Kirjoittaja Aihe: Uskonnottomuus tekee ihmisestä paremman ihmisen?  (Luettu 38101 kertaa)

0 jäsentä ja 2 Vierasta katselee tätä aihetta.

Poissa Taha Islam

  • Lukija
  • Konkari
  • *
  • Viestejä: 8269
    • Vapaa Näkökulma
Vs: Uskonnottomuus tekee ihmisestä paremman ihmisen?
« Vastaus #180 : ti 19.01.2016, 11:33:38 »
Vai sovitaanko, että kaikki arabimaissa tapahtuva on arabikulttuuria ja lupaat lopettaa löpinät siitä, miten monet siellä tapahtuvat asiat muka edustavat länsimaisuutta?

Ei sovita.

Lainaus
Jos vastauksestai toki käy ilmi, että tapasi rinnastaa vaikkapa eurooppalainen kulttuuri ja islam, on täysin mahdoton rinnastus. Niitä ei voi verrata, koska ne eivät ole vertailukelpoisia.

Oikea rinnastus olisi EU-lainsäädäntö vs. Islam ja arabikulttuuri vs. eurooppalainen kulttuuri. Eurooppalaiseen kulttuuriin kuuluu luonnonvarojen riisto ja se, että riistämisestä ja sotkemisesta vastuulliset pääsevät kuin koirat veräjästä.
"Varsinainen asia, jos sellaista oli, jäi nyt kirjoittamatta. No, onhan päivä vielä huomennakin."

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 6368
Vs: Uskonnottomuus tekee ihmisestä paremman ihmisen?
« Vastaus #181 : ti 19.01.2016, 12:10:59 »

 Eurooppalaiseen kulttuuriin kuuluu luonnonvarojen riisto ja se, että riistämisestä ja sotkemisesta vastuulliset pääsevät kuin koirat veräjästä.

Samma. Kulttuurit eivät eroa siinä mitenkään, etkö ole huomannut kuinka arabimaat täyttyvät länsimaisesta roinasta ja lisää halutaan.

Ahneus on yhteinen *inhimillinen ominaisuus.

Toki länsimaat käyttävät valta-asemaansa hyväkseen kehitysmaiden tuotteiden (raaka-aineiden) hyödyntämisessä.  Kehitysmaiden ihmiset haluavat myös päästä osalliseksi siitä autuaaksi tekevästä tuetteistamisesta ja saada samoja teknologian viihteen ja muun sälän tuomasta onnellisuuden tunteesta.

Eli telkka, älytön puhelin, auto ja pesukone, jne,, mitäpä ihminen ei haluaisi, kunhan *tietää mitä voi haluta..!


Anemone

  • Vieras
Vs: Uskonnottomuus tekee ihmisestä paremman ihmisen?
« Vastaus #182 : ti 19.01.2016, 15:49:01 »
Uskonnoissa korostetaan tekojen vuoksi palkintoa, joten hyviä tekevät luulevat tulevansa palkituiksi ja pääsevänsä sen vuoksi taivaaseen.

Luterilaisuuden mukaan ihminen pelastuu yksin Jumalan armosta. Hyviä tekoja on toki hyvä tehdä, mutta vaikka niitä tekisi kuinka paljon, ne eivät takaa "pääsyä taivaaseen" eli pelastumista kadotukselta.

Poissa Lenny

  • Konkari
  • Viestejä: 1782
  • ex-Kalervonpoika
Vs: Uskonnottomuus tekee ihmisestä paremman ihmisen?
« Vastaus #183 : ti 19.01.2016, 18:06:14 »
Uskonnoissa korostetaan tekojen vuoksi palkintoa, joten hyviä tekevät luulevat tulevansa palkituiksi ja pääsevänsä sen vuoksi taivaaseen.

Luterilaisuuden mukaan ihminen pelastuu yksin Jumalan armosta. Hyviä tekoja on toki hyvä tehdä, mutta vaikka niitä tekisi kuinka paljon, ne eivät takaa "pääsyä taivaaseen" eli pelastumista kadotukselta.

Uskonpuhdistajat olivat tarkkanäköisiä darvinisteja paljon ennen darvinia. Silloin tietenkin puhuttiin Jumalan armosta tai Pyhästä Hengestä, nykyään puhutaan geeneistä, jotka predestinoivat kohtalosi.

Poissa pimpelis pompelis

  • Konkari
  • Viestejä: 7262
  • Etevä ajattelija
Vs: Uskonnottomuus tekee ihmisestä paremman ihmisen?
« Vastaus #184 : ti 19.01.2016, 18:15:38 »
Uskonpuhdistajat olivat tarkkanäköisiä darvinisteja paljon ennen darvinia. Silloin tietenkin puhuttiin Jumalan armosta tai Pyhästä Hengestä, nykyään puhutaan geeneistä, jotka predestinoivat kohtalosi.

Jumalan armo on uskonnollinen käsite, ja siihen viittaaminen kyllä tarkoittaa aika jyrkkää asioiden ennaltamääräytymistä. Jopa niin, että jää miettimään onko tilaa ihmisen vapaalle tahdolle. Geenit jättävät tilaa monenlaiselle vaikuttamiselle ja ihmisen omalle vastuulle toimistaan.

Poissa Laika

  • Konkari
  • Viestejä: 4742
Vs: Uskonnottomuus tekee ihmisestä paremman ihmisen?
« Vastaus #185 : ti 19.01.2016, 20:04:14 »
Uskonnoissa korostetaan tekojen vuoksi palkintoa, joten hyviä tekevät luulevat tulevansa palkituiksi ja pääsevänsä sen vuoksi taivaaseen.

Luterilaisuuden mukaan ihminen pelastuu yksin Jumalan armosta. Hyviä tekoja on toki hyvä tehdä, mutta vaikka niitä tekisi kuinka paljon, ne eivät takaa "pääsyä taivaaseen" eli pelastumista kadotukselta.

Uskonpuhdistajat olivat tarkkanäköisiä darvinisteja paljon ennen darvinia. Silloin tietenkin puhuttiin Jumalan armosta tai Pyhästä Hengestä, nykyään puhutaan geeneistä, jotka predestinoivat kohtalosi.

En ymmärrä lausuntoa yllä geenien predestinaatiosta. Darwinin teoriassa luonnonvalinnastahan nimenomaan ei lausuta teleologisessa mielessä mitään. Itse asiassa se oli juuri teleologian puute, joka 1800-luvun oppineet laajalti sai Darwinin teoriaa ihmisen alkuperästä laajalti hyljeksimään.

Sitten kokonaan toinen juttu on, miten Darwinin teoriaa tulkittiin. Tulkintoja se sai kontekstissa, jossa käsitys universumin fysiikasta oli kieltämättä varsin mekanistinen. Uskoakseni kausaalinen selitysmalli kokee myöhemmin 1900-luvulla yllättäviä säröjä kvanttifysiikan tulemisen myötä. Silti Humen huomioita kausaliteetin ongelmista ei vieläkään kovin laajasti ymmärretä.
« Viimeksi muokattu: ti 19.01.2016, 20:08:40 kirjoittanut Laika »
Custom will reconcile people to any atrocity; and fashion will drive them to acquire any custom.

-George Bernard Shaw, Killing For Sport, Preface (1914)

Poissa Lenny

  • Konkari
  • Viestejä: 1782
  • ex-Kalervonpoika
Vs: Uskonnottomuus tekee ihmisestä paremman ihmisen?
« Vastaus #186 : ti 19.01.2016, 20:56:46 »
Uskonnoissa korostetaan tekojen vuoksi palkintoa, joten hyviä tekevät luulevat tulevansa palkituiksi ja pääsevänsä sen vuoksi taivaaseen.

Luterilaisuuden mukaan ihminen pelastuu yksin Jumalan armosta. Hyviä tekoja on toki hyvä tehdä, mutta vaikka niitä tekisi kuinka paljon, ne eivät takaa "pääsyä taivaaseen" eli pelastumista kadotukselta.

Uskonpuhdistajat olivat tarkkanäköisiä darvinisteja paljon ennen darvinia. Silloin tietenkin puhuttiin Jumalan armosta tai Pyhästä Hengestä, nykyään puhutaan geeneistä, jotka predestinoivat kohtalosi.

En ymmärrä lausuntoa yllä geenien predestinaatiosta. Darwinin teoriassa luonnonvalinnastahan nimenomaan ei lausuta teleologisessa mielessä mitään. Itse asiassa se oli juuri teleologian puute, joka 1800-luvun oppineet laajalti sai Darwinin teoriaa ihmisen alkuperästä laajalti hyljeksimään.

Sitten kokonaan toinen juttu on, miten Darwinin teoriaa tulkittiin. Tulkintoja se sai kontekstissa, jossa käsitys universumin fysiikasta oli kieltämättä varsin mekanistinen. Uskoakseni kausaalinen selitysmalli kokee myöhemmin 1900-luvulla yllättäviä säröjä kvanttifysiikan tulemisen myötä. Silti Humen huomioita kausaliteetin ongelmista ei vieläkään kovin laajasti ymmärretä.

No jos lukee iltapäivälehtiä, ei voi välttyä tältä geenien predestinaatiolta. News flash: vasenkätisyys johtuu tästä ja tuosta geenistä! Pisamat tuosta geenistä! Uskonnollisuus siitä geenistä! Geenit sitä geenit tätä. En tietenkään edes yrittää väittää, että tällä olisi mitään tekemistä niiden geenien kanssa, joita tiedemiehet pällistelevät kammioissaan, mutta aika samansuuntainen klangi geeneillä rupeaa olemaan kuin aikanaan predestinaatiolla. Eli siis ihmisellä on tämä tietynlainen syntymässään saatu konfiguraatio (= geenit), josta johtuen ihminen on juuri tietynlainen.

Calvin varmaan sanoisi, että no Jumala antaa Taivasgeenin vain joillekin. Miten muuten on, mahtoiko siihen aikaan olla tietoa periytyikö pelastus? Nykyäänhän tiedetään, että ainakin syrjäytyneisyys periytyy, mutta uskalletaanko sanoa, että se on edes osittain geeneissä? Se ainakin uskalletaan jo sanoa, että neekerit on tyhmiä, koska niillä on sellaiset geenit.

Poissa Laika

  • Konkari
  • Viestejä: 4742
Vs: Uskonnottomuus tekee ihmisestä paremman ihmisen?
« Vastaus #187 : ke 20.01.2016, 02:09:25 »
No jos lukee iltapäivälehtiä, ei voi välttyä tältä geenien predestinaatiolta. News flash: vasenkätisyys johtuu tästä ja tuosta geenistä! Pisamat tuosta geenistä! Uskonnollisuus siitä geenistä! Geenit sitä geenit tätä. En tietenkään edes yrittää väittää, että tällä olisi mitään tekemistä niiden geenien kanssa, joita tiedemiehet pällistelevät kammioissaan, mutta aika samansuuntainen klangi geeneillä rupeaa olemaan kuin aikanaan predestinaatiolla. Eli siis ihmisellä on tämä tietynlainen syntymässään saatu konfiguraatio (= geenit), josta johtuen ihminen on juuri tietynlainen.

Calvin varmaan sanoisi, että no Jumala antaa Taivasgeenin vain joillekin. Miten muuten on, mahtoiko siihen aikaan olla tietoa periytyikö pelastus? Nykyäänhän tiedetään, että ainakin syrjäytyneisyys periytyy, mutta uskalletaanko sanoa, että se on edes osittain geeneissä? Se ainakin uskalletaan jo sanoa, että neekerit on tyhmiä, koska niillä on sellaiset geenit.

Sain vasta tänään käsiini Amazonista tilaamani James Rachelsin Created from Animals -the Moral Implications of Darwinism. Oma käsitykseni on, että vika ei ole niinkään Darwinin teoriassa kuin siinä länsimaisessa ja miksei laajemminkin ihmisen ideologioiden kehyksessä, johon se silloin asettui ja paljolti yhä asettuu. Kirjan takakannen selostuksessa kirjoitetaan:

After providing an overview of Darwin's life and thought, James Rachels argues that en evolutionary perspective calls into question the classic notions of human dignity and the sacredness of human life. What we need now, is a philosophy that does not discriminate between different species, one that addresses each being on an individual basis. In his bold survey of the arguments, thinkers, and implications involved in Darwinism, he lays the foundations for a new view of morality.

En ole vielä ehtinyt Rachelsin kirjaa lukea, mutta jo etukäteen uskallan sanoa, että aion käyttää sitä oman filosofiani perustan laajentamisessa. Kapealla Näkökulmalla otsikoin sen antropologiseksi etiikaksi, joskaan nimi ei ole etusijalla. Lähtökohtani on, että Darwinin työn nuiva vastaanotto johtuu roolista, johon meillä asetetaan muut eläimet. Olemme itse luoneet länsimaisessa ajattelussa ja praksiksessa pelottaviksi katsotut skenaariot, jotka ihmisen erityisaseman horjuttamisesta seuraavat. Kyse on kuitenkin myös ihmisen erityisaseman kehnosta argumentoinnista, ennemmin kuin purkaisivat kaikki ennakkoluulonsa eläimellisyydestä, ihmiset mieluummin pakenevat vanhojen kliseiden suojiin pelastaakseen ihmisen 'erityisyyden' tai ihmiselämän 'pyhyyden'. Tavallaan sitä ei voi laskea Darwinin teorian viaksi, että uskonnollinen ja filosofinen pohjamme on läpeensä humanistinen. Jotta ihmisen valta-asema voitiin pyhittää, piti samalla alentaa kaikki muu luonto objektivoivan vallankäytön kohteeksi ja luonnollistaa asenne kilpailusta elollisten olentojen välillä koskemaan Darwinin teoriaa (vaikka Darwinin teoria ei ole teoria kilpailusta!).

Työsarka on vaativa, koska se kattaa muitakin alueita kuin yhteiskuntatieteet. Esimerkiksi edelleen näkee sellaisia absurdeja solipsistisia argumentteja, kuten että muille nisäkkäille on emotionaalisesti täysin yhdentekevää, vaikka ihminen veisikin niiden alaikäiset jälkeläiset teurastettaviksi ruokapöytäänsä varten. Se on sitä vauvojen syömistä, mutta tietenkään lampaat eivät voi kommunikoida meille symbolifunktiota käyttäen, mikä ajatuksessa voi olla vialla. Sen enempää ne eivät voi järjestäytyä, marssia protestiksi kaduille tai viedä asiaansa yhteenkään oikeusistuimeen. Edellisten kykyjen puuttuessa ei-ihmiseläimistä on tehty se merkillinen looginen loikka, etteivät ne siten välitä siitäkään, jos joku viiltää niiltä kurkun auki tai vie niiden vastikään syntyneet jälkeläiset.

Olen muuten sitä mieltä, että aikalaiset olivat sinänsä aivan oikeassa suhtautuessaan nuivasti Darwinin työhön, vaikkeivät teorian heikkouksien vuoksi. He olivat oikeassa siinä, että siitä aiheutuisi yhteiskunnallisesti epäterveitä ihmiskäsityksiä politiikan käyttövoimaksi, kuten sitten tapahtuikin. Syy noiden epäterveiden käsitysten kasvuperustalle ei ole Darwinissa tai siinä varsin hyvin todistetussa tieteellisessä näkemyksessä, että ihminen on kehittynyt lajikseen muiden lajien tapaan, ei jumalallisen väliintulon myötä.
« Viimeksi muokattu: ke 20.01.2016, 02:30:49 kirjoittanut Laika »
Custom will reconcile people to any atrocity; and fashion will drive them to acquire any custom.

-George Bernard Shaw, Killing For Sport, Preface (1914)

Poissa Lenny

  • Konkari
  • Viestejä: 1782
  • ex-Kalervonpoika
Vs: Uskonnottomuus tekee ihmisestä paremman ihmisen?
« Vastaus #188 : ke 20.01.2016, 05:04:50 »
Kyllähän tuo eläinten tajunta on todellinen tabu, ja tulee olemaankin, ainakin jos elintarviketeollisuudelta kysytään. Jos (ja ehkäpä kun) osoittautuu, että eläimet ovat samalla tavalla tuntevia ja kokevia ja tiedostavia kuin ihmisetkin - ja jos se ihan oikeasti menee jakeluun - se on valtava paradigman muutos.

Sivuhuomio noista lampaista vielä sanoisin, että ne välttävät mielenilmaisua tietyissä asioissa viimeiseen asti. Siis aivan kirjaimellisesti, vaikka ne olisivat kuolemanvakavasti haavoittuneita, ne yrittävät peittää sen. Olisi mielenkiintoista tietää, miksi otit nuo lampaat esille, liittyykö se johonkin artikkeliin tms? Ihan vain siksi kyselen, koska kokemuksesta tiedän, jos lammaslaumasta erotetaan karitsa (erityisesti johtavan uuhen karitsa), koko lauma hätääntyy ja huutaa pari vuorokautta. Joku voisi ehkäpä jopa sanoa, että kyllä ne kovasti yrittävät kommunikoida.

Lisäys: uskonnon tai uskonnottomuuden kanssa tällä ei kuitenkaan taaskaan ole mitään tekemistä. Tietenkin on kristinuskonkin tulkintoja suuntaan ja toiseen. Jotkut ovat tulkinneet esim. Genesiksen niin, että ihminen on ikään kuin Jumalan puutarhuri, jonka tarkoitus on pitää huolta luomakunnasta (ja olla vegaani) (*). Sitten on tietysti vastakkaisia tulkintoja, joiden mukaan ihminen saa rellestää mielensä mukaan (tämä tulkinta on osoittautunut vahvimmaksi, kuten voimme havaita ympäristöstämme).



* 1. Moos. 29: Jumala sanoi vielä: "Minä annan teille kaikki siementä tekevät kasvit, joita maan päällä on, ja kaikki puut, joissa on siementä kantavat hedelmät. Olkoot ne teidän ravintonanne.
« Viimeksi muokattu: ke 20.01.2016, 06:01:12 kirjoittanut Lenny »

Poissa Taha Islam

  • Lukija
  • Konkari
  • *
  • Viestejä: 8269
    • Vapaa Näkökulma
Vs: Uskonnottomuus tekee ihmisestä paremman ihmisen?
« Vastaus #189 : ke 20.01.2016, 08:29:38 »
Oikeesti? Länsimaissa keksitään vasta nyt, että eläimillä on tunteet?
"Varsinainen asia, jos sellaista oli, jäi nyt kirjoittamatta. No, onhan päivä vielä huomennakin."

Poissa Väkevä Antidootti

  • Konkari
  • Viestejä: 12064
Vs: Uskonnottomuus tekee ihmisestä paremman ihmisen?
« Vastaus #190 : ke 20.01.2016, 08:32:34 »
Oikeesti? Länsimaissa keksitään vasta nyt, että eläimillä on tunteet?

Ei vaan, että ihminen ei eroa muista eläimistä.

VA.
Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina,
mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen:
ei ole mitään uutta auringon alla.
......Menneistä ei jää muistoa, eikä jää tulevistakaan -- mennyt on unohdettu

Poissa Lenny

  • Konkari
  • Viestejä: 1782
  • ex-Kalervonpoika
Vs: Uskonnottomuus tekee ihmisestä paremman ihmisen?
« Vastaus #191 : ke 20.01.2016, 08:43:31 »
Oikeesti? Länsimaissa keksitään vasta nyt, että eläimillä on tunteet?

Ei vaan, että ihminen ei eroa muista eläimistä.

VA.

Niin no ihan miten päin vain, mutta oleellista onkin, että haluaako ihminen ihan oikeasti tiedostaa tämän asian. Avasin aiheesta ketjun, tervetuloa sinne jatkamaan aiheesta.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 6368
Vs: Uskonnottomuus tekee ihmisestä paremman ihmisen?
« Vastaus #192 : ke 20.01.2016, 11:07:05 »
Uskonnoissa korostetaan tekojen vuoksi palkintoa, joten hyviä tekevät luulevat tulevansa palkituiksi ja pääsevänsä sen vuoksi taivaaseen.

Luterilaisuuden mukaan ihminen pelastuu yksin Jumalan armosta. Hyviä tekoja on toki hyvä tehdä, mutta vaikka niitä tekisi kuinka paljon, ne eivät takaa "pääsyä taivaaseen" eli pelastumista kadotukselta.

Niin armostahan sitä pelastuu, mutta mistä sitä oikeastaan pelastuu? Mitä on kadotus?  Katoava ajatus kun ei ole elävä edes syntyessään, minä, minuus on vain hetken projektio. Tunteet eivät säily, ilman tuntijaa, siis kehon toimintoja.

Hedelmästään puu tunnetaan sanoi jeesus. muistaakseni. 

Sen vertauksen oppineet pyrkivät ihmnisten silmissä tekemään hyviä tekoja, mutta omaa luontoaan eivät kykene muuttamaan.

Poissa Laika

  • Konkari
  • Viestejä: 4742
Vs: Uskonnottomuus tekee ihmisestä paremman ihmisen?
« Vastaus #193 : ke 20.01.2016, 11:44:04 »
Sivuhuomio noista lampaista vielä sanoisin, että ne välttävät mielenilmaisua tietyissä asioissa viimeiseen asti. Siis aivan kirjaimellisesti, vaikka ne olisivat kuolemanvakavasti haavoittuneita, ne yrittävät peittää sen. Olisi mielenkiintoista tietää, miksi otit nuo lampaat esille, liittyykö se johonkin artikkeliin tms? Ihan vain siksi kyselen, koska kokemuksesta tiedän, jos lammaslaumasta erotetaan karitsa (erityisesti johtavan uuhen karitsa), koko lauma hätääntyy ja huutaa pari vuorokautta. Joku voisi ehkäpä jopa sanoa, että kyllä ne kovasti yrittävät kommunikoida.

Kommenttini lampaista oli sattumaa ja vailla henkilökohtaista taustatietoa, kiitos siksi näkemyksestäsi aiheeseen.

Lainaus käyttäjältä: Lenny
Lisäys: uskonnon tai uskonnottomuuden kanssa tällä ei kuitenkaan taaskaan ole mitään tekemistä.

On sillä siinä mielessä, että uskonnolla voidaan perustella sekä kelpoa että kelvotonta moraalia. Toisin kuin eräät, en silti determinoi uskonnollisuutta kumpaankaan kategoriaan. Kyynisempi ilmaisisi, että asian välinearvo riippuu asetettavasta tarkoitusperästä.

Toisekseen asia liittyy uskontoon siten, että uskonnot ovat perinteisesti hyvin antroposentrisiä. Edellinen lausuma voidaan tulkita arvostelmana, mutta ollakseen uskonnollinen ei ihmisen nähdäkseni tarvitse olla kyseisen arvostelman tarkoittama kohde. Silti harvemmin puhutaan vaikutuksesta, joka erityistieteillä on ollut uskontojen kehittymiseen. Siinä on uskontojen todellinen haaste, ellei niiden piirissä haluta käydä täysin irrelevanteiksi kehittyvissä maissa. Tullaan sellaisiin vakaviin kysymyksiin, kuin mitä pitää sisällään tosi usko. Weber kirjoitti 'protestanttisesta etiikasta', mutta se ei voi olla ikuinen universaali, myös protestanttinen etiikka oli aikansa ilmiö, eikä historia ole vielä loppunut huolimatta ajoittain esitetyistä mielipiteistä (pidän puheita historian lopusta mielikuvituksettomuuden ilmaisuna).
Custom will reconcile people to any atrocity; and fashion will drive them to acquire any custom.

-George Bernard Shaw, Killing For Sport, Preface (1914)

Anemone

  • Vieras
Vs: Uskonnottomuus tekee ihmisestä paremman ihmisen?
« Vastaus #194 : ke 20.01.2016, 19:12:41 »
Silti harvemmin puhutaan vaikutuksesta, joka erityistieteillä on ollut uskontojen kehittymiseen. Siinä on uskontojen todellinen haaste, ellei niiden piirissä haluta käydä täysin irrelevanteiksi kehittyvissä maissa.

Tieteet eivät ole mikään haaste uskonnoille, koska uskontojen ytimessä on kysymys, miksi mitään on olemassa ja mitä on olemassa ihmisen havainto- ja käsitysmaailman ulottumattomissa. Uskonnot käsittelevät eksistenssin mystistä luonnetta, ihmisen psyykkisiä keinoja jatkaa elämäänsä vaikka hän havaitsee oman mitättömyytensä maailmankaikkeudessa ja historiassa.

Poissa Väkevä Antidootti

  • Konkari
  • Viestejä: 12064
Vs: Uskonnottomuus tekee ihmisestä paremman ihmisen?
« Vastaus #195 : ke 20.01.2016, 19:17:58 »

.... Uskonnot käsittelevät eksistenssin mystistä luonnetta, ihmisen psyykkisiä keinoja jatkaa elämäänsä vaikka hän havaitsee oman mitättömyytensä maailmankaikkeudessa ja historiassa.

Karvaakaan ei päässäni katkea Jeesuksen tietämättä ja haluamatta. Parturissa käydessäni Jeesksella on kiireitä.....

VA.

Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina,
mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen:
ei ole mitään uutta auringon alla.
......Menneistä ei jää muistoa, eikä jää tulevistakaan -- mennyt on unohdettu

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 12717
Vs: Uskonnottomuus tekee ihmisestä paremman ihmisen?
« Vastaus #196 : ke 20.01.2016, 19:51:10 »
Uskonpuhdistajat olivat tarkkanäköisiä darvinisteja paljon ennen darvinia. Silloin tietenkin puhuttiin Jumalan armosta tai Pyhästä Hengestä, nykyään puhutaan geeneistä, jotka predestinoivat kohtalosi.

Jumalan armo on uskonnollinen käsite, ja siihen viittaaminen kyllä tarkoittaa aika jyrkkää asioiden ennaltamääräytymistä. Jopa niin, että jää miettimään onko tilaa ihmisen vapaalle tahdolle. Geenit jättävät tilaa monenlaiselle vaikuttamiselle ja ihmisen omalle vastuulle toimistaan.

Ihmiset pelastaa usko. Jos se ei riitä, suattaapi käydä armo oikeudn edestä. Kylliäiseen uskovat uskoo, että kaikki pelastuu no matter what. Uskonnottomilla menee hyvin, koska ne ei usko edes helvettiin, mutta kylläkin aineen ja energin katoamattomuuteen.

Poissa pimpelis pompelis

  • Konkari
  • Viestejä: 7262
  • Etevä ajattelija
Vs: Uskonnottomuus tekee ihmisestä paremman ihmisen?
« Vastaus #197 : ke 20.01.2016, 19:57:08 »
Uskonpuhdistajat olivat tarkkanäköisiä darvinisteja paljon ennen darvinia. Silloin tietenkin puhuttiin Jumalan armosta tai Pyhästä Hengestä, nykyään puhutaan geeneistä, jotka predestinoivat kohtalosi.

Jumalan armo on uskonnollinen käsite, ja siihen viittaaminen kyllä tarkoittaa aika jyrkkää asioiden ennaltamääräytymistä. Jopa niin, että jää miettimään onko tilaa ihmisen vapaalle tahdolle. Geenit jättävät tilaa monenlaiselle vaikuttamiselle ja ihmisen omalle vastuulle toimistaan.

Ihmiset pelastaa usko. Jos se ei riitä, suattaapi käydä armo oikeudn edestä. Kylliäiseen uskovat uskoo, että kaikki pelastuu no matter what. Uskonnottomilla menee hyvin, koska ne ei usko edes helvettiin, mutta kylläkin aineen ja energin katoamattomuuteen.

Ei oikein tiedä mihin uskoa. Hawking on todistanut että musta aukko ei hävitäkään informaatiota, se säteilee ja hiljakseen katoaa ja "syöty" informaatio vapautuu. Tarkoittaakohan se internettiä?
Mihin oikein uskoisi?

Poissa Laika

  • Konkari
  • Viestejä: 4742
Vs: Uskonnottomuus tekee ihmisestä paremman ihmisen?
« Vastaus #198 : ke 20.01.2016, 20:40:29 »
Silti harvemmin puhutaan vaikutuksesta, joka erityistieteillä on ollut uskontojen kehittymiseen. Siinä on uskontojen todellinen haaste, ellei niiden piirissä haluta käydä täysin irrelevanteiksi kehittyvissä maissa.

Tieteet eivät ole mikään haaste uskonnoille, koska uskontojen ytimessä on kysymys, miksi mitään on olemassa ja mitä on olemassa ihmisen havainto- ja käsitysmaailman ulottumattomissa. Uskonnot käsittelevät eksistenssin mystistä luonnetta, ihmisen psyykkisiä keinoja jatkaa elämäänsä vaikka hän havaitsee oman mitättömyytensä maailmankaikkeudessa ja historiassa.

Jos typistetysti määritellään, niin sitten niin. Mielestäni uskonnollisuuteen on sisältynyt laaja moraalinen puoli, ja ollakseen aidosti uskossa on useina aikoina ajateltu, että sen tulisi näkyä myös teoissa. Itse asiassa maailman vanhimmat uskonnolliset tekstit sisältävät samalla lainomaisia teesejä, joiden noudattamiseen koko yhteisön odotettiin sitoutuvan. Lain alkuperä löytyy uskonnosta. Ei Jeesuksen opetuksessakaan hyökkäyksellä lakia (fariseuksia) vastaan ole tarkoitus vajota moraalisen laittomuuden tilaan, vaan tehdä laista elävä, palauttaa sen tarkoitus.

Ainoa tapa puhdistaa ihmisen historian merkitys uskonnollisuudesta olisi sivuuttaa kaikki maailman uskonnolliset tekstitraditiot. Niin voidaan tietysti periaatteessa tehdäkin, ja tarkastella uskonnollisuutta historiattomana ilmiönä. Mielestäni se vain sivuuttaa uskonnollisen ihmisen maailmallisen vastuun maailmallisena olentona, ja siirtää uskonnon merkityksen käytännössä keskustelulta -dialogilta- tavoittamattomiin.
« Viimeksi muokattu: ke 20.01.2016, 20:49:21 kirjoittanut Laika »
Custom will reconcile people to any atrocity; and fashion will drive them to acquire any custom.

-George Bernard Shaw, Killing For Sport, Preface (1914)

Anemone

  • Vieras
Vs: Uskonnottomuus tekee ihmisestä paremman ihmisen?
« Vastaus #199 : ke 20.01.2016, 21:05:14 »
Sellaista juuriharjaa ei ole olemassa, jolla voisi poistaa kulttuurin hengellisen perinnön kulttuurin kokonaisuudesta. Länsimaissa kristinusko on erottamattomasti kietoutunut myös kieleen ja ajattelutapoihin. Arkitasolla tämä on helppo havaita lukemattomista ilmauksista, jotka ovat peräisin Raamatusta tai joltakin merkittävältä ajattelijalta, esim. Lutherilta. "Lasten suusta kuullaan totuus", "saada jobinpostia", "helmiä sioille", "nähdä malka omassa silmässään" ym.
« Viimeksi muokattu: ke 20.01.2016, 21:53:48 kirjoittanut Anemone »