Kirjoittaja Aihe: Feminismi! (nro 2)  (Luettu 20747 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 12716
Vs: Feminismi! (nro 2)
« Vastaus #600 : to 25.01.2018, 14:27:58 »

Samaan tapaan - jos tarvetta on - voi sitten naisille olla oma laittautumishuone peileineen esim. teattereissa, joissa tällaista tarvetta saattaa olla.

Telkkarissa oli hiljattain ohjelma sukupuolen muuttajista. Naiseksi ryhtyvillä miehillä näytti olevan arkielämässäkin paljon vimmatumpi laittautumistarve kuin monilla biologisesti naisilla on. Yksi valitteli piikkikorkoisten kenkien käytön opettelun hankaluutta. Mikähän siinäkin on, ettei mies voi korjata itseään matalakantaisia kenkiä käyttäväksi naiseksi, jos korkokengät ovat vaivalloisia.

Sukupuoliroolit ovat myös tärkeitä. Melko hankalaa olisikin elää toisen sukupuolen roolissa, jollei niitä erilaisia rooleja olisi. Hiuksistakin piti näkyä oma rooli. Aivan kuin mies ei olisi mies pitkätukkaisena, eikä nainen olisi nainen lyhyttukkaisena.

Teikäläisten tiedostavien henkilöiden pitäisi mielestäni nähdä selkeämmin, miten tietyt erikoissukupuolet pitävät yllä sukupuolisia stereotypioita, joita feministien taas pitäisi vastustaa.

Luultavasti transnaiset on joutuneet ensin visusti karttamaan naismaisia pukineita. Transmiehillä on toinen tilanne, koska naisten on ihan ok pukeutua maastokuosiin, reisitaskuhousuihin ja maihinnouskenkiin - tai mitä nyt sitten kukin maskuliiniseksi mieltää - vaikkei oliskaan trans. Luultavasti myös juuri naismaiset vaatteet herättää huomattavasti enemmän huomiota miehelät vaikuttavan päällä kuin miesmäiset naiselta vaikuttavan päällä. Siitä nainen miesten asussa -jutusta kun on jo pitkä perinne. Muistelkaahan vain Marlene Dietrichiä vaiks.

Poissa Big Data Lenny

  • Konkari
  • Viestejä: 722
Vs: Feminismi! (nro 2)
« Vastaus #601 : to 25.01.2018, 15:24:50 »
missä kohtaa Raamatussa sanotaan että polta noidat?

Missä kohtaa Pääomassa sanotaan, että tapa luokkaviholliset? Mistä se oikein tulee se tappamisen hinku? Onko se joku kummitus joka aikansa aina kummittelee jonkun aatteen "alitajunnassa" ja sieltä sitten iskee ja riivaa ihmiset?

Luulen, että polttamis- ja tappamis- tai tuhoamisvimma on aina olemassa tiettyjen ihmisten - kenties meidän kaikkien -
 alitajunnassa. Kun järjestelmä on diktatuuri, uskonnollinen, poliittinen, mikä tahansa, se tarjoaa vallanhimoisille sadisteille väylän toteuttaa primtiivisiä viettejään.

Tämä on ihan helvetin oleellinen kysymys, että mistä ne tappohingut pullahtavat esille.

Mitäs jos asia onkin niin yksinkertainen, että ne pullahtavat esille koska kaikki on niin perseestä?

Itse olen ainakin täysin leipiintynyt siihen freudilaiseen roskaan, että kaikki on aina vain omassa itsessä, jos ei muuten niin piilotettuna. Katin kontit. Kyllä silloin Marxin aikana asiat vain yksinkertaisesti olivat niin päin persettä, että niille oli jotakin tehtävä.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 8703
  • Lada-mies
Vs: Feminismi! (nro 2)
« Vastaus #602 : ti 13.02.2018, 20:02:38 »

Puhe uhriutuvista feministeistä on pääosin pötyä – naisia asettavat ikuisen uhrin asemaan usein ihan muut ihmiset

https://www.hs.fi/elama/art-2000005564242.html

(Rosa Meriläinen)


Esimerkiksi seksuaalisen häirinnän ja nettiväkivallan tapauksissa käytän mieluummin termiä kohde kuin uhri.

Vakuuttavan oloinen tulkinta. Kun tähän päästään, niin jotain voi olla takanakin, oikeasti.

Yleensäkin taitaa olla niin, että kun tunnelatautumat eivät määrittele kieltä, ja joku tekee primitiiveistä irtiottoa, siis osuvuutta hakevaa työtä, niin asiat alkaa olla tämän kynnyksen jälkeen paketissa. Muutoksia voi tapahtua, mutta ei niinkään enää siinä, joka auttaa vastaavissa tilanteissa, joissa (")aina(") tarvitaan se Rosa Meriläinen.

Historia toistaa itseään, muttei kaikissa ihmisissä. Roolit tietysti erilaisia, monella. Harvinaisempia jonkin verran, ja vähäisyyskin voi riittää johonkin. Nämä säätynee luonnossa sopiviksi, pitkässä jatkumossa.
Pitää pohjaa. Pohjemmalle et pääse.