Kirjoittaja Aihe: Kootut heitto-spekulaatiot  (Luettu 3562 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10325
Kootut heitto-spekulaatiot
« : to 26.02.2015, 11:32:01 »

Puutumisesta ...

Puutumis-ilmiö yleisemmin voi ilmetä eri tavoin. Sitä on tylsyyden kokeminen ja tylsämielistyminen.

Toiminnan tulee olla monipuolista. Itsensä sattelu tulee olla kohti riittävän monipuolisia yhteyksiä.

Kyseessä on ajattelu- hahmotustapa, ja tietysti väitän spekuloiden, että näkemykselle on varmasti perusteita!

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10325
Vs: Kootut heitto-spekulaatiot
« Vastaus #1 : pe 06.03.2015, 14:26:04 »

Alkoholin käytön kokonais-saldo

Alkoholi kemikaalina tuhoaa aivoja.

Samalla alkoholin käyttö vaihtaa käyttäjänsä olotilaa niin,
että tämä sivuvaikutus saa aikaan aivojen tervehdyttämistä.

EM liittyen väitän,
että alkoholin käyttö voi olla aivojen kannalta nollaratkaisu,
tai sitten kyseessä on miinustus tai plussaaminen.

Kyseessä on säätötekninen juttu.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10325
Vs: Kootut heitto-spekulaatiot
« Vastaus #2 : su 27.09.2015, 08:52:03 »

Herkkyys on kykyä erotella asioita tarkemmin, ja kykyä sopeutua  paremmin erottelun ansiosta. Jos herkkyyteen liittyy kyky tulla toimeen herkkyyden asettaman haasteen kanssa, on kokonaisuus vaikeampi, mutta helpommin ylläpidettävää tilannetta elinvoimaisempi.

Elinvoimaisuus mitataan herkkyydellä, joka on vielä ylläpidon piiriin kuuluvaa. Elinvoimaisuuden kasvaminen on kasvua herkkyydessä niin, että herkkyyden kanssa voi tulla toimeen, jolloin siitä saa tosiaan suuntautumisvoimaa.

Näin tuli todistettua evoluutiolinja, joka on kohden herkkyyttä, ja eliön sopeutumiskykyä, joka siis turvautuu riittävällä puolustuksella, mutta ei yksinomaisesti puolustuksella, joka ääripäänä ei sisällä ehkä kuin elotonta, jonka kohtalona on särkyillä ja toimia muun osana.

Mitä herkempi, sen elävämpi. Elämä = Herkkyys. Missä menee se herkkyys, jonka voi saavuttaa?
« Viimeksi muokattu: su 27.09.2015, 08:54:04 kirjoittanut Juha »

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10325
Vs: Kootut heitto-spekulaatiot
« Vastaus #3 : to 21.04.2016, 21:23:25 »

Päikkärit ja piristysvaikutus

Entä jos päikkärien piristävä vaikutus ei olisikaan suoranaisen levon tai sen palaautumisen aikaasaamaa? Kyseessä olisi eniten kertyneen aktivoituman purkaminen, ja siten vähempikuormitteisempi olo?

Voisiko olla näin?
« Viimeksi muokattu: to 21.04.2016, 21:23:50 kirjoittanut Juha »

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10325
Vs: Kootut heitto-spekulaatiot
« Vastaus #4 : ke 03.05.2017, 19:06:34 »

Huumori-tunne


Ihmisellä on myös huumori-tunne, vaikka siitä ei yleensä puhuta. Kun on huumori päällä, niin kaikki kääntyy helposti naurettavaksi.

Samalla tapaa, kun on surullinen, voi kaikki viite itkettää. Sama vihassa, masennuksessa, ilossa.

Asia ratkeaa fyysisen maailman puolella etäisyydenhallintaan, eli pakene/vetäydy, hyökkää/lähesty, pysähdy/jähmety, ja näihin liittyy tunteita, jotka säätävät kai mm tuota juttua. Huumori on sitten jotain tuohon liittyvää, myös.


BTW  Itselleni huumori on nimentomaan olotila, enkä ymmärrä miten siitä aina kiistellään. Jos nauraa, on huumoria. Jos kertoo vitsin, eikä itse naura sille, ei kertojalle oli kerrottu huumoria, tai sitten pidättää sen jonkin syyn takia. Itse pidän huumori-kerronnasta,  jossa kertoja nauraa, tosin käy se toinenkin muoto, joskus. Miksi tästä kiistellään joskus, eli miksei kertoja voisi nauraa omille jutuilleen?

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10325
Vs: Kootut heitto-spekulaatiot
« Vastaus #5 : la 06.05.2017, 13:42:56 »

Lisää uusia tunteita:  mielikuvitus-tunne.

Leikkiminen perustuu EMlle tunteelle. Ei oteta asioita kuten ne ovat, vaan miten ne voisivat olla, leikki-hetkellä, jonkin tekijän takia.

Mielikuvistustunteen vastakohta on tietysti jokin jääräpäisyys tai fiksaatio-tyyppinen. Liekkö tälle sitten liitettävissä jotain tunnenimikettä. Ehkä egoisuus viimeisellä, tmv, ?
« Viimeksi muokattu: la 06.05.2017, 13:46:33 kirjoittanut Juha »

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10325
Vs: Kootut heitto-spekulaatiot
« Vastaus #6 : la 06.05.2017, 13:50:45 »
Ihmisellä on myös huumori-tunne, vaikka siitä ei yleensä puhuta. Kun on huumori päällä, niin kaikki kääntyy helposti naurettavaksi.

Samalla tapaa, kun on surullinen, voi kaikki viite itkettää. Sama vihassa, masennuksessa, ilossa.


Tuossa oli bugi.

Viha on yleensä kohdistetumpi juttu. On enemmän olotilatyyppisempiä tunteita, ja nuo ovat laaja-alaisemmin vaikuttavia. Laaja-alaisemman tunnejutun voi toki saavuttaa kohdennetummalla tunteella.

Poissa Milja

  • Asiantuntija
  • Täysjäsen
  • Viestejä: 158
  • Miljaa hyvä tulee
Vs: Kootut heitto-spekulaatiot
« Vastaus #7 : la 06.05.2017, 14:17:33 »
Ihmisen pitäisi herkistyä. Vain sen kautta voi heittäytyä heitto-spekulaatioihin.

Parisuhdeparilaatiot ovat ilmeisiä vain jos niihin antautuu. Ole osa niitä ja elä pensseli kädessä! Aina löytyy maalattavaa!

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10325
Vs: Kootut heitto-spekulaatiot
« Vastaus #8 : la 01.07.2017, 10:03:48 »

Ihan hatusta, kun tuli mieleen. Onkohan ihmislajin selviytymisen salaisuus juuri voimakas erilaistuminen?

Tarkoittaa samalla sitä, että reviirejä löytyy vähän kaikkialta, ja elämä voidaan rakentaa melkein minne tahansa. Aina joku osa ihmisiä riittävänä siltana kohden merkittävintä, ja kokonaisuus irroittaa lisää tehokkaasti.

Erilaisia lokeroita syntyy myös ihmisyhteisöjen sisään. Eri keinoja pärjätä. Vie samanlaisia erikoistuneita jonkin verran yhteen, ja vahvuudet kasvaa, ja taas jossain kohden miksautuu toisilla.

Eliönä ihminen olisi kuin fuusio(yritykset), mutta biologiselta pohjata. Mitä enemmän kykyä samaan pakettiin, mitä nopeammin ja palvelevammin, ...

Samaa erilaistumisesta koituvaa hyötyä on myös ihmistason päälle rakennetussa erikoistumisissa, ja tarkoitan tekemällä tehtyjä rooleja esim työelämässä. On spesialisteja, erikoisosaajia. Ja sitten yleisruttaajia.

Ihminen on kuin Rooma, geneettisesti, jne. Milloin hajoaa? Neuvostoliittoa nauretaan, mutta jos itse saadaan sopivasta ruttauksesta vielä jotain, niin ok, vaikka muuten pitemmän päälle tuhoontuomittua, pitäisi siis sisällään mahdottomuutta, rakenteista höttöä.

?

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10325
Vs: Kootut heitto-spekulaatiot
« Vastaus #9 : ke 09.08.2017, 11:20:54 »

Kehitykselliset sairaudet, osana "kaikkeutta"

Jospa on niin,
    että jos jokin ominaisuus,
        joihin kuuluu myös erilaiset sairaudet,
    ovatkin sellaisia,
    että jos kerran kehittyvät pikkuhiljaa,
    on tämä merkkinä elimistön eri osia koskevasta plastisuudesta
    jolloin plastisuus on merkittävää,
    rakentuipa se miten tekeekin,
    ja mikä parempaa,
    voi avautua erilaisia kehityskulkuja,
    muihinkin suuntiin.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10325
Vs: Kootut heitto-spekulaatiot
« Vastaus #10 : to 10.08.2017, 15:38:14 »

Viitaten edelliseen ...

Jos esim silmän näköominaisuudet vaeltavat,
niin miksei niitä saisi kulkemaan kohden parempaa fokusta?

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10325
Vs: Kootut heitto-spekulaatiot
« Vastaus #11 : to 09.08.2018, 12:30:01 »

E = mc2

Joskus puhutaan maanläheisemmin siitä, miten kaava liittää toisiinsa massan ja energian. Jos yhteyttä lähtee teoretisoimaan enemmän, mihin voi päätyä?

Itsestä tuntunut siltä, että elämän perusta on turbulenssi. Se luo kitkaa, ja kasaa asioita yhteen. Miten kasautuminen tehdään, jos ajatellaan, että turbulenssi pienenee mahdollisimman tehokkaasti?

Usein puhutaan ristiriidoista, ja siitä, kuinka tärkeää on se, että näitä on, yksimielisyyden sijaan. Aivan kuin ajatus eliönä olemisen hyvästä olisi jo saman tien turbulentinmukaista.

Vapaus isona vie laajalle, ja rintamille, jossa on ristiriitoja, ja jos rintamat laajat, ehkä ei toisaalla, jolloin mennään kuulemma siihen filosofian perusongelmaan, eli vapauden ja tasa-arvon ristiriitaan.

Samaa ristiriitaa kantaa mukanaan kieli, ja eräs kielen tiivistelmä eriarvoisuudesta on vaikka itsekkyys. Itsekäs ihminen voi olla itsekeskeinen, mutta itsekeskeisyys voi olla myös yhtenäisyyttä hakevalla, jopa isommasti vääntäen. Itsekkyys ja itsekeskeisyys ovat eri asioita, sillä itsekkyys on tärkeä osa sitä, että on vapautta, ja sen arvostusta, joka on lähtökohta toimijuudelle, jota voidaan tarvita, eli itsekkyyden potentiaali ei kerro vielä siitä, mihin potentiaali kanavoituu.

Itsekkyys menee edellisessä vapauteen, ja vapaus voi tuoda itselle ja muille, eikä siten ole poissulkevaa, turbulenttia aiheuttavaa, vaan luo boostia ehkä toisaalle, kun eräs asia selkeässä hoidossa. Markkinatalous terveenä perustuu tälle erilaisuuden ja erikoistumisen mahdollisuudelle, ja tuo yhteiseen, vaikka eri tapauksissa hiukan eri tavalla.

Ei oikeastaan ole mitään päätelmää kirjoitettavaksi. Sitä miettinyt, että vapautta on helppo luoda selkeään kenttään, esim tiedostetuille alueille, vaikka yhteiset järjestelyt ovatkin käytännössä mahdottomuus, koska tiedostettuun ei voi pitäytyä, sillä ihminen on muutakin kuin rationaalisuus, mikä on tietysti kiva juttu, sillä muuten meitä ei olisi.

Rationaalisuudesta odotetaan yleensä tolkkua, vastakohtana kahjoudelle, ja yhtenäisyyttä, ja kun se on tosiaan vaikeaa, tarvitaan voimaa, jotta jokin linja toteutuu, eli yhtenäisyys syntyy, keinoja kaihtamatta, ja tukena eri aikoina eri tavoin saatava takausvoima.

Intuitio jyllää, kuten eläimillä. Intuitio vie paitsi yksilöitä, niin yksilöryhmiä, vaikka intuitionmukaisuus voi olla kaukana yksilöistä, tai tietyistä yksilöistä. Ehkä intuitionmukaisuutta ei ole kuin sieltätäältä, jolloin ratkaisupohjan valikoituma on kapea, ja siitä rationalisoidaan (jne) jotain yhtenäisempää.

Ongelma minusta ei ole moninaisuudesta koituva rasitus sinänsä, vaan enemmänkin jokin tiedostavamman puolen tarve näihin, jota ihmisenä kaipaamme, ja usein odotamme, mutta emme oikein tässä kohtaa. Siten vähän outoa. Ehkä asia on sitten vaikea.

Omistamisesta on joku aikalaistajattelija Euroopasta sanonut, että on yhteisestä varastamista. Itse ajatelmoin, että kyseessä on mielenterveyshäiriö. Omistaminen on vähän kuin massaa, jotain tiheentymää. Ymmärtää helposti sen arvelun, että voi olla syöksykierteen sijaan melkoista pyörrettäkin, yhteiselämä, toisessa ääripäässä. Arvelun "voi hyvin todistaa Einsteinilla".

Kuten kaikkeudessa, on massaa, ja massattomuutta. Vastaavaa on ihmistasollakin. Edellä kerroin omistuksesta, tai itsekkyydestä, tai tasa-arvosta, eli omistuksen tasapuolisuudesta.

BTW  Tämän viestin arvo ei ole täsmällisyydessä, vaan avaamisessa. Minusta näitä kaivataan jo pikkuhiljaa. Siten sovellan tihentymisten purkamista myös tätä viestiä rakentaessa.

Paikalla Brutto

  • Konkari
  • Viestejä: 2659
Vs: Kootut heitto-spekulaatiot
« Vastaus #12 : pe 10.08.2018, 06:24:59 »
Ihmisen pitäisi herkistyä. Vain sen kautta voi heittäytyä heitto-spekulaatioihin.


"Oli heitto kuin heitto, Sultanissa pysyy keitto."

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10325
Vs: Kootut heitto-spekulaatiot
« Vastaus #13 : pe 10.08.2018, 18:42:21 »

Joskus kuulee sanottavan, että reaktiot ilmenevät tiedostamatta, automaattisesti, ja usein lisätään, ettei reaktioiden voi vaikuttaa, ainakaan tiettyihin, esim jos käsi meinaa palaa liedellä tmvaa.

En usko. Tietyssä tilassa asiat ovat ja ilmenevät emlla tavalla. Vaikka refleksi tuottaminen tapahtuisi osakehossa, aivojen ulkopuolella, nIin mitäpä jos tällainen rata on kuitenkin aivojen kannalta josasin yhteydessä?

Vai tiedetään asiasta muuta?