Kirjoittaja Aihe: Tutkimus ja tutkijat  (Luettu 1045 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10325
Tutkimus ja tutkijat
« : pe 24.08.2018, 09:06:17 »

Haulla tarkistaen, puuttui ketju, jonka otsikkona olisi tukimus ja tutkijat. Tässä voisi olla yleinen ketju aiheelle. Erikseen on käsittelyä tieteestä ja tutkimuksesta, ja voi hyvin olla, kun iso aihe.


Freud

Miettinyt Freudia. Yleisesti ottaen hänet voi tunnistaa selkeimmin seksuaalisuuteen liittyvistä näkemyksistä. On mm käsite: pippelikateus. Mielikuva tästä EMsta tutkijasta voi olla hassahtavan oloinen. Oppikirjoissa Freud esiintyy.

Miettinyt sitä, mitä on oikea tutkija Freud, ja kuva, joka Freudista jää, ja miten tämä kuva muodostuu. Millaista kuvaa on välitetty, tai halutta välittää.

Tieteilijänä Freud on yksittäinen, ja näin on myös merkittävissä tapauksissa. Asia on aika ok, samalla.

Se vain, että miten hyvin yleensäkin voi päästä esim Freud:iin autenttisena henkilönä. Mistä näkyy hänen ajattelunkulkunsa historia? Mitä hän pitää parhaimpana saavutuksena, mistä aiemmastaan on täysin irtisanoutunut, jne.

Oppikirjat voivat olla ruttaus, kun tarjotaan kokonaispakettia jostain tieteen alueesta. Lisäksi tulee mieleen muu, joka vaikuttaa materiaalivalintaan ja tarjontaan. Näissä näkyy varmasti senhetken politiikka, arvot, ... ja joskus etenkin ihmistenvälisyys.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10325
Vs: Tutkimus ja tutkijat
« Vastaus #1 : to 06.09.2018, 13:46:18 »

Tutkimusta tämäkin, tai ainakin sen jotain aloitteluun liittyvää:  https://historianet.fi/kulttuuri/kirjat/leonardo-da-vincin-muistiinpanot-ovat-kaikkien-selattavissa

Onkohan koskaan yritetty selvittää, mitä ikiliikkuja oikeasti tarkoittaa? Jos joku tekee sellaisen, niin mistä tunnistaa?

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10325
Vs: Tutkimus ja tutkijat
« Vastaus #2 : ke 12.09.2018, 22:22:24 »

Perttu Häkkisen asiaohjelmissa on kuunneltavaa, eli jaksoja melkoisesti. Haasteteltavana tuntuu olevan erityisesti tutkijoita, tai perehtyneitä, jonkin aihealueen tuntijoita. Ei sinällään ihme.

Tuli mieleen tutkimusten hajaantuminen. Jokainen sählää jotain tiettyä. Aihealueita riittää. Yhteenkin pyritään laittamaan kertynyttä tietoa ja osaamista. Tiedon yhteensaattamisen osalla oli Häkkinen itse. Toisaalta jokin tutkija saattaa tehdä projekteja, joissa tarvitaan monen alueen asiantuntijuutta, ja toisaalta taide-ihmisiä, jotka ovat muuten nohevia.

Onkohan perussyy näissä tutkimissa itsessään se, että löytyy se lokero, josta leipä tienataan. Jos tämä puoli painottuu, kuten epäilen, niin ehkä ei synny kovin luontaista etenemistä, koska ihminen on parhaimmillaan suorassa suhteessa ilmiöihin, ei niinkään leipätyön kautta, koska se etäistää, ja aiheuttaa näennäistoimintaa, tai miten tämän omistautumisvajeen voisi sanoa.

Joskus ajatellut kauttaaltaan, että omistautuminen  on se juttu. Ihan sama, mistä lähtee, mutta se ratkaisee. Näin saatan ajatella, että taide, tiede, kulttuuri, ... ovat osana elämää, eivät oma kokonaisuutensa, ellei puhuta vaikka hurahdusjaksosta, joita voi tulla, siis syventymisiä ja terästäytymisiä.

Tämän puolen tulisi olla selkeästi, että tiedetään joka hetki, mistä ollaan lähdössä, ja mitä varten asioita tehdään. Omistautuminen on lisäksi aika muuta kuin pelkkä tiedon asia. Ei tietysti tule tule aina itsekseen.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7553
Vs: Tutkimus ja tutkijat
« Vastaus #3 : ma 15.10.2018, 11:44:43 »
TIEDEMIES ennustaa, että tulevaisuudessa geenimuuntelun mahdollisuudet synnyttävät uudenlaisen yliluonnollisen ihmislajin, joka voisi tuhota muun ihmiskunnan.

Kirjoituksissaan Hawking ennustaa, että jo lähitulevaisuudessa varakkaat ihmiset pystyvät muokkaamaan omia ja lastensa geenejä parannellakseen erilaisia ominaisuuksia, kuten muistia, tautiresistenssiä, älykkyyttä ja pitkäikäisyyttä.

– Olen varma, että tämän vuosisadan aikana ihmiset keksivät, miten muokata älykkyyttä ja vaistoja, kuten aggressiota, hän kirjoittaa.

Hawking pelkää, että geenimanipulaatiot ovat uhka ennen kaikkea niille, jotka eivät pysty parantelemaan omia geenejään.

– Oletettavasti he kuolevat sukupuuttoon tai tulevat merkityksettömiksi. Sen sijaan syntyy itseään muotoilevien olentojen rotu, joka parantelee ominaisuuksiaan yhä kasvavalla nopeudella, Hawking kirjoittaa.

Kopioin tuon Hawking;sin huolenaiheen.

Tokko se on kovin realistinen kuitenkaan ihmisen rakenteissa on monta vanhenemismekanismia ja dna manipulointi ei taida olla kovin helppoa, niin ettei siitä seuraisi jotain odottamatonta mukanaan.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10325
Vs: Tutkimus ja tutkijat
« Vastaus #4 : ke 17.10.2018, 19:44:56 »

Freudilla alkoi ketju. Muistetaan peniskateudesta.

Kun mietin uudelleen tätä tapausta eilen, tulin muistaneeksi omat omituiset päätelmät, jossa tokaisin, ettei naisilla ole munia. Nimimerkki Äitee meni Näkökulmalla sensuroimaan viestin, ja jotain jälkipyykkiä taisi seurata.

Jotain samaa siis, tosin itselläni heitto, jonka perusteluja olisi ollut turha kysyä, eikä ehkä nytkään. Asiaa voi silti olla noissa molemmissa.

Se merkittävin pointti minusta näissä oli se, että jos on vapaus hulluilla, ja ylittää sovinnaisuuksia, niin näissä vapaus ja vastuutus voi oikeastaan rajata tehokkaimmin sitä, miten epätavallista uskaltaa ajatella. Syntyy samalla parempaa puntarointia, eikä vapaa-ajattelua.

Hyvä muistaa, ettei hankalien epätavallisten ajattelu ole vain aivotyötä, ajatusten pyörittelyä. Tietyt ajatukset eivät tule tuosta vain, vaan ne voivat vaatia melkoisen raadannan, ja selvityksen, jotta uudelleenmuotoilu ja kuvailu tulevat mahdolliseksi. Ilmaisuhetki ei välttämättä kunnolla tiivistä aikaansaannoksia työmäärän puolesta, vaan tehty työ on lähes täysin takana, mitä siis tulee ponnisteluun.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10325
Vs: Tutkimus ja tutkijat
« Vastaus #5 : ke 17.10.2018, 19:56:25 »
TIEDEMIES ennustaa, että tulevaisuudessa geenimuuntelun mahdollisuudet synnyttävät uudenlaisen yliluonnollisen ihmislajin, joka voisi tuhota muun ihmiskunnan.

Tänään mietin sitäkin, että onkohan miten turvallista herätellä mammutteja henkiin. Mitä ovat tässä maailmassa, joka mennyt niiden jälkeen vuosia eteenpäin. Mikä on yhteysvalmius, puolin ja toisin. Melkoista toiseutta tiedossa.

Musta surmalle oli muistaakseni epäilty samaa. Eikä nähtävästi aiheetta, sillä historiasta tiedetään toiseuksien kohtaamisiin liittyviä haasteita. Amerikan alkuasukkaat kärsivät tulokkaiden sairauksista paljon. Samoin on vaarassa länsimaalainen, jos menee viidakkoon, joka on tietyn toiseuden extremeä.

Mitä ovat sitten ne terästeiset toiseuskomponentit, joita vaikka Monsato kehittelee? Miten liittyvät nykyiseen elämään? Voiko labrasta laskea vaarallisempaa? Ehkä pientä kommunismin rinnalla.

Toisaalta ihminen on itsekkin toiseudessa, voimakeinojensa takia. Nojaa sopeuttamiseen. Lajeja jalostetaan, ja jopa geenejä peukaloidaan suoraan, ei vain tietyn ympäristön ja valikoinnin vaikutuksesta. Särmää voi tulla, siis tikaria dna-maailmaan.

Ongelmallisinta tässä on kuitenkin kasvava kuilu. Toiseus on hyvä, jos perustuu näkökulmarikkauteen, eli on mielikuvituksellista, ja kykyä voi sovletaa parempaan liittymiseen, ja siten selviytymiseen. Luonto tähtää tähän, kaikessa erilaisuuteen menemisessä, ja ihminen päinvastaiseen.

Ei tässä voi käydä hyvin. Mahdottomuus.

Ihmisen erilainen ei elämään nähden ole kovin erilaista, vaan hän laskee itunsa joka paikkaan. Kapeaa ajatella miksaustapahtumia vain perinteisenä seksinä ja suvunjatkamista. Kun erilaisuuden sulautumia, ja rakentumista, ja rakentamista ajattelee laajemmin, on seksi ihmisen kertomana vain osa elämän muotoutumistouhuja.

Näin tulee tämä heitto selkeämmäksi:

Pelastauduuttiin,
ja kaikki pani vastaan,
kaikki pani lastaan.

MH


Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10325
Vs: Tutkimus ja tutkijat
« Vastaus #6 : to 18.10.2018, 06:47:37 »

Jos ajattelee kommunismia, niin siinä kahmittiin sentään saatua. Kapitalismissa kahminta ulottuu kaikkialle orjuuttaen, tai tästä kivemmin, jolloin kahminta on tehokkaampaa. Kirjoitin jo aikoinaan summaten:

Markkinatalouden kykyä mitataan laajenemisella eikä se tässä valitettavasti reputa. (pe 19.09.2008, 21:56:11)

Kommunismi suuntaa ihmiselle saadun nyhjäisemiseen, kun joku tekee työn. Kapitalismi tekee saman, mutta taitavammin, jolloin imutus on laajempi. Paikkaustarvetta ilmenee yhä massiivisempana. Mikään ei riitä.

Johtunee tosiaan siitä, mikä tässä myös tiivistettynä:

Äärikapitalismia TJS: Tulokset ja edut yksityistetään, mutta vastuu ja kulut sosialisoidaan.  (pe 26.11.2010, 11:39:00)

Mitäpäs huolista, kun joku maksaa. Oikeus kaikkeen on ostettu ja maksettu laillisesti. Kaikista ei ole maksajiksi. Riippuu tosiaan siitä, minkä talouden maksuja maksetaan.

Siinä peruste sille, miksi rahamaailma on niin toista, kuin se maksaminen, joka tuo elämään.