Kirjoittaja Aihe: Jatkumon välähtämö  (Luettu 2847 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 7749
Jatkumon välähtämö
« : pe 13.11.2015, 09:18:36 »

Majoitusta

Joskus taisi olla jokin pienempi buumi toteutella kotimajoitusta. No, itse löysin idean vasta nyt kun jollakulla tarve käyttää asuntoani.

Jos luotettavia majoittujia, ja vähäiset olot passaa, eli mm jokin yösija, ja tosiaan selkeä tarve olla muussa kuin hotellissa yötä, niin tällaisen tukemiseen voisi kyllä lähteä.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 7749
Vs: Jatkumon välähtämö
« Vastaus #1 : su 29.11.2015, 21:57:24 »

Kuumeisten kohtauspaikka

Jos kuumeisena ja sairaana on kiva olla ihmisten parissa,
eli vietellä aikaa myös muualla kuin kotosalla,
niin ehkä kuumeisten ja flunssaisten tulisi saada muodostua keskenään,
jolloin vältettäisiin se, että terveet sairastuvat.

Olisko ehkä hiukan hieno idea?

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 3718
Vs: Jatkumon välähtämö
« Vastaus #2 : su 29.11.2015, 22:14:15 »

Paree olla ehdoin tahdoin levittelemättä tautejaan toisille joitten heidänkin kunto valmiiksi alentunut.

Mutta on tää netti, jossa kuumepöpöt vähempi kulkee.

Sitten kun on riittävästi toipunut, ulkona liikkuminen kunto huomioiden irrottaa kyllä mukavasti limoja rööreistä.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 7749
Vs: Jatkumon välähtämö
« Vastaus #3 : pe 11.12.2015, 07:08:40 »

Huk8 z 5ksi päiväksi  ((Hukkasi unensa viideksi päiväksi))

1n ?sen x ratkesi ((Ensimmäisen kysymyksen arvoitus ratkesi))

⥗ ~4neksen napa10 toteutui ((Viimeisen kausineljänneksen napakymppi toteutui))

(% / $) ➔ ^  ((Prosenttiosuus dollareista vaihtuu kasvuun))

⚡ heti U-käännös ╭  ((Tee heti u-käännös oikean kautta))

⨍ ㄱ* 0..1 ➔ ⬈  ((Funktion kulmakerroin välillä 0..1, vaihtuu nousevaksi))

♥ ♀ & ♫  ((Rakastaa naisia ja musiikkia))

.. Ⲩ ..  – ⤳ !  ((Ennenpitkää tulee risteys, jonka jälkeen tie mutkittelee rajusti))

⨌ => ∑ 3*  ((Integraation jälkeen lopputulos kolminkertaistui))

⚡ ⨁ ထ?? & ♱  ((Otti tähtäimeen ikuisuuskysymykset ja kuoleman))

– =>? 㪈 Җ )⟰⟰( ((Tielle voi ilmaantua erilaisia otuksia asutuksen ulkopuolella))

○ ⶂ ⟲ ⌛  ((Selvää, että rasituksesta palautuminen ottaa aikansa))
« Viimeksi muokattu: pe 11.12.2015, 07:11:10 kirjoittanut Juha »

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 3718
Vs: Jatkumon välähtämö
« Vastaus #4 : la 12.12.2015, 13:34:33 »

– =>? 㪈 Җ )⟰⟰(


Kaatuiko jäätelötuutti? Kiinalaiset ja venäläiset sadatukset kohosivat ilmoille.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 7749
Vs: Jatkumon välähtämö
« Vastaus #5 : ti 12.01.2016, 11:25:08 »

Olemisten valinnat

Jos jokin asia on yhteisöissä tai ulkomaailman kohtaamisissa sillä tavoin vinksallaan, että tietää aika selkeästi jotain parempaa, ja tykkäisi nauttia siitä paremmasta, eikä tällaista pysty pitämään itsellä yllä, koska siitä aiheutuisi liikaa hierrettä ongelmoimista, joka ei johtaisi todennäköisesti parempaan, eikä itsellä olisi tosiaan laajempaa muutosvoimaa eikä muutoskykyä, tulee olemiset valita toisin.

Muutoskykyä tai tai muutosvoimaa voi kyllä hakea, mutta tuskin maailmaa kannattaa valloittaa vaikeammasta päästä, jos ajattelee sitä, mitä itse tarvitsee. Valloitettava maailma voi lopultakin olla melko pieni laajuudeltaan. Ainkin tästä on paljon etua yhteisöllisesti ajatellen.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 7749
Vs: Jatkumon välähtämö
« Vastaus #6 : ke 27.01.2016, 21:58:09 »

Hukelo, Tukelo ja Hutulo

En tiedä onko sanaa olemassa. Tuli mieleen lenkillä lupsutellessa.

Tarkoittaa sellaista henkilöä, joka ei pysy kovin kiinteästi tasapainopisteen läheisyydessä, vaan "läikkyy" tasapainopisteen molemmin puolin. Ensin mennään tasapainosta selkeästi kohti kuusikkoa, ja sen jälkeen kiireellä korjataan jotain, jolloin surffaaminen alkaa kohden tasapainoa, mutta niin, että se vain vilahtaa, ja ollaan toisella puolella koivikossa.

Tavallisesti kaikki dynaamiset ilmiöt ovat tehokkaimmillaan sellaisia, että huojunta otetaan haltuun mahdollisimman tehokkaasti, ja se tarkoittaa takaisin suuntaavaa korjaavaa liikettä heti kun tasapaipainosta poiketaan johonkin suuntaan. Korjaavan voiman suuruus on jotakuinkin suoraan verrannollinen painopistepoikkamaan, vaikka verrannollisuus ei olisi täysin lineaarista.

Hukelo herää myös tasapainosta poikkeamisiin, mutta vain tietyn kynnyksen ylittyessä, jolloin tasapainohaku käynnistyy täysillä, eikä pysähdy, vaan kääntyy vastakkaiseksi mikäli kynnysarvo toisella suunnalla täyttyyy. Tai sitten tasapainon haussa on jokin kynnys, joka tekee uudelleenhaulle aikakatkaisun, jonka jälkeen uusi heräte voi syntyä kummalta puolelta tasapainopistettä tahansa, riippuen siitä, mihin herätteen laukaisema uudelleenhaku on johtanut.

Käytännössä hukeloa kuvaa tosiaan kaatuva tai vyöryvä systeemi, ja tuon ajautuvan systeemin kiinniotto ja palautus. Hukelolle vastakkainen tasapainomenetelmä joutuu myös koetukselle tasapainon suhteen, mutta tasapainon ylläpito on aktiivisempaa ja herkempää ja tasapainotilanteeseen on selkeämpi ote kaiken aikaa. Voisi verrata kuminauhasysteemiin. Huojunta tapahtuu tuetusti, tosin tuki ei ole jäykkä, vaan antaa periksi riippuen siitä, miten paljon on tasapainotilanteesta poikettu.

Erilaiset tasapainovalmiit systeemit, joissa on jatkuvavoimainen palautusjärjestelmä, voivat olla vaihtelevassa määrin trimmejä tai lörppöjä. Hukelo ei oikeasti ole tuntumassa, vaan heräte työntää kohden sitä suuntaa, joka on tasapainoon päin. Hukelo on siten kuin keilapallo radalla, joka ottaa vastakkaista suuntaa yhteen sivuohjaimeen törmättyä. Jos pysytään keilailussa, niin keilaaja ei toivottavasti ole hukelo, vaan sen vastakohta, joka kyllä huojuu oikeaansaattamisessa oikean suunnan molemmin puolin, mutta pystyy erilaisten liikkuvien osien avulla palauttamaan huojuntaa tehokkaasti kohden oikeaa suuntaa.

Olisi kiva keksiä hukelon toiselle ääripäälle yhtä napakka nimi. En keksi. Hukeloa tuupitaan. Ei-hukeloa tuetaan jatkuvasti. Eli olisiko hukelon vastakohta sitten tukelo? No on, jos ei muuta parempaa keksitä.

Käytännössä on tuupittamista ja tukemista ja niiden kohteita, eli hukeloita ja tukeloita. Nuo voi lisäksi yhdistyä. Eli jos tukelo-tilanne menee överiksi, jolloin palauttavaa jännitettä ei synny kohden tasapainopistettä, voi tilanteesta tulla hukelo-tyyppinen. Tilanteeseen nähden kyvytön tukeluus johtaa hukeluuteen. Toisaalta kun hukeluus on tehnyt jotain tehtäväänsä, voi tukeluus ottaa taas ohjat käsiin, mikäli palautusrakenteet eivät ole repeytyneet tai hajonneet.

Edellä mainittu hukelon ja tukelon yhdistelmä voisi olla: hukelo + tukelo = hutulo. Hutulo on sisäisesti ja ulkoisesti tasapainovalmis systeemi.

Noista poiketen on myös niitä hukeloita, joissa korjaussäätöä tapahtuu suhteessa siihen, mitä tasapainotilanteen liepeillepääsyssä tarkemmin tarvitaan. Korjaava voima voi olla rakentunut sillä tavoin sopivasti tuuppia antamaan, ettei mennä tosiaan liikaa toiseen ääripäähän.

Täydellinen hukeloa voisi kuvata hyvin täydellinen impulsikko, joka pamahtaa kun jollain suunnalla meno kypsyttää liikaa, ja seurauksena on räjähdys, joka vie rajusti kohden jotain muuta. Impulsikko on näin räjähtävä hukelo. Maltillinen hukelo puolestaan voisi olla epäilevä ja tarkkailevampi tapaus, joka tekee korjausliikkeitä jo pienistä viitteistä tasapainotilanteessa. Jotkut taas menevät pohjan kautta, ja näillä on malttia mennä todella syvälle, jolloin päästään itse asiaan, eikä ennen pohjakosketuksia asioista jakseta välittää. Vastakohta siis heikkojen signaalien kuuntelijoille.

Räjähtävää hukeloa pahempi on tietysti kiityvä hukelo, joka saa vettä myllyyn sitä enemmän, mitä parempaa otetta saa suhteessa tasapainoon pääsyyn, ja kiihdytys jatkuu mahdollisuuksien mukaan yhä kovenevana, vaikka tasapainopiste olisi ohitettu heittämällä, ja toisentyyppinen pusikko olisi kohtalona.

Ihmisinä olemme kai useimmiten eri lailla viritettyjä hutuloita, mitä tulee moniin toimiimme, joskin ihmisen joissain puolissa ja tomissa esiintynee joko hukeloa tai tukeloa.

Poissa J

  • Matkaaja
  • Seniori
  • Viestejä: 388
  • -Rajaton kulkija-
    • ScoMy WebSite
Vs: Jatkumon välähtämö
« Vastaus #7 : ke 27.01.2016, 23:36:35 »
Voisiko tuosta kaikesta seikkaperäisestä analysoinnista vetää sellaisen johtopäätöksen, että sen ymmärtäisi tavallinenkin ideoitsija. Eli vapaasti suomennettuna, tuota edellä mainittua sanailoittelun sisältöä voisi tulkita jotenkin näin; kun oikein hutiloi, niin on umpiossa, jonka johdosta on sitten täysi tumpelo.

- Tuossa ei sitten ollut mitään henkilökohtaista, vaan tuo allegorinen vertaukseni oli pelkästään hyväntahtoinen, leikkimielinen, mutta ennen muuta yleisluontoinen selvitys vaikeasti avautuvalle idealle, jota täytyy ehkä hieman tarkemmin pureskella, että sen salat tulisivat paremmin julki?!
-Vaeltajan mieli harhailee-

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 7749
Vs: Jatkumon välähtämö
« Vastaus #8 : ke 27.01.2016, 23:42:37 »

Edelliseen viestiini liittyvä ...


Tiivistelmä  (hukelo, tukelo)


KT, Korjauksen toimittaja
– systeemin sisäinen (KT-S)
– systeemista katsoen ulkopuolelta tuleva (KT-U)

KK,  Korjauskynnys
– hiljaiset singnaalit  (KK-H)
– vaikeasti heräävä, vaikeasti syttyvä, vahva heräte (KK-V)
– kynnysarvoherätteinen, härääminen tietyn tason jälkeen (KK-T)

PVS,  Palautusvoimansäätö
–  tasavahvuinen, vakio (PVS-V)
–  räjähtäväalkuinen  (PVS-R)
– positioriippuvainen, laimeneva  (PVS-L)
– positioriippuvainen, kiihdyttävä (pökköä pesään, bensaa liekkeihin) (PVS-K)

PVSK, Palautusvoimansäätökynnys
– jatkuva  (PVSK-J)
– ei-jatkuva, portaittainen  (PVSK-P)



KT-S__KK-H__PVS-V__PVSK-J  ((herkästi täysöverit ottava palautuja))
KT-S__KK-H__PVS-V__PVSK-P  ((herkästi täysöverit ottava palautuja))
KT-S__KK-H__PVS-R__PVSK-J  ((herkkä räjähdysvalmis impulsikko))
KT-S__KK-H__PVS-R__PVSK-P  ((herkä räjähdysvalmis impulsikko))
KT-S__KK-H__PVS-L__PVSK-J  ((herkästi havahtuva hienosti palautuva))
KT-S__KK-H__PVS-L__PVSK-P  ((herkästi havahtuva palautumisen kanssa töksähtävä))
KT-S__KK-H__PVS-K__PVSK-J  ((herkästi havahtuva ahne överiksimenevä))
KT-S__KK-H__PVS-K__PVSK-P  ((herkästi havahtuva överiksimenevä))

KT-S__KK-V__PVS-V__PVSK-J  ((vaikeasti aloittava täysöverit ottava palautuja))
KT-S__KK-V__PVS-V__PVSK-P  ((vaikeasti aloittava täysöverit ottava palautuja))
KT-S__KK-V__PVS-R__PVSK-J  ((vaikeasti syttyvä impulsikko))
KT-S__KK-V__PVS-R__PVSK-P  ((vaikeasti syttyvä impulsikko))
KT-S__KK-V__PVS-L__PVSK-J  ((vaikeasti havahtuva ja hienosti palautuva))
KT-S__KK-V__PVS-L__PVSK-P  ((vaikeasti havahtuva palautumisen kanssa töksähtävä))
KT-S__KK-V__PVS-K__PVSK-J  ((vaikeasti havahtuva ahne överiksimenevä))
KT-S__KK-V__PVS-K__PVSK-P  ((vaikeasti havahtuva överiksimenevä))

KT-S__KK-T__PVS-V__PVSK-J  ((hälytysherätteinen täysöverit ottava korjailija))
KT-S__KK-T__PVS-V__PVSK-P  ((hälytysherättienen täysöverit ottava korjailija))
KT-S__KK-T__PVS-R__PVSK-J  ((hälytysherätteinen räjähdysvalmis impulsikko))
KT-S__KK-T__PVS-R__PVSK-P  ((hälytysherätteinen räjähdysvalmis impulsikko))
KT-S__KK-T__PVS-L__PVSK-J  ((hälytysherätteinen hienosti palautuva))
KT-S__KK-T__PVS-L__PVSK-P  ((hälytysherätteinen palautumisensa kanssa töksähtävä))
KT-S__KK-T__PVS-K__PVSK-J  ((hälytysherätteinen ahne överiksimenevä))
KT-S__KK-T__PVS-K__PVSK-P  ((hälytysherätteinen överiksimenevä))


KT-U__KK-H__PVS-V__PVSK-J  ((herkästi täysöverit ottava sopeuttaja))
KT-U__KK-H__PVS-V__PVSK-P  ((herkästi täysöverit ottava sopeuttaja))
KT-U__KK-H__PVS-R__PVSK-J  ((herkkä räjähdysvalmis tuuppari))
KT-U__KK-H__PVS-R__PVSK-P  ((herkä räjähdysvalmis tuuppari))
KT-U__KK-H__PVS-L__PVSK-J  ((herkästi havahtuva ja hienosti paikoille ohjaava))
KT-U__KK-H__PVS-L__PVSK-P  ((herkästi havahtuva töksäyttelevä palauttaja))
KT-U__KK-H__PVS-K__PVSK-J  ((herkästi havahtuva ahne överiksisaattava))
KT-U__KK-H__PVS-K__PVSK-P  ((herkästi havahtuva överiksisaattava))

KT-U__KK-V__PVS-V__PVSK-J  ((vaikeasti aloittava täysöverit ottava sopeuttaja))
KT-U__KK-V__PVS-V__PVSK-P  ((vaikeasti aloittava täysöverit ottava sopeuttaja))
KT-U__KK-V__PVS-R__PVSK-J  ((vaikeasti syttyvä räjähdysvalmis tuuppari))
KT-U__KK-V__PVS-R__PVSK-P  ((vaikeasti syttyvä räjähdysvalmis tuuppari))
KT-U__KK-V__PVS-L__PVSK-J  ((vaikeasti havahtuva ja hienosti paikoille ohjaava))
KT-U__KK-V__PVS-L__PVSK-P  ((vaikeasti havahtuva töksäyttelevä palauttaja))
KT-U__KK-V__PVS-K__PVSK-J  ((vaikeasti havahtuva  ahne överiksisaattaja))
KT-U__KK-V__PVS-K__PVSK-P  ((vaikeasti havahtuva överisaattaja))

KT-U__KK-T__PVS-V__PVSK-J  ((hälytysherätteinen täysöveröivä korjailija))
KT-U__KK-T__PVS-V__PVSK-P  ((hälytysherätteinen täysöveröivä korjailija))
KT-U__KK-T__PVS-R__PVSK-J  ((hälytysherätteinen räjähdysvalmis tuuppari))
KT-U__KK-T__PVS-R__PVSK-P  ((hälytysherätteinen räjähdysvalmis tuuppari))
KT-U__KK-T__PVS-L__PVSK-J  ((hälytysherätteinen ja hienosti paikoille ohjaava))
KT-U__KK-T__PVS-L__PVSK-P  ((hälytysherätteinen töksäyttelevä palauttaja))
KT-U__KK-T__PVS-K__PVSK-J  ((hälytysherätteinen ahne överiksisaattaja))
KT-U__KK-T__PVS-K__PVSK-P  ((hälytysherätteinen överiksisaattaja))

« Viimeksi muokattu: to 28.01.2016, 00:02:51 kirjoittanut Juha »

Poissa J

  • Matkaaja
  • Seniori
  • Viestejä: 388
  • -Rajaton kulkija-
    • ScoMy WebSite
Vs: Jatkumon välähtämö
« Vastaus #9 : to 28.01.2016, 02:09:03 »
Täytyykin vielä ennen maatapanoa myöhäisherännäisenä perehtyä syvällisemmin tähän ideaan, jonka perusteita voi sitten ennen heräämistä takoa päähänsä aamutuimaan. Jos nyt oikein ymmärsin, niin tuo edellinen tiivistetty kiteytys olisi yksinkertaisesti koodattuna, eli viesti osiinsa purettuna seuraavanlainen. Korjatkaa jos olen väärässä...

- Tosin sanoen, räjähdysherkkä tuuppari haluaa pistää voimallisesti överiksi, eikä näin ollen sopeudu vallitsevaan olotilaansa, vaan kaipaa kipeästi tasoittavaa korjaussarjaa. Silti hänellä on hälyttävä olo, vaikka on ilmiselvästi ottanut palauttavat överit. Kaikesta päätellen, hänen tilansa on epämääräisen sekava. Kuitenkin henkilö on siinä mielessä herkästi havahtuva, että tajuaa oman riippuvaisuutensa; siitäkin huolimatta, että kokee systeemin ulkopuolisena olevansa vaikeasti heräävä persoonallisuustyyppi, jopa impulsiivisuudessaan erittäin huonosti palautuvaa tyyppiä.

- Eikä sitten pidä käsittää tuotakaan analyysia miksikään diagnooksiksi kenestäkään erityisesti. Olipahan vain eräänlainen havaintoesimerkki edellisiin ideointeihin liitettyinä toteamuksina. Tätä ajatusleikkiä voisi toki jatkaa pidemmällekin, mutta ehkä jonkinlaisena herätteenä voisi lopuksi todeta, että on se ideoiden jakaminen joskus ymmärrettävistä syitä varsin työlästä hommaa; varsinkin jos ei oikein itse tiedä mitä on tekemässä, eikä osaa suhteuttaa omaa toimintaansa yleisen käytännön mukaiseksi. Pääasia kuitenkin on, että saa ansaittua ymmärrystä, tai edes jonkintasoista vastakaikua ajatuksilleen?!
« Viimeksi muokattu: to 28.01.2016, 02:12:56 kirjoittanut J »
-Vaeltajan mieli harhailee-

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 7749
Vs: Jatkumon välähtämö
« Vastaus #10 : to 28.01.2016, 06:24:12 »

J.

Ajatus oli tosiaan tasapainossa säilymisestä erilaisten korjausliikkeiden avulla siinä, kun korjausliikkeitä on korjaajalla itsellään, ja joksikin ulkopuoliseksi katsottavalla. Jako korjaavan liikkeen sisäiseen ja ulkoiseen säätöön on selkein, jos sisäisen säädön ajattelee ihan suoraan yksilöä koskevaksi, jolloin ulkoista säätöä toteuttavat yksilön ympäristöön kuuluvat aktiiviset toimijat.

Jaon ei mallia ajatellen tarvitse olla noin selkeä. Sisäinen toimija voi olla vaikka se, joka tasapainottelee saman yksilön puitteissa jonkin osakokonaisuuden suhteen. Ihminen tasapainottelee mm levon, energian, lämpötilan, tarkkaavaisuuden, erilaisen liikkumisen, ... suhteen. Näihin liittyvissä tasapainoalueissa sahataan enemmän tai vähemmän sanotaan vaikka oikealta vasemmalle, eli niin, että vaikka sen liikkeen suhteen mennään oikealta vasemalle, jolloin ollaan sopivalla reitillä, koska yleensä maanvetovoima huolehtii pystysuorasta komponentista, ja pitää liikkeen Maan kamaralla.

Totta puhuen tasapainopiste ei aina ole sellainen, että siitä voi horjua molempiin tai useampaan suuntaan. Tai näin voisi ehkä joskus mallintaa joitakin tasapainopisteitä, joiden luonne on se, että on ehkä poikkeamaa vain tiettyyn suuntaan.

Konkreettisempi jaottelu tasapainopisteiden olemuksesta on tietysti vaikea äkkiseltään miettiä, koska ajatus on yleistasoinen. Jos ajattelee vaikka seinällä olevaa taulua, niin se voi poiketa tasapainosta tiettyjen rajojen puitteissa joskus lähinnä vasempaan tai oikeaan heiluen. Ei niin helposti seinää vasten kohtisuorassa suunnassa, eikä ainakaan helposti seinään päin. Ja jos ripustimet kestää, niin pystysuuntainen tasapainoaseman suhteen liikkuminen ei oleellisesti ripustinpisteen kautta tapahtuvassa rotaatiossa muutu.

Seinätaulu on sellainen jänski systeemi, että sisäisesti sitä kannattelee tosiaan ne mahdolliset ripustimet, joissa voi olla joustavuutta, jolloin taulua vedettäessä taulun sisäinen palautusjärjestelmä vetää kohden tasapainoasemaa taulua alaspäin vedettäessä. Jos taulu olisi kiskoilla, ei sitä voisi ulkoapäin poikkeuttaa kuin pystysuunnassa. Jos taulu olisi pakettiauton sisään fiksattu, kohdistuisi siihen tasapainoa horjuttavia impulsseja riippuen siitä höykkyytyksestä, jota kuski pakettiautolle antaa. Paketin tasapainoalue olisi ehkä turvattu joustavan ja palauttavan ripustinsysteemin avulla niin, että tasapainoasema vaihtelisi, mutta seinällä oltaisiin. Toisaalta pakettiautossa olevan seinätaulun seinälläpysymisestä voisi huolehtia vaikka se vaimo, tai sitten vertikaaliliike olisi estetty muilla järjestelyillä.


Malli on täydellisen matemaattinen ja teoreettinen. Se ei ota kantaa erilaisten tasapainoliikehdintää koskeviin suureisiin. Suureet voivat olla metrejä eri suuntiin, tai jotain aivan muuta, jos poiketaan vaikka taulun tapauksesta elävämpiin yksilöihin ja tahoihin. Oleellista on nähdä malli välineenä ymmärtää tasapainoaseman liepeillä tapahtuvaa liikehdintää.

Mallista voi tulla mieleen kaikenlaista. "Se on sinänsä täysin neutraali", eikä sisällä arvottelua, vaan on kuvaus vasten matemaattisia suureita, jotka eri tapauksessa merkitsevät havainnoijalla ja tulkitsijalle mitä sitten merkitsevätkään eri tapauksissa.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 7749
Vs: Jatkumon välähtämö
« Vastaus #11 : to 28.01.2016, 07:15:18 »

Mielenkiintoista antia hukelo-tukelo-malliin on tarkastella tilannetta, jossa esiintyy hukelua ja tukeloa samalla, eli kyseessä on se hutulo. Ajatellaan vaikka seuraavia tilanteita esimerkinomaisesti:


Hutulo:  ((KT-S__KK-H__PVS-V__PVSK-J,  KT-U__KK-H__PVS-L__PVSK-J))
– Hukelo:  KT-S__KK-H__PVS-V__PVSK-J  ((herkästi täysöverit ottava palautuja))
– Tukelo:  KT-U__KK-H__PVS-L__PVSK-J  ((herkästi havahtuva ja hienosti paikoille ohjaava))

Tässä systeemissä tasapainotila on heiluri tasapainoaseman suhteen niin, että maksimipalautusvalmius on taattua vain ulkoisesti, tosin herkällä tavalla. Tasapainoaseman suhteen mennään jatkuvasti heilahdellen, ja kun systeemi on saatettu heilahteluun, ja poikkeutuksen vastaiseen menemisestä huolehtii tosiaan sisäinen järjestelmä, ja poikkeutusta vastustaa ulkoinen olemassaoleva voima siinä kun kykenee eri systeemikokoonpanoissa. Kyseessä on vakaa värähtelijä niin kauan kuin systeemissä on sisäistä voimaa heilahteluun, joka voi tapahtua täydessä laajuudessa, tai vähemmin, riippuen ulkoisen palauttajan voimakkuudesta. Jos ulkoinen on kovin voimakas, on tasapainotilanne jatkuvasti taatumpaa, eli systeemi ei ehkä edes lähde oikein värähtelemään.

(Jokin selkeä voimaero-asetelmaa pitävä kokonaisuus, esim: pyrkijä-pidättelijä, viejä-vikisijä, tasa-debatti, ...)

Puunsahaaja tuli myös mieleen, mutta siinä vastustaja ei pyrkii vain estämään liikettä, eli jarruttamaan, ei saattamaan paikoilleen. Siten malli on puutteellinen, eikä sisällä jarrumiestekijää.

Äh. Tasa-debatti ei käy. Se vaatisi vielä uuden toimijan, eli sisäpalautukseen nähden oppositionaalisemman toimijan.



Hutulo:  ((KT-U__KK-H__PVS-V__PVSK-J,  KT-S__KK-H__PVS-V__PVSK-J))
– Hukelo:  KT-U__KK-H__PVS-V__PVSK-J  ((herkästi täysöverit ottava sopeuttaja))
– Tukelo:  KT-S__KK-H__PVS-V__PVSK-J  ((herkästi täysöverit ottava palautuja))

Tässä systeemissä tasapainotila on ehdoton heiluri tasapainoaseman suhteen niin, että maksimipoikkeamavalmius on taattua herkän sisäisesti että ulkoisesti. Tasapainoaseman suhteen mennään jatkuvasti heilahdellen, ja kun systeemi on saatettu heilahteluun, huolehtii poikkeutuksen vastaiseen menemisestä tosiaan sisäinen järjestelmä, ja sitä varmistaa vielä ulkoinen. Kyseessä on vakaa värähtelijä siinä kun systeemin riippuu vain ulkoisesta ja sisäisestä systeemistä.

(Esim perinteinen seinäkello, jossa heilahteleva kieli sidottu systeemiin ja systeemienergiaan, ja heilahteluun saatettu kieli heilahtelee toisaalta myös "painovoimakoneen" tukemana)


Hutulo:  ((KT-U__KK-H__PVS-L__PVSK-J, KT-S__KK-V__PVS-L__PVSK-J))
– Hukelo:  KT-U__KK-H__PVS-L__PVSK-J  ((herkästi havahtuva ja hienosti paikoille ohjaava))
– Tukelo:  KT-S__KK-V__PVS-L__PVSK-J  ((vaikeasti havahtuva ja hienosti palautuva))

Sisäisesti vaikeasti heräävä tapaus voi herätä tai olla heräämättä. Silti puitteet rakentaa herkästi havahtuva ympäristön toimija, jolloin usein voi käydä niin, että sisäinen systeemi jää havahtumatta palautustoimintaan, ja silti mennään herkästi tasapainossa, ja jos siitä poiketaan, poikkaminen hoituu vaihtelevan tehokkaasti kohden tasapainoasemaa. Riippuu havahtumisvalmiuden erosta, onko tasainotettava itse ollenkaan mukana korjausliikkeissä vai ei. Vaikeasti herääminen tasapainosta poikkeamiseen ei ole systeemille ongelma, sillä ulkoinen juttu pelittää kivasti, jos havahtumiset jäävät kokematta.

(Esim ideaalivanhempi-vauva-systeemi)


Noista saisi kivoja kuvauksia. Etenkin jarrumies-toimija toisi kivaa lisää malliin. Jarrumies voisi olla sisäinen, ulkoinen tai molempi samanaikaisesti, jolloin systeemi olisi kyllä täysin seis heilahtelun suhteen, mikäli vaikuttavuus syntyisi vain sisäisyydestä ja lähimmästä ulkoisuudesta.

Ulkoisuuden voi vielä kerroksellistaa, jolloin vaikutuksen saa ympäristön suhteen tasojatkuvaksi. Jos tasojatkuvuus viedään myös sisäisyyteen, häviää ehkä liian karkea jako sisäiseen ja ulkoiseen, ja mallista tulee "sipulinen" tai kerroksellinen, mitä oikea elämä usein on. Esim yksilöt ovat todennäköisesti kokonaisuutena sipulisia, eli voimarakenteitten puolesta olemme kerroksellisia, joskin kerrostumat eivät ole täysin jatkuvia, vaan ilmenee portaittaisuutta, joka vaihtelee tietyisti tilanteesta riippuen. Täysiä jatkumosipuleita, onkohan niitä?
« Viimeksi muokattu: to 28.01.2016, 07:18:07 kirjoittanut Juha »

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 7749
Vs: Jatkumon välähtämö
« Vastaus #12 : to 28.01.2016, 10:39:41 »

Edelläoleva malli oli hakeva. Seuraavaksi pohjaa, jolla voi rakentaa astetta paremmin toimivaa. Kehitelmä lienee hiukan hassu, mutta kun ei vielä hyvää blogia, niin laitan tänne:


((
Korjauksenalaisen asemaan liittyvät dimensiot (D_x) ja noita vastaavat suureet (Q_x) ja suureakselit
– ilmansuunnat jne (esimerkkinä)
  – itä-länsi (Q_h) (horisontaali)
  – pohjois-etelä (Q_v) (vertikaali)
  – korkeus-taso Maan pinnasta (Q_k)
– ...
))



Korjauksen parissa puskeva
– systeemin sisäinen (P_s)
– systeemista katsoen ulkopuolelta tuleva (P_u)

Alkuasema (begin, alkupositio josta käsin systeemi lähtee tarkasteluun)
– B_h
– B_v
– B_k
...

Asematoiveet
– systeemin sisäisen puskijan idea sopivasta tasapainopositiosta (A_s)
– systeemin ulkoisen puskijan idea sopivasta tasapainopositiosta (A_u)

Korjauksen suunta
– vain omaa suuntaa buustaava (S_o)
– vain toisen suuntaa buustaava (S_v)
– vain omalle suunnalle vastainen (S_-o)
– vain toisen suunnalle vastainen (S_-v)
– omaa suuntaa buustaava ja toisen suunnalle vastainen (S_o-v)
– omalle suunnalle vastainen ja toisen suuntaa buustaava (S_-ov)
– omaa ja toisen suuntaa buustaava (S_m)
– omaa ja toisen suunnalle vastainen (S_-m)

Tasapainoasemapoikkamaa merkkaava korjausvoimansäätökynnys (Threshold)
– ei säätökynnystä (T_e)
– puskevan säätöalueella jatkuva(T_j)
– puskevan säätöalueella ei-jatkuva, portaittainen (T_p)

Korjausnopeutta merkkaava korjausvoimansäätökynnys (thresHold)
– ei säätökynnystä (H_e)
– puskevan säätöalueella jatkuva(H_j)
– puskevan säätöalueella ei-jatkuva, portaittainen (H_p)

Tasapainoasemapoikkamaa vastaava korjausvoima
– tasavahvuinen, vakio (V_v)
– heräämisen jälkeen laimeneva  (V_l)
– heräämisen jälkeen kiihtyvä (V_k)

Korjausnopeutta vastaava korjausvoima
– tasavahvuinen, vakio (W_v)
– heräämisen jälkeen laimeneva  (W_l)
– heräämisen jälkeen kiihtyvä (W_k)

Korjausvoiman alue (moderate)
– vain omalla alueella toimiva (M_o)
– vain toisen alueella toimiva (M_v)
– omalle sekä toisen alueella toimiva (M_ov)


MUOKKAUS  Mallin osia korjattu hiukan.
« Viimeksi muokattu: pe 29.01.2016, 00:43:29 kirjoittanut Juha »

Poissa J

  • Matkaaja
  • Seniori
  • Viestejä: 388
  • -Rajaton kulkija-
    • ScoMy WebSite
Vs: Jatkumon välähtämö
« Vastaus #13 : to 28.01.2016, 13:41:20 »
Ymmärrän kyllä nuo edellä olevat kehitelmät eräänlaisina tajunnanvirtatuotoksina, joita itsekin olen hieman toisenlaisessa muotokielessä aikoinani soveltanut omissa tutkimusaineistoissani, toisinaan hyvinkin toimivina työkaluina. Niiden ymmärrettävyys ei aina vain tavoita tavallista lukijaa, joka yleensä hakee lukukokemuksestaan jotain muuta, kuin monimutkaisia ympäripyöreitä mallinnuksia.

Helppolukuisuus onkin ideoiden kehittäjille usein miten melkoinen haaste, jos haluaa tulla ymmärretyksi muutenkin kuin omien ajatusten tuulettelemisen kautta. Minulle erilaiset matemaattiset, tai teoreettisetkin pohdinnat tapahtuvat enemmänkin syvällisten ajatusten tasoilla; joita en niinkään tuo julki kirjoitettuna valmiina kaavoina, vaan kehittelen ideoita pitkälti järkiperäisen pohdinnan kautta. Silloin on mahdollista myöskin kiteyttää ajatukset sellaiseen muotoon, jossa yhdistyy idea, teoria, varsinaiseen käytännön konkretiaan.

- Omassa ajattelussani perustan siis mallini jonkinasteiseen jäsenneltyyn selkeyteen. Kirjoitetussa muodossa, pyrin myöskin usein ilmaisussani suhteellisen yksinkertaiseen ilmaisuun, vaikeatajuisen analyyttisen pähkäilyn sijaan. Välillä tosin saattaa ote lipsahtaa monisanaisuuden puolelle; mutta siinäkin kontekstissa yritän pitää tietynlaisen sanoilla leikittelyn kohtuuden rajoissa, jossa kuitenkin ajatusten koossa pitäminen on koko ajan vahvasti läsnä.
« Viimeksi muokattu: to 28.01.2016, 14:24:15 kirjoittanut J »
-Vaeltajan mieli harhailee-

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 7749
Vs: Jatkumon välähtämö
« Vastaus #14 : pe 29.01.2016, 01:26:34 »

Säätötekninen malli, STM1


Perustekijät

((
Korjauksenalaisen asemaan liittyvät dimensiot (D_x) ja noita vastaavat suureet (Q_x) ja suureakselit
– ilmansuunnat jne (esimerkkinä)
  – itä-länsi (Q_h) (horisontaali)
  – pohjois-etelä (Q_v) (vertikaali)
  – korkeus-taso Maan pinnasta (Q_k)
– ...
))



Korjauksen parissa puskeva
– systeemin sisäinen (P_s)
– systeemista katsoen ulkopuolelta tuleva (P_u)

Alkuasema (begin, alkupositio josta käsin systeemi lähtee tarkasteluun)
– B_h
– B_v
– B_k
...

Asematoiveet
– systeemin sisäisen puskijan idea sopivasta tasapainopositiosta (A_s)
– systeemin ulkoisen puskijan idea sopivasta tasapainopositiosta (A_u)

Korjauksen suunta
– vain omaa suuntaa buustaava (S_o)
– vain toisen suuntaa buustaava (S_v)
– vain omalle suunnalle vastainen (S_-o)
– vain toisen suunnalle vastainen (S_-v)
– omaa suuntaa buustaava ja toisen suunnalle vastainen (S_o-v)
– omalle suunnalle vastainen ja toisen suuntaa buustaava (S_-ov)
– omaa ja toisen suuntaa buustaava (S_m)
– omaa ja toisen suunnalle vastainen (S_-m)

Tasapainoasemapoikkamaa merkkaava korjausvoimansäätökynnys (Threshold)
– ei säätökynnystä (T_e)
– puskevan säätöalueella jatkuva(T_j)
– puskevan säätöalueella ei-jatkuva, portaittainen (T_p)

Korjausnopeutta merkkaava korjausvoimansäätökynnys (thresHold)
– ei säätökynnystä (H_e)
– puskevan säätöalueella jatkuva(H_j)
– puskevan säätöalueella ei-jatkuva, portaittainen (H_p)

Tasapainoasemapoikkamaa vastaava korjausvoima
– tasavahvuinen, vakio (V_v)
– heräämisen jälkeen laimeneva  (V_l)
– heräämisen jälkeen kiihtyvä (V_k)

Korjausnopeutta vastaava korjausvoima
– tasavahvuinen, vakio (W_v)
– heräämisen jälkeen laimeneva  (W_l)
– heräämisen jälkeen kiihtyvä (W_k)

Korjausvoiman alue (moderate)
– vain omalla alueella toimiva (M_o)
– vain toisen alueella toimiva (M_v)
– omalle sekä toisen alueella toimiva (M_ov)


Perustekijöiden luoma tila-avaruus

1.   Ps–Bh–As–So–Te–He–Vv–Wv–Mo
2.   Ps–Bh–As–So–Te–He–Vv–Wv–Mv
3.   Ps–Bh–As–So–Te–He–Vv–Wv–M-o
4.   Ps–Bh–As–So–Te–He–Vv–Wv–M-t
5.   Ps–Bh–As–So–Te–He–Vv–Wv–Mm
...
1001.   Ps–Bh–As–S-o–Te–He–Vl–Wl–Mm
1002.   Ps–Bh–As–S-o–Te–He–Vl–Wl–M-m
1003.   Ps–Bh–As–S-o–Te–He–Vl–Wk–Mo
1004.   Ps–Bh–As–S-o–Te–He–Vl–Wk–Mv
1005.   Ps–Bh–As–S-o–Te–He–Vl–Wk–M-o
...
46652.   Pu–Bk–Au–S-m–Tp–Hp–Vk–Wk–Mv
46653.   Pu–Bk–Au–S-m–Tp–Hp–Vk–Wk–M-o
46654.   Pu–Bk–Au–S-m–Tp–Hp–Vk–Wk–M-t
46655.   Pu–Bk–Au–S-m–Tp–Hp–Vk–Wk–Mm
46656.   Pu–Bk–Au–S-m–Tp–Hp–Vk–Wk–M-m


Tila-avaruuteen liittyvät yksittäiset tilat luotu perustekijöitä kombinoimalla. Ja koneellisesti, sillä tiloja on tosiaan mallissa 23328. Generoitu HTML-tiedosto eri tiloista vie jotain 3.5 megaa. Jos pakko katsoa koko tiedostoa: http://jatkumo.net/ihmiset/juha/saato_stm1.html

Edellinen generoitu, kun perustekijöitä puuttui. Muokkasin koodausta, ja korjasin listaa. Samalla poistin tiedoston, sillä rivejä tulee yli 40000, ja tiedoston koko yli 7 megaa.
« Viimeksi muokattu: pe 29.01.2016, 01:42:56 kirjoittanut Juha »

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 3718
Vs: Jatkumon välähtämö
« Vastaus #15 : pe 29.01.2016, 15:06:50 »

Puusta katsoen: Ailahtelevaa ihmistä mallinnetaan heilurina, varressa tai narussa roikkuvana möykkynä, joka tyrkkimisen seurauksena on jo poikennut tasapainosta ja lähtenyt heiluen ja törmäillen koikkelehtimaan pyrkien kuitenkin erilaisin omin ja ulkoisin voimatekijöin kohti tasapainotilaa mutta niin kuin heilurille on ominaista kiihdytetty vauhti ei pysähdy tasapainoasemaan vaan jatkaa siitä ohi kohdaten uusia vaikuttavia voimia.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 7749
Vs: Jatkumon välähtämö
« Vastaus #16 : pe 29.01.2016, 16:16:03 »

Tietyt heiluriliikkeet ovat kivoja. Niitä on paljon.

Kiihdytettynäkin passaavat, oikein hyvin.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 7749
Vs: Jatkumon välähtämö
« Vastaus #17 : pe 29.01.2016, 16:23:58 »

Hitto jos koodais STM1:stä kunnon sovelluksen. Samalla saisi vinkkiä mallin toimivuudesta ja puutteista.

Sovellus voisi olla demo, tai vaikka demoska. Siitä voisi taas poikea jotain uutta, eteenpäinvievää. Ehkä juuri mallin STM1 mukaisesti.

Harmi, että aikaa on niin vähän.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 7749
Vs: Jatkumon välähtämö
« Vastaus #18 : su 31.01.2016, 16:46:10 »

Pumpun rentoilu

Mitä tulee tasapainopisteen kautta tapahtuvaan suffailuun, huojuntaan, heilahteluun, ... niin sydämenlyöntien osalta on tiedossa se, että tasaisen rytmi liittyy stressiin. Jos vaihteluväli ei ole vakio, ts sydämenlyöntivälissä tapahtuu heilahtelua, on kyseessä rennompi meininkin. Siima ei ole ns kireällä, vaan on vapautta toimia vähän kuin pitää. Joten pumputellaan kun siltä näyttää.

Elimistö on viisas. Se pyrkii maksimaalisella tavalla energiansäästöön ja on siten laiska. Tosin tuskin täysin vain lyhyellä aikavälillä, sillä elimistö kyllä kutsuu ajoittain haasteellisiin rientoihinkin, joissa stressitasosta ei paljon välitellä.

Mutta miten tarkemmin ottaen rakentuu se lupsakkuus, joka toteutuu rentoilevassa pumpelissa? Ehkä tasapainoon kädestä kiikuttamista parempi on puksauttaa kohden tasapainopistettä, ja tsekata tarkemmin tilannetta, jos jotain menee pieleen. Säästöä sekin.


Niiin. Sen demon tai demoskan voisi ehkä tehdä siitä, miten lupsakasti pumputtava tai pumpelehtiva pumppu tai pumpeli rentoilee. Vai miten sen nyt osuvasti sanois?
« Viimeksi muokattu: su 31.01.2016, 16:53:03 kirjoittanut Juha »

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 3718
Vs: Jatkumon välähtämö
« Vastaus #19 : ti 02.02.2016, 14:28:24 »

Ota yhteys hoitajaan tai lääkäriin, jos
  • aiemmin säännöllinen pulssi on toistetussakin mittauksessa epäsäännöllinen
  • pulssi on niin tiheä tai epäsäännöllinen, että et saa sykkeestäsi selvää
  • lepopulssi on selvästi nopeutunut tai hidastunut alle 50 lyöntiin minuutissa ilman mitään syytä. Pulssin nopeutumisen syynä voivat olla esimerkiksi kuumeinen flunssa, liikunta tai lääkitys.