Kirjoittaja Aihe: Antoisaa elokuvailtaa eli merkille pantavia elokuvia  (Luettu 75003 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Hänen pyhyytensä

  • Konkari
  • Viestejä: 2117
Vs: Antoisaa elokuvailtaa eli merkille pantavia elokuvia
« Vastaus #840 : pe 28.12.2018, 22:46:46 »
Solo: A Star Wars Story on tullut Viaplayn ohjelmistoon. Arvatkaa, katsoinko sen juuri äsken? Sitähän minäkin. Ette arvanneet. Mutta kylläpä katsoin. Ai että oli hyvä. Viimeksi katsoin sen, kun se oli leffassa eli puoli vuotta sitten. Se oli nyt tokalla kerralla jopa parempi pätkä kuin miltä se silloin ensikatsomalta vaikutti. Han Solon ja Chewbaccan suihkukohtaus on yksi elokuvan parhaimmista.
Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.

Poissa Kopek

  • Konkari
  • Viestejä: 4308
Vs: Antoisaa elokuvailtaa eli merkille pantavia elokuvia
« Vastaus #841 : pe 28.12.2018, 23:15:25 »
Aika usein jaksan katsoa huononkin elokuvan, kun olen tullut aloittaneeksi. Jokin aika sitten jouduin kuitenkin keskeyttämään yhden elokuvan katsomisen, koska siinä oli niin ällöttävää päähenkilön "poliisi on ystävä" -tyyppinen itsensä nöyryyttäminen, että en yksinkertaisesti pystynyt katsomaan sitä. Hyppäsin puolesta välistä suoraan elokuvan loppuun, josta vilkaisin muutaman sekunnin. Kävi ilmi, että päähenkilö oli joutunut mielisairaalaan. Hänen asenteellaan kuuluukin sinne. Poliisi on vihollinen, ei ystävä. Elokuvan nimi ja juoni jääköön kertomatta yleisistä syistä.

Poissa Aelita

  • Konkari
  • Viestejä: 1303
Vs: Antoisaa elokuvailtaa eli merkille pantavia elokuvia
« Vastaus #842 : la 29.12.2018, 07:45:18 »
Näin äitiyslomalla (ennen synnytystä) on ollut mukavasti aikaa katsoa elokuvia. Tänä viikonloppuna olisi tarkoitus puolison kanssa katsoa kaikki Taru sormusten herrasta -trilogian elokuvat enemmän tai vähemmän putkeen. Ehkä yksi yö kuitenkin välissä. Tämä siksi, että itselläni on nolo aukko sivistyksessä, enkä ole lukenut enkä katsonut niitä koskaan.

Vähän jännittää, miten pystyn ottamaan vastaan tämän länsimaisen kulttuurin järkälemäisen merkkiteoksen vastaan tässä iässä yhdellä istumalla... Mitä jos en jaksa katsoa niitä? Mitä jos en pidä niistä? Mitä jos en ymmärrä niitä... Voisin kuvitella, että joku herkkyyskausi on saatttanut mennä ohi...

Onko kokemuksia? Vinkkejä? Mutta älkää liikaa spoilatko. Tiedän toki tarinan ja asetelman perusteet.


Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 16520
Vs: Antoisaa elokuvailtaa eli merkille pantavia elokuvia
« Vastaus #843 : la 29.12.2018, 09:49:45 »
Oma mielipiteeni on että TSH-elokuvat on iisimpi katsoa niin että ei ole lukenut kirjoja etukäteen. Minua nimittäin ainakin alkoi jotenkin kaivella että kolmannessa elokuvassa en nähnyt yhtä tiettyä tapahtumasarjaa joka on kirjassa ja joka mielestäni olisi kuulunut mukaan.

Onhan ne komeita elokuvia. Tässä on nyt useampi vuosi kun olen ne viimeksi nähnyt (omistan jotain extended-versioita dvd:nä), mutta muistikuvani mukaan kyllähän ne nappaa jos on yhtään visuaalisuuden ystävä.

Poissa Kopek

  • Konkari
  • Viestejä: 4308
Vs: Antoisaa elokuvailtaa eli merkille pantavia elokuvia
« Vastaus #844 : la 29.12.2018, 10:01:18 »
Kun elokuvassa on oudon näköisiä menninkäisiä, eivätkä luonnonlait pidä paikkaansa, eikä mikään pidä paikkaansa (nothing is real), jätän sen yleensä katsomatta. Poikkeuksia ovat Star Trekit, joita katson. Star Warsit menevät liikaa yli todellisuushorisontin joistakin sormusten herroista puhumattakaan. Nukahdan kesken elokuvan, jos jään katsomaan.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 16520
Vs: Antoisaa elokuvailtaa eli merkille pantavia elokuvia
« Vastaus #845 : la 29.12.2018, 10:13:29 »
Kun elokuvassa on oudon näköisiä menninkäisiä, eivätkä luonnonlait pidä paikkaansa, eikä mikään pidä paikkaansa (nothing is real), jätän sen yleensä katsomatta. Poikkeuksia ovat Star Trekit, joita katson. Star Warsit menevät liikaa yli todellisuushorisontin joistakin sormusten herroista puhumattakaan. Nukahdan kesken elokuvan, jos jään katsomaan.

Minulla on oikeastaan kai vähän päinvastainen asenne ollut aiemmin, eli jos elokuva on realististista todellisuutta, alkaa kyllästyttää. Että eikö tämä elämä sinällään ole jo tarpeeksi tylsää ja harmaata, pitääkö sitä vielä elokuvanakin katsella. Vuosien varrella olen oppinut saamaan jotain irti myös realistisuudesta. Taikka oikeastaan se on kai kyllä mennyt jo inhorealismin puolelle se kama mikä sitten on napannut. Tv-sarjoissa mieleen tulee joku Deadwood tai tämä menossa oleva Babylon Berlin.

Ymmärrän kyllä kuitenkin että miksi Marvel-leffatkaan eivät kaikkia kiinnosta. Lopulta kun tarpeeksi monta leffaa niitäkin katsoo, tuntuu että kaikki on yhtä ja samaa huttua. Kävi niin tai näin niin kyllähän se yleensä sitten kumminkin hyvin päin käy, taikka jos nyt jotain raatoja tulee, niin harvemmin oikeasti merkittävistä ja rakastetuista hahmoista. Toisaalta leffa Logan on tässä poikkeus ja siksipä se sitten onkin niitä leffoja joiden perään olen meinannut pillahtaa itkuun. Omalla tavallaan se on oikeastaan "realistisin" supersankarileffa. Keski-ikäisenä tällainen kama sitten nappaakin, kun itsekin on jo vanhenemassa ja havaitsee että se juna meni jo jolloin oli voimainsa tunnossa (tai olisi ollut, jos olisi ollut kiinnostunut jostain ruumiinkulttuurista eli lähtenyt kokeilemaan rajojaan nuorempana).

Nuoruuden perään haikailua ja keski-iän väsähtäneisyyttä parhaimmillaan/pahimmillaan edustaakin sitten T2 Trainspotting.

Poissa Aelita

  • Konkari
  • Viestejä: 1303
Vs: Antoisaa elokuvailtaa eli merkille pantavia elokuvia
« Vastaus #846 : la 29.12.2018, 10:54:36 »
Kun elokuvassa on oudon näköisiä menninkäisiä, eivätkä luonnonlait pidä paikkaansa, eikä mikään pidä paikkaansa (nothing is real), jätän sen yleensä katsomatta. Poikkeuksia ovat Star Trekit, joita katson. Star Warsit menevät liikaa yli todellisuushorisontin joistakin sormusten herroista puhumattakaan. Nukahdan kesken elokuvan, jos jään katsomaan.

Minulla on oikeastaan kai vähän päinvastainen asenne ollut aiemmin, eli jos elokuva on realististista todellisuutta, alkaa kyllästyttää.


Itse olen perinteisesti ollut realismin ystävä, koska olen niin kiinnostunut todellisuudesta. Toisaalta elokuvien lajityypin suhteen olen tullut kaikkiruokaisemmaksi, koska monet realistiseksi tarkoitetut elokuvat ovat mielestäni epäuskottavia. Välillä elokuvaa katsoessa tulee olo, että oikeat ihmiset eivät sanoisi noin tai reagoisi noin.

Ja toisaalta jotkut fantasiaelokuvat saattavat kertoa jotain hyvinkin osuvaa todellisuudesta. Sitten on joku Fifth element, jossa ei ole minkäänlaista tarttumapintaa todellisuuteen mutta joka on tavallaan hieno siellä omassa kreisissä maailmassaan.


 

Poissa hibiscus

  • Palaaja
  • Täysjäsen
  • *
  • Viestejä: 119
Vs: Antoisaa elokuvailtaa eli merkille pantavia elokuvia
« Vastaus #847 : la 29.12.2018, 11:05:22 »
Kun elokuvassa on oudon näköisiä menninkäisiä, eivätkä luonnonlait pidä paikkaansa, eikä mikään pidä paikkaansa (nothing is real), jätän sen yleensä katsomatta. Poikkeuksia ovat Star Trekit, joita katson. Star Warsit menevät liikaa yli todellisuushorisontin joistakin sormusten herroista puhumattakaan. Nukahdan kesken elokuvan, jos jään katsomaan.

Minulla on oikeastaan kai vähän päinvastainen asenne ollut aiemmin, eli jos elokuva on realististista todellisuutta, alkaa kyllästyttää. Että eikö tämä elämä sinällään ole jo tarpeeksi tylsää ja harmaata, pitääkö sitä vielä elokuvanakin katsella. Vuosien varrella olen oppinut saamaan jotain irti myös realistisuudesta. Taikka oikeastaan se on kai kyllä mennyt jo inhorealismin puolelle se kama mikä sitten on napannut. Tv-sarjoissa mieleen tulee joku Deadwood tai tämä menossa oleva Babylon Berlin.

Ymmärrän kyllä kuitenkin että miksi Marvel-leffatkaan eivät kaikkia kiinnosta. Lopulta kun tarpeeksi monta leffaa niitäkin katsoo, tuntuu että kaikki on yhtä ja samaa huttua. Kävi niin tai näin niin kyllähän se yleensä sitten kumminkin hyvin päin käy, taikka jos nyt jotain raatoja tulee, niin harvemmin oikeasti merkittävistä ja rakastetuista hahmoista. Toisaalta leffa Logan on tässä poikkeus ja siksipä se sitten onkin niitä leffoja joiden perään olen meinannut pillahtaa itkuun. Omalla tavallaan se on oikeastaan "realistisin" supersankarileffa. Keski-ikäisenä tällainen kama sitten nappaakin, kun itsekin on jo vanhenemassa ja havaitsee että se juna meni jo jolloin oli voimainsa tunnossa (tai olisi ollut, jos olisi ollut kiinnostunut jostain ruumiinkulttuurista eli lähtenyt kokeilemaan rajojaan nuorempana).

Nuoruuden perään haikailua ja keski-iän väsähtäneisyyttä parhaimmillaan/pahimmillaan edustaakin sitten T2 Trainspotting.

Kaikkien elämä ei ole tylsää, eikä harmaata. Luulen, että tuollainen elämä Suomessa ei ole kovinkaan yleistä. Eikä ainakaan valittaminen omasta elämästään.

Elokuvien ansiot eivät riipu siitä, onko kyseessä fiktio vai realismi. Ansiot löytyvät lähinnä kuvallisen kerronnan laadusta, ohjaajan ja näyttelijöiden onnistumisesta, kuvauksesta, käsikirjoituksesta ja taiteellisista elementeistä.

Poissa Hayabusa

  • Konkari
  • Viestejä: 3155
Vs: Antoisaa elokuvailtaa eli merkille pantavia elokuvia
« Vastaus #848 : la 29.12.2018, 11:54:55 »
Onko kokemuksia? Vinkkejä? Mutta älkää liikaa spoilatko. Tiedän toki tarinan ja asetelman perusteet.

Muutama ylilyönti taistelukohtauksissa, supersankarimaisia temppuja, häiritsi kakkos- ja kolmososissa. Mutta kokonaisuutena hyvää viihdettä.

Kirjoista jäin kaipaamaan runoja. Ne ovat hyviä ja Panu Pekkasen suomennoksetkin ovat mainioita. Mutta elokuvat ovat elokuvia, joten kaiken mahduttaminen on hankalaa ja etenkin sellaiset elementit, jotka eivät vie pääjuonta eteenpäin jäävät helposti pois - ehkä jopa hyvä niin.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 16520
Vs: Antoisaa elokuvailtaa eli merkille pantavia elokuvia
« Vastaus #849 : la 29.12.2018, 13:55:24 »
Kun elokuvassa on oudon näköisiä menninkäisiä, eivätkä luonnonlait pidä paikkaansa, eikä mikään pidä paikkaansa (nothing is real), jätän sen yleensä katsomatta. Poikkeuksia ovat Star Trekit, joita katson. Star Warsit menevät liikaa yli todellisuushorisontin joistakin sormusten herroista puhumattakaan. Nukahdan kesken elokuvan, jos jään katsomaan.

Minulla on oikeastaan kai vähän päinvastainen asenne ollut aiemmin, eli jos elokuva on realististista todellisuutta, alkaa kyllästyttää.


Itse olen perinteisesti ollut realismin ystävä, koska olen niin kiinnostunut todellisuudesta. Toisaalta elokuvien lajityypin suhteen olen tullut kaikkiruokaisemmaksi, koska monet realistiseksi tarkoitetut elokuvat ovat mielestäni epäuskottavia. Välillä elokuvaa katsoessa tulee olo, että oikeat ihmiset eivät sanoisi noin tai reagoisi noin.

Ja toisaalta jotkut fantasiaelokuvat saattavat kertoa jotain hyvinkin osuvaa todellisuudesta. Sitten on joku Fifth element, jossa ei ole minkäänlaista tarttumapintaa todellisuuteen mutta joka on tavallaan hieno siellä omassa kreisissä maailmassaan.

Hassu yhteensattuma, katsoin juuri muutama päivä sitten tuon Fiftin. Pitkästä aikaa.  :D Halusin nähdä jotain kepeää vaihteeksi.

Poissa Hartsi

  • Konkari
  • Viestejä: 5776
Vs: Antoisaa elokuvailtaa eli merkille pantavia elokuvia
« Vastaus #850 : la 29.12.2018, 14:08:17 »
Kun elokuvassa on oudon näköisiä menninkäisiä, eivätkä luonnonlait pidä paikkaansa, eikä mikään pidä paikkaansa (nothing is real), jätän sen yleensä katsomatta. Poikkeuksia ovat Star Trekit, joita katson. Star Warsit menevät liikaa yli todellisuushorisontin joistakin sormusten herroista puhumattakaan. Nukahdan kesken elokuvan, jos jään katsomaan.

Minulla on oikeastaan kai vähän päinvastainen asenne ollut aiemmin, eli jos elokuva on realististista todellisuutta, alkaa kyllästyttää.


Itse olen perinteisesti ollut realismin ystävä, koska olen niin kiinnostunut todellisuudesta. Toisaalta elokuvien lajityypin suhteen olen tullut kaikkiruokaisemmaksi, koska monet realistiseksi tarkoitetut elokuvat ovat mielestäni epäuskottavia. Välillä elokuvaa katsoessa tulee olo, että oikeat ihmiset eivät sanoisi noin tai reagoisi noin.

Ja toisaalta jotkut fantasiaelokuvat saattavat kertoa jotain hyvinkin osuvaa todellisuudesta. Sitten on joku Fifth element, jossa ei ole minkäänlaista tarttumapintaa todellisuuteen mutta joka on tavallaan hieno siellä omassa kreisissä maailmassaan.

Meikäläinen katselee nykyään vain dokumentteja, tositapahtumia.

Nuorena lueskelin Tarzanin seikkailuja Edgar Rice Burroughs:n kirjoittamia fantasioita. Olin silloin 11-14 vuotias.
Koulusta, Porin poikalyseosta kun käppäilin kotiin, niin matkan varrella oli Porin Kaupunginkirjasto. Sinne tuli poikettua lueskelemaan ja lainailemaan seikkailuromaaneja.

Nykyään ovat tämmöiset tositarinat minusta jotenkin kiehtovampia. Ihmisten elämästä voi löytyä monenlaista ällistyttävää, yksilötasolla sekä suuremmassakin mittakaavassa.
Vaatimattomuus ei ole enää nyky-Suomessa hyve, kertoo Lännen Median Taloustutkimuksella teettämä arvokysely

Poissa Aelita

  • Konkari
  • Viestejä: 1303
Vs: Antoisaa elokuvailtaa eli merkille pantavia elokuvia
« Vastaus #851 : la 29.12.2018, 14:12:32 »


Itse olen perinteisesti ollut realismin ystävä, koska olen niin kiinnostunut todellisuudesta. Toisaalta elokuvien lajityypin suhteen olen tullut kaikkiruokaisemmaksi, koska monet realistiseksi tarkoitetut elokuvat ovat mielestäni epäuskottavia. Välillä elokuvaa katsoessa tulee olo, että oikeat ihmiset eivät sanoisi noin tai reagoisi noin.

Ja toisaalta jotkut fantasiaelokuvat saattavat kertoa jotain hyvinkin osuvaa todellisuudesta. Sitten on joku Fifth element, jossa ei ole minkäänlaista tarttumapintaa todellisuuteen mutta joka on tavallaan hieno siellä omassa kreisissä maailmassaan.

Hassu yhteensattuma, katsoin juuri muutama päivä sitten tuon Fiftin. Pitkästä aikaa.  :D Halusin nähdä jotain kepeää vaihteeksi.

Juu sellaiseen se sopii. :D Ei paljoa tarvi päätään vaivata tosielämän lainalaisuuksilla tai rajoitteilla.


Poissa kertsi

  • Konkari
  • Viestejä: 4270
Vs: Antoisaa elokuvailtaa eli merkille pantavia elokuvia
« Vastaus #852 : la 29.12.2018, 16:29:12 »
Elokuva Alan Turingista, Enigmasta, sekä ensimmäisestä tietokoneesta ja Natsi-Saksan armeijan salakielisen koodin murtamisesta (mikä säästi 14 miljoonaa ihmishenkeä ja lyhensi sotaa kahdella vuodella). Elokuva oli hyvin tehty ja kiinnostava: The Imitation Game

Turingista tuli tekoälytutkimuksen ja teoreettisen tietojenkäsittelytieteen isä.
« Viimeksi muokattu: la 29.12.2018, 16:38:37 kirjoittanut kertsi »

Poissa kertsi

  • Konkari
  • Viestejä: 4270
Vs: Antoisaa elokuvailtaa eli merkille pantavia elokuvia
« Vastaus #853 : la 29.12.2018, 16:53:09 »
Tämä varmaan kuuluisi tuonne tv-nurkkaan, mutta oli hieno dokkari, ja ihan kuin siinä olisi jotain käsikijoituksen tynkääkin ja draaman kaarta: Avara luonto: Jääkarhuperheen vuosi

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 16520
Vs: Antoisaa elokuvailtaa eli merkille pantavia elokuvia
« Vastaus #854 : la 29.12.2018, 19:03:19 »
Florence, jonka joku muu taisi taannoin mainita, herätti ajatuksia vaikka tarina sinänsä oli varsin simppeli.

Onko aina oltava totuuden torvi? Voiko olla mieluummin hienotunteinen, vaikka tietääkin että päin pusikkoa menee niin että ryskää? Tietty ulkopuolinen on voinut ajatella että siinä se rikas akka kiekuu kun on rahoillaan ostanut itselleen oikeuden rääkätä toisten kuuloelimiä... Mutta sitten taas toisaalta. Keisarin uudet vaatteet -satukin tulee mieleen, mutta Florencea haluaa kyllä kohdella suopeammin kuin jotain keisaria.

Laulajanahan olisin itse varmaankin juurikin tämän Florencen tasoa.  :P

Poissa Toope

  • Konkari
  • Viestejä: 16682
Vs: Antoisaa elokuvailtaa eli merkille pantavia elokuvia
« Vastaus #855 : la 29.12.2018, 23:37:09 »
Näin äitiyslomalla (ennen synnytystä) on ollut mukavasti aikaa katsoa elokuvia. Tänä viikonloppuna olisi tarkoitus puolison kanssa katsoa kaikki Taru sormusten herrasta -trilogian elokuvat enemmän tai vähemmän putkeen. Ehkä yksi yö kuitenkin välissä. Tämä siksi, että itselläni on nolo aukko sivistyksessä, enkä ole lukenut enkä katsonut niitä koskaan.

Vähän jännittää, miten pystyn ottamaan vastaan tämän länsimaisen kulttuurin järkälemäisen merkkiteoksen vastaan tässä iässä yhdellä istumalla... Mitä jos en jaksa katsoa niitä? Mitä jos en pidä niistä? Mitä jos en ymmärrä niitä... Voisin kuvitella, että joku herkkyyskausi on saatttanut mennä ohi...

Onko kokemuksia? Vinkkejä? Mutta älkää liikaa spoilatko. Tiedän toki tarinan ja asetelman perusteet.
Tolkienfanina (olen lukenut kaikki hänen kirjansa, Tarun, Hobitin, Silmarillionin plus ne lisäkirjat kaikki noin 11 kertaa), sanoisin, että lue ne ensin, sitten vasta katsot leffat, koska leffat (niin loistavia kuin ovatkin) ovat rajoitettuja. Leffat ovat hyviä, mutta niistä ymmärtää enemmän, jos on lukenut kirjat. Esim. mikä helvetti on Balrog, Silmarillion kertoo, mikä on!

Pääosin omasta mielestäni Peter Jackson onnistui aika loistavasti toteuttamaan Tolkienin kirjojen maailman leffoihinsa, vaikka toki Hobitti-trilogia olikin vähän muuta kuin Lord of the Rings. Itse en kärsinyt kirjojen ja leffojen ristiriitaisuuksista, ne olivat pakonsanelemia.

Oma mielipiteeni on että TSH-elokuvat on iisimpi katsoa niin että ei ole lukenut kirjoja etukäteen. Minua nimittäin ainakin alkoi jotenkin kaivella että kolmannessa elokuvassa en nähnyt yhtä tiettyä tapahtumasarjaa joka on kirjassa ja joka mielestäni olisi kuulunut mukaan.
Jotain rönsyjä leffaversiossa oli pakko katkoa, se on selvää. Muuten olisi tullut 25- tuntinen trilogia.
« Viimeksi muokattu: la 29.12.2018, 23:39:31 kirjoittanut Toope »
"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope
Toope Tahalle: "En minäkään vastustaisi islamia, jos se olisi, mitä esität. Pelkään sitä, koska kokemus islamista on niin erilainen, mitä esität."
goo

Poissa Aelita

  • Konkari
  • Viestejä: 1303
Vs: Antoisaa elokuvailtaa eli merkille pantavia elokuvia
« Vastaus #856 : su 30.12.2018, 08:17:05 »
Ensimmäinen leffa LOTR-trilogiasta vasta katsottu, ja täytyy sanoa, että löi ällikällä.

En ole yleensä fantasiagenren fani enkä ole lukenutkaan näitä tai muutenkaan fantasiakirjallisuutta, koen sen yleensä tylsänä. Mutta tämä... Tässä on jotain ylimaallista puhtautta ja jollakin tasolla kuitenkin hyvin uskottava maailma, että en voinut kuin vaikuttua syvästi. Se kosiskelee jotain länsimaisen ihmisen ajattomia tunteita ja käsityksiä viittaamatta kuitenkaan mihinkään kulttuuriseen ilmiöön suoraan. Tai no, alluusiot uskonnollisiin kertomuksiin ovat kieltämättä selkeitä.

Tänään vuorossa trilogian kaksi jälkimmäistä osaa.

Poissa Kopek

  • Konkari
  • Viestejä: 4308
Vs: Antoisaa elokuvailtaa eli merkille pantavia elokuvia
« Vastaus #857 : su 30.12.2018, 12:54:19 »
Näin äitiyslomalla (ennen synnytystä) on ollut mukavasti aikaa katsoa elokuvia.

Minähän päivänä se tapahtuu -tunnelmissa tyttären tilannetta seurailtu täällä päin. Kun toissa kesänä vanhempi tyttäreni sai vauvan, pääsimme katsomaan vauvaa poikkeuksellisesti jo noin tunnin ikäisenä. Emme pyrkineet emmekä tungeksineet, mutta satuimme olemaan kulmilla ja meidät pyydettiin sisälle vilkaisemaan, kun henkilökuntakin nallakaan ei ollut mitään sitä vastaan.

Olen kuullut, että tilanne on todennäköisesti "yleisestä syistä" johtuen muuttunut (ei nyt mennä niihin), joten sukulaiset näkevät vauvan ensimmäisen kerran ties milloin. No, ei sillä mitään kiirettä ole.

Onnellista odotusta kaikille, joilla se on ajankohtaista. (Toivotus tässä muodossa, ettei se olisi tunkeilevan henkilökohtainen.)

...

Ai niin, pakollinen viittaus otsikkoon eli elokuviin.

Aihetta voisi laajentaa siten, että käsiteltäisiin mieleen jääneitä paikkoja, joissa on katsonut elokuvia.

Olisin halunnut käydä elokuvissa New Yorkissa tai ylipäätään Yhdysvalloissa, mutta tämä kokemus puuttuu. Yleensäkin olen käynyt vain vähän elokuvissa ulkomailla. Vetäistään nyt tähän joitakin esimerkkejä.

Katsoin elokuvan Eastern Promises Berliinissä tammikuussa 2008. Sen ensi-ilta Saksassa näyttää olleen 27. joulukuuta 2007. Paikka oli jossakin Sony Centerin kulmilla. Kyseisessä teatterissa elokuvat esitettiin alkuperäiskielellä ilman dubbausta ja tekstiä. Katsoin myös jonkin Willie Smith örkkiseikkailun. Mitähän siihen aikaan on ollut... luultavasti "I Am Legend", jonka ensi-ilta Saksassa on ollut tammikuun 10. päivä.

Olisikohan paikka ollut tämä.

https://www.cinestar.de/kino-berlin-original-im-sony-center

Talvella 2002 katsoin Lontoossa elokuvan Vanilla Sky. Ensi ilta UK:ssa näyttää olleen 25. tammikuuta.

https://www.imdb.com/title/tt0765443/
https://www.imdb.com/title/tt0480249/
https://www.imdb.com/title/tt0259711/

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 16520
Vs: Antoisaa elokuvailtaa eli merkille pantavia elokuvia
« Vastaus #858 : su 30.12.2018, 13:25:32 »
Ihan ekan elokuvani, jonkun Pekka Puupää -leffan jota en muista, taisin katsoa pikkulapsena äitini kanssa paikkakuntamme jollain nuorisotalolla tai mikä liekään ollut. Seuraavan elokuvan katsoin varmaankin jo yläasteikäisenä isän kanssa ja muistaakseni kyseessä oli Uuno Turhapuron muisti palailee pätkittäin. Tai jos se ei ollut se, niin sitten se toinen Uuno-leffa jossa muistinmenetystä käsitellään, niitähän on muistaakseni kaksi. Sijainnista en ole varma, mutta olettaisin että elokuvia esitettiin palokuntatalolla.

Kun 18-vuotiaana oleilin vielä kotipaikkakunnalla, olin sellaisessa työväenopiston kerhossa jossa kävimme yläastetalossa katsomassa elokuvia. Ei niistä sen kummemmin sitten keskusteltu, kunhan katsottiin vaan. Muistelisin että näin elokuvat Keltainen nauha, Terve Maria ja Kaikki isäni hotellit. Ekahan on joku klassikkolänkkäri, tokassa on siirretty Neitsyt Marian touhut nykyaikaan ja kolmannen tiedämme olevan adaptaatio romaanista (jota en ole jaksanut lukea).

Seuraavan kerran pääsin eläviin kuviin ensimmäisessä seurustelusuhteessani 19-vuotiaana ja paikkakunta oli Helsinki. Teatterin nimeä en muista, mutta leffa oli Poltergeist III. Miehen idea. En ollut ykköstä enkä kakkosta tuolloin nähnyt. Siitä eteenpäin onkin sitten hämärää mitä kaikkea tuli ekan eksän kanssa nähtyä, mutta joitain nyt kumminkin vaikka hän vihasi ihmisten seassa olemista. Eräänkin kerran laitoin itseni oikein viimeisen päälle hänen ilokseen, mutta jätkä vaan väänteli turpaansa kiukkuisena kun meitä (minua) katseltiin. Tokan eksän kanssa piti tietysti katsoa kaikki Bond-leffat kun hän on kova fani...

Jaa juu, ekan eksän kanssa katsottiin teatterissa myös Daddy and the Muscle Academy. Sensuroimaton versio.  ;D
« Viimeksi muokattu: su 30.12.2018, 13:27:35 kirjoittanut Norma B »

Poissa Brutto

  • Konkari
  • Viestejä: 2923
Vs: Antoisaa elokuvailtaa eli merkille pantavia elokuvia
« Vastaus #859 : ma 31.12.2018, 08:26:28 »
Solo: A Star Wars Story on tullut Viaplayn ohjelmistoon. Arvatkaa, katsoinko sen juuri äsken? Sitähän minäkin. Ette arvanneet. Mutta kylläpä katsoin. Ai että oli hyvä. Viimeksi katsoin sen, kun se oli leffassa eli puoli vuotta sitten. Se oli nyt tokalla kerralla jopa parempi pätkä kuin miltä se silloin ensikatsomalta vaikutti. Han Solon ja Chewbaccan suihkukohtaus on yksi elokuvan parhaimmista.

Pakko tunnustaa, että minulta on jäänyt koko Tähtien Sota katsomatta. Tai saatoin katsoa videolta ensimmäistä osaa joskus 80-luvulla keskittyen samalla kuitenkin pussikaljan kittaamiseen. Hataria muistikuvia siitä.

Mutta nyt tekisi mieli katsoa. Eli ilmeisesti alunperin kyseessä oli kolmen elokuvan trilogia ja sitten on tehty erinäinen määrä lisäosia joissa tapahtumien kronologia ei välttämättä noudattele ilmestymisjärjestystä. Pitäisikö nuo kuitenkin katsoa ilmestymisjärjestyksessä ja näyttääkö niitä jokin muu suoratoistopalvelu kuin Viaplay?