Kirjoittaja Aihe: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa  (Luettu 6718 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Hippi

  • Konkari
  • Viestejä: 1342
Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
« Vastaus #20 : su 15.03.2015, 17:08:44 »

Enpä osaa sanoa onko joku pielessä, kun en itse ole pannut merkille montako päivää tomaattien itäminen on kestänyt, vaikka olen monena vuotena niitä kasvattanut. Voi olla, että itäminen kestää hiukan pitempään, jos olet peittänyt siemenet liian paksulla multakerroksella tai, jos multa on päässyt kuivumaan liiaksi.

Muistaisin jostain lukeneeni nyrkkisäännön, että siementen peitoksi laitetaan noin siemenen paksuudelta multaa, mikä ei tomaatin tapauksessa ole kovin paljon. Mutta jos on mennyt vähän enemmän niin ei se haittaa, verson pintaan pääseminen vain kestää hiukan kauemmin. Pintamullan pidän kosteana sumutuspullon avulla, suihkautan siitä  tarpeen mukaan. Jotkut peittävät viljelyksen muovilla, mikä on ihan toimiva ratkaisu, kunhan muistaa tehdä kunnollisen tuuletuksen peitteeseen.


Minulle tulee aina silloin tällöin oikein vimma kokeilla, mitä kaikkea saan kasvamaan. Avokado oli jossain vaiheessa ihan yleinen villitys ja siitä tulee sisätiloihin komea viherkasvi, jos vain ötökät ei ehdit tuhota sitä ennen kuin niiden invaasiontorujuntaan on huomannut ryhtyä. Sitruuna, appelsiini ja greippi ovat myös klassikkoja. Jotkut onnistuvat kasvattamaan niistä hedelmiä tuottavia puitakin. Minä en. Joko ötökät ja mahdollisesti liikakastelu on koitunut noiden tuhoksi.

Kiwissä toisaan ne mustat pienet pilkut ovat siemeniä ja nekin itävät mainiosti. Niitä ei edes pysty irrottamaan hedelmälihasta kunnolla, vaan muutaman siemenen pisaroina olen niitä laittanut multaan ja vasta taimina olen ne erotellut toisistaan. Tämäkin oli kertakokeilu, joka päättyi tuhoelukoiden ruuaksi.

Taatelia olen myös kasvattanut muutamaan otteeseen. Siemenet olen saanut rasiassa myytävistä kuivatuista taateleista, jotka käyvät karkin korvikkeeksi. Ensimäinen kokeiluni oli oikeastaan vahinko, sillä olin ottanut muutaman taatelin naposteltavaksi ja laiskuuttani tökkäsin siemenet traakkipuun juurelle multaan, kun en jaksanut lähteä viemään niitä roskiin. Olin jo unohtanut koko jutun, kun kerran kukkia kastellessani huomasin muutaman verson puskevan mullasta. Ihmettelin mitä ne mahtavat olla ja jätin ne kasvamaan. Kun heinämäiset ensimmäiset lehdet voimistuivat, tunsin ne näpeissäni "palmumaisiksi" ja silloin muistin ne taatelit. Mullanvaihdon yhteydessä ne irrottelin multapaakusta ja siinä jo yksi meni juurestaan rikki ja kaksi muuta sain istutettua. Multa ei ilmeisesti ollut riittävän hiekkaista, sillä kuolo korjasi nämä taimet hyvin pian. Pari kertaa tuon jälkeen olen liottanut siemeniä ensin vedessä niin, että niihin tulee pieni idunalku ja sitten olen ne istuttanut ruukkuun. Nämä lähtivät hyvin kasvamaan, mutta kissanryökäleet ne söivät  :'(

Tuossa nyt muutama kokeilu, jonka perusteella voisin sanoa, että ei se idättäminen ja taimien kasvattaminen ole mikään hankala vaihe, mutta sen jälkeinen hengissäpitäminen on sitäkin hankalampaa varsinkin, jos kaiken tekee vain näppituntumalla. Netissä varmaan on ohjeitakin, mutta ei ole tullut oikein etsittyä kuten edellä olevista saattaa hyvin päätelläkin.

Poissa Ei kukaan

  • Täysjäsen
  • Viestejä: 105
Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
« Vastaus #21 : su 22.03.2015, 15:30:00 »
Parvekkeellani on vielä kuusi koukkua katossa. Niihin saa amppelit roikkumaan. Onko ideoita, mitä appeleissa voisi kasvattaa?

Nurkassa on kukkateline, jossa on tilaa neljälle kohtuullisen isolle ruukulle. Mitäs niihin voisi panna?

Ja lattialle tosiaan laitoin jo valmiiksi kolme isoa altakasteluruukkua.

Hyötykasveissa pitäytyen, niin ainakin esim. amppelimansikka tai -tomaatti voisivat olla kokeilemisen arvoisia. Jos erikoisempaa halajaa, niin lattiaruukussa voisi kokeilla esim. viidakkokurkkua. Yhtenä kesänä kokeilin lasittamattomalla parvekkeella. Kasvuvauhti oli huima ja maultaan hieman happamia pikkukurkkuja tuli kivasti, vaikka härmä alkoikin vaivaamaan syksyn tullessa.

Omat suunnitelmat ovat vielä täysin avoimena. Viime vuonna oli jossain vaiheissa mielessä kokeilla tänä vuonna matalakasvuisempaa ananaskirsikkalajiketta, parvekkeella. Mutta enhän sitä muistanut ajoissa. Alkaa olla jo myöhäistä laittaa, ellen sitten yritä monivuotisena kasvattaa. Joskus aikoinaan kokeilin "peruslajia" osin lasitetulla parvekkeella. Komeasti kasvoivat, mutta yksikään hedelmä ei ehtinyt kypsyä ennen talven tuloa. Ei edes seuraavana vuonna, vaikka monivuotisena yritin.

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 4504
Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
« Vastaus #22 : ma 23.03.2015, 01:49:24 »
Nyt on jo sunnuntai. Keskiviikkona kylvin tomaatinsiemenet. Milloin ne oikein itävät? Jokin jokin mennyt pieleen?
Hipin ohjeella myöhäisherännäisissä kirsikkatomaateissa on viikon jälkeen ikkunalaudalla ruukussa nyt kolmen sentin taimet. Lasitetulla parvekkeella on vanhat säilöntä-ämpärit vielä vanhalla mullalla. Seppo Jyrkisen Näkökulmaneuvoilla viritetty muoviletkunpätkä mullan läpi kasteluveden saamiseksi alle lecasorakerrokseen.
« Viimeksi muokattu: ma 23.03.2015, 01:56:11 kirjoittanut Jaska Jokunen »

Poissa Sini

  • Täysjäsen
  • Viestejä: 194
Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
« Vastaus #23 : ma 23.03.2015, 08:34:45 »
Minun tomaatinsiemenet lopulta itivät oikein reippaasti. Nyt taimilla on pituutta ehkä viitisen senttiä. Mutta niin ovat hentoja. Suihkutan ne aamuin illoin. Joskus annan kannusta vähän vettä. On vähän huolestunut olo; mahtaako noin hennoista taimista kasvaa kunnon vahvoja tomaatteja. Entä sitten se, että onko yhdessä turveruukussa liikaa taimia. Istutusvaiheessa laitoin 15-20 siementä yhteen ruukkuun. Pitäisikö niitä harventaa? Turveruukkujahan istutetaan sellaisenaan lopulliseen multaan isoon ruukkuun.

Poissa Ei kukaan

  • Täysjäsen
  • Viestejä: 105
Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
« Vastaus #24 : ma 23.03.2015, 11:27:18 »
Yksi taimi per ruukku riittää taimikasvatusvaiheessa, koulimisen jälkeen, jos ei laatikossa kasvata. Jos niitä on useampia jo tulossa samaan ruukkuun, niin kannattaisi koulia niistä muutamat vahvimmat omiin ruukkuihinsa. Lopputulos voi olla parempi kuin koulimatta jättäneen taimen kasvattaminen omassa taimiruukussaan alusta asti.

http://www.kotipuutarha.fi/puutarhavinkit/kasvata-herkkuja/tomaatin-kasvatus.html

Taimien sisäkasvatuksessa asuinhuoneistossa on yleensä ongelmana se, että lämpöä on liikaa ja valoa liian vähän. Niiden tasapaino. Taimista tulee helposti honteloita, venyessään. Paahteisin ja lämpoisin ikkunan edusta ei ole aina paras paikka, lämmön takia.

Viime keväänä kasvatin itse tomaattia ensimmäisen kerran siemenestä. Alkuun näytti siltä, ettei niistä tomaatin aluista tule yhtään mitään kerrostaloasunnossa. Venyivät ihan liikaa alkuvaiheessa. Lisävaloakin harkitsin. Jouduin lopulta ruukuttamaan taimia koulimisen jälkeen toistamiseen, istuttaen niitä syvemmälle, pitkänmallisiin taimiruukkuihin. Taimista tuli noin vankempia. Tomaatti sietää onneksi sitä syvemmälle istuttamista.

Pensastomaatista, jonka lajiketta en enää muista, niin sain lopulta satoa. Sen sijaan "Black Russian" - tomaatista vain pari tomaattia. Kylmä kesäkuu teki tehtävänsä.

Poissa Hayabusa

  • Konkari
  • Viestejä: 2510
Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
« Vastaus #25 : ma 23.03.2015, 13:20:59 »
Hitto kun on parveke varjon puolella! Tai paistaa sinne aikaisin aamulla ja myöhään illalla. Mutta jos oiken puutarhuriksi aikoo, pitänee vaihtaa kämppää. Täytyy keksiä jokin halvempi harrastus  ;D

Poissa urogallus

  • Konkari
  • Viestejä: 2503
Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
« Vastaus #26 : ma 23.03.2015, 14:36:31 »
Hitto kun on parveke varjon puolella! Tai paistaa sinne aikaisin aamulla ja myöhään illalla. Mutta jos oiken puutarhuriksi aikoo, pitänee vaihtaa kämppää. Täytyy keksiä jokin halvempi harrastus  ;D

Ala kasvattaa sammalia :P!

Sammalien kasvatus kasvattaa kasvattajan kärsivällisyyttä!

Mutta itse aiheesta: vuokraisäntä näytti vihreää valoa kasvimaaprojektilleni. Minulla on katsottuna ja kohotettuna (pihassa tehtiin maansiirtotöitä, ja siirsin kuorittua pintamultaa kasvimaan paikalle 10-15 cm paksuksi kummuksi) ~10m2 pläntti, ja tarvitsisin pikkuisen neuvoja. Pinaattia, retiisejä ja salaattia ainakin ajattelin kasvattaa. Kalkita se maa varmaan kannattaisi ainakin?

Poissa Ei kukaan

  • Täysjäsen
  • Viestejä: 105
Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
« Vastaus #27 : ke 25.03.2015, 01:04:32 »
Varjoisallakin parvekkeella kannattanee kokeilla jotain, jos vähänkin innostaa, vaikka tomaatit ja ananaskirsikat joutunee unohtamaan. Pelkkiin sammaleihin en itse ainakaan tyytyisi. :)

Mutta itse aiheesta: vuokraisäntä näytti vihreää valoa kasvimaaprojektilleni. Minulla on katsottuna ja kohotettuna (pihassa tehtiin maansiirtotöitä, ja siirsin kuorittua pintamultaa kasvimaan paikalle 10-15 cm paksuksi kummuksi) ~10m2 pläntti, ja tarvitsisin pikkuisen neuvoja. Pinaattia, retiisejä ja salaattia ainakin ajattelin kasvattaa. Kalkita se maa varmaan kannattaisi ainakin?

Ei ylläpitokalkituksesta varmaankaan haittaa ole. Itse olen tuumaillut sitä, että pitäisiköhän hankkia jonkinlainen pH-mittari, jotta kalkituksen tarvetta voisi arvioida paremmin, mututuntumaa tarkemmin: Maaperän pH-mittari.
« Viimeksi muokattu: ke 25.03.2015, 01:06:09 kirjoittanut Ei kukaan »

Poissa wade

  • Konkari
  • Viestejä: 1441
Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
« Vastaus #28 : ke 25.03.2015, 09:07:53 »
^^Juu, varsinkin ensimmäisenä vuonna kannattanee ottaa tieteellinen lähestystapa, ettei käytä omasta 10m2 maastaan leijonasosaa kasviin, jolla ei ole edellytyksiä kasvaa kys. maa-aineksessa.

Muutamana vuonna olen viljellyt kaupungin palstoilla, jossa muutama vanha tekijä tiesi osoittaa ne virheistutukset, joihin ei kannata haksahtaa. Ei tarvinnut alkaa itse pohtimaan millaisesta maaperästä on kysymys ja mitä siemeniä/taimia siihen kannattaa kylvää/istuttaa.

Poissa Hippi

  • Konkari
  • Viestejä: 1342
Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
« Vastaus #29 : ke 08.04.2015, 20:36:28 »

Tein tutkimusmatkan läheiseen puutarhamyymälään, kun oli tarve ostaa hiukan isompi satsi multaa ja tätä varten sain autokyydin sekä seuralaisen. Tyttäreni oli kaukaa viisas ja varasi tälle reissulle päivän, jolloin hänellä ei ole muuta menoa, sillä puutarhamyymälä ja minä on yhdistelmä, jossa aika ja kiire ovat tuntemattomia käsitteitä.

Kiertelimme kaikki kukat läpi ja itse asiassa sain hassutettua tyttäreni leikkimään mimosalavan äärellä. Hän ei ennestään tuntenut kasvia lainkaan, ja tämän tietäen esitin hänelle "taikatempun". Sanoin tappavani kasvin pelkällä kosketuksella. Valitsin lavan pöyheimmän kasvin ja peitin sen kämmenilläni. Kun nostin kädet pois, kasvin kaunis pöyheys oli tipotiessään ja se näytti lähes lehdettömältä, kun kasvi oli reagoinut kosketukseeni suipistamalla lehdet vastakkain. Palasimme tähän vielä myöhemmin uudelleen ja saatoimme todeta, ettemme olleet ainoita, joita mimosan herkkyys yllytti leikittelemään niiden kanssa.

Noiden myymälöiden parasta antia on pistokaslavat. Pikkuruisiin ruukuihin on istutettu mitä erilaisimpien kasvien pistokkaita. Näitä saa yleensä parilla eurolla ja kaupanpäälle saa vielä mahdollisuuden seurata kasvin kasvua pienestä pistokkaasta täysikokoiseksi kasviksi. Tuotakin parempi tietysti olisi, jos saisi pistokkaat käydä napsimassa itse :)

Noita edellä mainittuja "vauvoja" tarttui mukaan neljä erilaista. Lisäksi ostin yhden Aloen sekä pari punavalkoista santtua.

Kukkaostoksille tuonne aion palata lähiaikoina vielä omin nokin, sillä onneksi yksi bussireitti kulkee kotoa jokseenkin suoraan tuon liikkeen lähelle. Ajattelin kokeilla pitkästä aikaa orkideaa, josko se ei houkuttaisi kissoja. Tuoksuköynnös on toinen, jonka vielä ajattelin hankkia. Sen kukat ovat kauniin valkoiset, mutta kukkien tuoksu on niin huikea, että ihan senkin vuoksi sen haluaisin. Sen voi taas sijoittaa ikkunalle niin, että karvanaamoilla ei ole sen luo pääsyä. Todella harmillista, että nuo kollipojat pureskelevat viherkasvejani, sillä jouduin monista ostoaikeista luopumaan pelkästään siksi, että näin jo katit järsimässä kaunokaista

Juu, ja muistin ostaa myös ne mullatkin :D

Poissa urogallus

  • Konkari
  • Viestejä: 2503
Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
« Vastaus #30 : to 09.04.2015, 22:08:02 »
Sitruuna, appelsiini ja greippi ovat myös klassikkoja. Jotkut onnistuvat kasvattamaan niistä hedelmiä tuottavia puitakin. Minä en. Joko ötökät ja mahdollisesti liikakastelu on koitunut noiden tuhoksi.

Vanhemmilleni siruuna tuotti satoa ihan hyvin, noin 5 normaalikokoista hedelmää puolimetrisessä 'puussa'. Olivat vieläpä hyviäkin.

Kahvipensas tuottaa myös hyvin hedelmää, mutta ilmeisesti kotikasvatetuista pavuista ei saa hyvää juomaa. Ilmeisesti lajike ja valonpuute on ongelmana.

Ajattelin kalkita oman kasvimaani munankuorilla. Niitä on tullut säästettyä ja jauhettua muruiksi talven mittaan, ja jauhoa on kohta lähemmäs litra. Ei se mitään kompostissakaan tee, joten miksipä ei? Tänään hommasin siemeniä. Salaattia, pinaattia, punajuurta ja retiisiä...

Poissa Hippi

  • Konkari
  • Viestejä: 1342
Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
« Vastaus #31 : pe 10.04.2015, 08:37:18 »
Vanhemmilleni siruuna tuotti satoa ihan hyvin, noin 5 normaalikokoista hedelmää puolimetrisessä 'puussa'. Olivat vieläpä hyviäkin.

Mainitsemallani tutkimusmatkalla puutarhaliikkeeseen näimme juuri sitruunapuita, joissa oli muutama hedelmäkin. Puut olivat reilusti alle puolenmetrin mittaisia, joten olivat hiukan hassun näköisiä, kun sitruunat olivat ihan täysikokoisia ja kasviin nähden hiukan suhteettoman kokoisia. En osannut päätellä, minkä ikäisiä puut olivat.

Lisäksi siellä oli jotain muita hedelmäpuita, joissa oli runsaasti suuren kirsikkatomaatin kokoisia oransseja hedelmiä. Nämä olivat puolesta metristä metriin. En katsonut, mitä nämä olivat, mutta oletin joksikin mandariineiksi. Hedelmät olivat aika pehmeitä ja tuntuivat ohutkuoriselta.

Eilen tyttäreni toi minulle kourallisen sitruunan siemenia ja nyt ne ovat jo mullassa. Pitääpä yrittää nyt olla tarkkaavaisempi niiden ötököiden kanssa, jospa kerrankin saisin pidettyä sitruunat hengissä riittävän kauan. Yritin googlettamalla selvittää milloin niitä hedelmiä voisi odottaa. Toiveikkaana odottelin vastauksesksi noin paria vuotta, mutta tämä oli yllätys:
Sitruspuut ovat leudon ilmaston kasveja, mutta hyvällä onnella myös kotioloissa kasvatettu yksilö saattaa yllättää tuoksuvilla kukilla ja koristeellisilla hedelmillä. Useimmiten taimista kuitenkin varttuu vain hauskoja omaperäisiä viherkasveja. Kasvatus vaatii kärsivällisyyttä, sillä hedelmiä voi odottaa vasta noin kymmenen vuoden kuluttua kylvöstä.

Toisesta paikasta löysin arvion 5-10 vuotta, mutta siinä puhuttiin sitruspuista yleensä. Mutta eipä tässä ole kiire enkä aio pidätellä hengitystäni hedelmiä odotellessani. Viisainta ottaa pääasialliseksi tavoitteeksi saada kasvi pysymään hengissä. Muutamalla kasvilla lähden liikkeelle, jos itävät hyvin ja niistä yhden sitten latvon jo nuorena noin 20 senttisenä ja ne muut annan kasvaa hiukan korkeammaksi. Latvominen ei kai ole välttämätöntä, vaan ne haarottuvat kyllä hyvin muutoinkin, mutta niistä saisi tuolla tavalla kivan asetelman.

Tuli vielä mieleen noista puutarhaliikkeen sitruspuista, jotta onkohan ne vanhemmasta puusta otetusta oksapistokkaasta kasvatettuja ja sillä tavoin saatu kasville keinotekoisesti lisää ikää. Tuntuisi oudolta ja melko kannattamattomalta, että koristekasvia ensin kasvatetaan 10 vuotta pitäen sitä kompaktissa muodossaan ennen kuin se saadaan myyntiin. Mene ja tiedä.

Poissa urogallus

  • Konkari
  • Viestejä: 2503
Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
« Vastaus #32 : pe 10.04.2015, 21:18:10 »
Hassua.

Ehkä suvussani on sitrusviljelijöiden geenejä, kun sekä vanhemmat että veli saivat sitruunat kukoistamaan, ja satoa kantoivat selvästi alle 5-vuotiaina! Toisaalta, eivät ne puut kovin pitkään eläneet...

Poissa Hartsi

  • Konkari
  • Viestejä: 5257
Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
« Vastaus #33 : to 16.04.2015, 19:19:06 »
Olen jonkun kerran kasvattanut tomaatteja siemenistä. Ei oikein ollut nostetta tarpeeksi, tai sitten en hoitanut hommaa oikein ?

Vaikuttivat  kovin hennoila taimilta vielä siihen aikaan kun piti istuttaa maahan.

Puutarhamyynnistä olen saanut valikoitua hyviä taimia edullisesti omaan pikku ansariini. Tietty, olisihan se hianoo ollut jos siemenistä poikineet olisivat onnistuneet yhtä hyvin.

Meillä on äidiltäni saatu Kliivia, tai niitä on kaksikin. Ollut jo noin 45 vuotta. Sitä ennen kait äitini oli saanut jo aikoinaan omalta äidiltään, tai sitten apteekkarilta, jolla hän oli palveluksessa nuoruudessaan, taitavat kliiviamme olla pian sata vuotta vanhoja.
............

Kliivia (myös isopunasarja, Clivia miniata) on narsissikasvien heimoon (Amaryllidaceae) kuuluva kasvi, joka tuotiin Eurooppaan Etelä-Afrikasta 1800-luvulla. Kasvi on saanut nimensä lady Charlotte Cliven mukaan, joka kasvatti sitä ensimmäisenä Englannissa.
..........

Taimia näistä omista kliivioistamme olemme antaneet sukulaisille ja naapureille.

Taas tää toinen on äitynyt kukkimaan:
 


 
« Viimeksi muokattu: to 16.04.2015, 19:23:55 kirjoittanut Reinholdt JR »
Vaatimattomuus ei ole enää nyky-Suomessa hyve, kertoo Lännen Median Taloustutkimuksella teettämä arvokysely

Poissa socrates

  • Konkari
  • Viestejä: 10376
  • Säätäjä
Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
« Vastaus #34 : to 16.04.2015, 20:43:03 »
Tomaatteja ei pidä kylvää liian aikaisin, jolloin ne ehtivät kasvaa honteloiksi ja katkeilevat ulkona tuulessa. Taimimullan kuohkeus on tärkeää.

Ei ulos liian aikaisin vasn vasta kun yötkin ovat melko lämpimiä. Niin sanotut karkulaiset eli lehtien hangoista pukkaavat versot pitää nyppiä pois.
Jumala armahtaa, Majuri ei.

Poissa Hartsi

  • Konkari
  • Viestejä: 5257
Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
« Vastaus #35 : to 16.04.2015, 21:09:59 »

. Niin sanotut karkulaiset eli lehtien hangoista pukkaavat versot pitää nyppiä pois.

Näin juurikin.

Näitä "varkaita" olen osannut nyppiä jo 1950 luvulla. Ei se ole se pointti.

Pointti on siinä, että kotona kasvatetut tomaatinsiemenet eivät koskaan pääse siihen kasvuvauhtiin kuin ammattimaisessa kasvitarhassa.

Ei ole valoa riittävästi, ei lämpöä, lannoitteita,  tekniikkaa, eikä taloutta.

Eikä sitä paria kolmea taimea varten kannata ihan satoja, taikka tuhansia €uroja satsata.

Tossa viitisen vuotta sitten kuvattuja tomaattejani.





Kuvissa taustalla näkyvä harmaa kiviaines on talomme tukijalka. Onneksi se on korkeampi kuin muilla naapureilla.
Näin ollen eivät alimmat hirsirakenteet ole päässeet kärsimään kosteusvaurioista.
« Viimeksi muokattu: to 16.04.2015, 21:18:44 kirjoittanut Reinholdt JR »
Vaatimattomuus ei ole enää nyky-Suomessa hyve, kertoo Lännen Median Taloustutkimuksella teettämä arvokysely

Poissa Hartsi

  • Konkari
  • Viestejä: 5257
Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
« Vastaus #36 : su 19.04.2015, 13:37:47 »
 Kipaisimme tänään Vuorelan puutarhassa,

https://www.google.fi/search?q=vuorelan+puutarha&biw=1366&bih=646&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=XoQzVfSDGufTygPa24GIBA&sqi=2&ved=0CAYQ_AUoAQ
 
Se on noin 10 km keskustasta. Eilen oli ollut ensimmäisen päivän avoinna, ei vielä mitään ryysistä, aivan rauhassa sai katsella ja ihmetellä.

 Orvokintaimia oli tarjolla 0,50 €/kpl, niistä puutetta.

 

Lisäksi ostimme muutamia eriä vaimon siskolle vietäväksi. Ilma oli kylmä, toivottavasti lämpenee pian.
Vaatimattomuus ei ole enää nyky-Suomessa hyve, kertoo Lännen Median Taloustutkimuksella teettämä arvokysely

Poissa Hippi

  • Konkari
  • Viestejä: 1342
Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
« Vastaus #37 : to 07.05.2015, 21:33:29 »
Nyt on chilit istutettu kasvuruukkuihinsa parvekkeelle noin kuukauden myöhässä normaaliaikataulusta. Nyt pitää toivoa, että kesäkuulle ei satu samanlaista kylmää jaksoa kuin viime kesänä. Tuolloin kasvu hyytyi pitkäksi aikaa. Satoa ehti kuin ehtikin edes osittain valmiiksi. Viime kesänähän jouduin purkamaan viljelykseni kesken satokautta muuton vuoksi.

Varmaan viikonlopun aikana pitää yrittää jotain kukkivaakin parvekkeelle saada, niin sitten on parveke kesä kunnossa.
   
*****************************************
 
Nyt täytyy tässä pikaisesti opiskella kotipihan nurmikolta ja tästä lähitienoosta löytyvät luonnonvaraiset kasvit. Huomasin unohtaneeni huomattavan osan siitä, mitä keskikoulussa aikanaan opiskeltiin. Onneksi on vielä kouluaikainen kasvikirja tallella, sillä olen ollut varma, että sille tulee käyttöä vielä joskus.

Olen vahingossa tartuttanut naapurin nassikalle (3,5v.) viherpeukalointi-innostusta, kun olemme yhdessä hoitaneet huonekasvejani ja istuttaneet kissoille vehnää syötäväksi. Tänään pihassa tutkittiin voikukkaa ja selvitettiin, miten sen lehdet voi tunnistaa, jos kukkaa ei vielä ole. Pihapihlajan juurella näytti olevan runsaasti pieniä pihlajan alkuja, ja nämä olivat pojasta kovin mielenkiintoisia. Silmät lautasena ihmetteli, kun kerroin, että siitä voisi kasvaa vieressä olevan suuren puun kokoinen, jos saisi rauhassa kasvaa. Samoin kukan nupusta puhkeava kukka sai pojan haltioihinsa, siis ajatus, että supussa olevasta nuppu aukeaa kukaksi.

Harmittavan paljon jäi tunnistamatta nurmikolla olevia eri kasveja, etenkin nyt kun niissä ei kukkia vielä ollut.

Poissa urogallus

  • Konkari
  • Viestejä: 2503
Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
« Vastaus #38 : su 24.05.2015, 21:31:49 »
Ensimmäiset retiisitkö ne sieltä kurkistelee... :)

Tänään kylvin punajuuret. Olen esikasvattanut retiisejä ja salaatteja tyhjissä herkkusienipurkeissa siltä varalta, etteivät suoraan maahan kylvetyt idäkään. Näkyvät kyllä itävän. Pitänee kuitenkin esikasvattaa vielä pinaattejakin.
Sain lahjaksi kaksi salaattikurkun ja yhden kesäkurpitsan taimen, jotka pistettiin maahan viime maanantaina. Kurkut ovat aika heikossa hapessa, mutta kurpitsa tuntuu pärjäävän. Olen pitänyt ylösalaisin käännettyjä kasviruukkuja niiden hattuina, kun yöt ovat olleet kylmiä.

Appelsiinin ja sitruunan siemeniäkin on sivuun pistettynä, josko saisin vaikka uusia huonekasveja sen ainoan eli jo täysi-ikäisyyden saavuttaneen pullojukan rinnalle.

Tummasilmäsusanna

  • Vieras
Vs: Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa
« Vastaus #39 : su 07.06.2015, 20:51:34 »
Sattui outo juttu (vaikkakin lukijalle varmaan tylsä). Vastikään huomasimme autossamme vilistämässä useita muurahaisia (kerrallaan näköpiirissä kuitenkin vain muutamia, mutta aina jostain tuli lisää, vaikka edelliset poistettiin), ja mies jo manaili, että ovat tehneet sinne pesän jonnekin kolkkaan (yök). Muutaman päivän päästä muurahaisia ei pahemmin näkynyt, tai ainakaan itse en nähnyt, eikä mieskään valittanut.

Sitten kävimme puutarhalla ostamassa muutaman yrtin ja kesäkukkia, mustasilmäsusannakin tietty. Jätimme kasvit autoon muovikennoon, ja osa oli paperipusseissa. Muutaman tunnin päästä menin hakemaan kasveja, ja voi inhotus, 5/8 kasvista oli juurissa muurahaispesä, tai jokaisessa ainakin lähes satakunta muurahaista. Parista kasvista yritin häätää murkut ja samalla vahingossa katkaisin juuriakin siinä määrin, että tuskin lähtevät kasvuun. Loput muurhaiskasvit jätin pihalle. Seuraavana päivänä muurahaiset olivat hävinneet.

Jäin miettimään, mistä muurahaiset ilmeistyivät kasveihin. Tulivatko ne kasvien mukana puutarhalta (joka on hyvämaineinen, ihmetteisin sitäkin vaihtoehtoa), vai oliko autossa tosiaan muurahaispesä, josta murkut menivät kasveihin? Muurahaisia oli sekä kennokasveissa, että yhdessä kasvissa paperipussista. Pitäisikö vielä etsiä autosta murkkupesää, vai mennä valittamaan puutarhalle murkkukasveista?

Melkoinen muurahaismysteeri.