaisi lukea sitä. Miksi sitten tekee näin? Miksi syö karamelleja, vaikka ne ovat pahaksi hampaille? Samasta syystä kai. Itsekuri puuttuu. Ihanne on ihanne. Käytäntö on käytäntö.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Vanha aatami - la 06.02.2016, 15:58:30

Foorumikirjoituksissa ei ole samanlaista ylärajaa, joten tulee lähetettyä turhaa höpinää, vaikka tietääkin, että se on pitkästyttävää, eikä itsekään ehkä jaksaisi lukea sitä. Miksi sitten tekee näin?


Täysin ymmärrettävää laiskuutta. Kirjoituksen tiivistämisessä ja stilisonnissa on kohtalaisesti vaivaa. Harvapa meistä vaivautuu edes oikolukemaan tekstiään - vaan nappaa vain: LÄHETÄ.

Joskus yrittää sitten vähän jälkeenpäin korjailla....

VA.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Reinholdt JR - la 06.02.2016, 16:02:08
.....................
Seli seli ja lässyn lässyn Kopek. Olet ruikuttanut täällä ties kuinka monessa viestissä, kuinka suvultanne vietiin tai katosi omaisuus. Lopeta paskan jauhaminen ja tunnusta, että sinua vituttaa, kun rahat lensivät tivaan tuuliin.

Ja taas kateuden kukkanen lehahti lentoon.

Minä uskon, että Kopek on hieman aristokraattisempi eläjä, kuin sinä,  hibsukainen.

Hibsulla menee kateuden piikkiin niin monet asiat. Oi ja voi, kuinka kade hän on, näilläkin saiteilla on tuonut sen ilmi, ties vaikka kuinkakin monta kertaa.

 On kateellinen jopa minun sotilaskoulutuksestani, häpeemätön, olenhan kuitenkin vain tykistön ykkösmies.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: hibiscus - la 06.02.2016, 16:12:09
.....................
Seli seli ja lässyn lässyn Kopek. Olet ruikuttanut täällä ties kuinka monessa viestissä, kuinka suvultanne vietiin tai katosi omaisuus. Lopeta paskan jauhaminen ja tunnusta, että sinua vituttaa, kun rahat lensivät tivaan tuuliin.

Ja taas kateuden kukkanen lehahti lentoon.

Minä uskon, että Kopek on hieman aristokraattisempi eläjä, kuin sinä,  hibsukainen.

Hibsulla menee kateuden piikkiin niin monet asiat. Oi ja voi, kuinka kade hän on, näilläkin saiteilla on tuonut sen ilmi, ties vaikka kuinkakin monta kertaa.

 On kateellinen jopa minun sotilaskoulutuksestani, häpeemätön, olenhan kuitenkin vain tykistön ykkösmies.

Sinusta tulee päivä päivältä entistä hullumpi. En ole koskaan kadehtinut ketään. Ei ole ollut tarvetta. Tykistön ykkösmies se vasta meriittiä on. Siitä kannattaa rehvastella. Olet jo siinä iässä, ettet kuulu enää edes nostoväkeen. Onneksi Porissakin on lämpöasteita, että kehäraakki Kusti saa polkea.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: MrKAT - la 06.02.2016, 17:01:09
Myönnän, että mammuttitauti tahtoo vaivata. Blogien kommentit ovat siitä hyviä, että niissä voi olla korkeintaan 4096 merkkiä.
..
Ja juttu on paljon parempi kuin se alkuperäinen 4500 merkin kirjoitus.
..
Foorumikirjoituksissa ei ole samanlaista ylärajaa, joten tulee lähetettyä turhaa höpinää, vaikka tietääkin, että se on pitkästyttävää,
Minä kirjoitan monelle foorumilla usein samaa asiaa (sama asia nousee kuukauden tai vuoden päästä esille), tai samallekin, ja luulen että silläkin tavalla teksti lyhenee ja paranee, kristallisoituu, kun ei jaksa pitkiä ja alitajunta on oikaissut turhat pois.  Ei vähän samaa kuin romaanikirjailijat (sama kirja kirjoitetaan moneen kertaan uusiksi).

Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Reinholdt JR - la 06.02.2016, 17:36:44
Minä kirjoitan monelle foorumilla usein samaa asiaa (sama asia nousee kuukauden tai vuoden päästä esille), tai samallekin, ja luulen että silläkin tavalla teksti lyhenee ja paranee, kristallisoituu, kun ei jaksa pitkiä ja alitajunta on oikaissut turhat pois.  Ei vähän samaa kuin romaanikirjailijat (sama kirja kirjoitetaan moneen kertaan uusiksi).

Siis tolkotat aina samaa sitä OMAA asiaasi ottamatta huomioon sitä, että mitä muut ihmiset ovat mieltä siitä asiasta ?

Tuollaiset ihmiset ovat itsekkäitä, omahyväisiä, osa heistä luulee olevansa viisaampi kuin joku toinen ihminen.
Otsikko: Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - la 06.02.2016, 23:08:01