Kirjoittaja Aihe: Jatkumo uneksii  (Luettu 9702 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Anemone 2.0

  • Konkari
  • Viestejä: 2648
  • Väärinajattelija
Vs: Jatkumo uneksii
« Vastaus #140 : pe 25.05.2018, 22:35:24 »
Tapasin minäkin unessa jatkumolaisen.

Unessani olin poistumassa suuresta modernin taiteen näyttelystä ja aulassa päätin vielä käydä vessassa, vaikka ei ollut ihan välitöntä tarvettakaan. Löysin tiskin jossa luki, että WC-maksu 35 €. Pidin hintaa hieman korkeana ja ajattelin mielessäni, että vessan on parempi olla tosi hyvä. Lipunmyyjä kysyi tiskillä, että mihin olin ostamassa lippua? Vastasin närkästyneenä, että tuohon hintaan lipunmyyjän pitäisi jo itsekin tietää, mihin on lippua myymässä, saatana! Maksoin lipun kortilla.

Astuin vessan ovesta ja päädyin ulos pitkälle laiturille, jonka päässä varsinainen vessa sijaitsi. Vähän kuten Muumimaailman uimakoppi. Laiturilla jonotti väkeä vessaan. Edessäni seisovan naisen tunnistin jostakin syystä Anemoneksi. Ihmettelimme siinä jonottaessamme kristallinkirkasta vettä ja meren pohjaa, joka oli kivinen ja täysin puhdas. Missään ei näkynyt kasveja, levää tai kaloja. Laituri oli lämpökäsiteltyä haapaa, mitä pidin huonona ratkaisuna.

Jono laiturilla eteni hiljakseen ihmisten astuessa sisään vessaan. Hetken kuluttua kiinnitin ääneen huomiota siihen, että koppiin on mennyt jo useita ihmisiä, mutta kukaan ei ole tullut ulos. "Kuuluu asiaan", vastasi Anemone. Mielestäni moinen kummallisuus ei kuulunut lainkaan asiaan. Oliko kyseessä jiokin tilataideteos, jossa WC-asiakkaat olivat osa outoa installaatiota, sitä en jäänyt miettimään, vaan käännyin kannoillani laiturilla ja lähdin palaamaan näyttelytilaan. Mutta taidemuseorakennus kohosikin tolppien varassa keskeltä avomerta kuin öljynporauslautta, eikä sieltä ollut poispääsyä.

Heräsin ja menin omaan vessaan. Oven jätin varmuuden vuoksi auki.

En tavallisesti tulkitse unia pyytämättä, koska ne ovat näkijöilleen niin henkilökohtaisia, mutta tähän oli pakko tarttua, koska olin "mukana" ;D. Seuraava ”tulkinta” on siis luonnosteltu pelkkien yleisten assosiaatioiden perusteella, unennäkijän tunnelmia, asenteita ja henkilökohtaisten symbolien merkityksiä tuntematta. Siksi käytän "tulkinnassa" Bruton sijaan keskushenkilöstä nimitystä "Päähenkilö". Tämä ei ole tulkinta hänen unestaan, vaan yleistä hahmottelua unen aineksista.

Päähenkilö on modernin taiteen näyttelyssä, siis oletettavasti varsin kultivoituneessa tilanteessa ja paikassakin. Yleensä näyttelytilat ovat valoisia ja avaria sekä asiakaskunta sivistynyttä, avaramielistäkin ehkä. Kävijä koki kuitenkin hyväksi yhdistää käyntiinsä kosketus ihmiselon likaisimpaan ja vähiten kultivoituneeseen puoleen, jota unessa ilmentää vessakäynti. Kiinnostava tasapaino ylevän ja alhaisen välillä! Vessakäynti osoittautuu kuitenkin kalliiksi, 35e. Päähenkilö kuitenkin maksaa hinnan, mikä voi ilmaista hänen persoonassaan vallitsevaa luontevaa ja arvostavaakin suhtautumista elämän alhaisempiinkin, ”likaisiin” puoliin. Maksaessaan hän silti "läksyttää" vaativaisesti auktoriteettihahmoa eli lipunmyyjää. Henkilöstä hahmottuu kuva juurevana ihmisenä, jonka persoonassa ruumiillinen ja henkinen vaikuttavat tasavahvoina toisiaan raviten. Auktoriteettihahmojen kohtaaminen voi tosin synnyttää kiukustunutta halua vallankäyttöön. On kuitenkin hyvä muistaa, että joskus alistuminen auktoriteetille on itselle parhaaksi. Onko äksyily päässyt automatisoitumaan liiaksi?

Päähenkilö suorittaa vessamaksun kortilla. Maksukortti on symboli, jota en pysty tulkitsemaan päähenkilön asennetta tuntematta. (Omissa unissani maksukortti on hyvin vahva symboli, joka ei millään muotoa sovi yleiseksi tulkinnaksi.)

Vessaan johtaa pitkä laituri, jolle on muodostunut jono. Laiturista tulee mieleen catwalk, punainen matto tai muu vastaava pitkä suora esiintymispaikka tai kunnia”käytävä”. Tämä jatkaisi ylhäinen-alhainen teemaa. Tässä voidaan ajatella tietoisuuden muistuttavan ruumiin tarpeiden olevan arvokkaita ja arvostettavia. Ruumiin tarpeet sisältävät tässä kaikki ruumiin aistitoiminnot, koko biologian, vietit, vaistot ja seksuaalisuuden.

Päähenkilö havaitsee jonossa edellään Anemonen, jonka kanssa hän jakaa kauniin havainnon kristallinkirkkaasta vedestä ja puhtaasta, kivisestä meren pohjasta. Merenpohja, kirkas vesi ja kivet viittaavat päähenkilön psyyken omiin pohjamutiin ja jo mainittuihin ”alhaisiin” osiin. Henkilö kokee syvät pohjavetensä kirkkaina ja selkeinä, kauniinakin. Tästä voidaan arvella, että hän suhtautuu ihmisen eläimelliseen viettipuoleen ja mielen tuntemattomiin syvyyksiin hyväksyvän arvostavasti ja täysin häpeilemättä. Hänellä voi otaksua niin viettienergian kuin mielikuvituksenkin toimivan esteettömästi. Hänellä ovat ruumiin ja mielen energiat hyvin käytössä.

Lämpökäsitelty haapa laiturin materiaalina on päähenkilön mielestä huono. Vaikka hänen persoonassaan ylhäinen ja alhainen ovat jokseenkin ihanteellisessa toiminnassa ja tasapainossa keskenään, niiden välillä toimiva väylä ei täytä henkilön laatuvaatimusta. Jotain pientä kitkaa hänen sisäisessä energiassaan sittenkin on. Häpeää? Pelkoa? Estoja?

Seuraavaksi unessa kohdataan mysteeri, jota voidaan pitää koko ”näytelmän” kulminaatiopisteenä. Jono etenee hitaasti, ihmiset menevät sisään, mutta kukaan ei tule ulos. Todella herkullinen unimaailmalle tyypillinen paradoksi ja arvoitus. Arvoitusta ei ratkaista millään tavalla, vaan Anemone vain toteaa ”katoamisen” olevan täysin luonnollista, se ”kuuluu asiaan”. Anemone edustaa tässä päähenkilön feminiinistä puolta, joka toimii tilanteessa asiantuntijana. Päähenkilön mieli protestoi tulkintaa ja päätyy rationalisoimaan, että kyseessä onkin jokin tilataideteos, johon hän on joutunut osallistujaksi.

Henkilön närkästys on niin voimakasta, että hän päättää palata näyttelytilaan. Poistumisyritys tyssää havaintoon veden keskellä sijaitsevasta museorakennuksesta, josta ei ole poispääsyä. Jo toistamiseen henkilö kohtaa poistumisen mahdottomuuden teeman. Aikaisemmin kukaan ei poistunut wc:stä, eli alhaisesta, ja nyt sama toistuu museossa, eli ylhäisessä.

Tulkinta: vaikka henkilön persoonallisuus on varsin hyvin kehittynyt ja vitaalienergia virtaa kirkkaana ja puhtaana, häntä haittaa ihmissuhteissa liika rationalisointi. Tuntumaa feminiiniseen puoleen on jo aika tavalla, Anemone (melkein sama sana kuin Anima, muuten!) on hyväksytty asiantuntijaksi keskeisessä mysteerissä, mutta viime hetkellä henkilö vetäytyy totunnaiseen reaktiomalliinsa, jolloin ”poispääsyä ei ole”. Jokin luovempi, rennompi, vaistomaisempi suhtautumistapa on kypsymässä henkilön persoonassa, mutta pelko, luutunut ajattelu, estot tai haluttomuus heittäytyä enemmän vaistomaiseen kokemiseen estävät vielä uudenlaisia elämänratkaisuja.
Minä tässä vain, anteeksi.

Poissa Brutto

  • Konkari
  • Viestejä: 2216
Vs: Jatkumo uneksii
« Vastaus #141 : la 26.05.2018, 14:40:07 »
Kiitokset perinpohjaisesta ja erittäin mielenkiintoisesta tulkinnasta! :D

Nyt kaduttaa, etten mennyt sinne koppiin selvittämään sen salaisuutta.

Poissa ROOSTER

  • Konkari
  • Viestejä: 1520
Vs: Jatkumo uneksii
« Vastaus #142 : la 26.05.2018, 17:54:05 »
Kiitokset perinpohjaisesta ja erittäin mielenkiintoisesta tulkinnasta! :D

Nyt kaduttaa, etten mennyt sinne koppiin selvittämään sen salaisuutta.

Täytyy sanoa, että olen hieman kade saamastasi hienosta unitulkinnasta.

Freudilainen kateellinen tulkinta: Sinua panetti, mutta huomasit siihen tilanteeseen pääsemisen liian vaikeaksi, joten ajattelit: Antaa olla saatana ja palasit lähtöpisteeseen.
Yleinen mielipide on aina väärässä