Lihavuus, painonhallinta

[Juha]

Aamupaino 99.9 kg. Satanen alitettu. Itselleni aihe on ollut ajankohtainen pitkän aikaa. Viime vuodesta painoa on tullut alas yli 20 kiloa. Ihanne on jotain 83 kg. Suunta hyvä, joskin vähän hidas.


http://www.hs.fi/hyvinvointi/a1438140473111

Ruokavalio tulee helposti mieltymyksistä. Näin käytännössä. Mieltymykset johtavat tietyn (ehkä monipuolisen) ruokavalion vakiintumiseen. Mieltymykset ovat tottumusta. Miten tottumus syntyy? Entä jos kyseessä on suoliston bakteerikannan "kommentti" asiaan?


Tärkeää syödä terveellisesti. Hyvää ruokaakin tulee helposti liian iso annos. Keksin niksin. Mittaa annoksen, vie muun jääkaappiin. Ja lähtee syötyä muuhun toimeen, mieluiten pois asunnosta.

Niksejäkin voi tarvita. Kun painoa saa pudotettua, voi suoliston tila muuttua, tai sitten oppii tykkäämään liiaksi uudesta kevyestä olomuodosta tmv.

Nykytutkimus tosin antaa varsin pessimistisiä tuloksia laihdutuksen pitkäaikaisvaikutuksista. Vain osa jää pysyvästi laihaksi. Miksihän? Suositus onkin kääntynyt siihen, että painonpudutusta tärkeämpää voi olla hyvä fyysinen kunto ja liikunnasta nauttiminen, jolloin fyysinen kunto tulee ylläpidetyksikin.

[wade]

Itselläkin on tuota ylipainoa ollut suurimman osan elämääni: puhutaan n. 15-20 ylipainokilosta. Kun mun olisi hyvä painaa 100-110 kg, painan 120-125 kg. Painon pitäminen ideaalissa vaatii omistautumista ja terveellisiä elintapoja. Painon lipsahtaminen tuonne 120-125 kg:an taas on helppoa: hieman laiskuutta vain.

Tuosta haarukasta painoni ei tosin tunnu nousevan ylemmäs, en tiedä miksi: olettaisi että jos tasaisesti hieman liian huonot elintavat nostavat painon n. 120-125 kiloon, painonkehitys ei pysähtyisi siihen. Ehkä oman fysiikkani kanssa kys. elintavoilla tuo 125 on maksimi, jonka jälkeen mun pitäisi huonontaa elintapojani vielä hieman lisää.

[socrates]

Itse en usko ruokavaliolla laihduttamiseen vaikka tutkimukset osoittaisivat mitä. Oikea määrä oikeanlaista liikuntaa oikeaan aikaan saattaa kehon tilaan, missä se suhtautuu yli kulutuksen menevään ruokaan kuin myrkkyyn.

[Anemone]

Jaa, minä uskon säännöllisiin ruoka-aikoihin ja vakiintuneeseen ruokavalioon. Sain kotoa omaksuttuna nämä eikä ole koskaan tarvinnut laihduttaa. Liikuntaa en ihmeemmin harrasta, kävelyä vain ja puutarhassa puuhailua. Syöpöttelyyn ei ole taipumusta, eikä juopotteluun. Paino pysyy samana. Yksinkertaista.

[MrKAT]

Kappas kun sattui, just muistin erittäin ikävän uutisen parin viikon takaa, jonka just äsken meinasin laittaa Akatemian tiedeuutisiin. Taisin miettiä ilkeääkö laittaa..

Uusi Suomi[1] uutisoi 20-21.7.2015:
Ikävä tieto lihavuudesta: Ani harva laihduttaja onnistuu
"Britannian terveysviranomaisten tietoihin perustuvan tutkimuksen mukaan
keskimäärin vain yksi 210:sta lihavasta miehestä (noin 0,5 prosenttia) ja
yksi 124:sta lihavasta naisesta (noin 0,8 prosenttia) kykeni laihtumaan
normaalipainoiseksi. Vakavasti liikalihavien joukossa tähän pystyi vain
yksi 1290 miehestä ja yksi 677 naisesta."

Lihava ("Obese") on jos BMI > 30.
Sairaalloisen/vakavasti lihava on jos BMI >40. Ks. tarkemmin [3].

Alkuperäisempi lähde on [2] josta tiivistetysti:
 - mahaleikatut jätetty pois laajasta tutkimuksesta, muut käytti dieettejä ja liikuntaa.
 - 5% pudotuksen vuosittaismahis oli miehillä 1/12 ja naisilla 1/10.
   Niistä jotka onnistui, 53% palasi lihaviksi kahdessa ja 78% viidessä vuodessa.
 - BMI 30-35:llä yksi 1283:sta miehestä ja  yksi 2245 naisesta saavutti
    normaalipainon. Vuosittain yksi 210:sta miehistä ja yksi 124 naisista onnistuu. (Eli "hetkellisesti" ?)
 - BMI>40 vakavasti/sairaalloisesti lihavat: Vuosittain  vain
     1/1290 miehistä ja 1/677 naisista saavutti normaalipainon
 - epävakaus (painoheilahtelu) tyypillistä. Oire ?

Tunnen laihan tai  oikeastaan normaalipainoisen, jolle vaaka näyttää aina täsmälleen samaa. Ollaan sitä ihmetelty. Mutta tuon mukaan se on hyvä merkki. Vakaus. Onko epävakaus ->lihavuus siis jonkin säätelyjärjestelmän rikkoutumista ?
(JK. Tuossahan tuo nimim. Anemonekin sanoo saman: vakaa vaakalukema..).

Terveysviranomaiset on ihmeissään, neuvottomana sormi suussa kun mikään ei tepsi. Jo pelkästään 5% pudotus on likimain 90%:lle potilaista mahdotonta. Lihavuus on kohta pahempi tauti kuin vaikkapa AIDS, johon on sentään lääkkeet ja pysyy kurisssa.

Lähteet:
[1] http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/91508-ikava-tieto-ylipainosta-aniharva-laihduttaja-onnistuu
[2] http://www.kcl.ac.uk/newsevents/news/newsrecords/2015/July/Lowchanceofrecoveringnormalbodyweight.aspx
[3] BMI:stä eli painoindeksistä juttua ja laskuri myös: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01001

[Anemone]

Jokin vaikutus täytyy olla jatkuvalla altistumisella ruokamainoksille, kauppojen pitkillä aukioloajoilla, ylenpalttisella tuotevalikoimalla, fyysisen työn vähenemisellä ja elämän individualisoitumisella. Musiikkifestareillakin tuntuvat nykyään tärkeintä olevan ruokakojut.

Kun katsoo valokuvia 70-luvulta, niin huomaa kuinka hoikkia ainakin nuoret ihmiset tuolloin enimmäkseen olivat. Paljon vähemmän oli silloin ruokaan liittyviä houkutuksia ja enemmän yhteistä tekemistä, sekä perheissä yleensä vakiintuneet ruoka-ajat.

[MrKAT]

Jos nyt kuitenkin jakaisi omia vinkkejä..

Tehokas laihduttaja on pieni hammasvihlonta tai päähän pälkähtänyt vakaumus että "nyt sokerit pois", ja jättää sokeriset keksit ym pois.  Toinen tehokas on, jos korvaa ruisleivällä kaiken makean. Sillä tavalla lähti 8 kg pois.
Yöunistaan ei kannata nipistää.
Jos jotain makeaa kuitenkin tahtoo niin hedelmiä vatiin. Niissä on sokereita mutta samalla kuituja ja vähän rasvaa.

[MrKAT]

Kun katsoo valokuvia 70-luvulta, niin huomaa kuinka hoikkia ainakin nuoret ihmiset tuolloin enimmäkseen olivat. Paljon vähemmän oli silloin ruokaan liittyviä houkutuksia ja enemmän yhteistä tekemistä, sekä perheissä yleensä vakiintuneet ruoka-ajat.

On myös verrattu Italiaan jossa nytkin pitäisi olla laihanpuoleisia. Ja syyksi on sanottu etteivät napostele koko aikaa kuten monet suomalaist karkkia ja limsaa vaan niillä on ne säännölliset ruoka-ajat..
Mutta se ei olle koko totuus.

Luin aiemmin aiheesta WHO-konkarin kirja ja varmaan puolet unohtu, mutta yksi pointti oli tosiaan kotitöiden ja työn rasituksen väheneminen, tuli astianpesukoneet ja semmoset ja kun se pienikin muutos (keventyminen) vaan toistuu 365 x vuodessa ja 10-20 vuotta niin vähitellen kiloja kertyy. Ruoan valmistaminen oli ennen työläämpää ja sekin kulutti energiaa. Nyt on valmisrasiat ja semmoset. Ruokia on sokeristettu, leipäänkin änkeävät sokeria. Myös jauhantatekniikka on  muuttunut,  jauhot ja semmoset on niin hienojakoisia että se osa mikä ennen meni sulamatta suolistosta läpi, imeytyy nyt enempi energiaksi ja rasvavyöksi. (Banaanin tärkkelyksestä ½ menee sulamatta läpi mutta keitettynä tai paistettuna (="jalostettuna") sekin osa imeytyy lähes täysin energiaksi).
Köyhillä ei ole varaa kuitupitoisiin vihanneksiin ja hedelmiin ja/tai sitten ruokaöljyt ja limsat (maissiirappi erikoisesti) on vaan niin paljon halvempia että ostavat niitä. Terveystietoisuus voi olla hyvin heikkoa esim. Meksikossa ja Intiassa.

[Anemone]

Tarkoitin kirjoituksellani lähinnä sitä, että tietty yhteisöllisyys kannatteli yksilöiden terveyttä. Ruuasta ei tehty isoa numeroa, se ei olut elämäntapavalinta, vaan osa jaettua arkea.

[Lenny]

Itse en usko ruokavaliolla laihduttamiseen vaikka tutkimukset osoittaisivat mitä. Oikea määrä oikeanlaista liikuntaa oikeaan aikaan saattaa kehon tilaan, missä se suhtautuu yli kulutuksen menevään ruokaan kuin myrkkyyn.

Olet oikeassa. Tai no en ehkä täysin allekirjoita tuota myrkyllisyyttä, mutta vain fyysisellä työllä saa painon kuriin aidosti. Eipä tarvinnut paljon kaloreja laskea silloin kun urheili aktiivisesti.

[Muisto Keijo Kullervo]

Kävelin eilen kotikatuani matkalla kuntohallille.

Ohitseni pyöräili, lämpimästä ilmasta johtuen, paidatta, toki lannefarkut jalassa pyylevähkö mieshenkilö.

Hämmästyin aika lailla kun takaa katselin ko. henkilöä...
Persevako näkyi viitisentoista senttiä ainakin.

Toivon, että ko. opettaisi ettei 'ihan kaikki' säntilliseen sovi pukeutumiseen, toivon.

Keijo Kullervo

[Aelita]

Itse en usko ruokavaliolla laihduttamiseen vaikka tutkimukset osoittaisivat mitä. Oikea määrä oikeanlaista liikuntaa oikeaan aikaan saattaa kehon tilaan, missä se suhtautuu yli kulutuksen menevään ruokaan kuin myrkkyyn.

Mitä enemmän tästä aiheesta tulee tutkimustietoa, sitä selvempää on, että kyseessä on hyvin monimutkainen palapeli ja on hyvin yksilöllistä, mistä lihavuus tai laihtuminen on kullakin kiinni. Asiaan vaikuttavat niin hormonit, suoliston bakteerit, perinnölliset solutason ominaisuudet, psyyke, ruoan laatu, määrä, ajoitus, syöntitapa, ruokavalion osat ja niiden suhteet, syömisen psykologia, liikunnan laatu ja määrä, tiheys, sen sopivuus muuhun elämään, elämäntilanne, ihmissuhteet, nukkuminen, rentoutuminen, lääkkeet, sairaudet, hoidot jne.

Jollain lihavuus voi olla hyvinkin pienestä kiinni, toinen taas ei laihdu muuten kuin äärimmäisellä kontrollilla, joka vie anoreksiaan.

Oman nykyisen hoikkuuteni salaisuus on laiskuus ja mukavuudenhalu. En suostu syömään mitään, mikä ei maistu hyvältä ja mistä ei tule hyvä olo. Ja lopetan syömisen välittömästi, kun hyvä olo on saavutettu. Liikuntaakin harrastan vain siltä osin kuin se on nautinto. Liikun pelkästään omalla mukavuusalueellani enkä esim. koskaan, kun ei tee mieli.

[Safiiri]

Jokin vaikutus täytyy olla jatkuvalla altistumisella ruokamainoksille, kauppojen pitkillä aukioloajoilla, ylenpalttisella tuotevalikoimalla, fyysisen työn vähenemisellä ja elämän individualisoitumisella. Musiikkifestareillakin tuntuvat nykyään tärkeintä olevan ruokakojut.

Kun katsoo valokuvia 70-luvulta, niin huomaa kuinka hoikkia ainakin nuoret ihmiset tuolloin enimmäkseen olivat. Paljon vähemmän oli silloin ruokaan liittyviä houkutuksia ja enemmän yhteistä tekemistä, sekä perheissä yleensä vakiintuneet ruoka-ajat.

No se suurin muutos on kyllä normalin arkiliikunnan vähenemisessä. Vertaapa henkilöautokannan kokoa 70-luvulla ja nykyään. Samoin joukkoliikenteen palvelutasoa. 70-luvun lasten leikki ja vapaa-aika oli liikunnallista, kun nykyään se painottuu istumiseen erilaisten ruutujen äärellä.

Itse heräsin kultaisella 70-luvulla vapaaehtoisesti klo 5 aamulla, että ehdin tunniksi luistelemaan ennen kouluun menoa läheiselle luistinradalle. Nykyään taas lapset, jotka harrastavat aktiivisesti jotakin urheilulajia, saavat tutkimuksen mukaan liian vähän liikuntaa terveen kehityksen kannalta. Heidät viedään paikalle autokyydillä, paikalla ohjatusti he suuren osan harjoitusajasta odottavat vuoroaan tms. paikallaanolevaa, heidät haetaan takaisin kotiin autolla ja kotona he istuvat. (70-luvun lapsuudessani meidän perheellämme ei ollut autoa.) Edes aktiivinen liikunnan harrastaminen ei pysty korvaamaan sitä arkiliikuntaa, joka koostuu pyöräilystä, kävelemisestä, erilaisista pihaleikeistä ja kaikenlaisten asioiden tekemisestä lihasvoimin. Kun tähän lisätään rajatta tarjolla olevat sokeripitoiset limut ja rasvaiset roskaruuat, niin soppa on valmis.

[socrates]

Jos nyt kuitenkin jakaisi omia vinkkejä..

Tehokas laihduttaja on pieni hammasvihlonta tai päähän pälkähtänyt vakaumus että "nyt sokerit pois", ja jättää sokeriset keksit ym pois.  Toinen tehokas on, jos korvaa ruisleivällä kaiken makean. Sillä tavalla lähti 8 kg pois.
Yöunistaan ei kannata nipistää.
Jos jotain makeaa kuitenkin tahtoo niin hedelmiä vatiin. Niissä on sokereita mutta samalla kuituja ja vähän rasvaa.

Tämäkin on yksilöllistä. Olen syönyt makeaa tolkuttomasti koko ikäni ja ollut silti aivan hoikka aina.

[MrKAT]

Jos nyt kuitenkin jakaisi omia vinkkejä..

Tehokas laihduttaja on pieni hammasvihlonta tai päähän pälkähtänyt vakaumus että "nyt sokerit pois", ja jättää sokeriset keksit ym pois.  Toinen tehokas on, jos korvaa ruisleivällä kaiken makean. Sillä tavalla lähti 8 kg pois.
Yöunistaan ei kannata nipistää.
Jos jotain makeaa kuitenkin tahtoo niin hedelmiä vatiin. Niissä on sokereita mutta samalla kuituja ja vähän rasvaa.

Tämäkin on yksilöllistä. Olen syönyt makeaa tolkuttomasti koko ikäni ja ollut silti aivan hoikka aina.

Sokeri ei taida yksin olla niin paha kuin sokeri+rasva. Tämä jälkimmäinen yhdistelmä maistuu ja koukuttaa eniten.

[socrates]

Itse en usko ruokavaliolla laihduttamiseen vaikka tutkimukset osoittaisivat mitä. Oikea määrä oikeanlaista liikuntaa oikeaan aikaan saattaa kehon tilaan, missä se suhtautuu yli kulutuksen menevään ruokaan kuin myrkkyyn.

Mitä enemmän tästä aiheesta tulee tutkimustietoa, sitä selvempää on, että kyseessä on hyvin monimutkainen palapeli ja on hyvin yksilöllistä, mistä lihavuus tai laihtuminen on kullakin kiinni. Asiaan vaikuttavat niin hormonit, suoliston bakteerit, perinnölliset solutason ominaisuudet, psyyke, ruoan laatu, määrä, ajoitus, syöntitapa, ruokavalion osat ja niiden suhteet, syömisen psykologia, liikunnan laatu ja määrä, tiheys, sen sopivuus muuhun elämään, elämäntilanne, ihmissuhteet, nukkuminen, rentoutuminen, lääkkeet, sairaudet, hoidot jne.

Juu, kyllä tämäkin asia on yksilöllistä ja tosiaan hyvin moni asia vaikuttaa. Jotkut tuppaavat lihomaan tosi helposti. Sellaiset ihmiset taitavat pärjätä hyvin urheilussa mikäli pystyvät pitämään painonsa lajilleen sopivana, koska he käyttävät ravinnon tehokkaasti ja pystyvät siksi harjoittelemaan paljon.

[MrKAT]

Jostain luin että miehet kuumentaa enempi huonetta eli suuremmalla teholla kuin naiset koska miehillä on 30% vilkkaampi aineenvaihdunta kuin naisilla.

[Lenny]

Itse en usko ruokavaliolla laihduttamiseen vaikka tutkimukset osoittaisivat mitä. Oikea määrä oikeanlaista liikuntaa oikeaan aikaan saattaa kehon tilaan, missä se suhtautuu yli kulutuksen menevään ruokaan kuin myrkkyyn.

Mitä enemmän tästä aiheesta tulee tutkimustietoa, sitä selvempää on, että kyseessä on hyvin monimutkainen palapeli ja on hyvin yksilöllistä, mistä lihavuus tai laihtuminen on kullakin kiinni. Asiaan vaikuttavat niin hormonit, suoliston bakteerit, perinnölliset solutason ominaisuudet, psyyke, ruoan laatu, määrä, ajoitus, syöntitapa, ruokavalion osat ja niiden suhteet, syömisen psykologia, liikunnan laatu ja määrä, tiheys, sen sopivuus muuhun elämään, elämäntilanne, ihmissuhteet, nukkuminen, rentoutuminen, lääkkeet, sairaudet, hoidot jne.

Ei se oikeastaan ole ihan noin kiemuraista. Kun liikkuu paljon, voi syödä paljon ja melkein mitä hyvänsä. Monimutkaista hifistelyä siitä tulee vasta kun ei liiku (paljon).

Liikunnan lisäksi minulla ei ainakaan ole mitään konstia pysyvään painonhallintaan. Läskiä kertyy lähes silmissä, mutta minkäs teet. Välillä jos iskee oikein inspiraatio, saatan jonkin aikaa jotakin dieettiä noudatella, mutta läskit tulee takaisin heti kun rupeaa ajatus harhailemaan tärkeämmissä asioissa.

[Tummasilmäsusanna]

En ole nähnyt ehkä ikinä yhtäkään toimivaa dieettiä. Itse en ole sellaisella koskaan ollutkaan, mutta lähipiirin näytön perusteella dieetin jälkeen paino tulee aina takaisin. Kestävään tulokseen ei taidakaan olla muuta keinoa kuin ruokavalio, jota voi pitää lopun elämää. Siksi siis herkuista kokonaan kieltäytyminen on tyhmää. Ruokakuri ei saa olla liian tiukka. Itse olen elänyt suurinpiirtein niin, että vlopulla saa herkutella; karkkipussi, kahvipullaa, mutta arkena syön suht herkuttomasti.

Arkiliikunnalla näyttää olevan myös paljon merkitystä. Istumatyössä ollessani painoin n. 5kg enemmän kuin nyt, vaikka tällöin harrastin enemmän liikuntaa kuin nyt (siis liikumalla liikkumista). Nyt en kovin paljon ehdi urheilemaan, mutta arki on aika fyysistä. Paino meinaa mennä jo lievän alipainon puolelle, vaikka en ruokavaliossa pingota yhtään.
 

[Lenny]

En ole nähnyt ehkä ikinä yhtäkään toimivaa dieettiä.

Taitaa olla olemassa yksi toimiva painonhallintamenetelmä: niukkuus. Ei vaan ole riittävästi ruokaa.