Kirjoittaja Aihe: Kulinaristinen ketju  (Luettu 29060 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa wade

  • Konkari
  • Viestejä: 1440
Vs: Kulinaristinen ketju
« Vastaus #20 : to 12.03.2015, 22:50:07 »
Olen joskus ihmetellyt sienien pientä roolia suomalaisessa ruokakulttuurissa.

Ilmeisesti sienet todellakin ovat olleet marginaalisessa roolissa suomalaisessa perinteessä: edes pula-aikoina sienien syömistä ei ole pidetty yhtenä hätäratkaisuna.

Olisiko säilyttäminen ollut ongelma? Suola oli kallista, kuivaaminen ei ehkä silloisissa asumisoloissa kelvannut, kun sisätilojen kosteus vaihteli kovasti. Sienet eivät oikein kelpaa pääruoaksi, toisin kuin vilja, liha ja kala, koska ne ovat varsin vaikeasti sulavaa ruokaa.

Kyllä minusta maaseudulla on sieniä osattu aina käyttää, mutta onko taito hukkunut kaupungistuessa? Itse joskus saan kantarelleja sun muita maalaissukulaisilta, mutta heiltä niitä valmistusohjeitakin tulee hakea. Kaupunkilainen hakee sienensä usein purkista (blääh). Herkkusienet ja tatit purkista ovat vähän kuin paistaisi purukumia.
Siis minkä kirjoitin kuulin historian ja etnologian professorin Kustaa Vilkunan kertomana: hän ihmetteli sitä kuinka sieniä ei käytetty edes pakottavissa olosuhteissa. Kyseessä oli kuitenkin radiohaastattelu, joten hän ei mennyt asiaan syvemmälle. Sienten hyödyntämisen perinteen hän mainitsi paremman väen hommaksi, ja siis puhutaan ajasta ennen kaupungistumista.

Säilömisen ongelma oli varmasti yksi iso syy, ehkä kaikki suola tarvittiin lihaa varten. Kuivattamiseen olisi tosin saattanut käydä sauna: Vilkuna nimittäin kertoi myös että saunoja oli 1800-l loppua kohti paljon, ja että ihmiset kävivät saunassa jos eivät joka ilta, niin melkein. Mutta sen jälkeinen säilöminen olisi ollut ongelma: olisi tarvittu ilmatiiviitä astioita.
« Viimeksi muokattu: to 12.03.2015, 22:51:52 kirjoittanut wade »

Paikalla Xantippa

  • Konkari
  • Viestejä: 5109
Vs: Kulinaristinen ketju
« Vastaus #21 : pe 13.03.2015, 13:53:22 »
Waden innoittamana kutsuin eilen pari kaveria kylään ja tein perinneruokaa, ts. ruokaa lapsuudesta. Listalla oli muusia, lihapullia ja paistettuja nakkeja (en vaan kyennyt päättämään näiden välillä), porkkanaraastetta (johon lisättiin vähän sokeria!) ja kurkkua, jota hölskytettiin muovirasiassa, jossa oli suolaa, sekä ruskeaa kastiketta. Kurkuista tuli aika huonoja, koska niiden todellakin pitäisi olla avomaan kurkkuja eikä näitä muita. Voi olla, että nitäkin joku halli myy, mutta nyt ei niitä minulla ollut.

Herrajjumala, mikä homma! Hikeä pyyhkien sai keittiössä huhkia! Ainut, mikä tuli suht' iisisti, oli nakkien paisto. Lisäksi en tiennyt, että omistan vempeleen, jolla porkkanaa voi raastaa, nytpähän tiedän. No oli muusikin aika helppo, mutta huolimatta siitä, harvemmin vaan tulee nykyään tehtyä. Johtunee siitä, että silmä ei meinaa kestää sitä suolan ja voin hölväämistä, minkä muusi vaatii ollakseen oikeasti hyvää. Sama juttu ruskeassa kastikkeessa: ei siitä tule kiiltävää ja hyvää ilman pirunmoista voilatausta.

Mutta kokeiltu, kiitos inspiraatiosta, Wade! Kyllä kaverit kehu.

T: Xante

Muoksis: ja miten ihanaa, että tästä tuli sadas viestini tälle foorumille!
« Viimeksi muokattu: pe 13.03.2015, 13:59:58 kirjoittanut Xantippa »

Poissa urogallus

  • Konkari
  • Viestejä: 2013
Vs: Kulinaristinen ketju
« Vastaus #22 : pe 13.03.2015, 14:03:56 »
Perunamuusi vaikeaa? Millä reseptillä?

Omat muusivinkit:
-pottupalat (jauhoista lajiketta!) keitetään niin vähässä vedessä ja osan aikaa ilman kantta, että vettä ei tarvitse kaataa pois; tämä maksimoi aromit
-pehmeät potut muussataan haarukalla, ja lisätään suola, muskottipähkinä ja loraus kermaa
-sotketaan sekaisin

Tuolla tavalla tulee karkearakenteinen, tuhdinmakuinen muusi. Eli minun makuni mukainen:) Minkäänlaisia koneita ei tarvita.

Poissa urogallus

  • Konkari
  • Viestejä: 2013
Vs: Kulinaristinen ketju
« Vastaus #23 : pe 13.03.2015, 14:13:56 »

Siis minkä kirjoitin kuulin historian ja etnologian professorin Kustaa Vilkunan kertomana: hän ihmetteli sitä kuinka sieniä ei käytetty edes pakottavissa olosuhteissa. Kyseessä oli kuitenkin radiohaastattelu, joten hän ei mennyt asiaan syvemmälle. Sienten hyödyntämisen perinteen hän mainitsi paremman väen hommaksi, ja siis puhutaan ajasta ennen kaupungistumista.

Sienien käyttö vaatii hiukan osaamista, jota ei tuosta vain hädän tullen vedetä hatusta. Lisäksi sienivuodet eivät todellakaan ole veljeksiä; joinain syksyinä saa hädin tuskin maistiaisia.

Ja vähän luulen, että ankara sieniruoka päivästä toiseen voi aiheuttaa ongelmia. Sienet ovat lisuke, ja sellaisina erinomainen lisä. Jokapäiväiseksi pääruoaksi niistä ei liene.

Suurina nälkävuosina 1860-luvun lopulla Suomi oli pitkälti leipä- ja puurovetoinen maa. Korvikeruokana käytettiin sellaisia aineita, joista saattoi leipoa leipää. Pettu toimi tässä hyvin, mutta jäkäläleivästä oli ilmeisesti enemmän haittaa kuin hyötyä.

Poissa Isiskar Keturi

  • Konkari
  • Viestejä: 9829
Vs: Kulinaristinen ketju
« Vastaus #24 : pe 13.03.2015, 14:22:03 »


Omat muusivinkit:
-pottupalat (jauhoista lajiketta!) keitetään niin vähässä vedessä ja osan aikaa ilman kantta, että vettä ei tarvitse kaataa pois; tämä maksimoi aromit
-pehmeät potut muussataan haarukalla, ja lisätään suola, muskottipähkinä ja loraus kermaa
-sotketaan sekaisin

Vielä tarvitaan sekoitusvaiheessa nokare voita tai margariinia sekä hienoksi silputtu sipuli.

VA.
Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina,
mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen:
ei ole mitään uutta auringon alla.
......Menneistä ei jää muistoa, eikä jää tulevistakaan -- mennyt on unohdettu

Poissa wade

  • Konkari
  • Viestejä: 1440
Vs: Kulinaristinen ketju
« Vastaus #25 : pe 13.03.2015, 14:22:32 »

Siis minkä kirjoitin kuulin historian ja etnologian professorin Kustaa Vilkunan kertomana: hän ihmetteli sitä kuinka sieniä ei käytetty edes pakottavissa olosuhteissa. Kyseessä oli kuitenkin radiohaastattelu, joten hän ei mennyt asiaan syvemmälle. Sienten hyödyntämisen perinteen hän mainitsi paremman väen hommaksi, ja siis puhutaan ajasta ennen kaupungistumista.

Sienien käyttö vaatii hiukan osaamista, jota ei tuosta vain hädän tullen vedetä hatusta. Lisäksi sienivuodet eivät todellakaan ole veljeksiä; joinain syksyinä saa hädin tuskin maistiaisia.

Ja vähän luulen, että ankara sieniruoka päivästä toiseen voi aiheuttaa ongelmia. Sienet ovat lisuke, ja sellaisina erinomainen lisä. Jokapäiväiseksi pääruoaksi niistä ei liene.

Suurina nälkävuosina 1860-luvun lopulla Suomi oli pitkälti leipä- ja puurovetoinen maa. Korvikeruokana käytettiin sellaisia aineita, joista saattoi leipoa leipää. Pettu toimi tässä hyvin, mutta jäkäläleivästä oli ilmeisesti enemmän haittaa kuin hyötyä.
Juu, olet varmasti oikeassa.

Ja leipä- ja puurovetoisuuden voi ilmaista myös ruisvetoisuutena. Tässä mielessä on hienoa, että ruisleipä on kehittynyt melkoiseksi taiteenlajiksi suomalaisessa ruokakulttuurissa.

Poissa wade

  • Konkari
  • Viestejä: 1440
Vs: Kulinaristinen ketju
« Vastaus #26 : pe 13.03.2015, 14:26:52 »


Omat muusivinkit:
-pottupalat (jauhoista lajiketta!) keitetään niin vähässä vedessä ja osan aikaa ilman kantta, että vettä ei tarvitse kaataa pois; tämä maksimoi aromit
-pehmeät potut muussataan haarukalla, ja lisätään suola, muskottipähkinä ja loraus kermaa
-sotketaan sekaisin

Vielä tarvitaan sekoitusvaiheessa nokare voita tai margariinia sekä hienoksi silputtu sipuli.

VA.
Nämä vinkit otan käyttööni kun teen seuraavan kerran pernamuusia. Toivottavasti pian.

Muistelen myös lapsuudestani ruokaa nimeltään "tohraperu", joka oli koulussa suurta herkkuani. Tohraperussa karkeasti muussattujen perunoiden joukossa oli rasvaista (mutta mureaa niljakkaan sijasta) sianlihaa. Muussi oli minun makuuni aina jollakin tavalla erityisen maukasta, ehkä keittäjämme osasi tehdä muussin juuri tietyllä yksinkertaisuudessaan nerokkaalla tavalla... jollaiselta urogalluksen ehdottamakin vaikuttaa.

Poissa wade

  • Konkari
  • Viestejä: 1440
Vs: Kulinaristinen ketju
« Vastaus #27 : pe 13.03.2015, 14:31:55 »
Waden innoittamana kutsuin eilen pari kaveria kylään ja tein perinneruokaa, ts. ruokaa lapsuudesta. Listalla oli muusia, lihapullia ja paistettuja nakkeja (en vaan kyennyt päättämään näiden välillä), porkkanaraastetta (johon lisättiin vähän sokeria!) ja kurkkua, jota hölskytettiin muovirasiassa, jossa oli suolaa, sekä ruskeaa kastiketta. Kurkuista tuli aika huonoja, koska niiden todellakin pitäisi olla avomaan kurkkuja eikä näitä muita. Voi olla, että nitäkin joku halli myy, mutta nyt ei niitä minulla ollut.

Mutta kokeiltu, kiitos inspiraatiosta, Wade! Kyllä kaverit kehu.

T: Xante

Muoksis: ja miten ihanaa, että tästä tuli sadas viestini tälle foorumille!
Onnea satakerhoon pääsemisestä; ja jos tämä ketju innoittaa jotakuta valmistamaan ruokaa (ja vielä kutsumaan vieraita), niin se on jo enemmän kuin täyttänyt tarkoituksensa!

Onko kenelläkään vinkkejä tai ainoaa oikeaa reseptiä ruskeaan kastikkeeseen? Pidän myös sitä melkoisena taidonnäytteenä: pahimmillaan se maistuu palaneelta jauholta.

Poissa Hippi

  • Konkari
  • Viestejä: 1342
Vs: Kulinaristinen ketju
« Vastaus #28 : pe 13.03.2015, 15:13:03 »
Ainoa Oikea Tapa Valmistaa Ruskeaa Kastiketta

Valurautapannulle reilu klöntti voita, jonka annetaan sulaa ja kiehahtaa kuplivaksi. Voin joukkoon ripotellaan tarvittava määrä vehnäjauhoja ja niitä sekoitellaan kaiken aikaa, ettei yksikään kohta kärvähdä. Kannattaa alkukuumennuksen jälkeen laittaa kuumuutta hiukan vähemmälle siitä huolimatta, että se hidastaa prosessia. Jos levy on täyskuumalla, tapahtuu väistämättä kärvähdys.

Tummuusaste on sitten kiinni kokonaan siitä, minkä kanssa kastikkeen aikoo käyttää, possunlihakestikkeen jätän vaaleammkasi ja naudanlihakastikkeen teen tummemmaksi.

En kaada vettä pannulle, vaan kippaan ruskitetut jauhot kiehuvaan veteen, jossa voi olla jo valmiiksipaisteut lihapala odottelemassa. Näinpäin hella pysyy siistimpänä ja paljon helpompi on alkaa kastikkeen sekoittelu siellä kattilassa.

Mausteet sen mukaan, minkä kanssa soosia käytetään.

Mittoja ei ole, koska tuo on sellainen, joka tulee aina näppituntumalla. Jos vettä oli liian vähän, sitä voi lisätä tarvittaessa tai jos soosista tuli liian vetelää, sekoitan lisäsuurusta (vehnäjauhoja kylmään veteen) juomalasissa, ja lorautan soosin sekaan.

Ruskea kastike on parhaimmillaan, jos sen annetaan muhia aivan hiljaisella lämmöllä kohtuullisen pitkään, jopa tunnin verran. Tällöin jauhoisuus siitä katoaa.

Poissa Isiskar Keturi

  • Konkari
  • Viestejä: 9829
Vs: Kulinaristinen ketju
« Vastaus #29 : pe 13.03.2015, 18:31:29 »
Ainoa Oikea Tapa Valmistaa Ruskeaa Kastiketta

Valurautapannulle reilu klöntti voita, jonka annetaan sulaa ja kiehahtaa kuplivaksi. Voin joukkoon ripotellaan tarvittava määrä vehnäjauhoja....

En kaada vettä pannulle, vaan kippaan ruskitetut jauhot kiehuvaan veteen, jossa voi olla jo valmiiksipaisteut lihapala odottelemassa.....

Todella yllättävä tapa!

Perusteluna kokemus siitä, että esim. veden nopea lisääminen pannulle ruskistettuihin jauhoihin on varma tapa saada "klönttinen" kastike. Itse teen siis perinteiseen tapaan - pieni vesitilkka kerrallaan kiehumaan jauhojen kanssa sakeaksi... ja lisää vettä pikku hiljaa....

Usein surkea kastikekokki,
VA.

Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina,
mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen:
ei ole mitään uutta auringon alla.
......Menneistä ei jää muistoa, eikä jää tulevistakaan -- mennyt on unohdettu

Poissa Hippi

  • Konkari
  • Viestejä: 1342
Vs: Kulinaristinen ketju
« Vastaus #30 : pe 13.03.2015, 18:37:50 »

Ei tule klönttistä soosia, kun vesi on kiehuvaa ja sekoittaa reippaasti.
Vaikka miten yritän muistella, niin en ole kertaakaan saanut klönttistä sen jälkeen, kun olen alkanut noin päin tehdä, eli ruskitetut jauhot veteen. Paistinpannulle lisätyn veden taktiikalla klönttien valmistu taas oli ihan helppoa.

Poissa wade

  • Konkari
  • Viestejä: 1440
Vs: Kulinaristinen ketju
« Vastaus #31 : pe 13.03.2015, 18:57:11 »
Itse yleensä laitan silputtua sipulia paahtumaan jauhojen joukkoon, en alussa, mutta puolen välin tienoilla paahtoprosessia. Liian aikaisin laitettu sipuli ehtii kärventyä.

Muuten kuulostaa melko samankaltaiselta prosessilta kuin Hipilllä: toi hauduttaminen tosin on jäänyt monesti väliin!

Poissa Vatupassi

  • Konkari
  • Viestejä: 550
Vs: PULA-ajanruoka-ohjeet:savonmuanmurtehella
« Vastaus #32 : pe 13.03.2015, 20:16:42 »
 ;)Tommaatti-keitto:

1 litra vettä

1perunoo

1 sipulii

2rkl kaurahiutaletta

2tl rasvoo

tommaattisosetta
 hienonnettuu persiljoo,  ja paprikoo

rasva sulatettaa puassa, hienonnettu sipul, ja kaura ruskeutettaa yhessä,
ves lisätää sekhan samoite ruastettuu perunoo,  keitto suap kiehuu joltisenki noin puol tuntii 1/2,
jonka perästä maustetaa tommaattisosseella , suolalla, paprikalla,  ja tuusan nuuskaks hienonnettul
persiljalla!
-toin perrää pittää ihe tehhä ja sitte maistella, ni säilyyp hyvä pers tuntuma.

Poissa Vatupassi

  • Konkari
  • Viestejä: 550
Vs: nokkos-liepuskoo suoraa marttaliiton painoksesta 22
« Vastaus #33 : pe 13.03.2015, 20:26:15 »
300g nokkosii

1 litra vettä

1 1/2rkl.hiivoo

2tl. suoloo

1/2rkl.kuminoo
ruisjauhuu

nokkoset ryöpätää pehmiiks ko villa,  keitinves käytetää taikinan -liemeks(arvokkuat kaloriot ja
hivutus aineet) nokkoset pittää hienontoo myllyssä, tai esliinan kulmassa nuijalla paukutella",
maustehet ja hiiva suap  kahtuu joukkoon mukkaan, taikinan alustettaa tavallisen
tolkulliseks, ja leipominen pyörihiksi kuin piäsiäis aurinko ja littanaks ko pannukakku,
jotka kohotuksen jälestä pannaan uunin rinnalle paistumaan,
ja uunista riippuen tarkkaile ensimäistä pellilistä jotta millo otetuan viimen par uunistai ulos!

Poissa Vatupassi

  • Konkari
  • Viestejä: 550
Vs: Kulinaristinen ketju
« Vastaus #34 : pe 13.03.2015, 20:29:50 »
 :)voista liepuskan piäl pittää sanuva ko tuntemmattomas sotilaas:

-kuule määs sie hakiammaa leipäs piälle voita , jos uskallat , mualla suattaap tulloohalosta,

va kaupunkist en tiijä ,voipha se tulla kirveestki!

-va niihä se on jot sukkuusa se on suopetäjäki! :P ;)


Poissa Toope

  • Konkari
  • Viestejä: 10131
Vs: Kulinaristinen ketju
« Vastaus #35 : pe 13.03.2015, 23:35:51 »
Ainoa Oikea Tapa Valmistaa Ruskeaa Kastiketta

Valurautapannulle reilu klöntti voita, jonka annetaan sulaa ja kiehahtaa kuplivaksi. Voin joukkoon ripotellaan tarvittava määrä vehnäjauhoja....

En kaada vettä pannulle, vaan kippaan ruskitetut jauhot kiehuvaan veteen, jossa voi olla jo valmiiksipaisteut lihapala odottelemassa.....

Todella yllättävä tapa!

Perusteluna kokemus siitä, että esim. veden nopea lisääminen pannulle ruskistettuihin jauhoihin on varma tapa saada "klönttinen" kastike. Itse teen siis perinteiseen tapaan - pieni vesitilkka kerrallaan kiehumaan jauhojen kanssa sakeaksi... ja lisää vettä pikku hiljaa....

Usein surkea kastikekokki,
VA.

En minäkään kastikkeita osaa tehdä, tuossa tapauksessa tosin pitää sillä "haravalla" vatkata kunnolla jonkin aikaa, jotta jauhot sekoittuvat kunnolla. Mieluummin jauhoja ja vettä pikkuhiljaa, ei lojauttaen! Itse aika usein käytän kastikkeissa useimmiten noita valmissysteemejä ja maustan niitä voilla, pippurilla, yrteillä ja suolalla. Omista kastikepohjista kun usein tulee katastrofeja, kermavellejä.

Nyt tuli kyllä hyvä paisti possun marinoidusta uunifileestä (ulkofile). 1,5 tuntia uunissa n. 150-175 astetta, ei paha valmismarinadi. Vähän pinnalle lopussa lisäsin pippuria ja suolaa, mutta ehkä turhaan, liha oli varsin maukasta itsessään. Ei tarvinnut lisämausteita. Aika helppo ruoka sinänsä, kun isket lihalötkön uuniin ja tunnin päästä teet lisukkeet (potut, kastike ja salaatti), mutta hyvää tuli.
"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope
Toope Tahalle: "En minäkään vastustaisi islamia, jos se olisi, mitä esität. Pelkään sitä, koska kokemus islamista on niin erilainen, mitä esität."
goo

Poissa Hippi

  • Konkari
  • Viestejä: 1342
Vs: Kulinaristinen ketju
« Vastaus #36 : la 14.03.2015, 07:19:26 »
Täällä veljet väkevästi todistavat, että ei tule hyvää soosia, jos kippaa ruskistetut jauhot kiehuvaan veteen. Ette varmaan ole milloinkaan kokeilleet sitä, mutta usko on vahva?

Itseäni siinä viehättää paitsi klimpittömyys, myös se, että rasvaista höyryä ei synny läheskään niin paljon kuin tuolla "vettä liruttaen pannulle" -menetelmällä.

Tästä toinen tapa on niin, että ruskistettujen lihapalojen päälle pannulle riptetaan jauhot ja niitä siinä hetken pyöritellään, tarvittaessa hiukan lisää voita pannulle. Sen jälkeen kipataan koko komeus kiehuvaan veteen kattilaan. Tässä versiossa voi olla myös sipulisilppukin mukana lihojen kanssa paistumassa.

Tuosta ensimmäisestä ohjeesta unohtui mainita, että pannun hiukan jäähdyttyä kyllä siihen lirautan vettä ja kuumennan sen vielä levyllä ja näin saan liotettua pannuun jääneet jämät, jotka vielä kippaan kattilaan. Pannun jäähdytän vain sen verran, ettei vesitilkka nouse suotta höyrynä ilmaan.

Poissa Vatupassi

  • Konkari
  • Viestejä: 550
Vs: Kulinaristinen ketju
« Vastaus #37 : la 14.03.2015, 09:22:10 »
ruskea kastike on mulla ainakin onnistunut ilman rasvan kärryyttämistä tässä ohje:

4rkl.jauhoa

1/2 l vettä, tai kasvisliemikuutio

1pieni sipuli, ruohosipuli, tai purjoa

Jauhot paahdetaan ruskeiksi kuivassa pannussa ja vispilöidään kylmänä kylmään liemeen,
annetaan kiehahtaa ja maustetaan suolalla ja ruohosipulilla.
Jos käytät valko tai purjosipulia, se kannattaa panna kiehumaan  joukkoon jauhojen kanssa! :D


Poissa Hippi

  • Konkari
  • Viestejä: 1342
Vs: Kulinaristinen ketju
« Vastaus #38 : la 14.03.2015, 13:26:19 »
Olen minäkin ruskean kastikkeen tehnyt ilman voita tai öljyä yllä kuvatulla tavalla jauhot paahtamalla. Liemikuutioita en kyllä käyttänyt, koska ne on pahoja kastikkeen joukossa :o Samoin ns. valkokastikkeen tein sekoittamalla vehnäjauhot kylmään maitoon ja sen sitten keittelin kastikkeeksi ja maustin sen mukaan, minkä kanssa sitä oli tarkoitus käyttää.

Tämä tapahtui silloin, kun "kaikki rasva tappaa" -politiikka jylläsi ja ruuanlaittaja sai kiitosta sen mukaan, miten vähän ruuassa oli rasvaa. Mausta ja rakenteesta ei niin väliä, kunhan rasvaa ei ollut missään muodossa. Tuollaisena se rasvanvastainen julistus kuulosti taannoin, kun asia yksinkertaistettiin tyhmälle kansalle. Seurauksena olikin, ylläri ylläri, moitteet lääkäriltä, että veren kolesterolit olivat koholla ja sitä moitittavampaa oli suhteessa siihen vähemmän moitittavaa kertakaikkiaan liikaa.

Nyt olen palannut normaaliin rasvankäyttöön ja maukkaampaan ruokaan. Voin vastapainoksi on sitten öljyä siihen, mihin se paremmin sopii sekä pähkinöitä ja mantelia naposteluun.

Poissa Sini

  • Täysjäsen
  • Viestejä: 194
Vs: Kulinaristinen ketju
« Vastaus #39 : la 14.03.2015, 14:41:14 »

Ainoa Oikea Tapa Valmistaa Ruskeaa Kastiketta


Kiitos, Hippi, reseptistä! Olen kasvissyöjä, joten ei possua eikä nautaa. Mitähän minä voisin laittaa ruskeaan kastikkeeseen sekaan? Sieniä? Entä tofu?