Kirjoittaja Aihe: Oletko koskaan luonnostellut omaa muistokirjoitustasi?  (Luettu 1263 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Anemone

  • Vieras
Muistokirjoitukset ovat usein niin tylsää luettavaa (pelkkää työuran esittelyä esim.), että kun sitten näkee hyvän muistokirjoituksen, tekee mieli leikata se talteen, kuten olen jonkun kerran tehnytkin. Muistan heti yhden muistokirjoituksen, jossa henkilöstä kerrottiin hänen pitäneen hillovoileivistä. Kirjoitus oli muutenkin niin hyvin tehty, että itselleni täysin tuntemattomasta henkilöstä muodostui varsin elävä kuva. Joitakin kertoja olen leikkimielisesti sanonut oman muistokirjoituksen laatimisen olevan harrastukseni. Kirjoitustyö etenee niin hitaasti, että en millään ehdi kuolla vielä piiiiitkään aikaan. Aina on tekstissä korjattavaa ja muutettavaa. Tänään tuli taas mieleen uusi lause, jonka sisällyttäisin kirjoitukseeni: Hän rakasti musiikkia, mutta inhosi melua. Eikö olisi parasta luonnostella oma muistokirjoituksensa, jottei tule "ikuistetuksi" tylsänä tyyppinä, joka ei edes muistuta todellista itseä? Jos pöytälaatikoista löytyy muistokirjoitusten luonnoksia, niin nyt jakoon parhaat lauseet!

Antares

  • Vieras
Vs: Oletko koskaan luonnostellut omaa muistokirjoitustasi?
« Vastaus #1 : pe 29.05.2015, 06:00:09 »
En toki, se on muiden asia jos ylipäänsä tarpeen ollenkaan.

Mahtipontisin itse tehty muistokirjoitus taisi vähään aikaan olla Mätämunan muistelmat, Seppo Heikinheimon postuumisti ilmestynyt omaelämäkerta...


Poissa Muisto Keijo Kullervo

  • Konkari
  • Viestejä: 2407
  • Päivieni kertomaa
    • Kotisivuni
Vs: Oletko koskaan luonnostellut omaa muistokirjoitustasi?
« Vastaus #2 : pe 29.05.2015, 07:02:44 »
Kuulin työpaikallani errään kaverini mainitsevan jostain löytämänsä aforismin ja sain päähäni, että siitä olisi hautakiveeni sopiva värssy.

Ko. tilanne on tapahtunut jo yli kymmenkunta vuotta sitten, mutta vieläkin ko. lauseen muistan:

"Päivät tulivat ja menivät, mutta mistä tiesin, että siinä oli koko elämä."

Sopisi vieläkin muistokirjoituksekseni...

Ystävällisesti

Keijo Kullervo
"Tie, Totuus ja Elämä."

Usko, Toivo ja Rakkaus

Isä, Poika ja Pyhä Henki

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 15773
Vs: Oletko koskaan luonnostellut omaa muistokirjoitustasi?
« Vastaus #3 : pe 29.05.2015, 10:39:24 »
Sisko ja sen veli -tv-sarjassahan vainaa (edellisten isä) olikin tainnut laatia itse itsestään muistokirjoituksen lehteen.

Niin, olisihan se varma nakki jos sen itse rustaisi. Muille ihmisille painottuu joskus jotenkin niin merkilliset seikat ettei niistä itseään välttämättä tunnista. Varsinkaan tällainen erakkotyyppi kuin minä, kuka minusta mitään osaa "oikein" sanoa. Jos olisin halunnut hautakiven (en, kun en halua edes muistolaattaakaan tuhkauksen jälkeen - ja sitä laattaa en kaipaa siksi että en halua olla vain yksi nimi lukemattomien nimien joukossa) niin siihen olisi saanut laittaa motokseni että HÖH. Sen verran höhhi olo on kyllä moneen kertaan tämän elämän varrella tullut.

Mutta varsinaisesta muistolätinää en nyt heti äkkiseltään osaa heittää. Kai siinä voisi mainita että oli koukussa kirjoittamiseen.
Well I've been down so god damn long that it looks like up to me.
Well I've been down so very damn long that it looks like up to me.
Why don't one of you people come on and set me free?

- JM

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7682
Vs: Oletko koskaan luonnostellut omaa muistokirjoitustasi?
« Vastaus #4 : pe 29.05.2015, 10:48:24 »
Kuulin työpaikallani errään kaverini mainitsevan jostain löytämänsä aforismin ja sain päähäni, että siitä olisi hautakiveeni sopiva värssy.

Ko. tilanne on tapahtunut jo yli kymmenkunta vuotta sitten, mutta vieläkin ko. lauseen muistan:

"Päivät tulivat ja menivät, mutta mistä tiesin, että siinä oli koko elämä."

Sopisi vieläkin muistokirjoituksekseni...

Ystävällisesti

Keijo Kullervo

Muuten hyvä, mutta eihän sitä itse ole lukemassa.

Yksinkertaistetaan: Hän eli elämänsä ja hyvä niin.

Voihan sitä kohdentaa tapauksen mukaan, tuo sopinee, vanhana "kadotukseen joutuvalle.

Anemone

  • Vieras
Vs: Oletko koskaan luonnostellut omaa muistokirjoitustasi?
« Vastaus #5 : pe 29.05.2015, 11:56:13 »
Jos olisin halunnut hautakiven (en, kun en halua edes muistolaattaakaan tuhkauksen jälkeen - ja sitä laattaa en kaipaa siksi että en halua olla vain yksi nimi lukemattomien nimien joukossa) niin siihen olisi saanut laittaa motokseni että HÖH. Sen verran höhhi olo on kyllä moneen kertaan tämän elämän varrella tullut.

HÖH on hyvä! Nyt alkoi oikein harmittaa, että sellaista hautakiveä ei tule. Eikös muuten hautakiven voi hankkia ja pystyttää jo ennen kuolemaansa? Kyllähän sitä näkee kiviä, joihin on kaiverrettu valmiiksi myös yhä elävien nimiä. Jos hankkisi kiven hyvissä ajoin, niin voisi nauttia omasta haudastaan jo etukäteen. Niin, jälkikäteen siitä ei kai voikaan nauttia.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 15773
Vs: Oletko koskaan luonnostellut omaa muistokirjoitustasi?
« Vastaus #6 : pe 29.05.2015, 17:49:34 »
Olohuoneen pöytänä oma hautakivi olisi perin räyhäkäs.
Well I've been down so god damn long that it looks like up to me.
Well I've been down so very damn long that it looks like up to me.
Why don't one of you people come on and set me free?

- JM

Poissa Kopek

  • Konkari
  • Viestejä: 4052
Vs: Oletko koskaan luonnostellut omaa muistokirjoitustasi?
« Vastaus #7 : pe 29.05.2015, 18:14:13 »
Muistokirjoituksia löytyy päiväkirjoistani useitakin. Yleensä ne on tehty ennen lentomatkaa, koska jokainen tällainen matka on allekirjoittaneelle kauhun ja pelon ja lähes varman kuoleman (jolta ihmeen kaupalla olen toistaiseksi välttynyt) paikka.

Lisäys: Kavoin yhden edellä mainituista teksteistä esille. Se on kirjoitettu keväällä 2002 ennen matkaa Lontooseen. Ennen lainattua tekstiä muistelin päiväkirjassani parin sivun verran vanhoja tapahtumia eräinä vuosina, joista en ollut aikaisemmin mitään kirjoittanut, eli kirjoitin tavallaan minimuistelmat. Nekin liittyivät tulevaan lentomatkaan, eli ne oli kirjoitettu siltä varalta, että en selviäisi matkasta. 

http://spottihotti.blogspot.fi/2015/05/paivakirjaan-raapustettua.html
« Viimeksi muokattu: pe 29.05.2015, 18:36:38 kirjoittanut Kopek »

Rasti ruutuun

  • Vieras
Vs: Oletko koskaan luonnostellut omaa muistokirjoitustasi?
« Vastaus #8 : pe 29.05.2015, 18:46:31 »
Jos näin ikävästi kävisi, että joku vastoin minun tahtoani haluaisi kiven sinne tunkiolle pystyttää, niin tekstinä olisi: Elin ja mokasin!
Vaihtoehtoisesti: Vittuakos tässä enää...

Poissa Ei kukaan

  • Täysjäsen
  • Viestejä: 105
Vs: Oletko koskaan luonnostellut omaa muistokirjoitustasi?
« Vastaus #9 : la 30.05.2015, 15:32:20 »
En ole miettinyt moista koskaan. Poden pienimuotoista hautajais- että hautausmaakammoa. Muistokirjoitukseni olkoon muisto, jonka itsestäni jälkeeni jätän. Hautajaisiini ei kenenkään tarvitse tulla, enkä hautakiveä tarvitse. Tuhkat voi ripotella mereen.

Alavita

  • Vieras
Vs: Oletko koskaan luonnostellut omaa muistokirjoitustasi?
« Vastaus #10 : la 30.05.2015, 15:42:27 »
Minulle sopisi "Tässäkö se nyt sitten oli tämä elämä."

Anemone

  • Vieras
Vs: Oletko koskaan luonnostellut omaa muistokirjoitustasi?
« Vastaus #11 : la 30.05.2015, 16:20:27 »
Hautausmaat ovat kyllä eläviä varten ja minusta varsin viehättäviä paikkoja. Minusta on mukavaa katsella hautoja ja joskus lasken kukan ihan tuntemattomallekin. Haluan hautapaikan ja -kiven sekä kiveen jotakin jälkipolville (siis ihan kenelle tahansa kävijälle) myönteistä sanottavaa. Olen oikein yllättynyt tämän ketjun "heittäkää tuhkat vaikka roskiin ja unohtakaa minut" -negatiivisuudesta. Ei minulle ole hautakiven suhteen tärkeää tulla muistetuksi juuri minuna, mutta koska nautin toisten ihmisten hautojen katselusta, niin toivon, että joku voi vielä nauttia minunkin kivestäni.

Ketjun varsinainen aihe koski kuitenkin muistokirjoituksia - siis niitä lehdissä (nykyisin varmaankin netissä) julkaistavia kokonaisia tiivistettyjä elämäkertoja tai vainajan luonnehdintoja ihmisenä. Minusta on elävälle minälle hyvä joskus miettiä, mikä omassa elämässä on ollut tärkeää, sellaista jonka mielellään kertoisi toisillekin, kenelle tahansa. Kai sitä nyt sen verran itsestäänkin pitää saa, että voi kokea olevansa tarinan arvoinen?

Poissa Ei kukaan

  • Täysjäsen
  • Viestejä: 105
Vs: Oletko koskaan luonnostellut omaa muistokirjoitustasi?
« Vastaus #12 : la 30.05.2015, 17:12:44 »
En kokenut olevani hirveän negatiivinen. Pikemminkin koen positiiviseksi kuolla silloin, kun kukaan ei jää kovin kovasti kaipaamaan. Näin voi hyvin käydä, jos ikäjärjestyksessä astun hautaan, eikä omissa perhekuvioissa tapahdu mitään mullistavaa. Hoitamaton hautakaan ei ole silloin mikään kaunistus.

Vielä tällä hetkellä voisin saada jonkinlaisen muistokirjoituksen ja kivenkin, mutta koen sen mahdollisuuden kamalana ja ihan liian rankkana läheisille, joille olen merkityksellinen.

Toisista ihmisistä saa kirjoitettua paremman tarinan kuin jostain muista. Itsestään pitämisen kannalta sillä ei välttämättä ole paljoakaan tekemistä. Jos silti jotain tarinan tynkää pitäisi itsestäni luonnostella, niin kenties tämän ympärille:

Anonyymi nettikirjoittelija vuodesta 1999. Ei kukaan. Ja muistokirjoitus ilman omaa nimeä! :D
« Viimeksi muokattu: la 30.05.2015, 17:20:45 kirjoittanut Ei kukaan »

Renttu

  • Vieras
Vs: Oletko koskaan luonnostellut omaa muistokirjoitustasi?
« Vastaus #13 : la 30.05.2015, 18:20:38 »
En ole, mutta asiaa voisi harkita.

Hautakiveeni (Tahdon tulla haudatuksi maahan, sillä maa tykkää siitä kun se saa ruumiita ravinteeksi) voisi tulla vaikkapa: "Kummitellaan!"

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 15773
Vs: Oletko koskaan luonnostellut omaa muistokirjoitustasi?
« Vastaus #14 : su 31.05.2015, 10:36:06 »
Itse olen niin egoistinen ja itseeni lääpälläni, että haluan olla Merkitsevä Ihminen. Jos en kellekään toiselle, niin edes itselleni. Se että raadostani olisi olemassa jokin kirjallinen todistus että tuossa se on "Norma Batesin" ruumis mätänemässä ei merkkaisi minulle yhtikäs mitään, eikä se merkkaisi muillekaan kun eivät ole minua tunteneet. Tuskinpa minusta enää ehtii tässä elämässä tulla yhtään mitään sellaista jota muisteltaisiin ja haudalla rampattaisiin kuin jossain Jim Morrisonin haudalla konsanaan. Eikä sekään tietenkään minulle mitään merkkaisi, kun aikeeni ei ole jäädä haudan ympärille pörräämään, mikäli henkenä kehostani kaikkoan.

Mutta hautausmaat ovat kyllä todella kauniita, ja rauhallisimpia puistoja jotka tiedän. Siellä ei ole koskaan kukaan häiris uinut liiveihin, kerran sonti pikkulintu taivaalta päälle, mutta osui onneksi vain laukkuun.
Well I've been down so god damn long that it looks like up to me.
Well I've been down so very damn long that it looks like up to me.
Why don't one of you people come on and set me free?

- JM