Kirjoittaja Aihe: Kirjailijan plantut, olkaa hyvä!  (Luettu 12993 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Rasti ruutuun

  • Vieras
Kirjailijan plantut, olkaa hyvä!
« : ti 03.11.2015, 21:38:05 »
No niin, tänne sitten vaan novelleja ja muuta punaviinin tuoksuista hengentuotosta...

Poissa Lenny

  • perseagendakriittinen
  • Konkari
  • Viestejä: 1764
  • ex-Kalervonpoika
Vs: Kirjailijan plantut, olkaa hyvä!
« Vastaus #1 : ke 04.11.2015, 07:58:38 »
Ajattelin aloittaa pienellä marssilaululla, koska aihetta ei vielä ole lyöty lukkoon.

Tornion Yö, sävel Marschiert in Feindesland, sanat Lenny

Yö Tornion, niin kaunis on,
Siel käymme taistohon.

Yli Paimion, läpi Kuusamon,
Käy tiemme voittohon.

Ylivieskassa veljemme oottaa,
Konnunsuolla myös urhomme on.

Tulipullomme aika jo koittaa,
Kajo kultainen liekkimme tää.

    Missä käymme, siel pullot ne lentää,
    Siellä teltat ne loimuna yön, haa-ha ha-ha-ha!

    Mis käymme, siel lyömme, siel täytämme työmme,
    Siel voittohon marssimme vie.
   
    Takkirautaista voimaa me jaamme,
    Alkuvoimaa se on Kullervon, haa-ha ha-ha-ha!
   
    Mis käymme, siel lyömme, siel täytämme työmme,
    Siel syömmes on Yö Tornion.
   


Jos kappale ei ole tuttu, niin kreikkalaisen kuolometalliyhtye Wolfnachtin norjankielisestä tulkinnasta saa napattua vaikka kivan loopin jonka päälle sitten lauleskella. Enjoy!!


Lisäys: lisäsin vielä loppuun yhden säkeen, koska sellainen on alkuperäisessä laulussa.
« Viimeksi muokattu: ke 04.11.2015, 10:44:19 kirjoittanut Lenny »

Poissa socrates

  • Konkari
  • Viestejä: 7832
  • Piilorunkkujen tarkkailija
Vs: Kirjailijan plantut, olkaa hyvä!
« Vastaus #2 : ke 04.11.2015, 14:24:01 »
Koska kukaan ehkä Kopekia lukuun ottamatta ei tänne kehtaa mitään kuitenkaan kirjoittaa, analysoin kahta foorumimaailman jättiläistä, Juhaa ja Jaskaa. Menee metailun lähelle, mutta menköön.

Asetan herrat vastakkain niissä ominaisuuksissa, joita kirjoitusten perusteella voin päätellä:

RÄHINÄT: Molemmat haluavat luoda itsestään kuvaa sovittelevina rauhanmiehinä, mutta tarkempi havainnoitsija huomaa heidän suorastaan rakastavan rähinöitä. Juha järjestelee niitä vaihtamalla sopivasti puolta niin, että tilanne on sekava eikä riitely pääse loppumaan heikomman osapuolen luovuttamiseen. Jaska roikkuu ovelasti äijäköörin liepeillä kuitenkaan varsinaisesti kuulumatta ydinjoukkoon ja pysyy näennäisesti puolueettomana joidenkin silmissä. Siitä asemasta hän iskee kuin kobra raatelemalla vastustajansa profiilin riekaleiksi tilastomiehen taidoillaan ja nauttii siitä silminnähden. Jaska vastustaa kivenkovaa metaa ja silti metailee itse alvariinsa ja onnistuu tämänkin ristiriidan jotenkin kätkemään.

Molemmat ovat perhanan ovelia rähinöiden järjestelijöitä, menee tasan pisteet 1/2 - 1/2.

PAINEENSIETOKYKY: Jaska ei ole moksiskaan nimiteltiin tai solvattiin häntä miten tahansa vaikka esittää loukkaantunutta. Juhakin kestää itseensä kohdistuvaa haukkumista melkein rajattomasti, mutta huonosti foorumeidensa hätätilanteita.

Kaksi teflonia, joista Jaska korjaa potin 1 - 0.

VIESTIEN TASON SUUNTAUS: Juha kirjoitti hyvin joskus 10 vuotta sitten, jonka jälkeinen syöksykierre on tasaantunut. Jaska on aina samaa paitsi hiukan särmää näyttäisi viime aikoina tuleen lisää, mistä tosin kiitos lankeaa paljolti hibiscukselle. Piste Jaskalle.

SUHDE MENNEESEEN: Jaska muistelee kaiholla Monten aikoja. Juhan mielestä taas kaikenlainen nostalgia on pahasta, myös foorumimaailmassa. Nostalgikkona annan taas pisteen Jaskalle.

IHANTEET, ARVOMAAILMA: Juha pyörittelee mielellään syrjittyjen, kiusattujen ja köyhien ongelmia päätyen aina lopulta siihen, että päähän potkitulle parasta on potkia tätä lisää päähän ja mieluiten vielä raudoitetulla maihinnousukengällä.
Jaska puhuu usein aseenkantajista ja onkin mitä loistavin sellainen ; Jaskalle auktoriteetti on aina erehtymätön ja admin Jumalan yläpuolella.

Molemmat päätyvät samaan tuloksen, mutta Juha mielenkiintoisemman sekoilun kautta, joten pisteet 1-0 Juhalle.

AKTIIVISUUS FOORUMEILLA: Tätä nykyä Jaska saattaa hetkittäin olla jopa aktiivisempi kirjoittelija, mutta yleisesti ottaen Juha on kunnostautunut viestikoneena paitsi omalla foorumillaan, ajoittain myös näkkärillä. Piste Juhalle.

HAUSKUUS: Kumpikaan ei koskaan kirjoita tarkoituksella mitään hauskaa, mutta juhailu naurattaa hiukan enemmän kuin jaskailu, joten Juha kirii taas pisteellä etumatkaa kiinni.

KESKINÄINEN RÄHINÄ: Tilanne on tasan joten ratkaiskoon mestaruuden dinosaurusten keskinäiset mittelöt. Vaikka mitään järjellistä syytä kränäämiseen ei ole, herrojen välit kuitenkin hiertävät ajoittain ihan kiitettävästi. hykerryttävin oli kiista siitä, kumpi oli soittanut toiselle joskus vuonna XXXX. Juha sai siinä hiuksenhienon erävoiton ja korjaa siis koko potin luvuin 4 1/2 - 3 1/2.


Unelmani on foorumi, missä mökkihöperöt ihmiset vatkaavat metaa 24/7.

Poissa a4

  • Konkari
  • Viestejä: 2887
Vs: Kirjailijan plantut, olkaa hyvä!
« Vastaus #3 : ke 04.11.2015, 21:07:30 »
-niin on jalat kuin suutarin lapsella, todisti kylänsä ainoa suutari ilolla uuden jalkaparin ilmestymistä maailmaansa.
oli miten oli, niin eipä aikaakaan kun jo seuraavassa lauseessa pienestä tytöstä kasvoi mallikelpoiseksi suutarin oppipojaksi taapertava ja melkein sisäsiisti isänsä parran päristäjä. ja se oli pitkä lause se.
pitemmittä puheitta: likka tenttasi alati isänsä taitoja. joka liikahdus ja äännähdys kirjattiin. kaavioita piirreltiin.
suunnitelmia laadittiin ja visioita kehiteltiin. tavoitteena oli likan tekemä ensimmäinen laadukas kenkäpari. kestävä ja kaunis. kenkien näköinen ja kenkien virkaa ajava. epäilemättä kallis pari oikeita kenkiä.
vuosi vuodelta suunnitelmat kasvoivat ja tiedot tarkentuivat. ylähirteen saakka. likan suutarin työlle piti hommata varastotilaa vintiltä. sinne mahtuisi vielä toinenkin mokoma muistioita ja kaavioita.
likan kasvettua ulos isänsä kengistä, oli koittanut aika.
-johan tiedät kaiken kenkien teosta, ja enemmänkin. ei minun päähäni ikänä ole tuollaista määrää mahtunut. ei mapin mappia saati tuhatta. ei ees kirjaimen kirjainta. että hyvin oot tyttö painanu päähäs ainakin yhen taion. siinäkin on yksi enemmän kuin monella muulla konsaan.
ja niin suutarin perhe jatkoi kaappikellonsa edistämänä elämäänsä loppuun saakka vaikka täysin tuulesta temmattu tarinansa päättyykin tähän.
   
« Viimeksi muokattu: ke 04.11.2015, 23:34:25 kirjoittanut a4 »

Poissa socrates

  • Konkari
  • Viestejä: 7832
  • Piilorunkkujen tarkkailija
Vs: Kirjailijan plantut, olkaa hyvä!
« Vastaus #4 : to 05.11.2015, 12:27:58 »
                     JASKA JA JUHA MATKOILLA

Jaska Juha olivat suunnitelleet aurinkolomaa Agadirissa, mutta matkan järjestäjän jumetuksen vuoksi päätyneet ISIS: in hallitsemaan Raqqan kaupunkiin.

Jaska ja Juha tepastelivat tohkeissaan kylänraittia. "Hirmuinen jumetus päällä", päivitteli Juha. " Kukin toteuttaa hallitsemillaan alueella sitä politiikkaa, minkä parhaaksi näkee", totesi Jaska.

Toverukset saapuivat torille, missä parhaillaan valmisteltiin miehen hirttämistä. "Itsensä uhriuttaminen on pahinta jumetusta", sanoi Juha ja potkaisi jakkaran miehen alta. " Kukin toteuttaa hallitsemillaan alueilla parhaaksi näkemäänsä politiikka" murahti Jaska.

Lomailijat jatkoivat matkaansa kunnes törmäsivät häkkiin, jonka sisällä oli bensalla valeltu mies. "Järjestelyjen kohde on vastuussa järjestelyistä, joiden kohteeksi hän joutuu" myhäili Juha ja nakkasi palavan tulitikun häkkiin. "Kukin toteuttaa hallitsemillaan alueilla sitä poliitikkaa, minkä parhaaksi näkee", totesi Jaska.

Jonkin ajan kuluttua matkustavaiset havaitsivat miesjoukon, joka tuloksetta yritti leikata jonkun päätä irti. "Klikkejä vastaan taistelee parhaiten liittymällä klikkiin mukaan", filosofoi Juha ja lainasi miehille linkkuveistään. " Kukin noudattaa hallitsemillaan alueilla sitä poliitikkaa minkä parhaaksi näkee", veisteli Jaska.

Lopulta luvatta kaupunkiin tullut kaksikko pidätettiin ja molemmille langetettiin kuolemantuomio. Teloittajat kysyivät viimeisiä sanoja mihin Juha vastasi: "Eteenpäinmeno vaatii jumetuksen vastaisia järjestelyjä ja uhrin on nähtävä uhriutumisensa vaikutus järjestelyihin, järjestelyiden vaikutus uhriutumiseensa, laajempien kuvioiden vaikutus järjestelyihin ja järjestelyiden vaikutus laajempiin kuvioihin. " Kukin noudattaa hallitsemillaan alueilla sitä poliitikkaa minkä parhaaksi näkee ", oli Jaskan armoton viimeinen kommentti.
« Viimeksi muokattu: to 05.11.2015, 16:12:29 kirjoittanut socrates »
Unelmani on foorumi, missä mökkihöperöt ihmiset vatkaavat metaa 24/7.

Tummasilmäsusanna

  • Vieras
Vs: Kirjailijan plantut, olkaa hyvä!
« Vastaus #5 : to 05.11.2015, 12:53:36 »
Ei mahda mitään, kyllä nämä Socrateen jutut naurattaa :D

Poissa Hra Katto-Kassinen

  • Konkari
  • Viestejä: 9460
Vs: Kirjailijan plantut, olkaa hyvä!
« Vastaus #6 : to 05.11.2015, 14:35:48 »
Ei mahda mitään, kyllä nämä Socrateen jutut naurattaa :D

Yllättävänkin hyvä 9-.

VA.
Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina,
mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen:
ei ole mitään uutta auringon alla.
......Menneistä ei jää muistoa, eikä jää tulevistakaan -- mennyt on unohdettu

Poissa hibiscus

  • Konkari
  • Viestejä: 4862
Vs: Kirjailijan plantut, olkaa hyvä!
« Vastaus #7 : to 05.11.2015, 14:56:51 »
                       BAARISSA

Sepe ja VA päättivät mennä yhdessä baariin särpimään olutta. Heitä yhdisti änkyräateismi ja yhteinen vihollinen, jonka nujertamiseen oli tarkoitus kahdestaan luoda strategia. Koska he olivat riitaisia kumpikin, niin edes muutaman oluen jälkeen he eivät päässeet yhteisymmärykseen. Kumpikin päätti tilata lisää olutta ja annokset makkaraa ja rasvassa haudutettua hapankaalia.

Syötyään kumpikaan ei muistanut pyyhkiä suutaan, vaan rasva valui aina leukaan asti. Runsas oluen määrä vaati veronsa ja kummankin piti päästä yhtä aikaa miestenhuoneeseen. He tyhjensivät rakkojaan vierekkäin ja vilkuilivat toistensa varustuksia ja alkoivat kinastella siitä kummalla oli pienempi. Sepe yritti esittää sivistynyttä ja pesi kätensä. VA ihmetteli, miksi Sepe ei ole pessyt vehjettään ettei tarvitsisi pestä käsiään aina vessassa käydessään.

Kun herrat tulivat baarin puolelle VA:n sepalus oli auki ja Sepen housuissa oli suuri märkä läikkä. Hän oli huolimattomuuttaan tunkenut kikkelinsä liian aikaisin housuihinsa. Pöydässä kinastelu vihollisen nujertamiseksi jatkui. Lopultakin he pääsivät yhteisymmärrykseen siitä, että tuolle kiusankappaleelle on näytettävä, mistä äijät on tehty. Tästä Seppo tuli niin iloiseksi, että hän laittoi kätensä VA:n haaroihin ja tunki kielensä kumppaninsa suuhun. VA suuttui silmittömästi, veti Sepeä turpaan ja karjui Sepen olevan homo. Baari-ilta päättyi siihen, että molemmatt lensivät ulos. Rähmällään maatessaan he totesivatt olleen kivaa ja päätettiin uusia baarireissuu
"Sosiaalipsykologia ja pedagogia tarkoittaa että tarhan tätiä totellaan."

Sepe

Poissa Hra Katto-Kassinen

  • Konkari
  • Viestejä: 9460
Vs: Kirjailijan plantut, olkaa hyvä!
« Vastaus #8 : to 05.11.2015, 15:10:10 »

Voitaisiinko näille vessajuttuihin erikoistuneille kirjailijoille ja alaikäisille avata vaikka oma ketju esim.:

"Kertomuksia ja bäckmannilaista haisevaa filosofiaa paskahuusin seinältä".

VA.
Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina,
mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen:
ei ole mitään uutta auringon alla.
......Menneistä ei jää muistoa, eikä jää tulevistakaan -- mennyt on unohdettu

Poissa pimpelis pompelis

  • Konkari
  • Viestejä: 6635
  • Etevä ajattelija
Vs: Kirjailijan plantut, olkaa hyvä!
« Vastaus #9 : to 05.11.2015, 15:32:22 »

Voitaisiinko näille vessajuttuihin erikoistuneille kirjailijoille ja alaikäisille avata vaikka oma ketju esim.:

"Kertomuksia ja bäckmannilaista haisevaa filosofiaa paskahuusin seinältä".

VA.

Pitäähän näille antaa mahdollisuus purkaa fantasioitaan ja osoittaa syvällistä(!) perehtyneisyyttään asiaan.
« Viimeksi muokattu: to 05.11.2015, 18:58:36 kirjoittanut Sepe »
hibiskusi:  Onko kakka taas housussa?

Poissa MrKAT

  • Konkari
  • Viestejä: 4854
Vs: Kirjailijan plantut, olkaa hyvä!
« Vastaus #10 : to 05.11.2015, 16:01:47 »

Oi Sanna Sanna, mix muistissas on aukkoja,
 Et kait vaa sä taas ottanu tötsyjä,
 Mix sun lompsas on niin räpsynä,
 Vittu ostitsä taas saamarin tabuja,
 En haluu että muistutat Älly makpiilii,
 kun sä taas hoitelet suurta diilii,
 Oon väsyny seuraan flasbäkkejäs,
 Et sä vois lopettaa huumehörhöilyjäs?
"Suomen pakolaiskiintiötä pitäisi nostaa kolmellasadalla 1050:een!"  - Petteri Orpo (KOK)

Poissa socrates

  • Konkari
  • Viestejä: 7832
  • Piilorunkkujen tarkkailija
Vs: Kirjailijan plantut, olkaa hyvä!
« Vastaus #11 : pe 06.11.2015, 15:54:08 »
                                      JASKA JA JUHA AIKAMATKALLA

Jaskaan ja Juhaan oli iskenyt totaalinen potutus nykyistä foorumi-ilmapiiriä kohtaan ja he päättivät suunnata kauas tulevaisuuteen etsimään raikkaampia foorumikeskusteluja. Kahdelta tekniseltä nerolta aikakoneen väsääminen kävi käden käänteessä ja kaverukset lähtivät aikaseikkailuun mukanaan vain Juhan tyhjät marjaämpärit ja Jaskan muistitikut, joihin oli säilötty kaikkien mahdollisten keskustelufoorumien tietokannat käytettäviksi todisteina mahdollisten kiistatilanteiden varalta.

Tulevaisuuteen pääseminen vaati ikään kuin vauhdin ottamista menneisyydestä ja eikös vain koneeseen iskenyt jumetus juuri vauhtisilmukan pohjalla. Jaska ja Juha päätyivät vuoden 1795 Turkuun, missä kruununvouti otti heidät puhutteluun.

-tulitte oudolla laitteella ja olette pukeutuneet kummallisesti. Kuulustelenpa hiukan teitä. Milläs asioilla oikein liikutte?
-kysy niin Jatkumo vastaa!, sanoi Jaska. -olen Jaska ja tulen vuodesta 2015, missä olin Jatkumo-nimisen keskustelufoorumin kingi ja Juha on aseenkantajani
-kingikö, kummasteli kruununvouti.  -minusta vaikutat pikemminkin hiukan seniililtä ukolta.
-voitin äänestyksen Jatkumon arvostetuimmasta kirjoittajasta, puolustautui Jaska.  Tosin on myönnettävä, että suuri osa minua äänestäneistä lienee ollut impotentteja huru-ukkoja
-niin taitaa olla suurin osa minunkin tukijoistani, huokaisi kruununvouti.  Entäs tämä aseenkantaja?, sanoi kruununvouti kääntyen Juhan puoleen
-olen KISAJATO, Kiistatta Itsenäinen Selkeä Ajattelija Ja Toimija, kertoi Juha. KISAJATO ei jumetu, mikään ei hierrä tai jos hiertää, niin hierrettävyys suhteutetaan kulloistenkin järjestelyiden ja niihin liittyvien laajempien kuvioiden tai kuviottomuuden kanssa
-aseenkantajasi vaikuttaa kovin sekavalta, totesi kruununvouti Jaskalle.  -miksi muuten ylipäätään tarvitset aseenkantajaa? Eikö teidän ajassanne sotien pitäisi kuulua historiaan?
-Monten aikana olikin rauhallista, muisteli Jaska.    -Nykyään taistelen yötäpäivää Tahaa, hibiscusta ja Socratesta vastaan
-Sokratesta?, kysyi vouti.  -olen kuullut tarinoita hänestä. Lyhyenläntä joviaali kaveri, joskin hiukan outo. Eikös hän niin sanotusti vaihtanut hiippakunta jo kauan ennen Vapahtajamme syntymää?
-tämä on Socrates, se potkupalloilija tai oikeammin ottanut hänen identiteettinsä, korjasi Jaska.  -aivan paholaismainen mies, joskin onneksi krempat hiukan hillitsevät häntä. Monten aikan moista ei olisi kauaa siedetty.
-kremppoja tulee iän myötä itse kullekin, totesi vouti haikeana naputellen sormillaan pöytää.  -mikä siellä teidän katkumossanne tai mikä se nyt oli oikein mättää, kun pitää peräti toiseen aikakauteen sitä paeta? Ja kuka tämä Monte oli? Ei kai vain mikään pakanallinen epäjumala, kun niin kovin häntä jumaloit?
-Monte oli Jatkumoa edeltäneen Näkökulman perustaja, selitti Jaska  -Se oli täydellinen foorumi, kruununa Moskeijan kellarin homobaari.  -nykyään foorumia hallitsevat räyhähenget, minuakin nimiteltiin hiljattain homoperseeksi
-siitä nyt ei kannata välittää, minuakin nimitellään selkäni takana kuulemma pässinpääksi, lohdutti vouti.  -pitäisin teidät mielelläni täällä, mutta hallitsijani ei siedä sekoilua ja häröilyä, joten on parasta, että nousette alukseenne ja palaatte aikaanne, missä ne jatkumolaiset varmaankin teitä jo kaipailevat
-hallitsija tekee itsensä näköisen hallinta-alueensa ja noudatamme käskyäsi, vastasi Jaska. Tosin käsitinkin juuri, että aikamatka Monten luokse on juuri sitä, mitä etsimme.

Ja niin foorumimaailman voimakaksikko jatkoi matkaansa eteenpäin..........jatkuu......

Unelmani on foorumi, missä mökkihöperöt ihmiset vatkaavat metaa 24/7.

Poissa pimpelis pompelis

  • Konkari
  • Viestejä: 6635
  • Etevä ajattelija
Vs: Kirjailijan plantut, olkaa hyvä!
« Vastaus #12 : pe 06.11.2015, 17:05:14 »
hibisckuksen ja socrateen aikaansaannokset ovat kaunakirjallisuuden arvoteoksia, ylittämäalittamattomia.
hibiskusi:  Onko kakka taas housussa?

Poissa Lenny

  • perseagendakriittinen
  • Konkari
  • Viestejä: 1764
  • ex-Kalervonpoika
Vs: Kirjailijan plantut, olkaa hyvä!
« Vastaus #13 : pe 06.11.2015, 17:27:53 »
                                      JASKA JA JUHA AIKAMATKALLA

Hyvä kirjoitus! Toivottavasti kaverukset eivät ota nokkiinsa (ei pitäisi ainakaan tuon perusteella, sävy on kuitenkin hyväntahtoinen mielestäni, ainakin heitä ajatellen...). Jatkoa odotellessa.
« Viimeksi muokattu: pe 06.11.2015, 17:31:23 kirjoittanut Lenny »

Poissa socrates

  • Konkari
  • Viestejä: 7832
  • Piilorunkkujen tarkkailija
Vs: Kirjailijan plantut, olkaa hyvä!
« Vastaus #14 : pe 06.11.2015, 17:31:30 »
hibisckuksen ja socrateen aikaansaannokset ovat kaunakirjallisuuden arvoteoksia, ylittämäalittamattomia.

Pistähän paremmaksi, odottelen kärsimättömänä tuotoksiasi.
Unelmani on foorumi, missä mökkihöperöt ihmiset vatkaavat metaa 24/7.

Poissa hibiscus

  • Konkari
  • Viestejä: 4862
Vs: Kirjailijan plantut, olkaa hyvä!
« Vastaus #15 : pe 06.11.2015, 18:47:16 »
hibisckuksen ja socrateen aikaansaannokset ovat kaunakirjallisuuden arvoteoksia, ylittämäalittamattomia.

Pistähän paremmaksi, odottelen kärsimättömänä tuotoksiasi.å

Minä odotan myös. Sepellä on kyllä kompetenssia ampua muiden kirjoitukset alas. Hän on kiistämättä säkenöivän älyn, kirjallisen ilmaisun ja luovan verbaliikan suvereeni mestari. Se, miksi hän ei täällä avaa aarrearkkuaan johtuu hänen vaatimattomuudestaan ja hienotunteisuudestaan ja lahjattomia raukkoja kohtaan. Toivottavasti hän  näyttää meille närhen munat ja häikäisee koko foorumin uskomattoman huikealla ja kirkkaalla hengenvalollaan.
"Sosiaalipsykologia ja pedagogia tarkoittaa että tarhan tätiä totellaan."

Sepe

Tummasilmäsusanna

  • Vieras
Vs: Kirjailijan plantut, olkaa hyvä!
« Vastaus #16 : pe 06.11.2015, 19:17:00 »
Vanha koira

Katselin vanhaa rakasta, muistojen täyteistä kesämökkiäni uusin silmin. Ensimmäistä kertaa neljänkymmenen vuoden jälkeen olin mökillä vieras. Vanhat äitini ompelemat verhot oli vaihdettu uusiin, moderneihin graafisesti kuvioituihin mustavalkoisiin verhoihin. Verhojen välistä näin veljeni lompsivan mökin pihalla suurissa saappaissaan. Hän oli nyt mökin isäntä ja ainoa omistaja, minä olin vain vieras. Veljeni perässä kulki hänen koiransa, ihana kaunis Mila, sileäkarvainen noutaja. Olimme veljeni kanssa aina lapsena toivoneet koiraa, jota emme koskaan saaneet, mutta aikuisena olimme kumpikin hankkineet omat koirat.

Mila piti kesämökistä varmasti yhtä paljon kuin minä. Samalla tavalla olimme kasvaneet pennusta aikuisiksi kaikki kesät mökillä oleillen. Me tunsimme jokaisen kiven ja pinnanmuodon mökinpihalla. Havahduin ajatuksistani, kun veljeni astui mökin tupaan sisään. “ Voi kun Milakin näyttää jo niin vanhalta”, sanoin. “Niin, se alkaa olla jo liian vanha. Siitä ressusta ei ole enää metsälle, ja tiedän, miten se kalvaa sitä. Minun pitäisi jo tehdä Milalle viimeinen palvelus.” Sisuskalujani koversi ajatus koiran lopettamisesta. Olin hädin tuskin toipunut oman koirani menetyksestä, josta on jo vuosi aikaa. Olisin antanut aika paljon, että olisin saanut viettää koirani kanssa vielä edes yhden kesän. “Mutta eikös se ole vielä aika terve, että ainakin seurakoirana pärjäilisi ihan mukavasti vielä?”, kysyin. “Niin, mutta metsästyskoira on metsästyskoira viimeiseen asti. Kun se ei enää kykene metsälle, sen elämästä lähtee mieli.”, selitti veljeni. Minua ahdisti ajatus suhteellisen terveen koiran lopettamisesta. Onhan koiralla kuitenkin vahva elämäntahto, eikä se suostuisi viimeiselle piikille, jos se voisi ymmärtää, mitä tapahtuu. “Onhan nuo vaikeita päätöksiä”, tyydyin sanomaan.

Kun ajelin kotiinpäin mökiltä, mietin, että tuntuu aika kovasydämiseltä lopettaa koira siksi, että se ei enää kykene metsälle. Tiesin, että metsästäjänä veljeni aikoi itse lopettaa koiran omalla aseellaan. Ajatus oman koiran tappamisesta tuntui minusta järkyttävältä. Miten eläinystävä voi tehdä niin? Itse hoisin koiraani viimeiseen asti, käytin jokaisen lääketieteellisen mahdollisuuden, joka oli käytettävissä koirani pelastamiseksi. Kasvain vei kuitenkin voiton, ja koira piti lopettaa, että se ei kärsisi enää.

Illalla olin tunteellisessa tilassa, sillä keskustelu veljen kanssa oli tuonut surun ja ikävän pintaan omaa koiraani kohtaan. Katselin vanhoja valokuvia vuosien varrelta. Ikävä sekottui myös ikävään omia lapsiani kohtaan, jotka ovat jo muuttaneet pois kotoa. Kun Pepsi vielä eli, lapsetkin asuivat kotona. Nyt oli niin yksinäistä.

Muutaman viikon päästä sain veljeltä viestin, että Mila on lähtenyt sinne, minne isäntä ei voi seurata. Kyyneleet valuivat poskillani. Yhtäkkiä veljen näkökanta alkoi avautua minulle. Veli teki vaikeimman työn, minkä koiransa puolesta pystyi tekemään. Veli teki niinkuin näki koiralleen olevan parasta. Milan viimeinen matka ei ollut kolkolle eläinklinikalle, vieraan ihmisen käsiin. Milan sai luoda viimeisen luottavaisen katseensa isäntäänsä, rakkaassa paikassa, mökillä.

Silitin sormella koirani päätä vanhassa valokuvassa. Monta viikkoa jälkeen päin olin hyvin surullinen.

Poissa Hartsi

  • Konkari
  • Viestejä: 4766
Vs: Kirjailijan plantut, olkaa hyvä!
« Vastaus #17 : pe 06.11.2015, 19:40:42 »
   OLIPA KERRAN tarinaa.......

  ........ihmisiä nettifoorumeilla......

 Kirjoittelivat niitä sun näitä, pääasiassa sättien toisiaan ja toistensa maailmankuvaa moittien, suuriäänisesti omaa kuvaansa ja parempaa tietoisuuttaan maailmasta  toitottaen.

 Silmiinpistävää joillakin oli Fanaattisuus, joku saattoi uskoa kaiken ITSE oppimansa ainoaksi oikeaksi maailmankuvaksi, mitä maa päällään kantaa ihmisen lapsoselle.

 Tahallaan ei toki tuollaista kukaan tehnyt, ei toki. Se kaikki oli Tahatonta. Tahattomuuteen jälkeenpäin puututtaessa nimittäin tehtiin yllättävä ja ällistyttävä löydös.

 Erästä menehtynyttä, aktiivista ja oman uskontonsa miellyttävää toitottajaa/ Foorumistia jälkikäteen ruumiinavauksen yhteydessä tutkittaessa havaittiin hänessä jotakin outoa ? 

 Näytti siltä, että jonkinlaiset ulkopuoliset tekijät olisivat olleet näpelöimässä hänen aivojaan  ?
 Tutkijaryhmän mukaan pääkallon alueen sisään, aivan etulohkon,..... Ihmisen aivoissa on suhteellisen suuri etulohko, jossa syntyvät aistikokemukset, muisti ja tietoisuus.

 Tuolta alueelta oli tutkimusten mukaan löytynyt jokin ulkopuolinen pienen pieni esine, kuitenkin suurempi kuin molekyyli.?

 Tutkijaryhmä ei niillä toimenpiteillä ja niillä resursseilla sillä hetkellä vielä kyennyt arvioimaan oliko se vain jokin pieni kiveniskemä, vai saattoiko se olla myös jotakin muuta?

 Nyt on myöhemmin saatu määrärahoja asian selvittämiseksi. Tämän pienen pienen esineen tutkimista varten k.o esine, se on lähetetty tarkkaan vartioituna kuriiripostina  VTT:n "siruanalyysiin" tutkittavaksi.
  Tekniikan tohtori Sören Sirusson arvioi, että sirusta saadaan tiedot imaistua ulos aivan uudella tekniikalla, ns, avaruusimaisua hyväksi käyttäen.

 Kyseinen tekniikka nimittäin kykenee ilmaisemaan myös tuollaisen sirun ja sen kantajan asenteisiin johtuneet murheelliset taustat.
 Odottelemme innolla tutkimustuloksia, niistä saatetaan saada tietoa jo ennen vuosikymmenen vaihtoa. Siis sellaista tietoa mikä auttaa Meitä ymmärtämään toinen toisiamme ihmisinä.
........
 by Sören Sirusson
Vaatimattomuus ei ole enää nyky-Suomessa hyve, kertoo Lännen Median Taloustutkimuksella teettämä arvokysely

Armando

  • Vieras
Vs: Kirjailijan plantut, olkaa hyvä!
« Vastaus #18 : la 07.11.2015, 10:17:46 »
Otteita Yövartiomiehen yökirjasta

Makuuhuoneen seinällä roikkuu sammunut seinäkello. Sitä on helppo katsella, viisarit eivät liiku. Peipiporkkana, se on hellimänimi, Hibiksen keksimä. Hauras mutta....voitteko kuvitella, joskus Hänkin kutsui sitä The Moloksi.

Mutta yö on kaunis. Pimeys tunkeutuu vielä hetken kaihdinten välistä. Maailma herää ihan kohta.
« Viimeksi muokattu: la 07.11.2015, 10:22:01 kirjoittanut Armando »

Poissa a4

  • Konkari
  • Viestejä: 2887
Vs: Kirjailijan plantut, olkaa hyvä!
« Vastaus #19 : la 07.11.2015, 12:10:11 »
kiitos upeista hengentuotteista! laitetaan välillä omaakin settiä lavalle ettei kynnysrima nouse liiaksi kirjallista korkeushyppyä haaveileville:

huonon kirjallisuuden salaseurani ylpeästi esittää: saunapuhdas harri

hän oli poliisi. häntä nimiteltiin lainvalvojaksi. jopa sankariksi. rakkaalla on monta nimeä.
saunapuhdas harri oli intiimi nimi. tunnettu ja paljon käytetty.
harrin munat kiehuivat kohta. kolme kiihkeää minuuttia. hän kirmasi kovine munineen. töihin!
työaika oli parasta aikaa. hänellä oli työpartneri. työkaveri. kultakalat jäivät toiseksi. harrin silmäterät.
-tervakeuhkot ovat vaihtuneet tervashampooseen? upea tuoksu!
-kiitos kysymästä, pyöräpoliisien adonis.
-tänään vuorossa rantatiellä partiointia. auringonottajien suojelua. kertoimet ovat kovat tässä paahteessa.
-jep. keskustassa ei tapahdu mitään ikävää. asuinalueet ovat kirkkoa rauhallisempia.
kaneliomenakahvit juotuaan, hymyilevä sankaripari polkaisi matkaan. kuin koulusta rantaan.
täynnä bikinikansaa. teinejä ja aikuisia. lapsia, eläkeläisiä. koiria, kissoja.
saunapuhdas harri kiipesi uimavalvojan luo.
-terve mohammed! voin rasvata selkäsi. kuinkas hurisee?
-lauloin muutaman säkeen megafonilla. huomasin surullisia vedenrajassa. ainakin kaksi.
-annapas tänne! "GIVE YOUR BEST SMILE, MAKE MY DAY!"
-hei, kielikylpyjä maailmaan kotoutuville..

kirjailijan jälkikirjoitus: lukemattomien korjailujen jälkeen. vanha tarina. uusi kertomus.
« Viimeksi muokattu: la 07.11.2015, 14:59:17 kirjoittanut a4 »