Kirjoittaja Aihe: Elämyksellinen tietoisuus.  (Luettu 929 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Paikalla Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7949
Elämyksellinen tietoisuus.
« : ti 20.11.2018, 10:47:48 »
Tajunnan syvät kerrokset toimivat taustalla ja tuottavat sen informaation jonka tuloksena ollaan tietoisia, "elämyksellisesti".

Eli aistielämys on aivojen luoma vastine havaintoärsytykseen ja vain siitä elämyksestä ollaan tietoisia.
Neuroverkon ja aivojen toiminnan tasosta kaikkinen impulsseineen ja aivoaaltoineen ei mitenkään olla tietoisesti selvillä. Ne toimivat taustalla ja osallistuvat kyllä tajuamiseen, mutta vain elämys on se mikä on tiedostettu.

Kuten maku, väri, muoto jne,,

Kielellisyys, puhe ja kaiken muun sen mitä tietoiseksi todetaan tuottaa aivojen reakointi. Tunnemaailma on se osuus mitä tiedostetaan ja kokemuksen kerryttämän tiedon liittyessä mukaan tiedostetaan myös ne opitut osat, mutta nekin ovat silloin elämyksellisiä. Mitään yksittäisiä "bikseleitä" mistä tieto koostuu, ei voi tiedostaa.


Aloitukseksi tuo, jos se herättää kiinnostusta voi sitten jatkaa.

Paikalla Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 15158
Vs: Elämyksellinen tietoisuus.
« Vastaus #1 : ke 21.11.2018, 08:28:35 »
Tajunnan syvät kerrokset toimivat taustalla ja tuottavat sen informaation jonka tuloksena ollaan tietoisia, "elämyksellisesti".

Eli aistielämys on aivojen luoma vastine havaintoärsytykseen ja vain siitä elämyksestä ollaan tietoisia.
Neuroverkon ja aivojen toiminnan tasosta kaikkinen impulsseineen ja aivoaaltoineen ei mitenkään olla tietoisesti selvillä. Ne toimivat taustalla ja osallistuvat kyllä tajuamiseen, mutta vain elämys on se mikä on tiedostettu.

Kuten maku, väri, muoto jne,,

Kielellisyys, puhe ja kaiken muun sen mitä tietoiseksi todetaan tuottaa aivojen reakointi. Tunnemaailma on se osuus mitä tiedostetaan ja kokemuksen kerryttämän tiedon liittyessä mukaan tiedostetaan myös ne opitut osat, mutta nekin ovat silloin elämyksellisiä. Mitään yksittäisiä "bikseleitä" mistä tieto koostuu, ei voi tiedostaa.


Aloitukseksi tuo, jos se herättää kiinnostusta voi sitten jatkaa.

Tullaan tietoiseksi - mistä? Aivot reagoivat - mihin? Kuka tulee tetoiseksi - kenestä?

Paikalla Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7949
Vs: Elämyksellinen tietoisuus.
« Vastaus #2 : ke 21.11.2018, 11:38:04 »
Tajunnan syvät kerrokset toimivat taustalla ja tuottavat sen informaation jonka tuloksena ollaan tietoisia, "elämyksellisesti".

Eli aistielämys on aivojen luoma vastine havaintoärsytykseen ja vain siitä elämyksestä ollaan tietoisia.
Neuroverkon ja aivojen toiminnan tasosta kaikkinen impulsseineen ja aivoaaltoineen ei mitenkään olla tietoisesti selvillä. Ne toimivat taustalla ja osallistuvat kyllä tajuamiseen, mutta vain elämys on se mikä on tiedostettu.

Kuten maku, väri, muoto jne,,

Kielellisyys, puhe ja kaiken muun sen mitä tietoiseksi todetaan tuottaa aivojen reakointi. Tunnemaailma on se osuus mitä tiedostetaan ja kokemuksen kerryttämän tiedon liittyessä mukaan tiedostetaan myös ne opitut osat, mutta nekin ovat silloin elämyksellisiä. Mitään yksittäisiä "bikseleitä" mistä tieto koostuu, ei voi tiedostaa.


Aloitukseksi tuo, jos se herättää kiinnostusta voi sitten jatkaa.

Tullaan tietoiseksi - mistä? Aivot reagoivat - mihin? Kuka tulee tetoiseksi - kenestä?


Niin hyviä kysymyksiä, ne voi esittää itselleen, kuka niitä kysyy?


Tietoiseksi tullaan siitä tunteesta joka on läsnä. Tunne-elämys on pohjana kaikelle tajuntaan tuleville asioille, ilman sitä ei tajunta edes toimi.



Tietenkin voidaan kertoa mitä kaikkea tapahtuu aivoissa saamaan aikaa, mutta se on selitystä, eikä sitä voi tiedostaa koettaessa.


Mistä aivot tietävät olevansa olemassa,, vain siitä reaktiosta minkä ne suorittavat aistiärsytykseen, aivot eivät tiedä itsestään mitään, muuten, kuin kokemuksen kautta.

Jos sormi on kipeä ja se kipu tietenkin tuntuu sormessa, niin sitäkään tunnetta ei ole ilman hermo-ärsykkeen piipahtamista selkäytimen kautta aivojen tuottamaksi tunteeksi, eli reaktioksi.

Paikalla Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 15158
Vs: Elämyksellinen tietoisuus.
« Vastaus #3 : pe 23.11.2018, 07:56:46 »
Tajunnan syvät kerrokset toimivat taustalla ja tuottavat sen informaation jonka tuloksena ollaan tietoisia, "elämyksellisesti".

Eli aistielämys on aivojen luoma vastine havaintoärsytykseen ja vain siitä elämyksestä ollaan tietoisia.
Neuroverkon ja aivojen toiminnan tasosta kaikkinen impulsseineen ja aivoaaltoineen ei mitenkään olla tietoisesti selvillä. Ne toimivat taustalla ja osallistuvat kyllä tajuamiseen, mutta vain elämys on se mikä on tiedostettu.

Kuten maku, väri, muoto jne,,

Kielellisyys, puhe ja kaiken muun sen mitä tietoiseksi todetaan tuottaa aivojen reakointi. Tunnemaailma on se osuus mitä tiedostetaan ja kokemuksen kerryttämän tiedon liittyessä mukaan tiedostetaan myös ne opitut osat, mutta nekin ovat silloin elämyksellisiä. Mitään yksittäisiä "bikseleitä" mistä tieto koostuu, ei voi tiedostaa.


Aloitukseksi tuo, jos se herättää kiinnostusta voi sitten jatkaa.

Tullaan tietoiseksi - mistä? Aivot reagoivat - mihin? Kuka tulee tetoiseksi - kenestä?


Niin hyviä kysymyksiä, ne voi esittää itselleen, kuka niitä kysyy?

No jos tarkoitus on pohtia tätä erlämyksellistä tietoisuutta, niin noiden kysymysten esiin nostaminen lienee ihan peruskauraa. Näittä kysymyksiä pohditaan filosofiassa, jos yritetään lähetysä otsikkosi aihetta. Jos niitä esittää vain itselleen, niin keskustelua ei synny, eikä voida puhua kummoisestakaan filosofisesta ajattelusta. Kyllähän filosofia vähintään ehdottaa, etä tuollaisten kysymysten pohtiminen formuloidaan jollain tapaa kommunikatiivisesti. Tai siis näin, mikäli filosofia ymmärretään tutkimusalana, ei ns. omana elämänfilosofiana.

[quoet]Tietoiseksi tullaan siitä tunteesta joka on läsnä. Tunne-elämys on pohjana kaikelle tajuntaan tuleville asioille, ilman sitä ei tajunta edes toimi.[/quote]

Kuka tulee tietoiseksi? Missä tunne on läsnä? Millainen on toimiva tajunta? Entä toimimaton? Miten tajunta havaitaan ja kuka sen havaitsee, kun se toimii - tai ei toimi?



Tietenkin voidaan kertoa mitä kaikkea tapahtuu aivoissa saamaan aikaa, mutta se on selitystä, eikä sitä voi tiedostaa koettaessa.


Mistä aivot tietävät olevansa olemassa,, vain siitä reaktiosta minkä ne suorittavat aistiärsytykseen, aivot eivät tiedä itsestään mitään, muuten, kuin kokemuksen kautta.

Jos sormi on kipeä ja se kipu tietenkin tuntuu sormessa, niin sitäkään tunnetta ei ole ilman hermo-ärsykkeen piipahtamista selkäytimen kautta aivojen tuottamaksi tunteeksi, eli reaktioksi.
[/quote]

Paikalla Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7949
Vs: Elämyksellinen tietoisuus.
« Vastaus #4 : pe 23.11.2018, 10:55:36 »


No jos tarkoitus on pohtia tätä erlämyksellistä tietoisuutta, niin noiden kysymysten esiin nostaminen lienee ihan peruskauraa. Näittä kysymyksiä pohditaan filosofiassa, jos yritetään lähetysä otsikkosi aihetta. Jos niitä esittää vain itselleen, niin keskustelua ei synny, eikä voida puhua kummoisestakaan filosofisesta ajattelusta


Kyllä ne kysymykset ovat perusta, mutta kuten jo kirjoitin, kuka niitä kysyy, se on sama kysymys, jota voidaan toistaa eri muodoissaan loputtomasti.

Vastaako kukaan?, olet itse ainoa joka voi siihen vastata, kuka olet.  Muiden vastaukset eivät kerro mitään sinun tuntemuksistasi.


Pohdinnat ovat ajattelua (kehän kiertämistä) oleellista on päättää se kehä, jos siihen kykenee. Ja katsoa itse, kuka tuon haasteen esittää, siis kysyä itseltään kuka, minä olen, kuka on tietoinen, jne, monta tapaa kysyä sama asia, mutta ei yhtään vastausta,, selityksiä kyllä, ne selitykset voi lukea filosofiaksi, eli niillä ei ole osaa siihen mitä sinä itse tunnet.


Palataan asiaan, vaikka siten miksi ihminen kokee tietoisuutensa nimenomaan merkityksinä, kuten makuina, hajuina, jne,. Mutta ei koe itse tietoisuutta mitenkään. (ilman selityksiä ei edes voisi tunnistaa, tietää sanan tietoisuus sisältöä)

Paikalla Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 15158
Vs: Elämyksellinen tietoisuus.
« Vastaus #5 : pe 23.11.2018, 21:23:05 »


No jos tarkoitus on pohtia tätä erlämyksellistä tietoisuutta, niin noiden kysymysten esiin nostaminen lienee ihan peruskauraa. Näittä kysymyksiä pohditaan filosofiassa, jos yritetään lähetysä otsikkosi aihetta. Jos niitä esittää vain itselleen, niin keskustelua ei synny, eikä voida puhua kummoisestakaan filosofisesta ajattelusta


Kyllä ne kysymykset ovat perusta, mutta kuten jo kirjoitin, kuka niitä kysyy, se on sama kysymys, jota voidaan toistaa eri muodoissaan loputtomasti.

Vastaako kukaan?, olet itse ainoa joka voi siihen vastata, kuka olet.  Muiden vastaukset eivät kerro mitään sinun tuntemuksistasi.

No tästä asiasta kyllä on väännetty filosofiaa maailman sivu ja aika monet ovat jopa sitä mieltä, että sen vääntämisen tulokset ovat kuin ovatkin kertoneet kaikenlaista siitä. Toki tuntemukseni ovat jotain, jota vain minä tunnen, mutta yllättävän paljon niissä on sittenkin monella tasolla jotakin samankaltaista muiden ihmisten tuntemusten kanssa. Nimenomaan hieman käsitteellisemmällä tasolla kuin vain aistimuksina, havaittuina ärsykkeinä ja niiden välittöminä tulkintoina. Toki voit olla solpsisimin vakuuttunut kannattaja, mutta ikävä kyllä sinulla on silloinkin muutama seuralainen tässä ajattelutavassa. Et siis pääse kehumaan olevasi ainoa siten ajatteleva.

[quoet]Pohdinnat ovat ajattelua (kehän kiertämistä) oleellista on päättää se kehä, jos siihen kykenee. Ja katsoa itse, kuka tuon haasteen esittää, siis kysyä itseltään kuka, minä olen, kuka on tietoinen, jne, monta tapaa kysyä sama asia, mutta ei yhtään vastausta,, selityksiä kyllä, ne selitykset voi lukea filosofiaksi, eli niillä ei ole osaa siihen mitä sinä itse tunnet.[/quote]

On niillä silloin, kun tuntee filososfiaa.

[quoet]
Palataan asiaan, vaikka siten miksi ihminen kokee tietoisuutensa nimenomaan merkityksinä, kuten makuina, hajuina, jne,. Mutta ei koe itse tietoisuutta mitenkään. (ilman selityksiä ei edes voisi tunnistaa, tietää sanan tietoisuus sisältöä)
[/quote]

Missä vaiheessa ryhdyimme puhumaan yleisesti ihmisestä? Miten oikeastaan voit tämän yleistyksen tehdä, kun vastikään yritit vakuutella, ettei kukaan muu voi minun / sinun tuntemuksia tuntea? Miksi nyt oletat, että on kuitenkin olemassa jokin yleinen ihmisillä oleva tietoisuuden kokemisen tapa? Oletko jollain hämärällä konstilla päässyt kaikkien muiden tietoisuuksia kokemaan? Onko jokin koulutus tai lukeneisuus tai muu pätevyyden hankkimisen tapa, jolla pääsee sille ”nextille levelille”, jossa voi kertoa muiden kokemuksesta jotakin?

Olen muuten eri mieltä siitä, että maku tai haju ovat merkityksiä koettaessa. Ennemminkin ne ovat aistimuksia kokemuksina, mutta merkitys niille syntyy vasta, kun tuo aistimus yhdistyy tilanteeseen, maailmaan ympärillä. Tai ne pitää yhdistää aikaisempiiin kokemuksiin, jotka ovat yhdistyneet tilanteisiin. Mutta jos aistii täysin ennalta tuntemattoman hajun, jota ei osaa yhdistää mihinkään muistikuvaan tai tilanteeseen, niin eipä sillä oikein merkistystäkään ole. Onpahan vain tunnistamaton haju. Saattaa hennompana jopa jäädä huomaamattakin, jos ei yhdisty mihinkään merkitykseen.

Paikalla Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7949
Vs: Elämyksellinen tietoisuus.
« Vastaus #6 : la 24.11.2018, 16:13:02 »
Yleensä oletetaan tietoisuuden olevan aineellista, tai aineetonta substanssia, mutta se ei ole kumpaakaan.

Aineellinen tarkoittaisi, että se tietoisuus olisi jo siinä aineessa sen ominaisuus ja aineeton sitä tietoisen olennon (kokijan) aineettomuutta, eli dualismia.

Tietoisuus on tapahtumista, eli toisin sanottuna havaitsemista, siihen ei tarvita mitään aineetonta "henkeä" tekijäksi.


Elämykset joista ollaan tietoisia ovat aivojen luoma tapahtuma, kuten vaikka näköhavainta, joka perustuu aistitoimintaan ja aivojen siihen tuottamaan vastarektioon sen omasta sisällöstä.


Sitä neurodataa mitä tarvitaan kaikessa taustalla toimivissa järjestelmissä ei tiedosteta, vaan niiden lopputulos, eli se tapahtuma ja siitä syntyvä elämys.

Painomustettakin tarvitaan, että kirja voidaan kirjoittaa, mutta yksikään kirjain, tai painomusteen eri ainekset erillään eivät ole mitenkään tietoisia siitä kirjan sanomasta, eikä se kirjakaan ole. Ihminen on tietenkin siinä asemassa, johon sitä tapahtumaa tulkitsemaan  mahdollistanut hermoverkko on muodostunut ja havaitseminen siten mahdollista.

Paikalla Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7949
Vs: Elämyksellinen tietoisuus.
« Vastaus #7 : la 24.11.2018, 16:19:42 »


Olen muuten eri mieltä siitä, että maku tai haju ovat merkityksiä koettaessa. Ennemminkin ne ovat aistimuksia kokemuksina,


Aistimus on aina merkitys , jos sitä sanaa käytetään nyt tässä yhteydessä. Eikö mielestäsi näköaistimuksella ole mitään merkitystä,, selitykset ovat erikseen.


Koiralle hajun merkitys on tietenkin paljon suurempi, kuin ihmiselle ja maku luotsaa kyllä ihmistäkin kuten pikkulapsen irvistäessä karvaan makua suuhunsa saadessaan.

Paikalla Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7949
Vs: Elämyksellinen tietoisuus.
« Vastaus #8 : su 25.11.2018, 10:21:23 »
Tajunnan neurosignaalien jatkuva virta mahdollistaa sen tietoisuudenkin, joka on laadullista havaitsemista, eikä mitään muuta havaitakaan, kuin tuo laadullisuus.
Se on perusominaisuus aivojen sulauttaessa ulkoisen sisäiseen, eli maailma nähdään aivojen toiminnan kautta.
Vaikka se on tavallaan väärävärikuva, niin silti se on kuva maailmasta, niin kuin se koetaan, eli elämyksinä.


https://www.is.fi/viihde/art-2000005910996.html

Kannattaa katsoa tuo klinkki siitä näkee miten aivot joutuvat ymmälle yrittäessään muodostaa havainnoista ymmärrettävää kuvaa, tai tiedollista asiaa.

Paikalla Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 15158
Vs: Elämyksellinen tietoisuus.
« Vastaus #9 : su 25.11.2018, 18:02:27 »
Yleensä oletetaan tietoisuuden olevan aineellista, tai aineetonta substanssia, mutta se ei ole kumpaakaan.

Aineellinen tarkoittaisi, että se tietoisuus olisi jo siinä aineessa sen ominaisuus ja aineeton sitä tietoisen olennon (kokijan) aineettomuutta, eli dualismia.

Tietoisuus on tapahtumista, eli toisin sanottuna havaitsemista, siihen ei tarvita mitään aineetonta "henkeä" tekijäksi.

Tarvitaan kuitenkin joku, joka on tietoinen.

Lainaus
Elämykset joista ollaan tietoisia ovat aivojen luoma tapahtuma, kuten vaikka näköhavainta, joka perustuu aistitoimintaan ja aivojen siihen tuottamaan vastarektioon sen omasta sisällöstä.


Sitä neurodataa mitä tarvitaan kaikessa taustalla toimivissa järjestelmissä ei tiedosteta, vaan niiden lopputulos, eli se tapahtuma ja siitä syntyvä elämys.

Ovatko siis aivot sinun mielestäsi tietoisia aivoista?

Lainaus
Painomustettakin tarvitaan, että kirja voidaan kirjoittaa, mutta yksikään kirjain, tai painomusteen eri ainekset erillään eivät ole mitenkään tietoisia siitä kirjan sanomasta, eikä se kirjakaan ole. Ihminen on tietenkin siinä asemassa, johon sitä tapahtumaa tulkitsemaan  mahdollistanut hermoverkko on muodostunut ja havaitseminen siten mahdollista.

Jaa ei siis ilmeisesti ehdottamallanikaan tavalla. Mistä ne aivot siis ovat sinusta tietoisia?

Paikalla Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 15158
Vs: Elämyksellinen tietoisuus.
« Vastaus #10 : su 25.11.2018, 18:09:30 »


Olen muuten eri mieltä siitä, että maku tai haju ovat merkityksiä koettaessa. Ennemminkin ne ovat aistimuksia kokemuksina,


Aistimus on aina merkitys , jos sitä sanaa käytetään nyt tässä yhteydessä. Eikö mielestäsi näköaistimuksella ole mitään merkitystä,, selitykset ovat erikseen.

Aistimukselle aistija voi antaa aistimukselle merkityksen, mutta ei se merkitys siinä mitenkään valmiina ole. Se vaatii pohjalleen aistijan kokemusmaailman ja aistimuksen kontekstin, jotta merkityksen antaminen voi tapahtua.

Lainaus
Koiralle hajun merkitys on tietenkin paljon suurempi, kuin ihmiselle ja maku luotsaa kyllä ihmistäkin kuten pikkulapsen irvistäessä karvaan makua suuhunsa saadessaan.

Taas sä haahuilet, etkä pysty järkevästi rajaamaan sitä, mikä se merkitys tässä sulle oikein käsitteenä on. Tarkoitatko sillä jotakin sellaista kuin sillä tarkoitetaan filosofiassa vai ihanko vain sitä, että se aistimuksena eroaa jostakin toisesta aisimuksesta? Koirakin ensin oppii hajujen merkitykset kokemuksiensa kautta. Vasta sitten isännän hajulla on sille ihan eri merkitys kuin postinkantajan hajulla.

Paikalla Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7949
Vs: Elämyksellinen tietoisuus.
« Vastaus #11 : ma 26.11.2018, 10:52:27 »


Taas sä haahuilet, etkä pysty järkevästi rajaamaan sitä, mikä se merkitys tässä sulle oikein käsitteenä on. Tarkoitatko sillä jotakin sellaista kuin sillä tarkoitetaan filosofiassa vai ihanko vain sitä, että se aistimuksena eroaa jostakin toisesta aisimuksesta? Koirakin ensin oppii hajujen merkitykset kokemuksiensa kautta. Vasta sitten isännän hajulla on sille ihan eri merkitys kuin postinkantajan hajulla.


Aikamoisia asennevaikeuksia taas sinulla,, se ei ole yllätys.


Mietipä uudelleen eikö hajulla ole merkitystä?  Hajujen sisällöllä on myös merkitys, mutta ellei olisi eri hajuja, ei olisi eri merkityksiäkään.


Miten yleensäkin rajaat hajujen merkityksen, ei merkityksellisiin ja merkityksellisiin. Onhan tuntemattomallakin hajulla merkitys, sille koiralla ja se taatusti osaa myös tunnistaa onko aihetta pelätä tai kiinnostua.


Perusasioiden merkitys on tietenkin myös siinä, ettei ilman niitä olisi mitään muitakaan asioita,, hajuttomuus tuskin on mikään vaihtoehto koirallakaan hajuaistin ja koiran aivojen yhteistyössä.

Paikalla Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7949
Vs: Elämyksellinen tietoisuus.
« Vastaus #12 : ma 26.11.2018, 11:05:54 »


Tarvitaan kuitenkin joku, joka on tietoinen.

Oletko itse tietoinen, vai onko tietoisuus sinusta (oletan, että tarkoitat itseäsi, joka on oma käsityksesi minuudestasi)  vai toimiiko tietoisuus, vaikka sinulla ei olisi mitään käsitystä itsestäsi, eli minuudestasi?


Tietoisuutta voi ymmärtää vain oman tietoisuutensa kautta, toisilla olevaa tietoisuutta voi päätellä heidän reaktioistaan ja käytöksestään, mutta tutkia voi vain omaansa.

Siinä on sen vaikeuskin, kun sitä ei voi tutkia millään muulla keinolla.

Libetin kokeissa on kyllä havaittu tietoisuuden "automaattisuus",   (itse asiassa vapaan tahdon ja tietoiseksi tulemisen  aikaeron välinen suhde, tietoiseksi tullaan vasta aivoalueiden toiminnan alkamisen jälkeen)  >, tietoisuus ei tuota itseään, (aivot ilmeisesti tuottavat sen) mutta ilman sitä (  tietoisia elämyksiä) et voi olla tietoinen.

Paikalla Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 15158
Vs: Elämyksellinen tietoisuus.
« Vastaus #13 : ti 27.11.2018, 11:55:32 »


Taas sä haahuilet, etkä pysty järkevästi rajaamaan sitä, mikä se merkitys tässä sulle oikein käsitteenä on. Tarkoitatko sillä jotakin sellaista kuin sillä tarkoitetaan filosofiassa vai ihanko vain sitä, että se aistimuksena eroaa jostakin toisesta aisimuksesta? Koirakin ensin oppii hajujen merkitykset kokemuksiensa kautta. Vasta sitten isännän hajulla on sille ihan eri merkitys kuin postinkantajan hajulla.


Aikamoisia asennevaikeuksia taas sinulla,, se ei ole yllätys.


Mietipä uudelleen eikö hajulla ole merkitystä?  Hajujen sisällöllä on myös merkitys, mutta ellei olisi eri hajuja, ei olisi eri merkityksiäkään.

Kyllä hajulla on merkitys, mutta se syntyy vasta hajun suhteesta todellisuuteen ja hajun aistijan kokemukseen tuosta todellisuudesta. Vasta kokemus opettaa, että haju yhdistyy johonkin tilanteeseen tai ilmiöön tai objektiin.

Lainaus
Miten yleensäkin rajaat hajujen merkityksen, ei merkityksellisiin ja merkityksellisiin. Onhan tuntemattomallakin hajulla merkitys, sille koiralla ja se taatusti osaa myös tunnistaa onko aihetta pelätä tai kiinnostua.

Koira osaa tunnistaa vasta, kun tunnistettavana on jotakin sellaista, josta sillä on aiempi kokemus. Täysin vierasta ja tuntematonta ei voi tunnistaa. Siten väitän edelleen, että mrkityksen muodostumiseen tarvitaan aistihavainnon lisäksi suhde ympäristöön ja mahdollisuus liittää tuo ärsyke omien kokemuksien jatkumoon. Tuntematonkin saa tuon tuntemattomuuden merkityksen vain siitä, että se vertautuu niihin hajuihin, jotka eivät ole tuntemattomia. Kokemukset ovat jo siis luoneet aivan erityisen merkityssisällön aistihavainnoille, jotka eivät ole tuttuja. Jos ei ole tuttua, ei tuntematonkaan erotu tuntemattomana.

Muutoin tietysti on hieman ylimielistä mennä sanomaan mitään kovin varmasti siitä, mitä koira kokee tai ei koe, koska siltä on mahdotonta saada kuvausta tuosta kokemuksesta. Me voimme ainoastaan tarkastella koiran käyttäytymistä ja yrittää siitä mahdollisesti päätellä jotakin. Mutta sen kokemuksesta me lopulta emme kyllä tiedä yhtään mitään.

Lainaus
Perusasioiden merkitys on tietenkin myös siinä, ettei ilman niitä olisi mitään muitakaan asioita,, hajuttomuus tuskin on mikään vaihtoehto koirallakaan hajuaistin ja koiran aivojen yhteistyössä.

Mitä ovat perusasiat? Mitkä asiat ovat muita kuin perusasioita? Hajuttomuus on kuitenkin eri asia kuin hajun merkitys. Älä sotke.

Paikalla Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7949
Vs: Elämyksellinen tietoisuus.
« Vastaus #14 : ti 27.11.2018, 12:02:23 »
Yleensä oletetaan tietoisuuden olevan aineellista, tai aineetonta substanssia, mutta se ei ole kumpaakaan.

Aineellinen tarkoittaisi, että se tietoisuus olisi jo siinä aineessa sen ominaisuus ja aineeton sitä tietoisen olennon (kokijan) aineettomuutta, eli dualismia.

Tietoisuus on tapahtumista, eli toisin sanottuna havaitsemista, siihen ei tarvita mitään aineetonta "henkeä" tekijäksi.

Tarvitaan kuitenkin joku, joka on tietoinen.

Lainaus
Elämykset joista ollaan tietoisia ovat aivojen luoma tapahtuma, kuten vaikka näköhavainta, joka perustuu aistitoimintaan ja aivojen siihen tuottamaan vastarektioon sen omasta sisällöstä.


Sitä neurodataa mitä tarvitaan kaikessa taustalla toimivissa järjestelmissä ei tiedosteta, vaan niiden lopputulos, eli se tapahtuma ja siitä syntyvä elämys.

Ovatko siis aivot sinun mielestäsi tietoisia aivoista?

Lainaus
Painomustettakin tarvitaan, että kirja voidaan kirjoittaa, mutta yksikään kirjain, tai painomusteen eri ainekset erillään eivät ole mitenkään tietoisia siitä kirjan sanomasta, eikä se kirjakaan ole. Ihminen on tietenkin siinä asemassa, johon sitä tapahtumaa tulkitsemaan  mahdollistanut hermoverkko on muodostunut ja havaitseminen siten mahdollista.

Jaa ei siis ilmeisesti ehdottamallanikaan tavalla. Mistä ne aivot siis ovat sinusta tietoisia?


Vastataan vielä tätäkin kautta, vaikka asia on jo sanottu aiemmissa viesteissä, mutta kertaushan on opintojen äiti ja isä.


Aivojen tietoisuus tulee niiden omien reaktioiden kautta, kun ne tuottavat havainnon.
Näköhavaintokin tuotetaan "omassa päässä" silti se peilaa maailmaa ja aika hankala todeta sen olevan omassa päässä. Tarkoituksenmukaisuus on oleellista.

Kannattaa huomioida, ettei tietoisuus tee varsinaisesti mitään, kuten värin havaitseminen, se vain havaitaan. Aivot ovat silti se mikä havainnon tuottaa. Sitten on myös sisällön (opitun) tuottamia psykologiaan perustuvia asioita, kuten mielipiteitä jotka selittävät kaikenlaista, mutta se on hieman eri asia vaikka liittyykin tietoisuuteen.

"Puhdas havainto (tietoinen) on perusteeltaan vain havainto, sitä voi kutsua pelkästään läsnäoloksi. Pyrkimys sen selittämiseen onkin sitä kognitiivista puolta ja sitähän on tehty vuosituhansia> (huonohkolla menestyksellä) joku on sanonut, ettei niin tyhmää ajatusta, jota ei joku filosofi jo olisi sanoiksi pukenut.

Paikalla Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7949
Vs: Elämyksellinen tietoisuus.
« Vastaus #15 : ti 27.11.2018, 12:07:47 »


Mitä ovat perusasiat? Mitkä asiat ovat muita kuin perusasioita? Hajuttomuus on kuitenkin eri asia kuin hajun merkitys. Älä sotke.


Koiran mieleen ei varmaan pääse, ei kannata edes yrittää.


Yksinkertaistetaan siis hieman, mitä on hajuton haju onko sellaista?  Tarkoitatko esimerkiksi tuulta joka ilmavirtauksina esiintyy?


Radioissakin on kantoaalto josta vastaanotin muodostaa ymmärrettävän äänen, tajuntaahan siihenkin tarvitaan, eikö niin? Sen kuuntelemiseen, radion ei sitä teknisenä laitteena tarvitse ymmärtää.

Paikalla Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 15158
Vs: Elämyksellinen tietoisuus.
« Vastaus #16 : ti 27.11.2018, 12:58:23 »


Mitä ovat perusasiat? Mitkä asiat ovat muita kuin perusasioita? Hajuttomuus on kuitenkin eri asia kuin hajun merkitys. Älä sotke.


Koiran mieleen ei varmaan pääse, ei kannata edes yrittää.


Yksinkertaistetaan siis hieman, mitä on hajuton haju onko sellaista?  Tarkoitatko esimerkiksi tuulta joka ilmavirtauksina esiintyy?


Radioissakin on kantoaalto josta vastaanotin muodostaa ymmärrettävän äänen, tajuntaahan siihenkin tarvitaan, eikö niin? Sen kuuntelemiseen, radion ei sitä teknisenä laitteena tarvitse ymmärtää.

Mä en ole missään vaiheessa puhunut hajuttomasta hajusta, vaan siitä, onko sillä olemassa merkitys ennen kuin sille sellaisen joku antaa. Olen esittänyt, että merkitysten antaminen edellyttää kokemusta ja kokemuksista muodostuvaa kokemusten historiaa, josta on opittu, millaisiin ilmiöihin tai tilanteisiin haju liittyy. Tai vähintään hajuja, jotka ovat tulleet tällaisiin tilanteisiin liittyvinä tutuiksi, mutta joista jokin outo ennen haistamaton haju sitten tuntemattomana ja ennen kokemattomana poikkeaa saaden merkityksen tuntematon.
« Viimeksi muokattu: ti 27.11.2018, 13:01:25 kirjoittanut Safiiri »

Paikalla Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7949
Vs: Elämyksellinen tietoisuus.
« Vastaus #17 : ti 27.11.2018, 13:09:19 »


Mitä ovat perusasiat? Mitkä asiat ovat muita kuin perusasioita? Hajuttomuus on kuitenkin eri asia kuin hajun merkitys. Älä sotke.


Koiran mieleen ei varmaan pääse, ei kannata edes yrittää.


Yksinkertaistetaan siis hieman, mitä on hajuton haju onko sellaista?  Tarkoitatko esimerkiksi tuulta joka ilmavirtauksina esiintyy?


Radioissakin on kantoaalto josta vastaanotin muodostaa ymmärrettävän äänen, tajuntaahan siihenkin tarvitaan, eikö niin? Sen kuuntelemiseen, radion ei sitä teknisenä laitteena tarvitse ymmärtää.

Mä en ole missään vaiheessa puhunut hajuttomasta hajusta, vaan siitä, onko sillä olemassa merkitys ennen kuin sille sellaisen joku antaa. Olen esittänyt, että merkitysten antaminen edellyttää kokemusta ja kokemuksista muodostuvaa kokemusten historiaa, josta on opittu, millaisiin ilmiöihin tai tilanteisiin haju liittyy. Tai vähintään hajuja, jotka ovat tulleet tällaisiin tilanteisiin liittyvinä tutuiksi, mutta joista jokin outo ennen haistamaton haju sitten tuntemattomana ja ennen kokemattomana poikkeaa saaden merkityksen tuntematon.


Asiat, tai niistä selostaminen jääkin usein keskeneräisiksi.  Miksi esimerkiksi nenä on olemassa?


Varmaan sillä nenällä on merkitystä. Kaikkea voi pohtia ja tarkoituksen, merkityksen löytyminen voi helpottua, jos huomaa, ettei millään, tai kaikella on merkitys.

Yksilölle merkitys on useimmiten siinä, että se tuottaa jotain tunnetta, tietoa kuten koiralle tuottaa hajujen sanomana tietoa ympäristöstä, ja sillä on siihen tarkoituksenmukaiset aistit.

Paikalla Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 15158
Vs: Elämyksellinen tietoisuus.
« Vastaus #18 : ti 27.11.2018, 13:18:16 »


Mitä ovat perusasiat? Mitkä asiat ovat muita kuin perusasioita? Hajuttomuus on kuitenkin eri asia kuin hajun merkitys. Älä sotke.


Koiran mieleen ei varmaan pääse, ei kannata edes yrittää.


Yksinkertaistetaan siis hieman, mitä on hajuton haju onko sellaista?  Tarkoitatko esimerkiksi tuulta joka ilmavirtauksina esiintyy?


Radioissakin on kantoaalto josta vastaanotin muodostaa ymmärrettävän äänen, tajuntaahan siihenkin tarvitaan, eikö niin? Sen kuuntelemiseen, radion ei sitä teknisenä laitteena tarvitse ymmärtää.

Mä en ole missään vaiheessa puhunut hajuttomasta hajusta, vaan siitä, onko sillä olemassa merkitys ennen kuin sille sellaisen joku antaa. Olen esittänyt, että merkitysten antaminen edellyttää kokemusta ja kokemuksista muodostuvaa kokemusten historiaa, josta on opittu, millaisiin ilmiöihin tai tilanteisiin haju liittyy. Tai vähintään hajuja, jotka ovat tulleet tällaisiin tilanteisiin liittyvinä tutuiksi, mutta joista jokin outo ennen haistamaton haju sitten tuntemattomana ja ennen kokemattomana poikkeaa saaden merkityksen tuntematon.


Asiat, tai niistä selostaminen jääkin usein keskeneräisiksi.  Miksi esimerkiksi nenä on olemassa?


Varmaan sillä nenällä on merkitystä. Kaikkea voi pohtia ja tarkoituksen, merkityksen löytyminen voi helpottua, jos huomaa, ettei millään, tai kaikella on merkitys.

Yksilölle merkitys on useimmiten siinä, että se tuottaa jotain tunnetta, tietoa kuten koiralle tuottaa hajujen sanomana tietoa ympäristöstä, ja sillä on siihen tarkoituksenmukaiset aistit.

No kun nyt otit itse tarkasteluun ja nostit keskusteluun tällaisen filosofiassa paljon pohditun asian kuin elämyksellinen tietoisuus, niin luulin sun haluavan sitä myös pohtia. Mutta ei ole pakko. Ei se, että pohditaan merkityksen antamisen tai syntymisen prosessia, tarkoita että jotenkin väheksytään merkitystä tai että merkitykset koetaan jotekin vaikeiksi löytää. Onhan asiasta aika paljon mm. filosofista kirjallisuutta - alkaen nyt vaikkapa John Deweyn kokemusfilosofisista pohdinnoista, fenomenologiasta (mm. Husserl, Heidegger, Merleau-Ponty) jne...

Poissa Juha

  • Vallitsevuudentutkija
  • Konkari
  • Viestejä: 10818
  • Tutkimuskohteena vallitseva todellisuus
Vs: Elämyksellinen tietoisuus.
« Vastaus #19 : ti 27.11.2018, 14:29:04 »
Tullaan tietoiseksi - mistä? Aivot reagoivat - mihin? Kuka tulee tetoiseksi - kenestä?

Mie mukkaa.

Tabuloin, tai taaperran samalla raasana, tietoisesti! Tai siis uskoton olen aiemman väännölle, tai ainakin pientä irtiottoa yritän, tästä teeman käsittelyjoukostosta, joka lienee laaja, kautta-aikain kyhätty.

Joukkovoimaa kohdistuu. Kyllähän tämä tunnetaan, koetaan, ja sitä vertaillaan, aiempiinkin voimankäyttöihin.

Aistit ovat lähettejä. Ovat silta joukko-osastoon, jossa tietysti monenlaista poppoota.

Osa läheteistä tulee teilatuiksi nopeasti, jos ainvan brutaalia tarjoiltavaa. Jne. Vähän kuin pikahirttäminen, perinteisemmäksi katsottujen joukkojen tapauksessa.
Hahmotelmaa: http://jatkumo.net/index.php?action=profile;area=showposts;sa=messages;u=2
VTn pohjaa on tapahtuneessa, dokumentoidussa, koetussa, tuntemuksissa, arveluissa, ... ja myös näiden sijoittumisesta yleensäkin mahdolliseen, joka itsekkin samalla tarkentuu.