Kirjoittaja Aihe: Ilmianna kielirikokset  (Luettu 15711 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Jori

  • Jäsen
  • Viestejä: 67
Vs: Ilmianna kielirikokset
« Vastaus #120 : su 04.03.2018, 23:46:10 »
...köyhät köyhenevät, rikkaat rikastuvat
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005591054.html

Huokaus, STT. ::)

Periaatteessa ihan loogisesti johdettu kuitenkin, ja Kielitoimiston sanakirjakin tunnistaa "köyhetä" muodon, tosin todeten ensimmäisenä "yleisemmin köyhtyä".

Olisiko tässä kyse siitä, että köyhtyä tuntuu jotenkin idiomaattisemmalta ja sitä myötä paremmalta kieleltä?

Jaa, miltähän ajalta tuo sanakirjakirjaus on ja mikä lienee sanan etymologia? Kuulostaa kovin vanhahtavalta tai murteelliselta kun en ole sitä koskaan aikaisemmin kohdannut. Chrome-haulla "köyhetä" (rajaten haut työkaluilla suomenkielisiin sivuihin ja suomalaisiin sivuihin) antaa tuloksia kolme sivua. Aika harvinainen tapaus siis, mutta tällekin muodolle voi povata huimaa yleistymistä, koska "kaikki muodot ovat oikein" -ajattelu jatkaa vahvistumistaan.

Ei ole kauhean vanha:

https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/köyhetä

Paikalla Anemone 2.0

  • Konkari
  • Viestejä: 3012
  • Väärinajattelija
Vs: Ilmianna kielirikokset
« Vastaus #121 : su 04.03.2018, 23:57:05 »
Tiedän, että sana on sanakirjassa, mutta sanan alkuperästä tai esiintymisestä ei kerrota mitään.

Sanakirjasta todetaan: Sanakirja pyrkii kuvaamaan sitä, mikä on kielessä yleistä, vakiintunutta ja tyypillistä. Sekin, mikä on harvinaista tai tilapäistä, kuuluu kieleen vaikka ei sanakirjaan.

Chrome/Google -haun pohjalta "köyhetä" ei ole kielessä yleinen. Vakiintunut? Tyypillinen?
Minä tässä vain, anteeksi.

Poissa Topi

  • Konkari
  • Viestejä: 813
Vs: Ilmianna kielirikokset
« Vastaus #122 : ma 05.03.2018, 00:04:03 »
Käsittääkseni Kielitoimiston sanakirja on kurantein saatavilla oleva suomen sanakirja. Ei mitään tietoa, miltä ajalta sen aineisto on. Olettaisin että se perustuu joihinkin tiettyihin teksti- ja puheaineistoihin.

Sanan etymologia taas on ehkä vähän helpompi, jos ajattelee, että adjektiivista köyhä on johdettu verbi melko tavallisella -eta/-etä-johtimella.


Ymmärrän että Kielitoimiston salliva linja välillä turhauttaa tai ärsyttää, mutta tässä pitäisi mielestäni tehdä ero desriptiivisen sanakirjan ja kielioppaan tai kirjoitusoppaan välillä, joista jälkimmäisissä voidaan sitten ohjeistaa tyylillisesti parempaan ilmaisuun.

Kun suomen kieli toimii niin, että sanoja varsin paljon tuotetaan erilaisilla johtimilla ja päätteillä, tuntuisi jotenkin oudolta rajoittaa niiden käyttöä jo ennalta preskriptiivisesti.

Minusta siis esimerkiksi "ihmiset tyhmenevät" ja "ihmiset tyhmentyvät" vaikuttaisivat molemmat hyväksyttäviltä, ja kuvittelisin ettei merkityseroa juuri ole. Otaksun että tämän tyyppistä redundanssia on suomessa valtavat määrät johtuen siitä, että selkeitä ja ymmärrettäviä johdoksia on niin helppo tehdä.

Mitä tulee tekemääsi Google-hakuun, se täsmää vain verbin infinitiiviin. Periaatteessa pitäisi kai hakea kaikkia sanamuotoja, ja jonkin verran enemmän osumia näyttäisi tulevan, jos hakee persoonamuodon vartalolla: https://goo.gl/dyPsi9  Tämäkään haku ei siis kata kaikkia mahdollisia muotoja.

Anteeksi tämä mieletön saivartelu. Tarkoitus ei ole besserwisseröidä. Olen samaa mieltä kanssassi siitä, että "köyhtyä" kuulostaa paremmalta, mutta en näköjään voi mitään sille, että tällainen herättää uteliaisuuteni.


Poissa Topi

  • Konkari
  • Viestejä: 813
Vs: Ilmianna kielirikokset
« Vastaus #123 : ma 05.03.2018, 00:07:34 »
Ja siis minusta periaatteen tasolla tuntuu järkevältä, että se, onko jokin tietty johdos sanakirjassa vai ei, ratkaistaan kylmästi sen perusteella, kuinka paljon sen esiintymiä aineistosta löytyy. 

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 4981
Vs: Ilmianna kielirikokset
« Vastaus #124 : ma 05.03.2018, 00:16:40 »

Peukutan Topin käsitystä että Kielitoimiston sanakirja on käytön perusteella ylläpidettävä virallinen totuus eli kielitoimiston suositus. Ei tämä ole mikään arvovaltakysymys vaan pyrkimys siihen, että kieli palvelee kommunikointia ja ihmisten toistensa ymmärtämistä. Seuraavat viran puolesta suomen kielen käyttöä.
Hän on täällä tänään

Paikalla Anemone 2.0

  • Konkari
  • Viestejä: 3012
  • Väärinajattelija
Vs: Ilmianna kielirikokset
« Vastaus #125 : ma 05.03.2018, 00:32:38 »
Ja siis minusta periaatteen tasolla tuntuu järkevältä, että se, onko jokin tietty johdos sanakirjassa vai ei, ratkaistaan kylmästi sen perusteella, kuinka paljon sen esiintymiä aineistosta löytyy.

Sanakirjat ovat vanhanaikaisia. Sanojen arvo on arvioitava objektiivisesti. Kaikkia sanoja ei pidä sallia köyhille. Esim. "tasa-arvo", "riisto", "alistaminen", eliittiä loukkaavat solvaukset yms. on saatava maksullisiksi. Turhia vähemmistösanoja ei pidä säilytellä kulttuurin varjoisissa nurkissa, vaan ne on poistettava kielestä wanhanaikaisina, kansan yhteistä moraalia rappeuttavina ja TEHOTTOMINA.
Minä tässä vain, anteeksi.

Poissa Topi

  • Konkari
  • Viestejä: 813
Vs: Ilmianna kielirikokset
« Vastaus #126 : ma 05.03.2018, 01:04:33 »
Nyt kun yritin selvittää, mihin aineistoihin Kielitoimiston sanakirja perustuu, rupesi itseänikin ärsyttämään. Mitään tietoa siitä, mitä korpusta tai kielipankkia siinä käytetään perustana ei ole missään selvästi esillä. Kielitoimiston sivuilla on pieni kevyt sanakirjan tekoa kuvaava teksti, ja siitä saa oikeasti sen kuvan, että tyypit selailevat toimistolla jotain lehtiä ja fiiliksen mukaan lisäilevät sanakirjaan mitä sattuu.

Lisäksi yritin hakea verbin köyhentyä muotoja oikeasta korpuksesta. Miljoonien sanojen joukosta löytyi tasan kahdeksan esiintymää, mikä nyt ei tue ajatusta, että kyse olisi ollenkaan tavallisesta johdoksesta. Sellaisen varauksen tähän kuitenkin jättäisin, että vapaasti haettavissa olevat korpukset ovat yleensä aika surkeita. Kaikki tekijänoikeuden alainen teksti on esimerkiksi lähtökohtaisesti rajattu pois, ja sitä ilman on minusta vaikea saada todellista kuvaa kielen nykytilasta.

Tässä on oikeastaan kaksi vaihtoehtoa. Joko Kielitoimistolla on käytössään jotain parempaa aineistoa, esim laajoja lehtien tietokantoja ja kirjallisuutta, ja siellä "köyhentyä" esiintyy sen verran yleisesti, että sen sanakirjaan mukaan ottaminen oli ihan perusteltu päätös. Tai sitten niillä ei oikeasti ole mitään järkevää metodologiaa tai kunnon aineistoja.



« Viimeksi muokattu: ma 05.03.2018, 01:14:16 kirjoittanut Topi »

Poissa Toope

  • Konkari
  • Viestejä: 16231
Vs: Ilmianna kielirikokset
« Vastaus #127 : ma 05.03.2018, 01:58:56 »
Ja siis minusta periaatteen tasolla tuntuu järkevältä, että se, onko jokin tietty johdos sanakirjassa vai ei, ratkaistaan kylmästi sen perusteella, kuinka paljon sen esiintymiä aineistosta löytyy.
Kielellisten ilmausten yleisyys toki ei tarkoita kielen kehitystä, vai mitä mieltä olet USA:n ghettoneekerien slangista, onko englannin kielen kehitystä?

Sitä minäkin.
"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope
Toope Tahalle: "En minäkään vastustaisi islamia, jos se olisi, mitä esität. Pelkään sitä, koska kokemus islamista on niin erilainen, mitä esität."
goo

Poissa Topi

  • Konkari
  • Viestejä: 813
Vs: Ilmianna kielirikokset
« Vastaus #128 : ma 05.03.2018, 02:30:06 »
Kielellisten ilmausten yleisyys toki ei tarkoita kielen kehitystä, vai mitä mieltä olet USA:n ghettoneekerien slangista, onko englannin kielen kehitystä?

Öööö  :D Ei vittu, Toope. Nyt ollaan taas aika leveleillä.

Itse näen tämän niin, että elinvoimainen luonnollinen kieli kuten suomi tai englanti on koko ajan täysin ilmaisuvoimainen. Se muuttuu koko ajan, ja suurin osa muutoksesta on niin hidasta, ettei sitä ehdi yhden ihmiselämän aikana kunnolla havainnoimaan. Kielen muutos edellyttää variaatiota. Jos kielessä ei ole vaihtelua, se ei voi myöskään muuttua. Se että mustat puhuvat jenkeissä omaa slangiaan on kielen variaatiota.

Se ei ole sen paremmin kielen rappiota kuin kehitystäkään. Jenkeissä etenkin mustat tytöt ovat hyvin innovatiivisia kielenkäyttäjiä, ja sieltä tulee paljon sellaista, mikä sitten myöhemmin suodattuu muidenkin kielenkäyttöön ja riittävän pitkän ajan kuluessa päätyy ehkä koko englanninkielisen maailman hyväksymäksi. Samalla tavalla niitä uusia tuulia tulee toki muualtakin, mutta on turha kuvitella, että joku kreikkalaisilta varastetut marmorilaatat suussa puhuva Oxfordin oppinut edustaa kielen "edistystä"  yhtään enempää kuin joku Bronxissa asuva teini edustaa sen rappiota.

Itse olin hyvin kiinnostunut mustien kielenkäytöstä silloin kuin olin USA:ssa. Ei se nyt mitenkään laadullisesti parempaakaan ole, mutta minua lähinnä ilahdutti ja sykähdytti se, mitä joku nopeasti puhuva New Yorkin musta mamma päästelee suustaan. Siinä siis lähinnä hienoa oli kielellinen luovuus.

Ihan samalla tavalla Suomessa voi sanoa, että teinit ja erityisesti teinitytöt ovat "innovatiivisimpia" kielen käyttäjiä. Se mitä sieltä sitten suodattuu yleiskieleen, on eri asia.

Mutta toi että neekerit puhuu ghetoissa slangia ja että niiden kieli muka kuvastaa jotain typeryyttä tai on lähtökohtaisesti huonompaa :D Ei vittu. Hävettää sun puolesta. Jos kielitaito riittää, hanki jostain Zora Neale Hurstonin romaani Their Eyes Were Watching God. Siinä suuri osa dialogista on mustaa puhekieltä, ja se vetää kirjallisilta ansioiltaan ihan täysin vertoja Jane Austenille tai mille hyvänsä romaanille, mitä englanniksi on kirjoitettu.

Totta kai voi olla niin, että et pidä siitä tavasta puhua, tai että sun kielitaito tai kielitaju ei riitä kuulemaan tai ymmärtämään sen kielen musiikkia. Mutta jos näin on, kyse on enemmän sun lahjoista, taipumuksista ja mieltymyksistä.
« Viimeksi muokattu: ma 05.03.2018, 04:33:36 kirjoittanut Topi »

Poissa Kopek

  • Konkari
  • Viestejä: 4102
Vs: Ilmianna kielirikokset
« Vastaus #129 : ma 05.03.2018, 04:23:03 »
Nyt kun yritin selvittää, mihin aineistoihin Kielitoimiston sanakirja perustuu, rupesi itseänikin ärsyttämään. Mitään tietoa siitä, mitä korpusta tai kielipankkia siinä käytetään perustana ei ole missään selvästi esillä. Kielitoimiston sivuilla on pieni kevyt sanakirjan tekoa kuvaava teksti, ja siitä saa oikeasti sen kuvan, että tyypit selailevat toimistolla jotain lehtiä ja fiiliksen mukaan lisäilevät sanakirjaan mitä sattuu.

Toimittajat ohjaavat kielen kehitystä. Kun lehdessä lukee jotakin, kansa seuraa perässä. Olen huomannut tämän, kun olen seurannut, miten nimet ja niiden taivuttaminen on muuttunut entisellä kotipaikkakunnallani. Itse kärsin aika pahasta "muutosvastarinnasta" koskien vähän asiaa kuin asiaa, joten kielikorvaani särähtää, jos jostakin tutusta paikasta aletaan käyttää uutta nimitystä. Se tuntuu kaikkein masentavimmalta, että eivät edes ikänsä paikalla tai sen vieressä asuneet ihmiset pane vastaan vaan taipuvat virran mukana ja alkavat myös käyttää uusia nimiä. Joku vanha jäärä saattaa korkeintaan jupista asiasta Faebookin paikkakuntaryhmässä, mutta hänelle tiuskastaan, että kaikesta sinäkin valitat, onko niillä nimillä nyt niin väliä. Kaikkihan muuttuu. Elä tätä päivää.

Mitä tulee edellä mainittuun mustien slangiin, niin kai asiat sillä tulevat ymmärretyksi siinä missä kirjakielellänikin, mutta ei tuollaisella kielellä ylippilaskirjoituksia läpäistäisi. Rasistilla on houkutus ajatella, että yksinkertaiset mustat ihmiset luovat yksinkertaista kieltä, mutta tämä olettamus kumoutuu tiedolla, että Afrikassa on erittäin rikkaita kieliä, joissa on tasoja, jotka puuttuvat euroopalaisista valtakielistä. Tiettyjen alueiden afrikkalaiset näyttävät muutenkin olevan "kieli-ihmisiä", mikä näkyy siinä, että he oppivat nopeasti esimerkiksi Suomen kielen. Pari vuotta sitten tänne tullut afrikkalainen voi puhua parempaa suomea kuin täällä yli 40 vuotta asunut Chilen pakolainen, jonka äidinkieli on espanja. Viimeksi mainittua kieltä puhuvat tuntuvat olevan erityisen huonoja oppimaan suomea ja kenties muitakin viraita kieliä. Afrikka on heimojen ja kylien ja klaanien ja paikallisten kielten tilkkutäkki, joten ehkä siellä nopea uuden kielen oppiminen on ollut etu, joten ominaisuus on rikastunut ihmisten perimässä. 

Se, miten paljon itse kukin oppii, on tietysti myös tahdosta ja asenteista kiinni. Suomalaisia on rohkaistu puhumaan vieraita kieliä asenteella "virheillä ei ole väliä, pääasia, että tulee ymmärretyksi". Periaate voi olla hyvä alkuvaiheessa, koska se rohkaisee harjoittelemaan. Mutta jossakin vaiheessa pitäisi antaa itsensä myös oppia lisää eikä loputtomiin hyväksyä sitä, että koska olen ulkomaalainen, kielivirheillä ei ole väliä, kunhan vain tulen ymmärretyksi. Tämä ajatus tuli mieleeni, kun kuuntelin kerran radiosta ohjelmaa, jossa vieraana oli suomessa pitkään asunut somalinainen. En muista, mikä hän oli ammatiltaan tai asemaltaan, ja miksi hän oli radiossa vieraana. Nainen puhui sujuvaa suomea, eli hänellä oli runsas sanavarasto, ja hän äänsi sanat niin kuin pitääkin. Nainen oli kuitenkin päättänyt, että sanojen taivutuksia hän ei vaivaudu opettelemaan, kun kuitenkin tulee ymmärretyksi. No, kyllähän nainen tuli ymmärretyksi, mutta jos kuuntelijan huomio keskittyy radikaalilla tavalla virheelliseen ja yleisestä normista poikkeavaan puhetapaan, itse asia saattaa livahtaa ohi korvien. Tuollaisen puheen kuunteleminen on pitkän päälle ärsyttävää, koska mieleen tulee ajatus, että kun puhuja noinkin pitkälle on päässyt oppimisessa, miksei hän jatka loppuun asti.

Poissa Topi

  • Konkari
  • Viestejä: 813
Vs: Ilmianna kielirikokset
« Vastaus #130 : ma 05.03.2018, 04:45:07 »
Luulen että Suomeen tulevien kielen oppimisessa ratkaisevaa on tähän ihmiseen itseensä liittyvät seikat. Jotkut tosiaan oppii kieliä helpommin ja nopeammin kuin toiset. Joku voi olla motivoituneempi tai ahkerampi. Mutta yllättävän iso merkitys on siinä mielessä tuurillakin, että millaisten ihmisten kanssa se päätyy täällä tekemisiin.

Olen huomannut, että jotkut osaa myös luontaisesti paremmin opettaa omaa kieltään muille kuin toiset. Esimerkiksi minä olen aika huono siinä. Yritän selittää liikaa, ja toisaalta epäröin kun pitää sanoa, miten joku sanotaan. Jotkut osaa paremmin ikään kuin "ottaa mukaan" siihen kieleen, jota ne puhuu. Jotenkin vaistonvaraisesti osaa tulla tarpeeksi vastaan ja vähän helpottaa kuitenkaan teeskentelemättä tai selittämättä liikaa.

Poissa Topi

  • Konkari
  • Viestejä: 813
Vs: Ilmianna kielirikokset
« Vastaus #131 : ti 06.03.2018, 00:33:15 »
Edelleen ohi ketjun aiheesta, ja pahoittelen tätä. Mutta tosiaan, Kielitoimiston sanakirja ei perustu korpukseen tai korpuksiin. Uskomatonta!

Se perustuu Kielitoimiston tyyppejen keräämiin sanalippuihin, samanlaisiin, joita kerättiin jo joskus 1800-luvulla.  Se hyvä puoli tuossa on, että työllä on selvästi pitkät perinteet, ja varmasti ne sanakirjan toimittajina osaa hyvin asiansa.

Jos se kuitenkin perustuisi korpusaineistoon, väittäisin että se olisi sanakirjana parempi ja käyttökelpoisempi. Veikkaan että joko niitä on heikosti tai ei riittäviä, tai sitten vain sanakirja pohautuu muihin sanakirjoihin, joita kaikkia on tehty tällä samalla lappusysteemillä. Kokonaisuutena kyseessä on helvetin kallis ja pitkä projekti, joten sitä on varmaan vaikea lähteä yhtäkkiä tekemään kokonaan uudella tavalla.
« Viimeksi muokattu: ti 06.03.2018, 00:46:53 kirjoittanut Topi »

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 4981
Vs: Ilmianna kielirikokset
« Vastaus #132 : pe 09.03.2018, 02:32:33 »

Tuntuu kummalta, jos kielenvalvojat eivät saa kirjapainoilta ja sanomalehdiltä niiden painamia tekstejä konekielisessä muodossa käsiteltäviksi. Voisi ajatella, että muutokset syntyvät ensin puhutussa kielessä ja vasta saatuaan jalansijaa tunkevat kirjoitettuun tekstiin. Puhutun kielen seuranta onkin ilmeisen vaikeasti edustavasti seurattavissa - en tiedä. Lipuilla ja lapuilla kerääjät pääsevät seulomaan aineistoa arvostuksillaan painottaen.
« Viimeksi muokattu: ti 05.06.2018, 23:31:19 kirjoittanut Jaska Jokunen »
Hän on täällä tänään

Paikalla Anemone 2.0

  • Konkari
  • Viestejä: 3012
  • Väärinajattelija
Vs: Ilmianna kielirikokset
« Vastaus #133 : ma 04.06.2018, 12:04:32 »
Kuuluisat toisiinsa kiinni kasvaneet kaksoset kuolivat 21-vuotiaina

Off topic, koska kyseessä on asiavirhe eikä kielivirhe, mutten nyt keksinyt tälle muutakaan paikkaa.

Toimittajalla on paha aukko biologian tiedoissaan, sillä siamilaiset kaksoset eivät ole kasvaneet toisiinsa kiinni, vaan he ovat aina olleet kiinni toisissaan, koska solunjakautuminen on jäänyt vajaaksi. (Sama virheellinen väite esiintyy myös tekstissä, joten virhe ei johdu siitä, että vain otsikon laatija olisi pannut "mutkat suoriksi".)

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005705777.html
« Viimeksi muokattu: ma 04.06.2018, 12:50:14 kirjoittanut Anemone 2.0 »
Minä tässä vain, anteeksi.

Paikalla Anemone 2.0

  • Konkari
  • Viestejä: 3012
  • Väärinajattelija
Vs: Ilmianna kielirikokset
« Vastaus #134 : la 29.09.2018, 23:34:28 »
Syksyllä myrskyää, idässä ja lännessä, sekä meillä pohjoisessakin. Mutta voi, miksi pitää koville myrskyille kaikkialla keksiä oma nimi? Hurrikaaneihin ja taifuuneihin on ehtinyt tottua, mutta medikaani kuulostaa ihan sysipaskalta sanalta. Minusta medikaani raivoaa silloin, kun lääkärit kiistelevät medioissa jostakin hoitomenetelmästä tai terveysväittämästä.

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005846657.html
Minä tässä vain, anteeksi.

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 4981
Vs: Ilmianna kielirikokset
« Vastaus #135 : ti 16.10.2018, 23:17:08 »

Ilmiannan Anemone 2.0:n medikaani-sanan (Mediterranean tropical-like cyclone) runtelusta.
Hän on täällä tänään

Paikalla Anemone 2.0

  • Konkari
  • Viestejä: 3012
  • Väärinajattelija
Vs: Ilmianna kielirikokset
« Vastaus #136 : su 04.11.2018, 02:01:20 »
Perhepäivähoitajan mukaan isä nappasi pojasta kiinni ja tukisti häntä. Pojalla oli tukistaessa vielä pipo päässä.

Tukistaminen on kyllä aika vaikeaa ellei mahdotonta, jos kohteella on pipo päässä.

...Oikeudessa perhepäivähoitaja kertoi, että isä oli tarttunut poikaansa kädellä kasvoista kiinni. Pojan kasvot olivat puristuneina isän peukalon ja muiden sormien välissä.

Ahaa, tässä ei olekaan tunnettu tukistaa-sanan merkitystä. Se ei ole sama kuin nipistää tai puristaa (kasvoista/poskesta). Yhä uudestaan saa todeta, ettei nuorempi sukupolvi oikein osaa suomea.

Meistä vanhemmista aika moni (liian moni) omaa ihan suoraa kokemusta tukasta nykimisestä eli tukistamisesta. Jo itse sanakin viittaa nimenomaan tukkaan.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005887971.html
Minä tässä vain, anteeksi.

Paikalla Anemone 2.0

  • Konkari
  • Viestejä: 3012
  • Väärinajattelija
Vs: Ilmianna kielirikokset
« Vastaus #137 : ke 14.11.2018, 21:58:43 »
Ei oikeastaan ole mikään ihme, että nuoremmat sukupolvet eivät ymmärrä, mitä "tukistaa" tarkoittaa, sillä he eivät taida tuntea kampaus-sanaakaan. Ei, heidän kampaajansa tekevät tukkaratkaisuja. Onkin rumaa puhua ongelmista, vaikka väärän kampaajan valitsemalla tukkaratkaisun sijasta tuloksena saattaa olla tukkaongelma. Siitä pitää kuitenkin sitten puhua tukkahaasteena. Koska samoin kuin on rumaa puhua ongelmista, niin ei myöskään pidä kertoa vaikeuksista.

Tässäpä tulikin monta vaik...haastavaa sanaa! Kokeillaanpa laajentaa muihin aihepiireihin kuin hiuksiin. Erektiohaaste? Alkoholihaaste? Alkoholiratkaisu?
Miltä kuulostaa?

Terveyshaaste? Terveysratkaisu...Hmmm, no siitä tulee kyllä jotenkin mieleen itsemurha. Joka on kyllä tekijälleen ratkaisu, mutta omaisille ongelm...selviytymishaaste.

Kampaajat nimeävät kolme tukkaratkaisua...

https://www.is.fi/mystyle/art-2000005898440.html
Minä tässä vain, anteeksi.

Poissa Topi

  • Konkari
  • Viestejä: 813
Vs: Ilmianna kielirikokset
« Vastaus #138 : to 15.11.2018, 14:29:06 »
Olen aika pitkään kiinnittänyt huomiota vierasperäisten sanojen ja varsinkin erisnimien ääntymiseen suomessa.

Vähän aikaa sitten Yle uutisoi Kalifornian maastopaloista, ja jutussa käytettiin toistuvasti nimeä Malibu. Mitä mieltä olette, onko tosiaan ihan luontevaa sanoa /Mälibuu/ ja /Mälibuussa/?

Oma kielikorvani on tässä virittynyt ehkä jotenkin valtavirrasta poikkeavasti. On kai se pakko hyväksyä, että Dublin lausutaan suomeksi /Dablin/. Itse sanoisin mieluummin niin kuin kirjoitetaan, mutta käytän kai nykyään molempia muotoja sekaisin.

Minusta tuntuu että alkaa olla "normaalimman" kuuloista sanoa että "Äpplen uusi aifoun julkaistaan Dablinissa", vaikka oma kielitajuni suosisi jotain tällaista: "Applen uusi aifoun julkaistaan Dublinissa". Mutta hassua että tässä on niin paljon mahdollisia variaatioita vokaalien kanssa, ja niin paljon eriäviä näkemyksiä siitä, minkä verran kuuluu mukauttaa ääntämystä lähdekieleen.