Kirjoittaja Aihe: Riihitontun tarinat  (Luettu 13484 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 9522
Vs: Riihitontun tarinat
« Vastaus #200 : ke 03.01.2018, 15:41:08 »

Haluu kolme näyttöä!

Heh.

Näytöt on tosi kivoja ja hyödyllisiä. Pöytäkone on maailman paras keksintö. Ihmetyttää ne hypetykset, joihin ihmiset menevät mukaan. Toki kannettava on joskus ok, tai älykkö.

Kaksi näyttöä siis toimii, vain. Aika hyvä sekin. Aina sitä jotain uutta keksii, ja hyödyllistä.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 9522
Vs: Riihitontun tarinat
« Vastaus #201 : ke 03.01.2018, 16:00:01 »

Riihitontun uudenvuoden juhlinnat, ainakin alkohöyrysteisemmin, alkavat eri aikaan. Eli nyt on hyöryä, kuten joku on voinutkin nähdä.

Eihä täs mitä. Huomenna vappaata.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 9522
Vs: Riihitontun tarinat
« Vastaus #202 : pe 12.01.2018, 16:59:32 »

Katselin alkuun Huhtasaaren osuutta, YLEN lähettämänä. Paavokin tuli katsottua loppuun, kun jäi kesken. Otin haasteeksi itselleni.

Huhtasaaren juttu jäi alkuun, ja keskeytin siihen kohtaan, jossa kuulin hänen lausuvan jotain sananvapaudesta. Oma ajatukseni soi toisen teeman alkua, ja mietin, miten hyvä on olla kansalaisena mukana, jos tietoisempaa puoltakin tarvitaan, jossain kohtaa erilaista päätöksentekoa, ja systeemin miettimistä.

Jos kansalaisella on juuret kokonaisuudessa, ja kokonaisuuteen kuuluu myös systeemin arviointi, ja siitä käytävien mielipiteiden kuuntelu, ja oman näkemyksen muodostaminen, niin se oma näkemys tulisi tosiaan lähteä mukaan kaikilla, jossain vaiheessa. Alkuun voi oma näkemys olla alkeellinen, ei ongelma, kunhan joskus starttaa. Äänestäminen on tähän osallisuuteen verrattuna aivan hassu juttu. Ei edes marginaali, vaan marginaalina muuta poissulkeva. Näin kielteisimmin ajatellen.

Itse virutellut aina avaruudesta lähteviä ajatelmia. Tänään selkisi sekin, mikä niissä voi olla se idis, itselleni. Kun käytännössä aina puhuu omasta maailmasta, vaikka hyvin pieinistä piireistä käsin, niin voi olla erityisen hyvä heittää jotain kaukaista, jonka merkitystä voi pitää sivustakatsoen hassuna.

Tarvitaan kuitenkin kiintopisteitä, ja mitä kapeampi tilanne, sen tärkeämpää näiden osuus voi olla. Jo kiintopisteen heitto kauemmas omasta piiristä virittää jotain senhetkiseen liittyvää kauemmas, ja linjaa avautuu teon seurauksena, vaikka pohja onkin jokin hyvin hassu, siis siinä tilanteessa, josta heitto lähtee. Kun jotain on saatu kauemmas, ei sitä seuraavassa hetkessä katsokkaan enää syntyhetken vinkkelistä. Vaikka siis heitto vankistaa syntyhetken kontekstia uudella tulokkaalla, ja tulokas järjestää omalla tavallaan senhetkisyyttä, voi syntyt tulla oikeasti haasteena vastaan toisessa tilanteessa. Miten se nyt tulisikaan ottaa.

Ihminen voi näin kävellä jonkin verran henkisillä tikapuilla. Alkuaskel kävi, ja voisiko uudessa reaalitilanteessa lähteä toinen. Kun heitettyyn ei enää löydy uusia kulmia, vaan se alkaa olla totuus, siis toimiva jonkin aikaa, on se juttu oikeasti integroitunut, koetun osalta, ja jos kaikkea koettua kohtaan, on tehdyn ja rakentuneen osuus toiminnan ydintä, ei vain tietyn hetken rakenteisiin kuuluvaa tukea arkeen. Jos soveltaminen ja mallit ovat ristiridassa, tulee taas uusi työstövaihe, siihen matkalle lähteneeseen.

Kyseessä on ihmisen rakentuminen tiedollisena, ja tämänpuolen nivoutuminen (yhä saumattomammin, tai palvelevammin, ...) osaksi arjen ja elämän tukirakenteita, tai viettävyysrakenteita, jos rakentunut särkee, eikä sitä toisaalta voi korjata heti, tai kovin nopesti. Uutukaisia syntyy "taivaalle" siten myös vaivaksi asti, jopa spontaanisti. Vaivantähtösiä ei tulisi dissata, eli jos hiertää yhä enemmän, niin jotain voi silti olla tavoitteena, eikä tekemispolitiikan heikkous saa olla este sille, että ristiriitoja tulisi alkaa hautailla. Hajoamisriski toki mahdollinen, aina.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 9522
Vs: Riihitontun tarinat
« Vastaus #203 : la 27.01.2018, 10:30:26 »



Pääseekö tällä sitten taivaaseen, niin siitä en tiedä.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 9522
Vs: Riihitontun tarinat
« Vastaus #204 : ma 29.01.2018, 22:08:13 »

Täyskadotus

Eilen oli Australian avointen finaalipäivä, miesten osalta. Kirjoittelin samanakaisesti jotain foorumille, myös tennikseen liittyvää. Aika hyvä osallistumistatapa, tosin aihealue vähän eksoottinen, kun täällä ei sen lajin harrastajaa ole montaa. Jokainen jonkun nimen voi tietää tennismaailmasta, tosin ei siitä laji ihan vielä aukene, ellei ole yleisavainta.

Mainitsin Andy Roddickin. Taisi olla jokin jenkkipelaaja. Sen liikkeelle keksin niin hyvän nimikkeen, että tuntui, että tajusin Andin meininkiä ihan toisella tapaa. Sitten hukkasin nimikkeen, ja olin saanut sillä osuttua johonkin osuttavan arvoiseen.

Kun hataria mielikuvaoivalluksia tai hetken kuvia tarkastelee, jonkin suuntaa-antavan turvin, niin kyllähän se tilanne syttyy tajuntaan toisella tapaa. Onnistuminen, kuin keilauksessa, joka laji aika vieras tosin, joten kielikuva tosiaan kielikuva, ei kokemuksellisempaan maailmaan kuuluvaa yhteyttä "edustava".

Kun nimike suuntaa oikein, osuu, ja valoa säteilee. Toisaalta kuin nimikkeen avulla on laitettu törmäykseen, niin aivan kuin joskus nämä kohteet jäisi jatkossa kaatuneiksi. Vaikka olisi keilapalloja, niin ei enää maalia. Miten siinä sitten enää valaistut.

Toinen paha unohdus oli jo aivan toista luokkaa. Arvelin löytäneeni jotain potentiaalista PPn dilemmaan, systeemisellä tasolla, jos vain olisin voinut alkaa kirjoittamaan jotain. Energiakato, ja uumoilin, että ehkä paremmalla lähtötilanteella selkiäisi enempi. Niin se tilanne meni, josta tuli mainittua.

Ihme kuvioita, jo pelkän ajattelun kanssa.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 9522
Vs: Riihitontun tarinat
« Vastaus #205 : ma 29.01.2018, 22:26:26 »

Älä sano sitä, tai se pakenee!  (ke 10.10.2012, 11:57:00)

Wouber mann nicht sprechen kann, daruber muss mann schweigen.

Ehkä sitä on oltu samoilla linjoilla. Yllättävää tai ei. Vaikea tietää W:n juttuja, kun ei niin paljoa perehtymystä.

Tässä eräs samansuuntainen, tosin kun tarinaan liittyy PPn kommentti teekkareista sekoilusta, niin laitetaan ihan kiusaksi vaikka, kun ollaan kerran ikifuksi:

Eivät nokkelat tahallaan ole tyhmiä. He vain ovat luonnostaan sellasia.
Eivät viisaat tahallaan tajua mitään. He vain ovat luonnostaan sellasia.

(pe 29.02.2008, 04:15:18)



PS  Näitä on monta muutakin, samansuuntaista, koottuna.

Paikalla Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 4694
Vs: Riihitontun tarinat
« Vastaus #206 : ti 30.01.2018, 01:11:50 »
Wovon man nicht sprechen kann, darüber muß man schweigen

Wittgensteinin mukaan filosofisia ongelmia syntyy  silloin, kun kieltä käytetään väärin esimerkiksi yrittämällä kuvata sellaista, mitä ei voi kuvata.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 9522
Vs: Riihitontun tarinat
« Vastaus #207 : ti 30.01.2018, 10:07:26 »
Wittgensteinin mukaan filosofisia ongelmia syntyy  silloin, kun kieltä käytetään väärin esimerkiksi yrittämällä kuvata sellaista, mitä ei voi kuvata.


Jos ongelmat ovat vain filosofisia, niin tuskin aina kauheasti haitaksi, jos vertailukohtana jokin muu yhteys.

Ehkä Wittgenstein tarkoitti sanomaasi, tai sitten joitain muuta(kin).

Poissa pimpelis pompelis

  • Konkari
  • Viestejä: 7654
  • Etevä ajattelija
Vs: Riihitontun tarinat
« Vastaus #208 : ti 30.01.2018, 11:35:40 »
Wittgensteinin mukaan filosofisia ongelmia syntyy  silloin, kun kieltä käytetään väärin esimerkiksi yrittämällä kuvata sellaista, mitä ei voi kuvata.


Jos ongelmat ovat vain filosofisia, niin tuskin aina kauheasti haitaksi, jos vertailukohtana jokin muu yhteys.

Ehkä Wittgenstein tarkoitti sanomaasi, tai sitten joitain muuta(kin).

Minä olen aina tulkinnut Wittgensteinin kertovan että on asioita joista ei voi puhua. Ja että jos asioista puhuu, on puhuttava selvästi.
Tuo jälkimmäinen lause varsinkin tulisi muistaa Juhankin.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 9522
Vs: Riihitontun tarinat
« Vastaus #209 : su 04.02.2018, 11:09:55 »

Erikoista. Kun joku laittaa lämpimän käden johonkin kohtaan kehoa, voi kokea kurkussa omituista ongelmaa. Ongelmasta tulee tietoiseksi, vasta tuon käden myötä, koska ongelmaa ei nähtävästi edes ilmene ilman kättä.

Pieni yksityishavainto omasta elämästä. Näitä on kaikilla, erilaisina.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 9522
Vs: Riihitontun tarinat
« Vastaus #210 : pe 02.03.2018, 11:50:48 »

Kesken tämä leffa: Kino Suomi: Kaivo.

Menee vielä 28 päivää Areenassa: https://areena.yle.fi/1-1402004

Jotenkin tyypillinen tarina. Onko?

Yritin etsiä lauluosuutta leffasta. Vaikea löytää. Nuori poika lauloi Liljan kukasta. Hyvä ääni. Harvemmin kuulee.

Kappale siitä hassu, että soitin sen ensimmäistä kertaa tietokoneella, kun koodailin melodiantoistoaohjelmaa. Toki melodia vähän tuttu jostain, aiemmin.

54:10 ...
« Viimeksi muokattu: pe 02.03.2018, 11:56:53 kirjoittanut Juha »

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 9522
Vs: Riihitontun tarinat
« Vastaus #211 : su 04.03.2018, 13:31:44 »

Keksintöjä, tai ideointia flunssan tiimoilta ...

Siinä vaiheessa mennään, että nenän limakalvot melko ärtyneet. Myös keuhkoputket. Limaa erittyy. Hengitys menee kuin rassaisi limakalvoja.

Limakalvot ennen keuhkoja vähentää ilman radikaaleja vaikutuksia. Kosteus on eräs lieventäväksi tekijäksi mainittu. Kun limakalvot itse ongelmoi, niin mitäs sitten?

Lima suojaa jonkin verran mm keuhkoputkia, kun tarraavat joksikin aikaa. Kun yskäisee kököt pois, alkaa ilma yskityttää. Asia tasaantuu. Tiedä, miten hyvä on tällaista suojaa vaalia keuhkoputkissa.

Peiton alle kun menee, niin hengitysilma on luonnostaan kosteaa jo alkumetreillä, ja kostutettu ilma kiertää, joten peittoteltasta saa "keinolimakalvot". Samoin tästä, joka nyt päällä.



Tiedä, että miten toimii, mutta ainahan näitä voi kokeilla, sanoi Jopekin.


10 min takana, ja yllätys-iso kökkö keuhkojen suunnalta. Taitaa vaikuttaa. Hygieenisyys on tietysti toinen nouseva kysymys, pitemmän päälle.
« Viimeksi muokattu: su 04.03.2018, 13:34:05 kirjoittanut Juha »

Paikalla Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 4694
Vs: Riihitontun tarinat
« Vastaus #212 : su 04.03.2018, 14:07:48 »

Nenähuuhtelu vähän suolatulla mielyttävän lämpöisellä vedellä (puoli teelusikallista meri- tai tavallista suolaa puoleen litraan vettä) ja sen pälle niistäminen tekee hyvää ärtyneelle tai tukkoiselle nenälle,

Apteekissa myydään tarkoitukseen ylihintaista sarvikuonokannua. On käynyt mielessä että eikö tarkoitukseen sopisi juomapullo jossa on ylösvedettävä juomanokka tai vaikka tyhjä muovinen sinappipullo.

Jos kunto antaa myöten tehdä muutaman kilometrin kävelyn, niin se irroittaa kummasti limaa keuhkoputkista räittäväksi.

Eikä kannata väheksyä jalkojen liottamista lämpimässä vedessä pesuvadissa. Kun samalla lukee päivän sanomalehteä, niin se on suoranainen nautinto.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 9522
Vs: Riihitontun tarinat
« Vastaus #213 : ke 04.04.2018, 21:11:54 »

Fuusioprosessori

Kun kevät vilkastuttaa monia ihmisiä,
etenkin tietyttyjen elämysten jälkeen,
niin tässä kohden lienee syytä tehdä uusi innovaatiohahmotelma,
ja saattaa se alulle,
ihan vaikka kysymällä,
että mitä voisi olla fuusioprosessori,
erona tavalliselle prossulle,
joka raksuttaa tiettyä koodia kauttaaltaan läpi,
eikä opi puristamaan annettua reittiä yhtään vähäisemmäksi,
vaikka aikaa laitettaisiin kuinka?

Mikä olisi mahdollinen toteutus, EMlle älyvempaimelle? Tai mikä ominaisuus EMssa voisi ehkä olla välttämätön, tai tarpeen? Riittääkö pelkkä äly, ja jos, niin miten pitkälle?

Paikalla Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 4694
Vs: Riihitontun tarinat
« Vastaus #214 : ke 04.04.2018, 22:08:33 »
Fuusio? Prosessori?
Entä aprikoosinsiemenpolkupyörä?