Kirjoittaja Aihe: Antoisaa elokuvailtaa eli merkille pantavia elokuvia  (Luettu 11104 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Paikalla Toope

  • Konkari
  • Viestejä: 6371
Vs: Antoisaa elokuvailtaa eli merkille pantavia elokuvia
« Vastaus #380 : ma 09.01.2017, 00:52:29 »
Kummisetä III:ssa asetettiin alamaailma hienosti isoon yhteiskuvaan yhteiskunnan isojen valtarakennelmien kanssa.
Globaali liikemaailma ja valtauskontokunta näyttäytyivät kunniakulttuurista kunniallisuuskulttuuriin yltäneiltä laillisen yhteiskunnan suurvaltarakenteilta.
Oopperalavan ulkopuolella esitettiin isompaa oopperaa ja vanhaa tarinaa ihmiskohtaloista.

Kummisetä 3 on hyvin aliarvostettu leffa. Ei toki edeltäjiensä veroinen, hyvä silti. Aliarvostettiin, koska verrattiin edeltäjiinsä ja odotukset olivat ylimitoitettuja.
"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope
Toope Tahalle: "En minäkään vastustaisi islamia, jos se olisi, mitä esität. Pelkään sitä, koska kokemus islamista on niin erilainen, mitä esität."
goo

Poissa Laika

  • Konkari
  • Viestejä: 3092
Vs: Antoisaa elokuvailtaa eli merkille pantavia elokuvia
« Vastaus #381 : ma 09.01.2017, 10:52:35 »
Taannoin eräänä unettomana yönä minulle kirkastui, että Yle Areenalla oli Sofia Coppolan  Lost In Translation. En ollut nähnyt sitä julkaisunsa jälkeen; elokuvaan liittyy myös henkilökohtaisia muistoja. Muistin sen toki olevan erittäin hyvä, mutta sitä en muistanut, että se on aivan erinomaisen hieno. Leffa pelasti yöni, palautti samalla mukavia muistoja, ja annankin sille surutta 10/10. Tulee olemaan klassikko.

Lost in Translation on klassikko, mielestäni eräs parhaista elokuvista, joita on tehty koskaan. Soundtrack, näyttelijävalinnat, kuvaus, rytmi... kaikki. Kaipaan tuollaisia elokuvia, joissa ohjaajalla on ollut rohkeutta viipyä tunnelmassa ja värittää henkilöhahmoja ilman kiirettä rynnätä juonellisesti eteenpäin. Myös lopun avoin novellimaisuus puhuttelee minua. Katsojalle ei syötetä kurkusta alas oikeaa tulkintaa sille.
« Viimeksi muokattu: ma 09.01.2017, 10:55:35 kirjoittanut Laika »
Custom will reconcile people to any atrocity; and fashion will drive them to acquire any custom.

-George Bernard Shaw, Killing For Sport, Preface (1914)

Poissa Apache AH-64

  • Rynnäkkökopteri
  • Konkari
  • Viestejä: 4092
  • Ongelmanratkaisija
Vs: Antoisaa elokuvailtaa eli merkille pantavia elokuvia
« Vastaus #382 : ti 10.01.2017, 13:11:46 »
Lost in Translation on klassikko, mielestäni eräs parhaista elokuvista, joita on tehty koskaan. Soundtrack, näyttelijävalinnat, kuvaus, rytmi... kaikki. Kaipaan tuollaisia elokuvia, joissa ohjaajalla on ollut rohkeutta viipyä tunnelmassa ja värittää henkilöhahmoja ilman kiirettä rynnätä juonellisesti eteenpäin. Myös lopun avoin novellimaisuus puhuttelee minua. Katsojalle ei syötetä kurkusta alas oikeaa tulkintaa sille.
Totta. Tuubista muuten löytyy käännökset sille, mitä japanilainen ohjaaja puhuu (Hän kyllä neuvoo Bill Murrayn hahmoa yksityiskohtaisesti, mutta tulkki onkin todella suurpiirteinen). Bill Murraysta knoppitietona, että hänellä ei ole agenttia lainkaan vaan palvelunumero (Tyyliin 0700-B-I-L-L-M-U-R-R-A-Y), johon voi soittaa ja ehdottaa roolitarjouksia.

Tällä hetkellä odottelen paljon musikaalilta La La Land, pääosissa Ryan Gosling ja Emma Stone. Ohjaaja Damien Chazelle voitti sillä juuri kaikkien aikojen nuorimpana (31-v.) Golden Globen. On saanut loistavat kritiikit kaikkialla, todellinen hyvän mielen elokuva. Siitä kuulemma pitävät hurjasti semmoisetkin, joita musikaalit eivät muuten niin nappaa.

Jos sinulla on jotain naiskuvioita meneillään, niin kannattaa mennä katsomaan se yhdessä elokuviin.
"Ihmiset lentävät lentokoneilla, pilotit helikoptereilla" -Tuntematon

Poissa Apache AH-64

  • Rynnäkkökopteri
  • Konkari
  • Viestejä: 4092
  • Ongelmanratkaisija
Vs: Antoisaa elokuvailtaa eli merkille pantavia elokuvia
« Vastaus #383 : la 21.01.2017, 18:17:42 »
Katsoin Mel Gibsonin uusimman ohjauksen, Rautasahaharjanne (Traileri).

Aivan niin hyvä se ei ole kuin toivoin, mutta erittäin hyvä silti. Ehkä tiettyjen päähenkilöiden kiiltokuvamaisuus häiritsi aluksi, mutta toisaalta huvittavaa on, että omana alokasaikanani samassa saapumiserässä oli kaksi aseetonta palvelusta suorittavaa, joista toinen oli monin tavoin samanlainen, kuin tämän elokuvan päähenkilö: Poikamaisella tavalla komea, sympaattinen ja vilpitön nuorukainen, jota arvostin kovasti. Hänestä välittyi nopeasti vaikutelma, että tekee ihan varmasti parhaansa, vaikka aseettomana varusmiespalveluksen suorittikin (Uskonnollisen vakaumuksensa vuoksi, kuten elokuvassakin).

Tämän kirjoituksen jatko sisältää lieviä juonipaljastuksia, joskaan tapauksesta jo tietäville elokuva ei päätapahtumiltaan mitään merkittäviä juonikoukkuja tarjoa.

Mel Gibson osaa kertoa tositarinan, ei epäilystäkään. Päähenkilön elämän avainkokemukset kohti sotaa käydään ensin läpi, ja mukaan sisällytetään yhtymäkohtia lapsuuteen. Kaksi lasta (Veljekset) riemuitsemassa korkealla harjanteella; myöhemmin ollaankin vähän toisella harjanteella, ja sillä harjanteella lapsuuden riemu elämälle on todella kaukana.

Niin nuo avainkohdat  kuin palvelukseenastumisen ajan tapahtumat käydään rauhassa läpi. Kun taistelu sitten alkaa, se alkaa välittömästi ja perverssin, pornografisen säädyttömänä, kuten suoraan väijytykseen matkalla oleville nuorukaisille käy. Helvetti repeää ympärillä, mitään ei yritetäkään kaunistella, miehiä kaatuu ja repeytyy kappaleiksi silmittömään tahtiin. Ehkä onnistuneinta raivokkaan sotimisen kuvausta, mitä olen nähnyt sitten Pelastakaa sotamies Ryanin. Mel Gibson onnistuu tietyssä mielessä jopa paremmin, niin hyvin hän ryöpyttää katsojan verkkokalvoille, miten painajaismaista ja kaoottista sota voi olla. Taustamusiikkia ei sodan sumuun tarvita; vain hajut puuttuvat. Väkivallalla ei kuitenkaan mässäillä, vaan nimen omaan osoitetaan perinpohjaisesti, miten rivoa, rujoa ja alhaista se on, kun toiset tappaa toisiaan. Sen keskellä sankaruus loistaa häpeämättä henkilössä, joka ei suostu tarttumaan aseeseen, vaikka pakottamalla pakotettaisiin.

Elokuvan lopputeksteissä on mukana tallenteita tapahtuman todellisista henkilöistä, päähenkilö mukaan lukien. Täytynee katsoa vielä toiseen kertaan ennen kuin osaan päättää, annanko arvosanaksi 8,5/10, vaiko 9/10. Teknisesti ja tarinankerronnallisesti laatu on joka tapauksessa kiitettävä.
"Ihmiset lentävät lentokoneilla, pilotit helikoptereilla" -Tuntematon