Kirjoittaja Aihe: Ilmianna kielirikokset  (Luettu 3683 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Anemone

  • Vieras
Ilmianna kielirikokset
« : ma 28.12.2015, 20:01:27 »
Kielitoimistohan hyväksyy nykyisin oikeakieliseksi melkein mitä vain kunhan sanonnalla/sanalla/sanamuodolla/jne. vain on riittävän paljon käyttäjä. Tässä ketjussa saa olla tiukempi.

Viimeisin minua närkästyttänyt kielirikos oli taivutusmuoto "lääkärejä". Olen jo alkanut turtua näkemään muotoja "omenoja" tai "numeroja", joiden muistelen jo mahdollisesti olevan kielitoimiston siunaamia, mutta itse en tule koskaan hyväksymään muuta kuin muodot omenoita, numeroita, lääkäreitä.

http://www.msn.com/fi-fi/uutiset/watch/koira-havaitsi-omistajansa-keuhkosy%c3%b6v%c3%a4n/vp-BBnMCtk

Muokkaus: lisätty linkki
« Viimeksi muokattu: ma 28.12.2015, 20:09:42 kirjoittanut Anemone »

Poissa Topi

  • Jäsen
  • Viestejä: 88
Vs: Ilmianna kielirikokset
« Vastaus #1 : ma 28.12.2015, 20:11:45 »
En tiedä minkä takia ne näyttävät j:llä kirjoitettuna hupaisilta. Mutta onhan niitä useita sellaisia sanoja, joissa yhden oikean taivutusmuodon asettaminen on ehkä liian jyrkkää.

Onko siinä joku merkitysero, jos kirjoitetaan "Palveluitamme käyttää jo X suomalaista" tai "Palvelujamme käyttää jo X suomalaista", vai onko toinen vain väärin?

Ja jos tässä lähdetään niin pitkälle, että "omenia" ja sitä vastaavat lyhyemmät muodot ovat aina väärin tai vähemmän oikein kuin pitemmät "omenoita"-malliset muodot, melkein tekee mieli kysyä ketjun aloittajalta: Löytyykö tälle joku mutua parempi perustelu?

Kielitoimiston deskriptiivinen linja on siinä mielessä ihan ymmärrettävä, että jos ollaan tilanteessa, että mitään oikeasti pitäviä perusteluja ei ole, vaan on vain yhden joukon mutu vastaan toisen joukon mutu, silloin on ehkä korrektimpaa pidättäytyä ottamasta kantaa kummankaan puolesta millään keksityillä perusteilla.

Anemone

  • Vieras
Vs: Ilmianna kielirikokset
« Vastaus #2 : ma 28.12.2015, 20:17:15 »
Ymmärrän toki kielitoimiston linjaukset, mutta tässä ketjussa SAA olla tiukempi. Hieman vanhemmassa yleiskielessä on oma viehätyksensä. Tämä on esteettinen valinta.

Poissa MrKAT

  • Konkari
  • Viestejä: 4854
Vs: Ilmianna kielirikokset
« Vastaus #3 : ti 29.12.2015, 01:44:31 »
Minun silmään sattuu tuosta vielä ilkeämmin pahempaa j-monikkoutta ja kyseessä on vielä lempibloggarini. Ilmaisee mm.:

- "Taulu on Sellon ampumatapauksen uhrejen ja omaisten muistolle."
- "Uskonnonopetus ja seurakuntatyöntekijöiden valtansa väärinkäytöt ovatkin tulleet minulle usein vastaan ateistejen taustakertomuksissa."
- "..olen tietenkin varautunut siihen että ilmapiiri muuttuu siihen suuntaan että pian täällä hakataan-lynkataan-poltellaan myös "suvakkejen" taloja."
- "..kuullun informaation tallentamisen, muokkaamiseen, käsittelyyn ja puhumiseen liittyvien prosessejen lähde"

En voi sietää edes virallisesti hyväksyttyä "pellejen" mutten ole keksinyt siihen nasevampaakaan..

JK. Kauhukseni havaitsen nyt googlaamalla että tuo vika ei olekaan vain yhdessä bloggarissa vaan se on jo yleistynyt, 941 kpl "ateistejen", 562 kpl "uhrejen" jne.

« Viimeksi muokattu: ti 29.12.2015, 01:49:48 kirjoittanut MrKAT »
"Suomen pakolaiskiintiötä pitäisi nostaa kolmellasadalla 1050:een!"  - Petteri Orpo (KOK)

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 3386
Vs: Ilmianna kielirikokset
« Vastaus #4 : ti 29.12.2015, 02:14:03 »
MrKATia häiritsee -ejen monikon genetiivissä. Ei varmaankaan -jen yleisesti? Palvelujen/palveluiden, pullojen (vrt. pullien), aitojen, ...
Vieraalle ja vaikeasti ymmärrettävälle kuuluu minunkin korvaani uhrejen. Uhre- ei ole monikkomuodon vartalo.

Poissa hibiscus

  • Konkari
  • Viestejä: 4862
Vs: Ilmianna kielirikokset
« Vastaus #5 : ti 29.12.2015, 05:05:31 »
Kielitoimistolla on ollut jo jonkin aikaa tapana hyväksyä yleiskieleen pesiytyneet ilmaisut, mitkä minun kielikorvaani kuulostavat riitasoinnuilta. Joskus tuntuu siltä, että kielitoimistossa askaroivien suu tulisi pestä saippualla. Kaikki kielet muuttuvat ja kehittyvät. Se pitää hyväksyä, mutta kielen raiskaaminen on surullista. Toivottavasti kielitoimisto ei tule hyväksymään ulkomaalaisen rinnalle vanhaa sanaa ulkolainen. Minulle tuosta sanasta tulee mieleen ulkona oleva ja tuota sanaa käyttävätkin tuntuvat olevan hieman pihalla. Kielirikollinen Sepe käyttää usein sanoja enemmin ja vähemmin. En tajua, mistä nuo muotopuolet ovat hänen kielenkäyttöönsä ilmaantuneet. Olen jonkin verran perehtynyt murteisiin, mutta en voi sille mitään, että jotkut suomen kieleen kuulumattomat omituiset sanat häiritsevät.
"Sosiaalipsykologia ja pedagogia tarkoittaa että tarhan tätiä totellaan."

Sepe

Poissa Hippi

  • Konkari
  • Viestejä: 1342
Vs: Ilmianna kielirikokset
« Vastaus #6 : ti 29.12.2015, 08:01:16 »
Aika yleinen virhe näyttäisi olevan 'mikä' ja 'joka' sanojen käyttö toistensa sijasta sivulauseen alussa. En tarkistanut, onko säännöt tältä osin jo muuttuneet ja käyttö vapaampaa, mutta itse olen oppinut säännön, että 'mikä' sanalla viitataan koko päälauseeseen ja 'joka' sanalla päälauseessa olevan lähimpään substantiiviin.

Minusta ainaakaan ei ole samantekevää kumpaa käytetään:

Musta kissa ylitti tien, mikä tietää huonoa onnea.
Musta kissa ylitti tien, joka tietää huonoa onnea.


Poissa Xantippa

  • Konkari
  • Viestejä: 4708
Vs: Ilmianna kielirikokset
« Vastaus #7 : ti 29.12.2015, 08:43:25 »
Kauhukseni kuulin huhua, liekö sitten tottakin, että kielitoimisto olisi myös hyväksynyt sen, että possessiivisuffiksia ei käytetä, eli että on nykyään ihan okei kertoa, että minun auto varastettiin eilen.

T; Xante

Poissa pimpelis pompelis

  • Konkari
  • Viestejä: 6635
  • Etevä ajattelija
Vs: Ilmianna kielirikokset
« Vastaus #8 : ti 29.12.2015, 10:26:58 »
Kielirikollinen Sepe käyttää usein sanoja enemmin ja vähemmin.

Pääsipäs hibiscus taas henkilökohtaisuuksiin.

enemmin ja vähemmin ovat toki virheitä, mutta lipsahtavat niihin muutkin.
http://images.slideplayer.biz/8/2534806/slides/slide_11.jpg
http://image.slidesharecdn.com/ktpvaoevalovirtafinal09122013-131218090630-phpapp01/95/allergiaohjelma-puolivliss-juna-on-raiteillaan-15-638.jpg?cb=1387357709

En tajua, mistä nuo muotopuolet ovat hänen kielenkäyttöönsä ilmaantuneet.


Se ei taida olla keskustelun aihe.
« Viimeksi muokattu: ti 29.12.2015, 10:31:24 kirjoittanut Sepe »
hibiskusi:  Onko kakka taas housussa?

Poissa Hippi

  • Konkari
  • Viestejä: 1342
Vs: Ilmianna kielirikokset
« Vastaus #9 : ti 29.12.2015, 11:00:22 »
Sanan virheellinen taivuttaminen, possessiivisuffiksin puuttuminen tai jopa verbin virheellinen teitittelymuoto ovat virheitä, jotka lähinnä kertovat kielenkäyttäjän taidosta käyttää kieltä, mutta yleensä eivät vie sanotusta ymmärrettävyyttä. Olen lakannut taistelemasta tuulimyllyjä vastaan ja nykyisin harmistun enimmäkseen vain tekstistä, josta joudun arvailemaan kirjoittajan tarkoitusta. Tämä juontanee juurensa työni edellyttämästä täsmällisyysvaatimuksesta.

Tämän päivän Hesarissa oli kaksi mielipidekirjoitusta viestinnästä ja kummassakin aiheena oli viestin ymmärrettävyys, ensimmäisessä yleisemmin viestin oikeasta perille menemisestä ja toisessa käytetyistä käsitteistä.

http://www.hs.fi/paivanlehti/29122015/a1451285742680
Hyvä viestijä osaa kiteyttää

Kansanedustaja Laura Huhtasaari (ps) harmitteli (HS Mielipide 27.12.), että hänen ihmisoikeustwiittinsä oli ymmärretty väärin. Jos viesti ei mene perille tai se ymmärretään väärin, kyseessä on ikävä kyllä aina viestijän ongelma.

Viestijä ei voi paeta vastuutaan viestiä ymmärrettävästi. Siksi hänen on viestittävä mahdollisimman selkeästi.

Ihmiset tulkitsevat viestejä niin henkilökohtaisesta kuin viiteryhmiensäkin näkökulmasta. Tässä on epämääräisiin viesteihin sisältyvä suuri riski. Ne ovat alttiita useille erilaisille tulkinnoille, jotka voivat olla täysin erilaisia kuin viestijä on viestillään alun alkaen halunnut kertoa.

Tästä on kyse, kun viestijät valittavat, että heidän sanomansa on ymmärretty väärin. Viesti on yleensä vain ollut niin epäselvä, että se on antanut mahdollisuuden useisiin hyvinkin erilaisiin ja viestijän näkökulmasta ”täysin vääriin” tulkintoihin.

Mitä abstraktimpi tai sekavampi viesti on, sitä moninaisempia ovat siitä tehdyt tulkinnat. Siksi eritoten toimintaa ohjaavien julkilausumien, kuten strategioiden tai poliittisten linjanvetojen, tulisi olla mahdollisimman konkreettisia. ……......


Jukka Hakala
viestintäyrittäjä
tietokirjailija, Helsinki


http://www.hs.fi/paivanlehti/29122015/a1451285835093
Sanoja tulee käyttää vastuullisesti

Kansanedustaja Laura Huhtasaari (ps) selitti mielipidesivulla (HS 27.12.) twiittiään, joka kuului näin: ”Ihmisoikeudet on perustettu suojelemaan siviilejä, ei terroristeja, sotarikollisia tai rikollisia.”

On vaarallista luoda epätietoa ihmisten ajatuksiin tällaisilla ymmärrystä vailla olevilla sanoilla. Ihmisoikeuksien julistus suojelee kaikkien ihmisten (myös kaikkien ”terroristien, sotarikollisten tai rikollisten”) vapautta, sananvapautta, perusoikeuksia ja turvallisuutta.

Ihmisoikeuksien julistuksen 11. artiklan kohdan 1 mukaan jokaisen rikollisesta teosta syytteessä olevan henkilön edellytetään olevan syytön siihen asti kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti todistettu.

Ihmisoikeudet kattavat koko ihmiskunnan – sosiaaliturva on kansallinen instituutio. Niiden limittäminen hävittää totuuden kärjen kummaltakin ja aiheuttaa lukijoille perusteetonta epätietoa ja lumetta.

Puheissa, kirjoituksissa ja mediassa on paljon sanoja ja epäkäsitteitä, muun muassa lyhennyksiä, joita ei ole selitetty eikä määritelty.


Tapio Periäinen
valtiotieteiden tohtori
Helsinki

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 3386
Vs: Ilmianna kielirikokset
« Vastaus #10 : ti 29.12.2015, 11:54:16 »
enemmin ja vähemmin ovat toki virheitä, mutta lipsahtavat niihin muutkin.
Enemmin ja vähemmin eivät ole enemmän ja vähemmän, ellei sitten jossain murteessa. Taitaa niillä kuitenkin eri merkitys yleiskielessä olla, jotain sellaista kuin enemmän kanssa. Harvemmin tarpeen kuitenkin kai.

Poissa Kopek

  • Konkari
  • Viestejä: 2080
Vs: Ilmianna kielirikokset
« Vastaus #11 : ti 29.12.2015, 12:00:57 »
Vaikka viesti olisi laadittu miten hyvin tahansa, jotkut tulkitsevat sen joka tapauksessa pahantahtoisesti ja vääristelevästi, jos se ei vastaa heidän näkemyksiään.

Poissa Topi

  • Jäsen
  • Viestejä: 88
Vs: Ilmianna kielirikokset
« Vastaus #12 : ti 29.12.2015, 15:30:22 »
Minusta on yhtälailla kiinnostavaa ja viihdyttävää kuulla ihmisten kieltä koskevista esteettisistä näkemyksistä kun taas toisaalta nähdä murretaustan ja erilaisen kielitajun vaikutusta kirjoittajien ulosannissa.

Meillä voi olla jokin abstrakti "yleiskieli", ja senkin piiriin mahtuu aika paljon kaikenlaista. Mutta sitten on vielä erikseen se, että jolleivät ihmiset saa ammentaa omista murteistaan ja käyttää omaa kielitajuaan, koko kieli ja sillä kirjoittaminen näivettyy täysin. Aleksis Kiven Seitsemän veljestä on täynnä sen omia murteenomaisia ilmauksia, mutta kieli on kuitenkin hemmetin hyvää ja verevää. Toki hyvin voi kirjoittaa täysin murreneutraalilla sanastolla ja kirjoitusasulla, ja sillä on oma arvonsa, että tällainen yhteiseksi koettu standardi on olemassa.

Olen kai melkoinen tosikko, kun näköjään helposti säikähdän sitä, millä kiivaudella ihmiset tuomitsevat milloin mitäkin pientä asiaa, joka useimmiten liittyy juuri tähän puhutun ja kirjoitetun kielen väliseen jännitteeseen. Toisaalta sekin on hauskaa, kun kuulee kuivakan jyrkkiä näkemyksiä siitä, miten pitäisi kirjoittaa ja mitä ei ainakaan voi hyväksyä nimenomaan kirjoitetussa tekstissä.

Saattaa olla, että tässä esiintyy ainakin kahta eri tyyppistä motivaatiota kielenhuoltoaktivismille. Ensimmäinen kumpuaisi lähinnä kirjakielen standardeihin liittyvistä tunnoista ja asenteista. Pyrkimys on kohti standardia, ja jos joku kirjoittaa eri tavalla kuin itse on tottunut pitämään oikeana, se herättää tiettyä levottomuutta tai närkästystä. Tämä voisi johtua siitäkin, että jossain määrin kirjakielen joutuu jokainen erikseen opettelemaan, tai ainakin joitain pieniä knoppeja hiomaan, jotka menisivät puhekielen perusteella kirjoittaessa väärin. Tätä taustaa vasten sen ymmärtää, että ärsyttää, jos joku menee ja kirjoittaa "ihan mitä sattuu".

Toinen huolenaihe kenties olisi sen tyyppinen kuin Hipin esimerkissä, jossa kyse on potentiaalisesta merkityserosta rakenteiden välillä, tai sitten sellaiset tapaukset, joissa jotain ilmausta käytetään hämärtävästi tai väärässä merkityksessä. Sääntö vissiinkin tosiaan kuuluu, että mikä viittaa lauseeseen. Voi olla, ettei ero ole koskaan ollut täysin selvä, mutta ilmeisesti joillekin tätä opetetaan niinkin hämärästi, että mikä viittaisi "asiaan" ja joka taas johonkin muuhun. Tulosta ei tarvitse arvailla.

Mitä tulee viestin perille menoon tai väärin ymmärtämiseen, on se kuitenkin aika hyvä lähtökohta, ettei kritiikistä ja arvostelusta ole koskaan hyvä syyttää pahansuopia väärinymmärtäjiä. Eripuraa voi syntyä eroista mielipiteissä tai käsityksissä, ja vaatii huomattavaa taitoa käsitellä tällaisia näkemyseroja sopuisasti. Jos lähtee siihen, että iskee niin sanotusti lihat tiskiin ja velvoittaa kritiikin tullen toisen osapuolen "paremmin ymmärtämään" tai muuten soimaa ihmisenä, siinä vaiheessa olisi parempi ehkä pysytellä kokonaan sivussa.

Ensimmäinen askel on yrittää ymmärtää toisen osapuolen lähtökohtia ja esittämää kritiikkiä. Jos ei saa toisen sanomasta mitään hyvää irti, silloin keskustelulle ei ole mitään edellytyksiä, ja näin ollen on turha sättiä toista tai voivotella saamaansa kohtelua. Jos taas haluaa motivoida toista ymmärtämään omaa asiaansa, yksi parhaista keinoista siihen on osoittaa, että on todella ymmärtänyt, mitä toinen on vuorostaan yrittänyt sanoa.

Siinä mielessä ymmärrän Kopekin näkemyksenkin, että jos tällaista motivaatiota ei ole, silloin ei ehkä auta sekään, että kaikki on mahdollisimman selkeästi ja hyvin ilmaistu.


Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 9131
Vs: Ilmianna kielirikokset
« Vastaus #13 : ti 29.12.2015, 16:09:32 »
Vaikka viesti olisi laadittu miten hyvin tahansa, jotkut tulkitsevat sen joka tapauksessa pahantahtoisesti ja vääristelevästi, jos se ei vastaa heidän näkemyksiään.

Jotkut tulkitsevat joka tapauksessa väärin. Ilman mitään lisäyksiä ja sivulauseita. Väärin ymmärtäminen on ikuista.

Poissa pimpelis pompelis

  • Konkari
  • Viestejä: 6635
  • Etevä ajattelija
Vs: Ilmianna kielirikokset
« Vastaus #14 : ti 29.12.2015, 16:28:18 »
Syntyjään vieraskielisillä, myös suomenruotsalaisilla, on vaikeuksia suomen objektin sijamuodon kanssa.
On eri asia ilmoittaa "maalasin taloa" kuin kertoa että "maalasin talon". Tätä eroa eivät tunnu osaavan kuin kantasuomalaiset.
hibiskusi:  Onko kakka taas housussa?

Poissa MrKAT

  • Konkari
  • Viestejä: 4854
Vs: Ilmianna kielirikokset
« Vastaus #15 : ti 29.12.2015, 23:20:42 »
MrKATia häiritsee -ejen monikon genetiivissä. Ei varmaankaan -jen yleisesti? Palvelujen/palveluiden, pullojen (vrt. pullien), aitojen, ...
Vieraalle ja vaikeasti ymmärrettävälle kuuluu minunkin korvaani uhrejen. Uhre- ei ole monikkomuodon vartalo.
Ei nuo vaan ne jossa perusmuoto eli taivutettava sana näköjään loppui i:hin. Kuten kieli-sana joka tällä bloggarilla muotoutuisi varmaankin muotoon: ..maailman eri kielejen murteet.. (yäk!)
"Suomen pakolaiskiintiötä pitäisi nostaa kolmellasadalla 1050:een!"  - Petteri Orpo (KOK)

Poissa Toope

  • Konkari
  • Viestejä: 9420
Vs: Ilmianna kielirikokset
« Vastaus #16 : to 31.12.2015, 01:04:26 »
Pellejen pallot, vai pellein pallot? Minusta kumpikaan ei kuulosta hyvältä. Onko edes suomenkielellä toimivampaa ilmaisua tuolle?
"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope
Toope Tahalle: "En minäkään vastustaisi islamia, jos se olisi, mitä esität. Pelkään sitä, koska kokemus islamista on niin erilainen, mitä esität."
goo

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 3386
Vs: Ilmianna kielirikokset
« Vastaus #17 : to 31.12.2015, 03:05:49 »

Täällä Kielikello on nukkejen ja nallejen asialla.
Pellejen käy kielitoimistolle.

Poissa hibiscus

  • Konkari
  • Viestejä: 4862
Vs: Ilmianna kielirikokset
« Vastaus #18 : to 31.12.2015, 03:21:47 »

Täällä Kielikello on nukkejen ja nallejen asialla.
Pellejen käy kielitoimistolle.

Kuinka sinä kielinero nuo sanat taivuttaisit?

Sepe väitti tuolla vähän aikaisemmin, että ainostaan kantasuomalaiset  tietävät, mikä ero on lauseilla maalasin taloa ja maalasin talon. Suomenruotsalaisetkin ovat kantasuomalaisia ja väitän, että suurin osa suomenruotsalaisista ymmärtää ja osaa käyttää noita lauseita oikein. Täällä on kaksi haudan partailla keikkuvaa änkyräateistia, joista on yllättäen tullut kielititeilijöitä. Tosin kummankin kieli on ruskea.
"Sosiaalipsykologia ja pedagogia tarkoittaa että tarhan tätiä totellaan."

Sepe

Poissa hibiscus

  • Konkari
  • Viestejä: 4862
Vs: Ilmianna kielirikokset
« Vastaus #19 : to 31.12.2015, 03:40:50 »
Tässä Jaskan viestissä kieli kukki upeasti:"
voiko keitoksen säilyvyyttä parantaa sillä, että tekee niin sakean tuotoksen
Tässäpä kotitutkijalle kokeen paikka. Keitto kahteen osaan, josta toinen paksummaksi.

Keitto tietenkin laitetaan jäähdyttyään jääkaappiin. Isommat pakasterasiat ovat omiaan. Tai pakasteeseen jos sitä on kovin pitkäksi ajaksi. Mutta tutkimusta varten voisi uhrata pienehköt määrät sakeampaa ja ohuempaa keittoa säilyvyyden tarkkailuun huoneenlämmössä"
[/i].
"Sosiaalipsykologia ja pedagogia tarkoittaa että tarhan tätiä totellaan."

Sepe