Kirjoittaja Aihe: Kansantalous- ja mikrotaloustieteellinen ketju  (Luettu 6342 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Chama

  • Vieras
Vs: Kansantalous- ja mikrotaloustieteellinen ketju
« Vastaus #20 : ma 27.07.2015, 23:21:25 »
Minuun on ennenkaikkea vaikuttanut se, että siellä päättäjät ja heidän avustajansa ovat erinomaisen hyvin koulutettuja ja viisaita. Ja kun kävelee siellä ympäriinsä, onhan se todella idyllinen kaupunki.

Olen asunut Singaporessa muutaman vuoden. Siistiä ja turvallista, totta. Mutta, aivan kuten arvata saattaa, väärinajattelijat on vuosien kuluessa eliminoitu, lähinnä poliittisesti eristämällä ja/tai tuhoamalla heidän taloudelliset toimintamahdollisuutensa. Joissakin käänteissä pelon pystyi aistimaan.

Virkakoneiston korruptio on vältetty sillä, että johtavassa asemassa olevien virkamiesten palkat seuraavat yksityissektorin verrokkipositioiden palkkoja, eli valtion leivissä pääsee yhtä hyville tienesteille kuin jossakin menestyvässä yrityksessä. Pätevien virkamiesten saanti puolestaan varmistetaan sillä, että lahjakkaat lapset 'poimitaan' esiin jo alakoulusta. Heille valtio maksaa koulutuksen missä maailman huippuyliopistossa tahansa; vastineeksi vastavalmistuneet nuoret aikuiset sitoutuvat muutamaksi vuodeksi valtion palvelukseen.

Poissa urogallus

  • Konkari
  • Viestejä: 3161
Vs: Kansantalous- ja mikrotaloustieteellinen ketju
« Vastaus #21 : ma 27.07.2015, 23:59:45 »

Olen asunut Singaporessa muutaman vuoden. Siistiä ja turvallista, totta. Mutta, aivan kuten arvata saattaa, väärinajattelijat on vuosien kuluessa eliminoitu, lähinnä poliittisesti eristämällä ja/tai tuhoamalla heidän taloudelliset toimintamahdollisuutensa. Joissakin käänteissä pelon pystyi aistimaan.

Kun kerran tiedät, niin mitä nämä vaiennetut väärinajattelijat ovat? Sen nyt ainakin olen kuullut, että mikä tahansa etniseen/uskonnolliseen kiihottamiseen vivahtavakaan johtaa välittömästi leivättömän pöydän ääreen. Mikä muu on kiellettyä?

Chama

  • Vieras
Vs: Kansantalous- ja mikrotaloustieteellinen ketju
« Vastaus #22 : ti 28.07.2015, 07:35:40 »
Mikä muu on kiellettyä?

Olen asunut Singaporessa silloin, kun nyt kuollut Lee Kuan Yew oli vallassa. Hänen puolueensa nosti Singaporen 60-luvun 'räkälästä' nykyiseen loistoonsa. Tätä urotekoa ei ole sopinut kenenkään arvostella. Muistan kerran eräillä kutsuilla kuulleeni tarinan perheestä, joka yritti. Heidät ajettiin armotta sekä poliittiseen että taloudelliseen perikatoon. Kerran olin paikallisessa museossa, jossa me mieheni kanssa naureskeltiin ääneen Lee Kuan Yewin henkilökulttia. Muistan, kuinka meidän seuraava ajatuksemme oli, toivottavasti kukaan ei ymmärtänyt... ? Kyllä aidon demokratian puutteen aistii maassa asuva ekspattikin. Valistunut arvaukseni on, että paikalliset ovat nielleet suomettumisen kaltaisen itsesensuurin jo vuosikymmeniä sitten.




Poissa Seneca

  • Jäsen
  • Viestejä: 65
Vs: Kansantalous- ja mikrotaloustieteellinen ketju
« Vastaus #23 : ti 28.07.2015, 08:19:58 »
Virkakoneiston korruptio on vältetty sillä, että johtavassa asemassa olevien virkamiesten palkat seuraavat yksityissektorin verrokkipositioiden palkkoja, eli valtion leivissä pääsee yhtä hyville tienesteille kuin jossakin menestyvässä yrityksessä. Pätevien virkamiesten saanti puolestaan varmistetaan sillä, että lahjakkaat lapset 'poimitaan' esiin jo alakoulusta. Heille valtio maksaa koulutuksen missä maailman huippuyliopistossa tahansa; vastineeksi vastavalmistuneet nuoret aikuiset sitoutuvat muutamaksi vuodeksi valtion palvelukseen.

Kuvaat hyvin taloudellisen menestyksen taustalla olevia tekijöitä. Suomen ja muidenkin samankaltaisten maiden pulmana on se, että johtoon valikoituu keskinkertaisia henkilöitä ja muutenkin lahjakkuutta ja sen kehittämistä ei tueta ja käytetä avuksi.

Kukaan ei varmaan halua korvata demokratiaa yksinvallalla. Suomea ei kuitenkaan saada nousuun ellei oteta oppia näistä myönteisistä piirteistä. Esimerkiksi valistuneissa maissa valtiovarainministeri on joko kansainvälisisissä finanssialan organisaatioissa ansioitunut henkilö tai arvostettu professori. Samaten lahjakkuuksien tukeminen jo pienestä pitäen on tärkeämpää kuin jokin Agricolan ansiosta syntynyt Pisa-menestys.

Poissa Laika

  • Konkari
  • Viestejä: 5556
Vs: Kansantalous- ja mikrotaloustieteellinen ketju
« Vastaus #24 : ke 29.07.2015, 03:54:09 »
Suomessa työn tuottavuus on alimpia EU-maiden joukossa. Takanamme ovat vain neljä kriisimaata. Julkisen sektorimme rahoitusvaje on pahimpia EU:ssa. Lisäksi olemme pieni tekijä EU:ssa. Juuri nyt meidän on turha murehtia EU:sta, hoidetaan oma kriisimme pois.

Miten mittaat työn tuottavuutta? Ainakaan bkt/työtunti ei anna selkeästi mainitsemaasi kuvaa. Itse asiassa tekstin mukaan tuottavuus näin mitattuna koheni 1990-luvun aikana etenkin Portugalissa, Espanjassa ja Irlannissa.
 Tiedämme toki jälkikäteen, että kriisimaiden talous koki tuolloin suuren kuplan. Tuottavuus aggregaattina ei vielä kerro, mitä maissa tuotetaan. Siksi sitä on vaikea mitata. Tämä on muuten suurimpia syitä sille, miksei sen enempää yksityisten toimijoiden kuin julkisen sektorin velkaisuus pelkästään kerro, onko järkevämpää kasvattaa tasetta (ottaa velkaa) vai supistaa sitä. Euroalueen maiden ja keskuspankin taseissa esimerkiksi on valtava määrä Kreikan valtion velkakirjoja, koska niistä päätetään vain jättää alaskirjaukset tekemättä. Kuvittelen sen sijoituksena: euroryhmä ja EKP ovat sijoittaneet panoksensa nykyisiin Kreikan talouspolitiikan linjoihin, vaikkei niihin usko oikeastaan kukaan, ja jos tarkasteltiin viisi vuotta sitten, ei ollut syytä uskoa silloinkaan. Ulkopuolisesta sijoittajasta valittu politiikka saattaa näyttää ampumiselta itseään jalkaan. Minä en sijoittaisi rahojani noin, vaan hei, veronmaksajat vaativat nähdä verta.

Lainaus käyttäjältä: Seneca
Suomi menestyy Koneen hissien ja Nokian verkkojen tapaisissa tuotteissa. Näille on valtava kysyntä kehittyvissä maissa kuten Kiina, Intia, Brasilia, jne. Kun saamme näiden kilpailukykyä parannettua ja kehitettyä lisää samanlaisia tuotteita, pääsemme kasvuun. Se on ainoa järkevä suunnitelma. Suomi on alle promillen maailman väestöstä. Kyllä markkinoita riittää.

Yritysmaailmassa tarvitaan tietty kuva tulevaisuudesta: mitä palveluita ja tuotteita ihmiset tarvitsevat 2000-luvun jatkuessa. 1800-luvulla puunjalostus näytti yhtä epävarmalta kuin nyt energia-alan uudenlaiset ratkaisut, rakentamisen työtavat tai robotiikan lisääminen tuotannossa. Maailma on kirjaimellisesti niin täynnä roskaa, ettei pelkkää volyymiä tuijottamalla löydetä markkinoita. Elämisen tavat muuttuvat nykyisistään joka tapauksessa, niin on käynyt aina. Tuotanto tulevaisuudessa ei palvele yhteiskuntaa nykyisyydessä, ja sen voi ymmärtää ainakin kahdella eri tavalla.

Lainaus käyttäjältä: Seneca
Kikkailu veroilla ja muut ajankohtaiset pikku keskustelunaiheet ovat hyödyllisiä mutta vähäpätöisiä asioita todellisen ongelmamme rinnalla.

Investointien mataessa tuotantotekijöihin liittyvillä kysymyksillä on elintärkeä rooli, mutta euroopanlaajuisessa talouspolitiikassa tuntuu unohtuneen yksi tärkeä tekijä. Investoinnit eivät yksinomaan vastaa olemassaolevaan kysyntään, vaan luovat sitä. Sitä usein toistellulla innovoinnilla on haettava. Korkeateknologian toteuttaminen tuotantoketjuissa on asia erikseen, mihin mm. luonnontieteiden ja matematiikan opetuksella on ratkaiseva vaikutus. Kuitenkaan luonnontieteen tasosta ei voida päätellä, millaista tuotantoa ja mitä tuotteita vakaa yhteiskunnallinen kehitys edellyttäisi. On tuotettava myös koulutusta ja muita palveluita, jotka ylipäätään mahdollistavat uusien menetelmien käyttöönoton.

2008 vuoden kriisiä seuranneesta taantumasta ei ole ymmärretty oikein mitään, jos tuijotetaan palkkakehitystä investointien sijaan. On katsottava molempia. Jotta investoinnit elpyisivät, niille täytyy olla kysyntää. Palkkamaltti vähentää yksityisen sektorin kysyntää. Samoin julkisen sektorin säästöt vähentävät julkista kysyntää. Velka ei ole ongelma itsessään. Sen monetaariset implikaatiot ovat. Kun taseissa säilytetään epäonnistuneita projekteja loputtomiin velkakirjojen muodossa, pääoman omistajat hyötyvät näennäisesti välttäessään alaskirjaukset, mutta velkaantuneiden osapuolten budjettirajoitteesta johtuen ne eivät säily funktionaalisina. Näin on tilanne sekä Kreikassa että Talvivaarassa. Kun vielä inflaatio on nollissa, olemassaolevien velkojen reaalinen arvo pysyy korkealla ja vaikeuttaa niiden maksamista entisestään. Miksi sitten inflaatio on nollissa? Koska investoinnit ja kulutus matavat, yksityinen sektori maksaa pois olemassaolevaa velkaa, ja valtiot vielä supistavat menojaan, kun niiden pitäisi pikemminkin tehdä päinvastoin. Mikrotaloudellisen yksikön toimintaperiaatteiden ymmärtäminen ei sellaisinaan auta ymmärtämään talouden aggregaatteja, vaikka kokonaiskysyntä ja -tarjonta on lainalaisuuksineen johdettava mikrotason toimintaperiaatteista. Tämä on ollut katkera opetus kriisistä, sikäli kuin sitä edes on opittu. Ilman mallia on pelkkiä hypoteesejä, ja jos malli ennustaa asioita oikein, sitä kannattaa vähintään tutkia. Jos malli ennustaa koko ajan väärin, sitä kannattaisi miettiä uudestaan ennemmin kuin antaa lyödä itseään todellisuudella jatkuvasti päähän.

Minun piti kirjoittaa pari sanaa normatiivisista lähtökohdistani, joten teen sen lopuksi. Mielestäni syyllisen etsiminen taantumaan yksityiseltä tai julkiselta puolelta hämärtää sitä tosiseikkaa, että molemmat puoliskot pettivät. Kreikassa tehoton julkinen sektori, Irlannissa pankkisektori, Espanjassa asunto- ja pankkisektori, ja Saksassa pankkisektori, muiden ohessa. Siihen nähden, että näkee niin paljon tuskanparahduksia 'veronmaksajien rahoista' ihmisiä tuntuu kovin vähän haittaavan, että julkista omaisuutta vaaditaan sellaisten yksityisten vaateiden täyttämiseksi, jotka alkujaankin olivat tuotto-riski-suhteeltaan vähintään kyseenalaisia. Velkojen leikkaus ei tule kyseeseen, kun lainaus ja velanotto on tapahtunut holtittomasti. Ylivelkaantuneen osapuolen on pakko palauttaa jotenkin funktionaalisuutensa tai lopettaa toimintansa kokonaan, mutta huonojen sijoitusten korvaaminen luotonantajalle edes osittain julkisista varoista ilman luotonantajan valtuuksien muutosta ja jopa koko luottolaitoksen kansallistamista kannustaa juuri siihen toimintaan, josta rahoituskriisit ovat seurausta. Kohtalon ironiaa on, miten EU turvautuu julkisen omaisuuden yksityistämiseen tulipalohinnoin tappioiden kattamiseksi, jotka julkinen sektori yksityiseltä puolelta on ottanut vastattavakseen. Muistettakoon, että kriisimaissa ne olivat yksityisiä saamisia, joita euroalueen julkiset instituutiot ja IMF ostivat. Sijoittajille myynti ei ollut riski lainkaan -ennemminkin oltiin tyytyväisiä, että edes osa rahoista hyvätuottoisiin riskilainoihin saatiin takaisin.
 Näkemykseni on, että eurokriisissä etenkin yksityinen sektori mokasi (osin heikkojen luotonantosäädösten takia), mutta sen jälkeen poliitikot tuplasivat virheen joko vahingossa tai eri intressiryhmien etua palvellakseen samalla kun puhuivat moraalikadosta. Kustannus on kaikkien yhteinen kansantalouden kautta. Jos on vasemmistolaista vastustaa ostajien kannalta erittäin tuottoisia valtion omaisuuden pakkohuutokauppoja, niin toisaalta kovin markkinataloushenkistä ei ole sosialisoida luottolaitosten tappioita järjestelmän uudelleenrahoittajina toimivien valtioiden keskenään kannettaviksi. Sosialisointi on eräänlainen oikeutettu rangaistustoimenpide: se ja se ei kyennyt itsenäiseen luottolaitostoimintaan, joten me (veronmaksajat) yleisen edun nimissä pelastamme maksuliikenteen takavarikoimalla toimintanne ja järjestelemällä sen uudelleen (=kenkää johtoportaalle), jolloin menetätte oikeudet tuleviin tuottoihin valtiolle. Pyöröovijärjestelmä suurten yksityisten sijoituslaitosten ja julkisten rahoitusinstituutioiden kuten keskuspankkien välillä estää edellistä toteutumasta oikealla tavalla.
« Viimeksi muokattu: ke 29.07.2015, 04:53:21 kirjoittanut Laika »
Custom will reconcile people to any atrocity; and fashion will drive them to acquire any custom.

-George Bernard Shaw, Killing For Sport, Preface (1914)

Poissa Laika

  • Konkari
  • Viestejä: 5556
Vs: Kansantalous- ja mikrotaloustieteellinen ketju
« Vastaus #25 : ke 29.07.2015, 05:55:39 »
Yves Smith kirjoittaa (artikkeli on pitkä, esitän kuitenkin Yhdysvaltain julkisen ja yksityisen sektorin rakenteellisia piirteitä käsittelevän osan siitä):

Some readers may know that private equity relies heavily on tax subsidies. Private equity firms engage in debt-leveraged buyouts of public and private companies, and the interest charges on this debt are tax deductible. But most members of the public do not know that close to half the investment capital in private equity funds is contributed directly by government entities. In this respect, private equity is little different than companies like Fannie, Freddie, and Solyndra that are regularly criticized in the media as recipients of government subsidies.

Their decisions to invest government funds in private equity reflect assumptions by government officials that have gone unchallenged and, we contend, are quite likely incorrect….

The single largest source of capital to the private equity industry is governmental pension funds. According to Preqin, a commercial database that tracks investment in private equity, approximately 30 percent of capital in U.S. private equity funds was contributed by governmental pension funds. Governmental pension funds are more often referred to as “public” pension funds, but this can be confusing because it doesn’t make clear the basic reality that, in the U.S., the funds are essentially always administered by government employees and governed by officials who are directly elected by the public or appointed by elected officials. For example, the New York State Common Retirement System is administered by employees of the New York State Comptroller’s Office, and the Comptroller is the sole trustee for the fund and is elected state-wide by the people of New York…

A second major type of government investor in private equity funds is sovereign wealth funds, such as the Abu Dhabi Investment Authority, the Australian Future Fund, and Singapore’s Temasek. Preqin estimates that sovereign wealth funds comprise approximately 10 percent of the capital in private equity funds.

Public university endowments play a smaller role as sources for private equity investments, probably no more than a couple of percent.

All these governmental entities are vulnerable to political pressure from, for example, you, dear reader, especially if your pension fund is involved. As you may have inferred from our focus on CalPERS, the biggest public pension fund and also the largest investor in private equity, public pension funds are subject to much greater transparency requirements and public accountability than other investors. They are also responsive to pressure from legislatures. And remember, it is easier to effect change on the state level than the Federal level, particularly since activists can focus on venues that look particularly promising.

It would be in everyone’s interest (well, except that of the private equity firms themselves and their well-compensated retatners like top law firms and major banks) to wean public pension funds of their private equity habit. Again, from the inaugural PE post:

Far from being a sort of steroids for weakened investment portfolios there is substantial academic evidence that private equity net returns consistently underperform lower risk public market alternatives….[T}he industry uses methodologies for calculating their returns that result in much higher reported returns than studies that are based on actual cash flows. There are many important implications of this finding, one of which is that private equity managers may receive as compensation more than 100 percent of any net returns they generate relative to lower risk alternatives.


Talouselämässä valta- ja vastuukysymysten soisi kulkevan käsikkäin, koska muuten negatiiviset vaikutukset ulkoistetaan. Laittakaa merkille, minkä painoarvon Smith antaa hallinnon läpinäkyvyydelle. Sijoittajan (tai veronmaksajan) etua suojelee informaation välittyminen päätöksenteon prosesseissa*. Päämies-agenttiongelma seuraa asymmetrisestä informaatiosta osapuolten välillä.

*En malta olla sanomatta: vähän kuten euroryhmän keskinäiset velkaneuvottelut.
« Viimeksi muokattu: ke 29.07.2015, 06:02:56 kirjoittanut Laika »
Custom will reconcile people to any atrocity; and fashion will drive them to acquire any custom.

-George Bernard Shaw, Killing For Sport, Preface (1914)

Poissa Seneca

  • Jäsen
  • Viestejä: 65
Vs: Kansantalous- ja mikrotaloustieteellinen ketju
« Vastaus #26 : ke 29.07.2015, 11:31:34 »
Yritysmaailmassa tarvitaan tietty kuva tulevaisuudesta: mitä palveluita ja tuotteita ihmiset tarvitsevat 2000-luvun jatkuessa.

Kirjoituksessasi on paljon hyvää asiaa. Vastaan vain muutamaan isompaan asiaan.

OECD:n tilasto tuottavuudesta vuodelta 2014 antaa mm seuraavat luvut (GDP/hour worked, USD):
Austria    55,6  Belgium      66,5  Denmark      63,3  Finland   53,6
France    62,7  Germany     62,3  Greece        36,2  Ireland   64,7
Italy       50,8  Luxemburg  95,9  Netherlands 64,3  Norway   88,0
Portugal  35,3  Spain          51,4  Sweden       58,3

Nähdään, että Suomi pärjää kovin huonosti kaltaistensa maiden joukossa. Syynä on pääosin kaksi asiaa. Viennissä on enimmäkseen matalan lisäarvon tuotteita ja vientiä on liian vähän. Toiseksi työt ovat sekä yksityisellä että etenkin julkisella sektorilla organisoitu huonosti tuottaviksi. Hyvä esimerkki on verrata tietotekniikan hyväksikäyttöä Suomessa ja Virossa.

Lainaus
Investointien mataessa tuotantotekijöihin liittyvillä kysymyksillä on elintärkeä rooli, mutta euroopanlaajuisessa talouspolitiikassa tuntuu unohtuneen yksi tärkeä tekijä. Investoinnit eivät yksinomaan vastaa olemassaolevaan kysyntään, vaan luovat sitä. Sitä usein toistellulla innovoinnilla on haettava. Korkeateknologian toteuttaminen tuotantoketjuissa on asia erikseen, mihin mm. luonnontieteiden ja matematiikan opetuksella on ratkaiseva vaikutus. Kuitenkaan luonnontieteen tasosta ei voida päätellä, millaista tuotantoa ja mitä tuotteita vakaa yhteiskunnallinen kehitys edellyttäisi. On tuotettava myös koulutusta ja muita palveluita, jotka ylipäätään mahdollistavat uusien menetelmien käyttöönoton.

Juuri näin. Tulee luoda jatkuvasti uusia tuotteita vanhentuvien tilalle. Hyvästä ja oikein suunnatusta koulutuksesta on etua niiden hyödyntämisessä, mutta eivät opiskelijat luo uutta Kone-osakeyhtiötä. Tarvitaan toimivia mekanismeja suuren volyymin kilpailukykyisten tuotteiden tai palvelujen luomiseen. Niitä ei synny investoimalla maanteihin.

Maailmassa on tällä hetkellä yli 1 miljardin dollarin arvoisia startup’eja 121 kappaletta, joista 61% eli 74 on USAssa. Tämä amerikkalaisten mahtava kyky luoda uutta liiketoimintaa perustuu huipputason osaamiseen kolmessa aiheessa: markkinoiden tarpeet, teknologian hyväksikäyttö ja menestyksellinen rahoitustoiminta.

Lainaus
2008 vuoden kriisiä seuranneesta taantumasta ei ole ymmärretty oikein mitään, jos tuijotetaan palkkakehitystä investointien sijaan. On katsottava molempia. Jotta investoinnit elpyisivät, niille täytyy olla kysyntää. Palkkamaltti vähentää yksityisen sektorin kysyntää. Samoin julkisen sektorin säästöt vähentävät julkista kysyntää.

Tämä on tyypillistä suomalaista argumentointia. Kotimaisella kysynnällä ei kuitenkaan ratkaista tuota suurta talouden ongelmaa eli viennin vähäisyydestä johtuvaa taantumaa. On todella surullista, että melkein kaikki kotimaiset gurut toistavat tätä elvytysliturgiaa. Annanpa esimerkin, jonka poliitikonkin pitäisi ymmärtää. Pikku poika haluaa kohentaa perheensä taloutta laittamalla myyntipöydän kadulle, jossa hän myy helteellä mehua. Jos ostajina ovat vain oman perheen jäsenet, perhe ei vaurastu lainkaan. Kun ohikulkijat alkava ostaa, perhe saa aitoa tuloa.

Lainaus
Mielestäni syyllisen etsiminen taantumaan yksityiseltä tai julkiselta puolelta hämärtää sitä tosiseikkaa, että molemmat puoliskot pettivät.

Näin on sekä EUssa että Suomessa.

Poissa Laika

  • Konkari
  • Viestejä: 5556
Vs: Kansantalous- ja mikrotaloustieteellinen ketju
« Vastaus #27 : pe 31.07.2015, 02:39:45 »
2008 vuoden kriisiä seuranneesta taantumasta ei ole ymmärretty oikein mitään, jos tuijotetaan palkkakehitystä investointien sijaan. On katsottava molempia. Jotta investoinnit elpyisivät, niille täytyy olla kysyntää. Palkkamaltti vähentää yksityisen sektorin kysyntää. Samoin julkisen sektorin säästöt vähentävät julkista kysyntää.

Tämä on tyypillistä suomalaista argumentointia. Kotimaisella kysynnällä ei kuitenkaan ratkaista tuota suurta talouden ongelmaa eli viennin vähäisyydestä johtuvaa taantumaa. On todella surullista, että melkein kaikki kotimaiset gurut toistavat tätä elvytysliturgiaa. Annanpa esimerkin, jonka poliitikonkin pitäisi ymmärtää. Pikku poika haluaa kohentaa perheensä taloutta laittamalla myyntipöydän kadulle, jossa hän myy helteellä mehua. Jos ostajina ovat vain oman perheen jäsenet, perhe ei vaurastu lainkaan. Kun ohikulkijat alkava ostaa, perhe saa aitoa tuloa.

Teoreettinen kehyksesi tässä on väärä, tai ilmaisin itseäni epäselvästi. Tarkoitan omallani kyllä koko euroopan laajuista taloutta, mutta se koostuu osiensa kokonaisuudesta (määritelmällisesti) ja siksi osien keskinäissuhteet on hyvä tietää tarkasti. Itse asiassa mallisi ei pysty selittämään suhdannesykliä lainkaan, mitä pidän vähintään ongelmallisena. Otan toki riskin, että tulen kannattaneeksi 'vasemmistolaista' talouspolitiikkaa, mutta en olisi siitä kovin huolissani. Ennemminkin euroalueen tasolla hylätään tunnetun taloustieteen ortodoksia, jonka mukaan velkadeflaation seurausvaikutukset taloudelle ovat todellisia ja pysyviä. Velkaantuminen yksityissektorilla ei voi jatkua, mikä tarkoittaa velan maksamista vähitellen tulovirtarahoitteisesti. Siirtymäkauden ongelmana on, että se tuhoaa myös yhteiskunnan terveitä rakenteita. Terveellä tarkoitan tässä potentiaalista kansantuotetta. Miten talouselämä olisi hyötynyt kahdenkymmenenviiden prosentin työttömyysasteesta Kreikassa tai miten Suomi hyötyy yhdentoista prosentin työttömyysasteesta? Olisiko Yhdysvaltojen talous hyötynyt, jos Texasin osavaltion olisi taannoin annettu romahtaa taloudellisesti, ja pelastettu sen velkojat? Texas on pelkästään osavaltio, mutta rahoitusrakenteensa yhtäläisyyksien vuoksi aika lähellä tyypillistä PIIGS-maata. Pahimmassa tapauksessa reaalinen velka yksityissektorilla kasvaa, mikä johtuu yksittäisten toimijoiden budjettirajoitteesta. Se koskee kaikkia muita paitsi valtioita, joilla on itsenäinen rahapolitiikka.
 Esimerkissäsi ei selviä, mistä ohikulkija saa tulonsa, joilla hän ostaa mehumukinsa. Mistä ketju alkaa?  Analogian täytyy olla teoreettisesti väärä, koska se nimenomaan ei kuvaa sitä, mitä se sanoo kuvaavansa, taloudessa tapahtuvaa kiertokulkua. Se pätee ainoastaan mikrotasolla, yksittäisten budjettirajoitteisten toimijoiden kesken. Itsenäisen talousalueen ainoa budjettirajoite on periaatteessa kohonnut inflaatioriski. Rahat eivät voi loppua siltä kesken, koska sen 'rahat' (ok, yksinkertaistan tässä mitä tarkoitan rahalla: pragcap-sivusto valaisee muistaakseni aihetta jossain artikkelissaan hyvin) edustaa maan kokonaistuotantoa, joista valtio kerää tulonsa. Hallitus voi käyttää rahaa tehottomasti ja verottaa sitä paljon, mutta se ei voi loputtomiin kuluttaa tai tuottaa potentiaaliaan enempää, ja edelleen sama pätee lopulta kaikkien itsenäisten talousalueiden keskinäisten vaihtotaseiden väliseen suhteeseen. Jos maan viennin ja tuonnin suhde paranee viennin hyväksi (EX > IM), maan valuutan arvo nousee suhteessa kauppakumppaniin kelluvien valuuttojen järjestelmässä. Se ei voi nousta tai laskea loputtomasti paitsi sodan oloissa, koska ennen pitkää valuuttojen keskinäiset arvonmuutokset tekevät tarpeeksi edulliseksi ostaa joitain kauppakumppanin tuotteita, vaikka sitten edullisemmalla kurssierolla. Mihin muuhun kertyneet ulkomaiset valuuttareservit menisivät? Tietysti maan keskuspankki voi halutessaan pinota niitä varastoon kuten Kiinassa jolloin yuanin arvo efektiivisesti sidotaan dollariin tai päättää myydä ne markkinoilla (skenaario joka saattaisi vahingoittaa maiden taloutta, joskin kiinalaisten omistamien Yhdysvaltain dollareissa noteerattujen joukkovelkakirjojen myynnit tulipalohinnoilla olisivat yhtä vahingollisia Kiinalle kuin Yhdysvalloille), mutta viime kädessä FED voi aina vastata ostamalla Yhdysvaltain omia velkakirjoja takaisin markkinoilta, kunnes uusi valuuttojen välinen tasapainokurssi olisi määräytynyt. Jos se tarkoittaisi korkeampaa inflaatiota Yhdysvaltain taloudessa ja Kiinan yuanin arvon nousua, sitä parempi se on Yhdysvaltain viennille ja sitä enemmän Kiina joutuisi suhteessa tuomaan maista, joihin se dollareita (tai pikemminkin dollarihinnoin noteerattuja velkakirjoja) dumppaisi. Tällöin myös maan viennin ja tuonnin reaalinen arvo tasapainottuu suhteessa kauppakumppaneihin, enkä tarkoita koetaanko kauppakumppaneiden luonnetta millaiseksi -tämä on edelleen tasetekninen tosiasia, joka johtuu hintamekanismista. Keskuspankki pystyy kontrolloimaan inflaatiota, ja 1970-lukujen stagflaation vaiheet tunnetaan nykyään melko hyvin, vaan en mene niihin nyt. Aihe on tärkeä, koska se tarjoaa toisen -helposti virheellisen- analogian ja palasen Yhdysvaltain keskuspankkihistoriaa. 30-luvun (sanoisin alun, vaan kun useiden maiden osalta tilanne jatkui käytännössä toiseen maailmansotaan asti) suurella lamalla ei ollut oikeastaan mitään tekemistä inflaation kanssa, ellei sen puuttumista lasketa.

Kirjoitan väsyneenä, joten tiivistetysti: analogiasi ei ole sen teorian mukainen, joka ennusti nykyisen kriisin oikein. Pidän vähän yllättävänä, että käytät tuota esimerkkiä. Jaksaessani etsin linkkejä, jotka selittävät analogian ongelmallisuuden (varsinkin euromaiden tapauksessa, koska niiden ulkomaankaupan arvo euroalueen ulkopuolisiin maihin voi olla vain murto-osa niiden muihin euromaihin suuntautuvan viennin arvosta) paremmin. Kyse euroalueella on ollut jo pitkään siitä, että erheellistä kotitalousanalogiaa on käytetty eu-tason normina kansallisia budjettipäätöksiä suunniteltaessa. Eu:n kasvu- ja vakaussopimuksen noudattaminen on juurikin tuonut meidät tähän. Vakaata euroalueella on ollut ainoastaan kasvun puute. Kuplia se ei estänyt, ja sopimuksesta kiinni pitäminen kriisimaissa on ainoastaan haitannut niiden tuotantoa. Vika on siinä, että sopimuksen laativat poliitikot, ja poliitikot eivät ymmärtäneet talousalueen ja valuuttaunionin välistä eroa.

Lisäys: ok, löysin artikkelin kuvaamastasi analogiasta. Jotenkin synkällä tavalla koomisena pidän, että se on jo neljä vuotta sitten kirjoitettu: http://articles.latimes.com/2011/aug/24/opinion/la-oe-craighead-spending-20110824

Tuossa paljon parempi: https://books.google.fi/books?id=NOAWCQAAQBAJ&pg=PT297&lpg=PT297&dq=false+budget+analogy&source=bl&ots=UdHcIanmW4&sig=CJ0wgV6kaq4ZRaiRtqJD6LXrR1I&hl=fi&sa=X&ved=0CB0Q6AEwADgUahUKEwj2t9f7jITHAhWG2SwKHbt9DEE
« Viimeksi muokattu: pe 31.07.2015, 05:07:01 kirjoittanut Laika »
Custom will reconcile people to any atrocity; and fashion will drive them to acquire any custom.

-George Bernard Shaw, Killing For Sport, Preface (1914)

Poissa Seneca

  • Jäsen
  • Viestejä: 65
Vs: Kansantalous- ja mikrotaloustieteellinen ketju
« Vastaus #28 : la 01.08.2015, 11:26:17 »
2008 vuoden kriisiä seuranneesta taantumasta ei ole ymmärretty oikein mitään, jos tuijotetaan palkkakehitystä investointien sijaan. On katsottava molempia. Jotta investoinnit elpyisivät, niille täytyy olla kysyntää. … Teoreettinen kehyksesi tässä on väärä, tai ilmaisin itseäni epäselvästi. Tarkoitan omallani kyllä koko euroopan laajuista taloutta, mutta se koostuu osiensa kokonaisuudesta (määritelmällisesti) ja siksi osien keskinäissuhteet on hyvä tietää tarkasti. … Esimerkissäsi ei selviä, mistä ohikulkija saa tulonsa, joilla hän ostaa mehumukinsa. Mistä ketju alkaa? … Vakaata euroalueella on ollut ainoastaan kasvun puute. Kuplia se ei estänyt, ja sopimuksesta kiinni pitäminen kriisimaissa on ainoastaan haitannut niiden tuotantoa. Vika on siinä, että sopimuksen laativat poliitikot, ja poliitikot eivät ymmärtäneet talousalueen ja valuuttaunionin välistä eroa.

Käsityksemme eivät ehkä ole kovin kaukana toisistaan. On hyvä ensinnäkin erottaa toisistaan erityyppiset taloudet: A) USAn talous, B) Euroalueen talous, C) Suomen talous, D) Suomen julkisen sektorin talous, E) tyypillisen perheen talous. Näissä on eroja ja samankaltaisuuksia. Yksi tärkeä ero on viennin merkitys. Suomella tuonti (ja siten vienti) on nyt 37% BKT:stä. Samankaltaisilla pienillä mailla vienti on usein hyvin paljon suurempi. USA valmistaa itse paljon useampia omia tuotteita ja siksi heillä luku on 14%. Sinun talousteoriasi sopii paljon paremmin USAan, jossa kotimarkkinat ovat tärkeät. Jos meillä kehitetään kilpailukykyinen tuote, sen maailmanmarkkinat ovat tuhat kertaa kotimarkkinoita suuremmat (Suomi on alle promille maailmasta). Vaativissa tuotteissa kehityspanos on suuri, joten volyymi on ratkaisevaa. Ja meille on ihan samantekevää mistä brasilialainen ostaja rahansa on hankkinut, meille riittää kun maksavat laskunsa.

Valtion budjetti 2015 on seuraava (miljardia euroa):
Ansio-, pääomatulo-, yhteisövero 11,8
Arvonlisävero 16,7
Muut verot 11,4
Verot yht. 39,9
Tulot yht. 49,1
Netto-lainanotto 5,2
Menot yht. 54,3

Suomessa on eletty 7 vuotta valtavalla ulkomaisen lainan ottamisella. Alamme olla Kreikan jälkeen sairain euromaa. Tätä tilannetta ei korjata kikkailemalla veroprosenteilla, se tie on jo käyty loppuun asti. Sitä ei myöskään korjata teiden rakentamisella tai ulkomaalaisten rekrytoinnilla. Analogia tässä suhteessa perheen budjetin kanssa on selkeä, ei voi kuluttaa enemmän kuin tienaa, sillä lainahanat sulkeutuvat aikanaan ja samalla on syöty lasten perintörahat.

Täytyy siis tienata enemmän kuin kuluttaa ja se tulee kansantalouden tasolla vain suuren volyymin vientituotteilla. Silloin talouden tilalla EU:ssa on vähäinen merkitys, koska aina jotkin tuotteet menevät kaupaksi jonnekin päin maailmaa. Ei siis pidä kopioida USAn tai EU:n talouspolitiikkaa, vaan laittaa oma ansaitsemiskapasiteetti kuntoon. Eli luodaan hyviä uusia tuotteita ja palveluita. Olet oikeassa, että täytyy investoida enemmän, mutta se täytyy tehdä vain tuottavaan kilpailukykyiseen teollisuuteen.

USA on hyvin korjaillut omaa talouttaan, mutta oikeat keinot meillä ovat eri kuin heillä. EU rämpii omissa ongelmissaan ja perimmäinen syy on sama kuin meillä, päätökset tehdään poliittisilla perusteilla, ei taloudellisilla. Keinot EU:n talouden kohentamiseen ovat myös eri kuin mitä meillä tarvitaan. EU:n suhteen olet oikeilla linjoilla.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7911
Vs: Kansantalous- ja mikrotaloustieteellinen ketju
« Vastaus #29 : ke 05.08.2015, 10:22:55 »

Valtion budjetti 2015 on seuraava (miljardia euroa):
Ansio-, pääomatulo-, yhteisövero 11,8
Arvonlisävero 16,7
Muut verot 11,4
Verot yht. 39,9
Tulot yht. 49,1
Netto-lainanotto 5,2
Menot yht. 54,3

Suomessa on eletty 7 vuotta valtavalla ulkomaisen lainan ottamisella. Alamme olla Kreikan jälkeen sairain euromaa. Tätä tilannetta ei korjata kikkailemalla veroprosenteilla, se tie on jo käyty loppuun asti. Sitä ei myöskään korjata teiden rakentamisella tai ulkomaalaisten rekrytoinnilla. Analogia tässä suhteessa perheen budjetin kanssa on selkeä, ei voi kuluttaa enemmän kuin tienaa, sillä lainahanat sulkeutuvat aikanaan ja samalla on syöty lasten perintörahat.

Olen sitä mieltä, ettei valtiolla ole oikeastaan lainkaan tuloja, nuo joita tuloiksi sanotaan, ovat kansalaisten toiminnoista otettuja, "verirahoja.

Järjestelmähän on tälläinen ja oikeastaan myöskään mitään perintörahoja ei ole olemassakaan, on vain toimiva yhteiskunta,, toivottovasti.

Myös se rakennetyöttömyys, joka on jatkunut jo 90 kymmen luvulta asti on pysyvä, eikä se millään toimenpiteillä muutu, kaikein vähiten hyvällä uskolla.

"julma juha" kumppaneineen, lupaa yhteiskuntasopimuksen myötä laskea verotulojakin miljarrilla, (mistähän sekin otetaan) tai ellei sitä tule kiristää eläkeläisten, lapsiperheiden jne, toimeentuloa. Eli sanotaan näin, ellei asioista sovita, "mennään mummja potkimaan".

Ehteiskuntasopimus, ilmeisesti kohdistuu ainoastaan vaatimukseen työajan pidennykseen, ilman palkkaa, se koskee ilmeisesti lähinnä teollisuutta, tuskin kuntien ja valtion virkamiehet tulevaisuudessakaan "töitä" tekevät.

No onhan siellä tietenkin paljon sitä suorittavaa tekijääkin, ettei nyt ihan mollata.


 Moni varmaan, ainakin kauppojen alalla olisi varmaan ihan tyytyväistä, jos saisi, neljän-viiden tunnin päiviinsä lisää tunteja,, tuskin saavat.

Poissa ROOSTER

  • Konkari
  • Viestejä: 2347
Vs: Kansantalous- ja mikrotaloustieteellinen ketju
« Vastaus #30 : to 19.05.2016, 12:24:07 »
On itse asiassa aika merkillistä minkäsuuruiset sijoitetun pääoman tuottovaatimukset ovat. Aina parantamaan pyrkivät suurpörssiyhtiöt luopuilevat toiminnoista jotka toisille ovat kullanarvoisia. Eläkesijoitusyhtiö ylenkatsoo esim. alle 5% tuottoja kun taas joillekin toisille kelpaa hieman yli halvimman lainakoron tuotto.

Foxconn elektroniikan valmistuspalveluyritys on tottunut toimimaan pienellä katteella ja suurella volyymillä. Kännykkäyhtiöillä on taas totutusti ollut suuret volyymit ja suuret katteet. Kun Nokian matkapuhelinkatteet laskivat jonnekin alle 25% oltiin jo kriisissä. Nyt tuotemerkin ja tehtaita hankkineelle Foxconnille riittänee 5-10% kunhan tuotantomäärät ovat kohtuullisen suuria.

Näinä minikoron aikoina luulisi kaiken bisneksen mikä pääsee johonkin yli nollan, olevan kannnattavaa. Tuottovaatimustasosta pidetään kuitenkin tiukasti kiinni, niinkuin saavutetuista eduista yleensäkin. Ja sitten onkin vuorossa paskanen loppu.
Yleinen mielipide on aina väärässä

Poissa Laika

  • Konkari
  • Viestejä: 5556
Vs: Kansantalous- ja mikrotaloustieteellinen ketju
« Vastaus #31 : to 19.05.2016, 16:45:07 »
Väitän että perustutkimuksen ja koulutuksen saralla tuotto ei ole edes pieni, mutta ei sitä voida mitata liiketaloudellisin perustein. Silti juuri esimerkiksi perustutkimusta on ajettu alas -eikä vain Suomessa- koska sen tulokset saavutetaan vasta pitkän aikavälin jälkeen, ja ensimmäiset julkaistavat tulokset vaikuttavat usein kovin vaatimattomilta ennen jatkotutkimuksia. Valtiontaloutta vaivaa vähän sama tauti -ei sitä voi ohjata kuin pörssiyhtiön neljännesvuosikatsauksia. Sitten kun laitetaan yritysjohtaja pääministeriksi, niin ei ole yllättävää hänen ensiksi leikatessa menoja perustutkimuksesta. Se koskee sekä valtiota että yksityissektoria, mutta kaikkein hölmöintä on, miten ongelmaa on yritetty korjata ottamalla valtion hallintaan toimintamalleja ja inhimillisiä resursseja ongelmasta kärsineiltä yksityissektorin alueilta.

Edellinen vastaukseni koskee siten myös ROOSTER:in viestiä. Pitkän aikavälin tuotoissa ei välttämättä ole mitään vikaa, mutta yrityksetkin etsivät lyhyen aikavälin tuottoja ja pilaavat pitkän aikavälin mahdollisuutensa omilla päätöksillään. Lyhyen aikavälin tuottomahdollisuuksiin yli-investoidaan ja pitkän aikavälin tuottomahdollisuuksiin ali-investoidaan, ja lopulta valitetaan investointinäkymien olevan huonot.
« Viimeksi muokattu: to 19.05.2016, 17:02:18 kirjoittanut Laika »
Custom will reconcile people to any atrocity; and fashion will drive them to acquire any custom.

-George Bernard Shaw, Killing For Sport, Preface (1914)

Poissa ROOSTER

  • Konkari
  • Viestejä: 2347
Vs: Kansantalous- ja mikrotaloustieteellinen ketju
« Vastaus #32 : to 19.05.2016, 20:14:14 »
Edellinen vastaukseni koskee siten myös ROOSTER:in viestiä. Pitkän aikavälin tuotoissa ei välttämättä ole mitään vikaa, mutta yrityksetkin etsivät lyhyen aikavälin tuottoja ja pilaavat pitkän aikavälin mahdollisuutensa omilla päätöksillään. Lyhyen aikavälin tuottomahdollisuuksiin yli-investoidaan ja pitkän aikavälin tuottomahdollisuuksiin ali-investoidaan, ja lopulta valitetaan investointinäkymien olevan huonot.

Juu.

Syytän tilanteesta sitä, että perinteinen patruunaomistus on muuttunut eläkesäätiötyyppiseksi tuotonmetsästykseksi, vailla huolta pitkänmatkantulevaisuudesta. Yritykset tietysti pyrkivät vastaamaan juuri näihin haasteisiin - omistajan antamaa painetta.

Saksalaisen ammattitaidon ja menestyksen takana on ammattiylpeys ja kisällijärjestelmä. Se ei etsi ensisijaisesti nopeita voittoja vaan laatua, arvostettavuutta ja pitkäjänteisyyttä. Siellä ei pikkufirmaa lopeteta eikä perusteta kevyin perustein.

Aasialaisilla on taas piiiiitkä tähtäin ja näkemystä ajatella kauas.

Tshou En Lailta kysyttiin joskus mitä mieltä hän on Ranskan vallankumouksesta (1789), hän vastasi: On vielä liian aikaista sanoa mitään.

Panasonicin johtajalla Konosuke Matsushitalla oli tapana esitellä yhtiökokoukselle seuraavan sadan vuoden suunnitelmaa.

Tuohon perspektiiviin laitettuna maamme talouspäättäjät näyttävät naurettavilta hätähousuilta ja näköalattomilta pösilöiltä.

Jos lopetetaan tai myydään vähän tuottavia, kehittyviä  toimintoja, jotta voitaisiin säilyttää osinkotaso tänäkin vuonna, ollaan heikoilla tulevaisuudessa kun "ydintoiminto" ajautuu jostain syystä vaikeuksiin.

Sama koskee säästöjä. Kympin säästö nyt voi maksaa meille satasen tulevaisuudessa.
Yleinen mielipide on aina väärässä

Poissa Hayabusa

  • Konkari
  • Viestejä: 3069
Vs: Kansantalous- ja mikrotaloustieteellinen ketju
« Vastaus #33 : to 19.05.2016, 22:35:23 »
Sama koskee säästöjä. Kympin säästö nyt voi maksaa meille satasen tulevaisuudessa.

Samoin kympin tuhlaus!

Poissa ROOSTER

  • Konkari
  • Viestejä: 2347
Vs: Kansantalous- ja mikrotaloustieteellinen ketju
« Vastaus #34 : pe 29.07.2016, 16:11:07 »
Tekijänoikeudet ovat yksi hämärä alue. Kuka omistaa ja kuka on oikeutettu perimään korvauksia?

Eräs mielenkiintoinen case, kuvaajalta vaadittiin korvauksia 120 ASD kun hän oli käyttänyt omia kuviaan, jotka oli luovuttanut veloituksetta kongressin kirjastolle, nettisivuillaan.

Kuvapankit saivat vastakanteen - miljardi dollaria. Jutun perusteella vastakanne vaikuttaisi oikeutetulta.

http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/ict/yksityishenkilo-vaatii-1-miljardin-korvausta-antoi-kuvat-ilmaiseksi-suuryhtio-alkoi-peria-maksua-6569617
Yleinen mielipide on aina väärässä

Poissa Valdemar Ala-Tuuhonen

  • Konkari
  • Viestejä: 15282
  • RAKKAUTTA - EI ISLAMISTEJA!
Vs: Kansantalous- ja mikrotaloustieteellinen ketju
« Vastaus #35 : pe 05.08.2016, 11:35:42 »

Sijoitusvihje:
Jos sinulla on kiinteistöjä tai asuntoja kannattaa ne realisoida nyt!

Ai miksikö? Suomen lama vain jatkuu ja vain rakentaminen jatkuu kiihkeänä. Velkarahalla, velan päälle. Ja ennen kaikkea monet TV- ja muut julkkikset, muusikot yms. väki ovat siirtyneet kiinteistöbusinekseen, kiinteistövälittäjiksi ja ryhtyneet sijoittamaan/rakennuttamaan kiinteistöjä. Velkarahalla.

Yksin Anttilalta jää tyhjilleen 36 tavaratalokiinteistöä ja vastaavaa. Niihin toki sopii monta julkkisten uutta ravintolaa. Tappiollisia toki nekin. Ymmärrettävästi, koska vaikka työttömyys lisääntyy, niin yhä suurempi osa työttömistä on muslimeja, jotka eivät voi ko. kapakoissa käydä.

VA.
Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina,
mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen:
ei ole mitään uutta auringon alla.
......Menneistä ei jää muistoa, eikä jää tulevistakaan -- mennyt on unohdettu

Poissa Juha

  • Pyöritelmänkehittäjä
  • Konkari
  • Viestejä: 10755
  • Pyörii työssään & kierii pyöriessään
Vs: Kansantalous- ja mikrotaloustieteellinen ketju
« Vastaus #36 : la 06.10.2018, 11:17:50 »

https://www.kepa.fi/uutiset-media/uutiset/koyhat-halutaan-rahoituspalvelujen-piiriin-koyhyyden-syita-ne-eivat

Eipä näy Kepa paljoa otsikoissa. Vaikea sanoa, mikä on tämä taho. Uutinen vaikuttaa aika mahdolliselta, ja esittämisen arvoiselta ainakin. Jos tehdään niitä tärkeitä asioita, niin tärkeää tosiaan tietää, ettei tärkeydellä tehdä mitä vain, vailla tulosta, tai miinusta.

Vaihtoehtona on ajatella sitä, että jos talous merkitsee, ja vaihdanta, ja tosiaan luo, niin siinä tulee olla mukana, ja aitona talouden toimijana. Jos taloudellista toimijuutta ei oikeasti ole vaikuttavana, kääntää talous heikomman nurin, kuten talouden vahvoihin oppeihin ja normeihin kuuluu.

Millä aikataululla imetys on toteutunut, on toinen asia, ja se ketju, jota kautta ollaan viimein kuivilla.

Pitkästä aikaa kirjoitus Usariin:  http://juhamyllarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262126-koyhanapu
« Viimeksi muokattu: la 06.10.2018, 12:03:33 kirjoittanut Juha »
Pyöritelmäå: http://jatkumo.net/index.php?action=profile;area=showposts;sa=messages;u=2
(Ehkä alkua tai loppua, tai sitä sun tätä)

Poissa Juha

  • Pyöritelmänkehittäjä
  • Konkari
  • Viestejä: 10755
  • Pyörii työssään & kierii pyöriessään
Vs: Kansantalous- ja mikrotaloustieteellinen ketju
« Vastaus #37 : la 06.10.2018, 12:12:20 »

Hassua kirjoittaa Usariin artikkelista, josta lukenut vain sen otsikon. Sanoisin, että aika kyseenalaista on, mutta sellasta sattuu, näköjään.

Mieleen tuli tosiaan aito kierto, ja ilman tätä ei elämää taida ilmetä, siten kun elämää ymmärretään. Joskus taloudesta sanottu, että siinä täytyy rahan virrata. Hokeman peruste voi olla tosin siinä, että varat kasaantuu pois, turhemmista ulottuvuuksista.

Kiertäjyydestä on kestävästi ajateltava nähtävästi vain ikikiertäjätyyppisempää. Vaikka utopistista, niin tästä jos poiketaan, niin loppu voi vaan jäädä odottamaan, että milloin voisi tulla.

Sydän on elin, jonne saapuu, ja josta lähtee. Mitä jos sydän pitäisi saadun itsellään? Se pamahtaisi, jne. Tässä on ikiliikkujan vastakohta, yksinkertaistettuna.
Pyöritelmäå: http://jatkumo.net/index.php?action=profile;area=showposts;sa=messages;u=2
(Ehkä alkua tai loppua, tai sitä sun tätä)

Poissa Juha

  • Pyöritelmänkehittäjä
  • Konkari
  • Viestejä: 10755
  • Pyörii työssään & kierii pyöriessään
Vs: Kansantalous- ja mikrotaloustieteellinen ketju
« Vastaus #38 : ti 30.10.2018, 07:30:38 »

Bengt Hollström kertoi jossain, miten huonosti ihmiset ymmärtävät taloutta. Joki kivalta kuulostava keino voi saada aikaan aivan päinvastaista kuin on kuviteltu.

Joku tietää paremmin näistä. Ehkä harvalukuinen joukko. Jos talous on tehtyä, tai siihen voidaan vaikuttaa, on tieto aika varmaa, siinä kun sitä annetaan.

Muuten jos talous on tärkeä osa elämää, ei sen tule olla vaikeaa, tai epäavoimeksi jäävää. Aivan kuin talous olisi jo tekoälyä ja toteutusta, mutta kenelläkään ei ole pääsyä toteutus-softaan.
Pyöritelmäå: http://jatkumo.net/index.php?action=profile;area=showposts;sa=messages;u=2
(Ehkä alkua tai loppua, tai sitä sun tätä)

Poissa ROOSTER

  • Konkari
  • Viestejä: 2347
Vs: Kansantalous- ja mikrotaloustieteellinen ketju
« Vastaus #39 : ti 30.10.2018, 11:04:42 »

Bengt Hollström kertoi jossain, miten huonosti ihmiset ymmärtävät taloutta. Joki kivalta kuulostava keino voi saada aikaan aivan päinvastaista kuin on kuviteltu.


Näinhän se on. Mutta vastapainoksi voi sanoa, että ei Holmströmkään näytä ymmärtävän ihmisiä ja heidän käyttäytymistään - tasapeli?

Vai onko sittenkään, kumpi on tärkeämpää, tutkijoiden esittämien säännönmukaisuuksien tavalla pelaava talous vai tyytyväiset ihmiset?
Yleinen mielipide on aina väärässä