Kirjoittaja Aihe: Selkounet  (Luettu 6519 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Anemone 2.0

  • Konkari
  • Viestejä: 2025
  • Väärinajattelija
Vs: Selkounet
« Vastaus #100 : ma 12.02.2018, 21:18:16 »
Taloyhtiössämme tullaan tutkimaan ja puhdistamaan ilmastointia ym. tällä viikolla, minkä seurauksena joitain huoltohenkilöitä saattaa tulla huoneistoihinkin tunkeilemaan. Tämä tietoisuus tuotti yöllä useitakin unia, joissa kotiin oli pesiytynyt vieraita ihmisiä. Yksi unista kehittyi painajaiseksi, jonka onnistuin poikkeuksellisesti itse katkaisemaan.

Tulin kotiin ja huomasin, että sinne oli tullut vierailulle joku tuttu henkilö (en muista kuka), joka oli siivonnut asunnon ja pedannut itselleen ja meksikolaiselle matkakumppanilleen vierasvuoteen lattialle. Olohuoneen kalusteet oli järjestelty uudelleen ja sinne oli ilmestynyt suuri senkki-tyyppinen, "goottilainen" antiikkikaappi. Kaappi oli lähes seinän levyinen ja tummaa puuta. Siinä oli myös veistosmuotoilua, pari kummitusmaista hahmoa, joilla oli isohkot tuijottavat silmät (isot naulankannat tms.) ja ihollakin metallinuppikuviointia pienemmistä nupeista. Minulle oli pedattu vuode lattialle kaapin vieraan. Kävin siihen nukkumaan ja unessa uneksin, että yöllä jokin karvainen ihmiseläin (sillä oli turkki) tuli lähelleni ja aikoi tarttua minua kurkusta (näin vain kädet ja osan käsivarsista). Tässä kohtaa unessa kokemani uni alkoi tuntua uhkaavalta, mutta onnistuin tajuamaan, että tämä on nyt unta ja katkaisemaan unen.
Minä tässä vain, anteeksi.

Poissa Big Data Lenny

  • Konkari
  • Viestejä: 658
Vs: Selkounet
« Vastaus #101 : ti 13.02.2018, 03:45:54 »
Helppo selkounitekniikka, joka toimii usein: digitaalinen rannekello. Jos ei omista rannekelloa, voi sitten vaikka piirtää kynällä numeroita ranteeseen.

Ota rutiiniksi katsella kelloa pitkin päivää siten, että tarkastelet niitä numeroita huolellisesti. Jonkin ajan kuluttua tämä rutiini siirtyy myös uniin, jolloin huomaat, että numerot eivät enää pysy staattisina, vaan huojuvat tai lepattavat, tai ovat jotenkin muuten epäselvät. Unen erottaa valvetilasta numeroiden pysyvyydestä. En rohkene esittää mitään teoriaa sille miksi näin on, mutta käytännössä unimaailma on yleensä erittäin epästabiili, ja se paljastuu juuri yksityiskohtien häilyvyytenä.

Useimmat selkounitekniikat perustuvat tähän samaan ideaan. Eli tehdään tietoisia unitestejä. Kun sitten unessa havaitaan, että testi osoittaa unitilaan, tapahtuu herääminen. Toivottavasti herääminen unessa, eli selkouni.
« Viimeksi muokattu: ti 13.02.2018, 05:03:57 kirjoittanut Big Data Lenny »

Poissa Big Data Lenny

  • Konkari
  • Viestejä: 658
Vs: Selkounet
« Vastaus #102 : ti 13.02.2018, 05:08:05 »
Minulle oli pedattu vuode lattialle kaapin vieraan. Kävin siihen nukkumaan ja unessa uneksin, että yöllä jokin karvainen ihmiseläin (sillä oli turkki) tuli lähelleni ja aikoi tarttua minua kurkusta (näin vain kädet ja osan käsivarsista). Tässä kohtaa unessa kokemani uni alkoi tuntua uhkaavalta, mutta onnistuin tajuamaan, että tämä on nyt unta ja katkaisemaan unen.

Kuristavat karvaiset ihmiseläimet ovat aina hyvää settiä. Oliko tämä siis unta unessa?

Jos harjoittaa selkounia tarkoituksella, unessa nukkuminen on hyvin yleinen ja ärsyttävä ilmiö. Unet voivat siis olla mielivaltaisesti kerrostuneita.

Poissa Anemone 2.0

  • Konkari
  • Viestejä: 2025
  • Väärinajattelija
Vs: Selkounet
« Vastaus #103 : ti 13.02.2018, 05:22:14 »
Minulle oli pedattu vuode lattialle kaapin vieraan. Kävin siihen nukkumaan ja unessa uneksin, että yöllä jokin karvainen ihmiseläin (sillä oli turkki) tuli lähelleni ja aikoi tarttua minua kurkusta (näin vain kädet ja osan käsivarsista). Tässä kohtaa unessa kokemani uni alkoi tuntua uhkaavalta, mutta onnistuin tajuamaan, että tämä on nyt unta ja katkaisemaan unen.

Kuristavat karvaiset ihmiseläimet ovat aina hyvää settiä. Oliko tämä siis unta unessa?

Jos harjoittaa selkounia tarkoituksella, unessa nukkuminen on hyvin yleinen ja ärsyttävä ilmiö. Unet voivat siis olla mielivaltaisesti kerrostuneita.

Oli, nimenomaan unta unessa.
Minä tässä vain, anteeksi.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 8673
  • Lada-mies
Vs: Selkounet
« Vastaus #104 : ti 13.02.2018, 08:40:28 »
Jos harjoittaa selkounia tarkoituksella, unessa nukkuminen on hyvin yleinen ja ärsyttävä ilmiö. Unet voivat siis olla mielivaltaisesti kerrostuneita.

Hyvin sanottu. Näin se menee, ja on kokemusta.

Kerran nautin nukkumisesta metsässä, suomättäikköjen seassa, vaikka oikeasti olin kotosalla. Ei minusta ihan selkounta nämä, toisaalta, koska selkounissa tekee enemmän mistä tykkää. Toisaalta monet ajatusviritelmät ovat lähtöjä, ja tietoisuuden suuntaan. Nämä voivat olla tosi nohevia.

Jänskejä efektejä saa uneen ja yöelämään, kun laittaa sänkyn täyteen erilaista törkyä, muttei mitään vahingoittavaa.

Taitaa mennä niin, että selkounissa on erilaista pohjaa. Joihinkin pohjiin osaa tarttua, ja viedä niitä kohden tietoista. Kaikki selkounet eivät siis ole ihan niin selkeitä, kun ajattelun tietyt puolet ovat hyvin epäpäivätajunnallisia.
« Viimeksi muokattu: ti 13.02.2018, 08:44:15 kirjoittanut Juha »
Pitää pohjaa. Pohjemmalle et pääse.

Poissa Brutto

  • Konkari
  • Viestejä: 1925
Vs: Selkounet
« Vastaus #105 : ti 13.02.2018, 08:45:21 »
Yhtenä aamuna näin unta että sänkyni vieressä oli jättimäinen pikimusta kumiankka joka tuijotti minua. Sen pää ulottui kattoon asti ja sillä oli vihainen ilme. Kun heräsin, se viipyi vielä hetken siinä kunnes haihtui hiljalleen pois. Koko homma olisi mennyt krapulan piikkiin, ellei koirani olisi pelästyneenä tuijottanut samaa kumiankkaa.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 8673
  • Lada-mies
Vs: Selkounet
« Vastaus #106 : ti 13.02.2018, 08:52:37 »
Koko homma olisi mennyt krapulan piikkiin, ellei koirani olisi pelästyneenä tuijottanut samaa kumiankkaa.

Ja vielä, että oliko se koira liittynyt kumiankan seuralaiseksi, vai oliko sun kavereita?

Tai selventääkö tuo kysymys lopulta mitään?  ;D
Pitää pohjaa. Pohjemmalle et pääse.

Poissa Brutto

  • Konkari
  • Viestejä: 1925
Vs: Selkounet
« Vastaus #107 : ti 13.02.2018, 09:02:40 »
Koko homma olisi mennyt krapulan piikkiin, ellei koirani olisi pelästyneenä tuijottanut samaa kumiankkaa.

Ja vielä, että oliko se koira liittynyt kumiankan seuralaiseksi, vai oliko sun kavereita?

Tai selventääkö tuo kysymys lopulta mitään?  ;D

Koira on mun kaveri ja jäi olemaan vielä ankan haihduttuakin. Eikä koiralla ollut krapulaa. Mutta noutajan kuuluu noutaa ankkoja eikä pelätä niitä...vai olisiko se omissa unissaan noutanutkin sen jostakin manalan perukoilta? Ja sitten säikähtänyt että mitä sitä oikein tulikaan noudettua - nyt ei isäntä ilahdu...?
« Viimeksi muokattu: ti 13.02.2018, 09:07:34 kirjoittanut Brutto »

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 8673
  • Lada-mies
Vs: Selkounet
« Vastaus #108 : ti 13.02.2018, 09:09:17 »

Heh.

Jos menee outoilua itsellä, niin kai se koira asian tajuaa. Koirat ovat minusta mindfullness-mestareita, tai sitä jo luonnostaan, jos terveitä. Tietysti omalla tavallansa.

Joskus katsellut saksanpaimenkoiria, ja etenkin niistä huomaa tuon, tai saa vaikutelman, ainakin itse. Tuntuu, että niiltä jää mikään ja havaitsematta. Niin täysin selkeitä, että aivan kuin olisi vastassa johonkin konkreettiseen, vaikka saksanpaimenkoira on eläviin kuuluva. Tietty elimellisyys samalla muuhun.
Pitää pohjaa. Pohjemmalle et pääse.

Poissa Juuli

  • Seniori
  • Viestejä: 283
  • Hukkaskukka
Vs: Selkounet
« Vastaus #109 : ti 13.02.2018, 10:15:32 »
Selvittyäni neliraajahalvauksesta ja 7 kk letkuista  ilmeni uusi vaiva, unissakävely. Kroppa vissiin tykkäsi että nyt sitten kävellään, unissakin. Ensin ihmettelin kummitteleeko, kuka kantaa öisin tyynyjä ja muuta kamaa veskiin. Sitten heräsin kun hellan levy hehkui punaisena. Kerran heräsin rapussa naapurinoven takana. Nyt älysin jotta unissanihan minä kävelen. Jos oli vielä epäselvää kävelenkö niin yhtenä aamuna heräsin kammottavaan närästykseen.  Vahvistui tieto.
Olin yöllä syönyt puolen litran törpön survottuja, sokeroimattomia puolukoita. Tyhjä purkki oli veskissä.
Hellan sulakkeet irti, mikro käyttöön ja avaimet llalla piiloon toivossa ettei yöllä muista missä ne on. Enkä muista hakeneeni yöllä niitä. Kun en muistanut edes kävelyitäni. Tosin en tahtonut avaimia  aina aamullakaan löytää.
« Viimeksi muokattu: ti 13.02.2018, 13:09:05 kirjoittanut Juuli »
https://www.youtube.com/watch?v=7DUnyXUaUDE
muistojeni ruusut anneli sari

Poissa Anemone 2.0

  • Konkari
  • Viestejä: 2025
  • Väärinajattelija
Vs: Selkounet
« Vastaus #110 : ti 13.02.2018, 19:00:05 »
Minulle oli pedattu vuode lattialle kaapin vieraan. Kävin siihen nukkumaan ja unessa uneksin, että yöllä jokin karvainen ihmiseläin (sillä oli turkki) tuli lähelleni ja aikoi tarttua minua kurkusta (näin vain kädet ja osan käsivarsista). Tässä kohtaa unessa kokemani uni alkoi tuntua uhkaavalta, mutta onnistuin tajuamaan, että tämä on nyt unta ja katkaisemaan unen.

Kuristavat karvaiset ihmiseläimet ovat aina hyvää settiä.

Tämä olikin todella poikkeuksellinen hahmo unessani. En muista juuri koskaan nähneeni unessa "mörköjä" tai mitään fantasiahahmoja. En myöskään kummallisia ihmishahmoja, siis kyttyräselkiä, jalkapuolia, sokeita tai epämuodostuneita tms.

Jälkeenpäin minulle tuli karvaisesta ihmiseläimestä mieleen elokuva Fur, jonka olen nähnyt kaksi kertaa tv:stä. Ensimmäisellä kerralla osuin sen ääreen vahingossa kun elokuva oli juuri alkamassa ja jäin katsomaan. Elokuvan juoni perustuu löyhästi tunnetun valokuvaajan Diane Arbusin elämään. Hän kuvasi paljon "friikkejä", tavalla tai toisella rujoja ihmisiä. Elokuvassa "Diane" (Nicole Kidman) tutustuu erityisesti karvaiseen naapuriinsa (Robert Downey Jr) ja hänen kauttaan muihin friikkeihin. Downeyn hahmo on varsin viehättävä ja minua jäi kiehtomaan ajatus täyskarvaisesta ihmisestä, koska sellainen ei tavallaan ole alasti edes ollessaan ilman vaatteita. Kiehtova ajatus ja kuvauksiin Downeysta oli tietysti tehty aika "kaunis", mitä oikeassa elämässä hypertrikoosi-ihmiset eivät välttämättä ole. Pari kuukautta ensimmäisen katselukerran jälkeen elokuva esitettiin uudelleen ja pidin siitä vielä toisellakin kerralla. Se ei ole mikään kauhupätkä, vaikka hieman outoja tunnelmia siinä onkin, vaan pikemminkin haikea.

Kuvassa Downey roolihahmossaan (poikansa kanssa; poika ei esiinny elokuvassa).

« Viimeksi muokattu: to 15.02.2018, 10:18:39 kirjoittanut Anemone 2.0 »
Minä tässä vain, anteeksi.