Kirjoittaja Aihe: Se kosketti minua  (Luettu 3480 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Brutto

  • Konkari
  • Viestejä: 1263
Vs: Se kosketti minua
« Vastaus #60 : la 05.08.2017, 21:04:13 »
Mun koira on jo vanhus, ja kohta todella koskettaa, kun loppukohtaus tulee.

Älä edes puhu. Koiran lopettaminen on jotakin niin ahdistavaa ja surullista etten pysty sitä sanoin kuvaamaan.

Oma kultsu on vasta kahdeksan, mutta ikä alkaa jo näkyä. Noutajat ovat luonteeltaan todella hienoja, mutta valitettavan lyhytikäisiä,

Poissa TSS

  • Konkari
  • Viestejä: 665
Vs: Se kosketti minua
« Vastaus #61 : su 06.08.2017, 07:48:47 »
Mun koira on jo vanhus, ja kohta todella koskettaa, kun loppukohtaus tulee.

Älä edes puhu. Koiran lopettaminen on jotakin niin ahdistavaa ja surullista etten pysty sitä sanoin kuvaamaan.

Oma kultsu on vasta kahdeksan, mutta ikä alkaa jo näkyä. Noutajat ovat luonteeltaan todella hienoja, mutta valitettavan lyhytikäisiä,

Mun kultsu on 13. Jaksaa vielä kävellä läheiseen rantaan, joka tietysti on (osa) lempilenkkiään. Sinne me sitten talsitaankin päivittäin. Entinen vesipeto ei enää selvästikään tykkää siitä, että joutuu ottamaan uintivetoja, joten heittelen keppiä juuri siihen asti, että jalkansa yltävät pohjaan. Se on kuitenkin noutajalle tärkeää, että jotain saa noutaa! Oi voi, kyllä tämän koiran elämä on koskettanut minua jo 13 vuotta. Olis kyllä ollut suuri puute elämässä, jos olisi kuunnellut "paremmin tietävien" neuvoja!

Poissa Brutto

  • Konkari
  • Viestejä: 1263
Vs: Se kosketti minua
« Vastaus #62 : su 06.08.2017, 14:10:11 »
Joku on listannut 10 elokuvakohtausta, jotka saavat miehen itkemään. Noista Leijonakuninkaan kohtaus on koskettavin.

http://www.tvovermind.com/movies/10-movie-scenes-that-can-make-guys-cry?utm_source=zergnet.com&utm_medium=referral&utm_campaign=zergnet_1840901

Paikalla hibiscus

  • Konkari
  • Viestejä: 5339
Vs: Se kosketti minua
« Vastaus #63 : su 06.08.2017, 14:27:19 »
Aika moni on koskettanut minua sieltäkin. En ole yleisen mittapuun mukaan mies enkä mikään, koska itken helposti liikuttavista kohtauksista elokuvissa eikä hävetä yhtään.
"Sosiaalipsykologia ja pedagogia tarkoittaa että tarhan tätiä totellaan."

Sepe

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 9747
Vs: Se kosketti minua
« Vastaus #64 : su 06.08.2017, 15:25:09 »

Eikä kukaan ole sanonut, että ainoa tapa kokea musiikkia on tunteet. Ei tietenkään ole. Tässä ketjussa nyt vain oli ideana tuoda esiin asioita juuri niiden tunteiden kautta. Ja ehkä huomata, että monet hyvinkin yksityisiltä tuntuvat tunnekokemukset voivatkin olla aika universaaleja. Kun takit ja saappaat riisutaan, paljaimmillamme saatamme olla yllättävän samanlaisia inhimillisyydessämme.

Miksi kuunnella musiikkia, ellei siitä saa tunne-aistimuksia?


Ymmärrän, että etenkin musiikin ammattilaiset kykenevät lähestymään musiikkia aivan eri vinkkelistä, kuin tällainen tavallinen moukka. Minusta musiikki on hyvää, jos sitä on miellyttävää kuunnella, ja jos se vielä onnistuu koskettamaan tunteitani. Silloin se tuntuu erityisen hyvältä.

Ammattilainen osaa suhtautua musiikkiin varmaankin sillä mainitulla älyllisellä tasolla, arvioiden tekniikkaa ja mitä kaikkea siihen ikinä kuuluukaan, mistä en mitään tiedä. Ehkä Sepe kuuluu tähän porukkaan. Tosin uskoisin, että useimmat ammattilaisetkaan eivät pysty/halua kytkeä tunteita pois musiikillisesta kokemuksesta.

Mutta eihän tässä ole mitään oikeaa vastausta, jokainen saa lähestyä musiikkia ihan siitä näkökulmasta, mistä osaa, tai miten siitä eniten nauttii.


Niin enpä näe muuta näkökulmaa, kuin aistimisesta saadun tunteen, mielihyvän, tai torjunnan. Ammatilainen kyllä miettii miten sävelletään ja sovitetaan, muokataan. Tuskin hän silti musiikkia kokee mitenkään eri lailla. Erotuskyky ja pienien virheiden, nyansien havaitsemisessa lienee eroja. Sanotaan kaiketi sävelkorvaksi.

Puron solinakin on miellyttävää, tai laineen liplatus, ainakin miellyttävämpää, kuin rap-musiikki. Ilmeisesti ärsytyskynnys on erilainen eri ihmisillä, miellyttävyydessäkin on "melun ja rytmin suuruudessa eroja.

Puurtisen Aija radiossa just kuvasi tätä siten, että hänelle muusikkona on olemassa sekä se musiikin kokemisen taso tai tapa, joka on sitä tunteella ja "ajatuksettomasti" kokemista, mutta että hän voi halutessaan myös kokea musiikin tietämyksensä ja ymmärryksensä kautta analyyttisesti ja sen musiikillista rakennetta tai vaikkapa laulajan äänenmuodostusta havainnoiden. Oma käsitykseni on saman suuntainen eli oman taiteenalan tuotoksia katsellessa nämä tasot yhdistyvät ja on myös mahdollista valita, millaiseen kokemiseen keskittyy.