Mikäli yhteiskunta ei kykene takaamaan kansalaisilleen omassa maassaan vapaata liikkuvuutta ilman pelkoa terveyden, hengen ja omaisuuden vaarantumisesta, niin mitäs sitten?
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/839901/Supo+on+huolestunut+katupartioiden+yleistymisestaSuojelupoliisi (supo) on huolestunut katupartioiden yleistymisestä. Viestintäpäällikkö Jyri Rantala sanoi STT:lle, että ne voivat vääristää kuvaa turvallisuustilanteesta.Tulee väkisinkin mieleen verrata tätä siihen että jotkut nolostelevat kauheasti leipäjonoja, ja haluaisivat että ne poistettaisiin, olettaen ettei suomalaisilla ihan niin huonosti voi mennä että nälkääkin pitää nähdä. (Tämä "jotkut" on tässä nyt tällainen kuvitteellinen joukko, mutta takuulla tämmöisiäkin löytyy. Löytyypä toisaalta kuulema myös sellaisiakin ihmisiä joilla on mennyt ihan hyvin, mutta ovat - Turussa kuulema - hakeneet leipäjonosta sapuskaa mökille vietäväksi...!)
Ongelmat eivät poistu sillä että annetaan ymmärtää että muut kuin viranomaiset eivät saa innovoida ratkaisuja. Toisaalta ymmärrän kyllä että jos kaikenlaiset uusnatsit alkavat kaduilla ravaamaan, niin lopulta meillä ei ole kuin yhden ongelman (laittomasti maassa olevat ulkomaalaiset jotka jostain syystä tykkäävät rötöstellä - ei koske kaikkia ulkomaalaisia) vaihto toiseen ongelmaan (dystopia?)
Mutta miksi tulee niin inhottava olo kun vaikuttaa siltä että heti ollaan torjumassa kun joku yrittäisi ruohonjuuritasolta tehdä jotain? Ei kai kaikki nämäkään jotkut välttämättä aina jotain hemmetin Hell's Angelseja ole. Kai nyt hitto vie myös ei-kriminaaleja löytyisi olemaan vain sillä tavalla läsnä että se läsnäolo itsessään jo rauhoittaisi seutua. Itse ainakin mieluummin ottaisin jotain salilla käyneitä uroita patsastelemaan kulmille kuin kantaisin veskassa mukana puukkoa, pippurisumutetta, pilliä ja mitä kaikkea sinne sitten pitäisikään ensi kesänä ehkä ottaa. Machete ja nunchaku?