Valta ei missään nimessä ole välttämättä alistavaa.
Valtaa käytetään monella tavalla ja se on jo tarkoitukseltaan alistamista.
Vastuu on yksi vallankäytön muoto, kun annetaan vastuu, (huolenaihe) on se alistamista. Pienelle lapselle aletaan jo varhain opettamaan, kaikenlaista huolenaihetta jota hänellä ei luonnostaan ole, vaatteet heitetään hujan hajan, "mutta äiti, vanhemmat opastavat oikeaa käytöstä" iskostaen lapseen kaikenlaisia huolen, murheen siemeniä. Sitten mennään tietenkin kouluun aikoinaan ja se loppukin vapaus menetetään valmistauduttaessa elämän koviin realiteetteihin.
Nöyriä kansalaisia kasvatetaan ja siihen valtaa, sen eri sektoreilla, käytetään, siihen puetaan vastuu mukaan ja se on sitä sidonnaisuuden mukanaantuomaa orjuuttamista, "tässä ja muissa vapaissa maissa"
Oikeudenmukaisuutta, jolla yleensä valtaa ja vastuuta myös perustellaan ei kuitenkaan löydy, Vastuu puetaan kulloiseenkin tarvittavaan muottiin, johtajatkin ovat vastuussa rahoittajilleen, joiden pyhä voitonhalu ei tunne vastuuta, niistä keinoista millä voitto saavutetaan,, ellei yhteisöt niitä siihen pakota. Niiltä useimmiten suljetaan silmät, kuten kehitysmaiden tuotantolaitosten (neulomoiden) esimerkiksi sortumisissa kuolee satoja ihmisiä, se hetkeksi herättää, mutta sama tahti jatkuu hetken päästä.
Yksilökohtainen vastuu, tai paremminkin luontainen avuliaisuus on melko harvinaista ja siihen "syyllistyvät" jotku ihmiset ellei siitä ole liikaa vaivaa.
Niin no tuohon onko se vakio, ei ehkä kannata matemaattista kaavaa luoda, valtahan kasvaa pikemminkin yksilön suhteessa yhteisöön ja vallassa olijaa seurataan (mielistellään) tai pelätään.
Mutta valta on aina "väkivaltaa" sitä voidaan toteuttaa väkivallattomasti, suostuttelemalla, vaatimalla, lahjomalla ja pukemalla se moniin erilaisiin "vaatteisiin, silti se on samaa, toisten hallitsemista tai heihin vaikuttamista.