Kirjoittaja Aihe: Uskonto ja politiikka (sekä talouselämä)  (Luettu 1504 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 15082
Uskonto ja politiikka (sekä talouselämä)
« : pe 11.05.2018, 09:43:35 »
Jos uskonnot pysyttelisivät erillään politiikasta (ja päinvastoin), niin ihmiskunnalla olisi ehkä mennyt huomattavasti paremmin kaikki nämä vuosituhannet. Tässä jotain juttua lestoista, kopioin varsinaisen tekstin pätkissä kokonaisuudessaan, kun Hesarista ei ikinä tiedä etukäteen(?) milloin survookin matskun maksumuurin taa. Kuvatekstejä en kopioi, mutta jos linkki on käytettävissä, niin kannattaa tsekata nekin.

LAINAUS:

Tutkija yllättyi: Lestadiolaisten taloudelliset verkostot ovat tiiviitä ja välillä arveluttavia

Vanhoillislestadiolaisuudessa arvostetaan yrittämistä vielä enemmän kuin tutkija Aini Linjakumpu osasi odottaa. Herätysliikettä lähellä olevat yritykset tuovat elinvoimaa esimerkiksi Oulun seudulle, mutta verkostoista syntyy myös vääränlaisia sidonnaisuuksia.

...

HELSINGIN horisontista voi olla vaikea ymmärtää, millainen voima vanhoillislestadiolaisuus on pohjoisemmassa Suomessa ja etenkin Oulun seudulla.

Kyseessä on uskonnollinen liike, johon kuuluu noin satatuhatta suomalaista eli kaksi prosenttia väestöstä. Sen voima ulottuu paljon hengellisyyttä pidemmälle – aina talouteen ja politiikkaan asti.

Nyt Suomessa on ensi kertaa tutkittu lestadiolaisuuden taloudellisia verkostoja, joiden tiiviys ja monimuotoisuus yllättivät myös kokeneen tutkijan.

Pioneerityötä on tehnyt Lapin yliopiston politiikan tutkija Aini Linjakumpu, jonka kirja talouden verkostoista ilmestyy tänään. Linjakumpu on tutkinut aiemmin muun muassa vanhoillislestadiolaisten niin sanottuja hoitokokouksia ja liikkeen piirissä esiintyvää hengellistä väkivaltaa.

MYÖS lestadiolaisuuden taloudellisilla verkostoilla on kääntöpuolensa, josta liikkuva tieto on ollut epämääräisempää. Ilkeimmät puhuvat mafiasta, joka hylkii ulkopuolisia ja suosii omia.

Linjakummun mukaan mafiavertaus ei toimi: lestadiolaisten taloudellinen verkosto ei ole samanlainen suljettu ja muuta maailmaa vastaan oleva yhtenäinen kokonaisuus, vaan paljon löyhempi ja monimuotoisempi. Sen sisällä yritykset kilpailevat usein myös keskenään.

...

Silti verkostomaisuus johtaa siihen, että välillä liikutaan arveluttavilla vesillä. Epäilyjä on esimerkiksi siitä, että hyvä veli -verkostot saavat asiat luistamaan yritysten kannalta etenkin kuntapolitiikassa kaava- ja kilpailutuspäätöksineen. Paikallispoliitikkojen lisäksi liikkeeseen kuuluu myös kuntien ja valtion viranomaisia.

”Sidonnaisuuksia on väistämättä. Uskonnollinen vakaumus ja siihen liittyvä toiminta ovat herkkä asia, joten siitä syntyvistä sidonnaisuuksista ei juuri puhuta. Mediakin on varovainen, varmaan syystäkin”, Linjakumpu sanoo.

OLENNAISTA on ymmärtää, että taloudellisissa verkostoissa on mukana lestadiolaisia, jotka eivät ole kovin vakaumuksellisia. He ovat sosiaalisesti lestadiolaisia ja pysyvät liikkeen piirissä, koska siitä on hyötyä ja iloa – myös yritystoiminnan näkökulmasta.

Jotkut lestadiolaiset yritykset toimivat kuin start up -hengessä toisiaan tukevana verkostona, joka tuo elinvoimaisuutta esimerkiksi Oulun seudulle.

”Parhaimmillaan verkostoituminen edesauttaa asiakkaiden, työntekijöiden ja yrityskumppaneiden löytämistä. Aluetaloudelliselta kannalta verkostoituminen luo dynamiikkaa”, Linjakumpu sanoo.

...

Linjakumpu itse ei ole lestadiolainen, mutta on kotoisin Koillismaalta, jossa liikkeellä on vahva asema. Hänen oletuksenaan oli, että liikkeen sisällä on paljon taloudellisia yhteyksiä – mutta niitä löytyi enemmän ja monipuolisemmin kuin hän oli etukäteen ajatellut.

VERKOSTOJEN paljouden lisäksi toinen yllätys tutkijalle oli se, miten voimakkaasti yrittäminen ja yritteliäisyys ovat läsnä vanhoillislestadiolaisuudessa.

Yrittäjyyteen kasvetaan ja siihen kannustetaan. Yhteisö tukee sitä sanoin ja teoin. Liikkeen kolmessa kansanopistossa ei tutkailla pelkästään uskon kysymyksiä, vaan järjestetään myös yrittäjyyskursseja.

Taustalla on työnteon kunnioittaminen, joka on olennainen osa liikettä. Työ nähdään palvelutehtäväksi, jossa palvellaan niin Jumalaa, toista ihmistä kuin myös yhteiskuntaa.

Toisin kuin joissakin uskonnollisissa liikkeissä, lestadiolaisuudessa ei katsota pahalla, jos yrittämisellä menestyy. Toki mammonan vaaroista varoitellaan, mutta rikastua saa, onhan se merkki onnistumisesta.

LINJAKUMPU löysi eniten lestadiolaistaustaisia yrittäjiä rakennusalalta: muun muassa talonrakennuksesta, rakennusten asennus- ja viimeistelytöistä, rakennuttamisesta ja rakennustuoteteollisuudesta eli esimerkiksi ovien ja ikkunoiden valmistuksesta.

Tuoreita aloja ovat it-palvelut, konsultointi sekä kirjoittamiseen ja julkaisemiseen liittyvä toiminta. Hoiva-ala on synnyttänyt uusia yrityksiä, samoin jätevesijärjestelmät.

...

Linjakummun mukaan myös vähittäis- ja tukkukaupan yrityksiä on runsaasti. Yksi erikoisuus on verkostomarkkinointi: liikkeeseen kuuluu Tupperwaren, Herbalifen ja muiden vastaavien tuotteiden kaupantekijöitä.

Tyypillinen alkuun pääsyn tapa tuoreelle yritykselle on alihankinta, joskus vain yhden päämiehen varassa. Linjakummulle kuvattiin, että etenkin rakennusalalla pääurakoitsija voi jopa ostaa aloittavalle yritykselle peräkärryn ja työkalut, jotka alihankkija sitten hiljalleen makselee takaisin.

Suositaanko lestadiolaista, jos yritys rekrytoi uusia työntekijöitä? Kyllä ja ei – Linjakummun mukaan suosimisen vaarat tiedostetaan yrityksissä. Verkostoja käytetään silti, esimerkiksi työntekijän maineen selvittämiseen.

Ammattiyhdistysliikettä ei paikoitellen katsota hyvällä, mutta Linjakumpu ei pidä sitä yleisenä linjana.

”On merkkejä, että ay-vastaisuutta on, koska monet haluaisivat toimia paikallisesti sopien.”

AINI LINJAKUMMULTA ei löydy excel-taulukkoa, jossa olisivat lueteltuina kaikki Suomen lestadiolaistaustaiset yritykset. Hän ei edes mainitse kirjassaan yhtään yritystä nimeltä.

Tähän on tyytyminen, koska Linjakumpu ei halua osoitella yksittäisiä yrityksiä, vaan kuvailla verkostoja ilmiönä.

Osa nimistä on yleistä tietoa. Linjakumpu kirjoittaa esimerkiksi kovaa kasvavista ja äskettäin listautuneista yrityksistä, joista rakennusalan toimijaksi on helppo tunnistaa Lehto, tili- ja kirjanpitoyhtiöksi Talenom, hoiva-alan yritykseksi Hoivatilat ja autoliikkeeksi Kamux.

Ne kaikki ovat laajentuneet ajat sitten muualle Suomeen Oulun seudulta. Kaikkien taustalta löytyy henkilöitä, jotka toimivat vanhoillislestadiolaisuuden piirissä.

...

Suuret ja kovaa kasvavat yritykset ovat poikkeuksellisia. Useimmat Linjakummun haaviin jääneet lestadiolaisyritykset ovat pieniä.

Linjakumpu tunnisti tutkimuksessaan kymmenkunta taloudellisen toiminnan kannalta olennaista lestadiolaissukua. Jokaisessa niissä on noin 20–70 ihmistä, joilla on suora kytky talouteen. Sukujen välilläkin on kytkentöjä esimerkiksi niin, että ollaan toisen suvun yrityksen hallituksessa.

LESTADIOLAISUUS on tällä vaalikaudella näkynyt myös valtakunnan politiikassa. Lestadiolaisia kansanedustajia on aina ollut useita, mutta nyt puhutaan pääministeristä.

Juha Sipilä (kesk) kuuluu Rauhan sana -herätysliikkeeseen, joka on lestadiolaisen herätysliikkeen yksi suuntaus ja joka eroaa yksityiskohdiltaan vanhoillislestadiolaisuudesta.

Sipilän tukijoissa on silti paljon vanhoillislestadiolaisia, tietysti myös siksi, että hän asuu liikkeen vahvalla seudulla Kempeleessä.

...

Aini Linjakummun mukaan olennaista on ymmärtää juuri lestadiolaisuuden sosiaaliset ulottuvuudet ja verkostomaisuus, ei niinkään se, onko Sipilä hengellisesti samassa porukassa.

Linjakummun tulkinnan mukaan Sipilä on rauhansanalaisuuden kautta linkittynyt osaksi laajaa verkostoa. Tutkija olettaa, että vanhoillislestadiolaiset laskevat hänen olevan samalla puolella.

”Lestadiolaisuus antaa yhtenäisen pohjan, josta se keskinäinen luottamus syntyy. Maailma jäsentyy samalla tavalla, ja verkostot limittyvät”, Linjakumpu sanoo.

https://www.hs.fi/talous/art-2000005674806.html
Tapa itsesi - luonto kiittää luonnonystävää.

Poissa drontti

  • Konkari
  • Viestejä: 3010
Vs: Uskonto ja politiikka (sekä talouselämä)
« Vastaus #1 : pe 11.05.2018, 15:54:23 »
Jos uskonnot pysyttelisivät erillään politiikasta (ja päinvastoin), niin ihmiskunnalla olisi ehkä mennyt huomattavasti paremmin kaikki nämä vuosituhannet.

Boyerin mukaan eri uskontojen papistot eivät voi kilpailla muiden työntekijöiden lailla ammattitaidollaan, ts. jonkin uskonnon mainostamat yliluonnolliset voimat ja niihin vetoamiset eivät erotu vaikutukseltaan muiden uskontojen vastaavia paremmiksi. Niinpä uskonnon menestys riippuu paljolti siitä, miten kukin papisto onnistuu poliittisesti ajamaan etujaan ja liittoutumaan muiden valtaa pitävien kanssa.

Poissa Hartsi

  • Konkari
  • Viestejä: 5581
Vs: Uskonto ja politiikka (sekä talouselämä)
« Vastaus #2 : pe 11.05.2018, 16:41:56 »
Jos uskonnot pysyttelisivät erillään politiikasta (ja päinvastoin), niin ihmiskunnalla olisi ehkä mennyt huomattavasti paremmin kaikki nämä vuosituhannet.

Boyerin mukaan eri uskontojen papistot eivät voi kilpailla muiden työntekijöiden lailla ammattitaidollaan, ts. jonkin uskonnon mainostamat yliluonnolliset voimat ja niihin vetoamiset eivät erotu vaikutukseltaan muiden uskontojen vastaavia paremmiksi. Niinpä uskonnon menestys riippuu paljolti siitä, miten kukin papisto onnistuu poliittisesti ajamaan etujaan ja liittoutumaan muiden valtaa pitävien kanssa.

Just näin drontti.

Uskontojen ylivoimaiset voimat tulee aina tähdittää yhdessä Valtakuntien tulevissa vaaleissa.

Elikkä äänestäjä äänestää uskontoa, esim Islamia, vaikka tulisi äänestää ihan muuta, esim naisten vapautta
Vaatimattomuus ei ole enää nyky-Suomessa hyve, kertoo Lännen Median Taloustutkimuksella teettämä arvokysely

Poissa Toope

  • Konkari
  • Viestejä: 15504
Vs: Uskonto ja politiikka (sekä talouselämä)
« Vastaus #3 : pe 11.05.2018, 22:03:37 »
Olisi muuten "tasapuolisen" ja "objektiivisen" median suunnalta joskus kiva lukea jotain vähän neutraalimpaakin uutisointia lestadiolaisista, eikä pelkästään vihakirjoituksia. Taitaa yhteisö enimmäkseen olla aika toimiva, verrattuna tiettyihin muihin ryhmiin (uusiin ja vanhoihin) maassamme. Mutta kuten republikaanit, lestat ovat valtamedian vihan kohteena seitsemänteen polveen.
"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope
Toope Tahalle: "En minäkään vastustaisi islamia, jos se olisi, mitä esität. Pelkään sitä, koska kokemus islamista on niin erilainen, mitä esität."
goo

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 15082
Vs: Uskonto ja politiikka (sekä talouselämä)
« Vastaus #4 : la 12.05.2018, 09:23:39 »
Jos uskonnot pysyttelisivät erillään politiikasta (ja päinvastoin), niin ihmiskunnalla olisi ehkä mennyt huomattavasti paremmin kaikki nämä vuosituhannet.

Boyerin mukaan eri uskontojen papistot eivät voi kilpailla muiden työntekijöiden lailla ammattitaidollaan, ts. jonkin uskonnon mainostamat yliluonnolliset voimat ja niihin vetoamiset eivät erotu vaikutukseltaan muiden uskontojen vastaavia paremmiksi. Niinpä uskonnon menestys riippuu paljolti siitä, miten kukin papisto onnistuu poliittisesti ajamaan etujaan ja liittoutumaan muiden valtaa pitävien kanssa.

Tuostahan tuleekin heureka-hetki. Eli kun ei puppu muuten mene suusta alas kansalle, niin poliittinen mahtisonni sen survoo alas.
Tapa itsesi - luonto kiittää luonnonystävää.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 15082
Vs: Uskonto ja politiikka (sekä talouselämä)
« Vastaus #5 : la 12.05.2018, 09:29:31 »
Olisi muuten "tasapuolisen" ja "objektiivisen" median suunnalta joskus kiva lukea jotain vähän neutraalimpaakin uutisointia lestadiolaisista, eikä pelkästään vihakirjoituksia. Taitaa yhteisö enimmäkseen olla aika toimiva, verrattuna tiettyihin muihin ryhmiin (uusiin ja vanhoihin) maassamme. Mutta kuten republikaanit, lestat ovat valtamedian vihan kohteena seitsemänteen polveen.

Jos porukka ulottelee lonkeroitaan sinne tänne rahaa hamuten, ja kohtelee samaan aikaan naisenpuoliaan niin että nämä ovat joka vuosi poikivia synnytyskoneita, niin järin hääppöisiä ajatuksia ei moisesta sakista tule mieleen.

Jotkut inhoavat suomenruotsalaisia, jotkut juutalaisia, jotkut lestoja. En itse usko että suomenruotsalaiset ovat salaliitossa suomenkielisiä vastaan (joskaan pakkoruotsille en näe mitään järkevää syytä), enkä varsinkaan usko että juutalaisilla on salaliitto koko ihmiskuntaa vastaan. Mutta lestojen vittumaisuus omia naisiaan kohtaan ei ikävä kyllä oikein saa suopeaksi heitä kohtaan, ja Sipilä on sinetöinyt vastenmielisyyden sitä sakkia kohtaan.

Taisi olla joku vanhempi Valitut Palat josta luin että ketkä ovat Suomen suosituimmat poliitikot. Ekana oli Niinistö ja tokana Sipilä. Ei sitä varsinaista artikkelia sitten sen enempää jaksanut lukeakaan, kun iski kuvotuskohtaus.
Tapa itsesi - luonto kiittää luonnonystävää.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7323
Vs: Uskonto ja politiikka (sekä talouselämä)
« Vastaus #6 : la 12.05.2018, 09:36:24 »
Olisi muuten "tasapuolisen" ja "objektiivisen" median suunnalta joskus kiva lukea jotain vähän neutraalimpaakin uutisointia lestadiolaisista, eikä pelkästään vihakirjoituksia. Taitaa yhteisö enimmäkseen olla aika toimiva, verrattuna tiettyihin muihin ryhmiin (uusiin ja vanhoihin) maassamme. Mutta kuten republikaanit, lestat ovat valtamedian vihan kohteena seitsemänteen polveen.

Jos porukka ulottelee lonkeroitaan sinne tänne rahaa hamuten, ja kohtelee samaan aikaan naisenpuoliaan niin että nämä ovat joka vuosi poikivia synnytyskoneita, niin järin hääppöisiä ajatuksia ei moisesta sakista tule mieleen.

Jotkut inhoavat suomenruotsalaisia, jotkut juutalaisia, jotkut lestoja. En itse usko että suomenruotsalaiset ovat salaliitossa suomenkielisiä vastaan (joskaan pakkoruotsille en näe mitään järkevää syytä), enkä varsinkaan usko että juutalaisilla on salaliitto koko ihmiskuntaa vastaan. Mutta lestojen vittumaisuus omia naisiaan kohtaan ei ikävä kyllä oikein saa suopeaksi heitä kohtaan, ja Sipilä on sinetöinyt vastenmielisyyden sitä sakkia kohtaan.

Taisi olla joku vanhempi Valitut Palat josta luin että ketkä ovat Suomen suosituimmat poliitikot. Ekana oli Niinistö ja tokana Sipilä. Ei sitä varsinaista artikkelia sitten sen enempää jaksanut lukeakaan, kun iski kuvotuskohtaus.

Lahkolaisten joukkoon voisi lisätä myös "toopelaisuuden" siinä ei järjen sanaa kuunnella, mutta ollaan jyrkästi sitä mieltä, että ollaan oikeassa.
Rauhan sana on kyllä jo sipilän juhalle varattu, mutta toopen sana lienee vielä vapaa käytettäväksi lahkon nimenä.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 15082
Vs: Uskonto ja politiikka (sekä talouselämä)
« Vastaus #7 : la 12.05.2018, 10:30:11 »
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201805102200934559_u0.shtml

Vanhoillislestadiolaisuuden piirissä elää kirjan mukaan noin 100 000 ihmistä. Kirjan mukaan varovaistenkin arvioiden mukaan liikkeen jäsenillä on satoja ja todennäköisesti tuhansia yrityksiä.

Lestadiolaisia pidetään ahkerina sekä yritteliäinä ihmisinä.

Rikastuminen ei ole ongelma hengellisesti vaikka mammonan vaaroista puhutaan.

Eräs kirjan haastateltava näkee, että rahaan liittyvät asiat ovat tabuja. Yhteisön piirissä tiedetään, ketkä ansaitsevat ja pärjäävät taloudellisesti hyvin, kuten myös ne, jotka toimivat arveluttavasti, mutta se ei ole hengellisen tai yhteisöllisen arvioinnin asia.

Vaikka rehellisyyttä ja moraalisuutta korostetaan, niin erehtyminen tai väärin tekeminen taloudellisen alueella on kirjan mmukaan hairahtumista mutta ei osoita vääränlaista asennetta uskovien yhteisöä kohtaan.

”Huomasin, että lestadiolaisuuden käsitteessä, siihen liittyy tämä syntikäsitys, että yrittäjyydessä synnit menee jännästi eri kategoriassa. Jumalan valtakuntaa uhkaavat synnit on pahempia kuin synnit, jotka on virallisenkin käsityksen mukaan väärintekoja, mutta ne ei uhkaa sitä valtakuntaa, niin niihin suhtaudutaan eri tavalla. (- -) Jos

jotenkin vähän on vilpillisesti tai rajattomasti toimii, niin ei se ole niin vakavaa, kunhan ei lähde Jumalan valtakuntaa parjaamaan. Jos osaa sopivasti esittää katuvaa tai myötämielistä siihen suuntaan, niin seuraukset ei ole kovinkaan kummoisia," eräs kirjan haastateltava sanoo.


Miten tämä eroaa taqiyasta?

https://en.wikipedia.org/wiki/Taqiya

In Islam, Taqiya or taqiyya (Arabic: تقیة‎ taqiyyah, literally "prudence, fear")[1][2] is a precautionary dissimulation or denial of religious belief and practice in the face of persecution.[3][4][1][5] Another term for this concept, kitmān (lit. "action of covering, dissimulation"), has a more specific meaning of dissimulation by silence or omission.[6][7]

This practice is emphasized in Shia Islam whereby adherents are permitted to conceal their religion when under threat of persecution or compulsion.[3][8] However, it is also permitted in Sunni Islam under certain circumstances.[9]

Taqiyya was initially practiced under duress by some of Muhammad's Companions.[10] Later, it became particularly important for Shias due to their experience as a persecuted religious minority.[8][11] According to Shia doctrine, taqiyya is permissible in situations where there is overwhelming danger of loss of life or property and where no danger to religion would occur thereby.[8] Taqiyya has also been politically legitimised, particularly among Twelver Shias, in order to maintain unity among Muslims and fraternity among the Shia clerics.[12][13]


Tummennos omani.

Sen takia suhtaudun itse nuivasti uskontoihin/uskontolaitoksiin, koska ne näyttäytyvät helposti meidän pikku piirinä jossa tehdään kaikkensa me-ryhmän etujen hyväksi. Eikä riitä edes taivaspaikan varmistaminen, hyvät olot pitää saada jo tänne Maan päälle. Oikea henkisyys tai hengellisyys on mielestäni sitä että ihminen kasvaa ja kilvoittelee oman itsensä kanssa, jättää muut rauhaan. Ei pyri nyhtämään näiltä itselleen etuja ja hyödykkeitä, eikä yritä tuhota heitä jotka eivät ole kiinnostuneet samankaltaisesta henkisyyden konkreettisesta harjoittamisesta kuin yksilö itse on. Ei pakota muita mihinkään. Ei käytä heitä karjana, orjina, hyödykkeinä.

Silmissäni jotakuinkin kaikki uskonnot ovat Saatanan synagooga jos ne nostavat Mammonan ja orjuuttamisen epäjumalakseen ja toimintatavakseen.
Tapa itsesi - luonto kiittää luonnonystävää.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10069
Vs: Uskonto ja politiikka (sekä talouselämä)
« Vastaus #8 : la 12.05.2018, 10:41:27 »
Niinpä uskonnon menestys riippuu paljolti siitä, miten kukin papisto onnistuu poliittisesti ajamaan etujaan ja liittoutumaan muiden valtaa pitävien kanssa.

Tähän suuntaan.

Imaisussa voi olla silti käytännön heikkoutta, ja toisaalta myös väärän mielikuvan herättämistä, mistä seuraa hässäkkää, josta ei enää selkiydytä vaikuttavaan asian läpikäymiseen. Eri asia, voiko mahdollisen hässäkän selvittää, jotta kirkastuminen olisi mahdollisempaa, jollain tapaa. Aina voi yrittää ...

Voi olla, ettei ongelma isona ole niinkään siinä, onnistutaanko liittoutumassa vai ei. Pyrkimyskin riittää, ja kukas olisi pyrkimättä johonkin hyvää, jossa itsellä elämisen paikkaa, ja varmasti myös siten, että voi tehdä tarvittavaa muillekin. W-W-idea (WWI).

Miksi tuo ei kuitenkaan käytännössä usein toteudu?

Kirjoitukseni perustuu tässä siihen oletukseen, etteivät ihmiset eivät tässä poikkea toisistaan papistoa enempää, tässä oleellisessa kohdassa, jossa edes ei ole suoraan mitään väärää. Jossain vain menee jotenkin oudosti. Missä, ja miten?

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 15082
Vs: Uskonto ja politiikka (sekä talouselämä)
« Vastaus #9 : la 12.05.2018, 10:49:47 »
Kun miettii vaikkapa sitä että kerettiläisiä tai noitia poltetaan roviolla ja syytetään tästä Inkvisitiota, ja sitten alkaa ihmettelemään että mikseivät ihmiset panneet hanttiin, niin selväähän on että ihmiset itse hyötyivät siitä uskonterrorista. En tiedä maksettiinko ilmiannosta mitään, mutta jonkinlaista taloudellista hyötyä tai ainakin vahingonilon on saanut itselleen kun on käräyttänyt naapurinsa noituudesta ja naapuri sitten kärähtänyt roviolla... Kateushan on yksi ihmisen ikävimmistä piirteistä, ja jotkut varmaan sen tunteen valtaamina tekevät ihan mitä tahansa.

Sitten on nämä Stasit sun muut.

Minua ihmetyttääkin että monessa maassa olevat sisällissodat sun muut riehujaiset esitetään aina niin että on mukamas joku ah niin viaton porukka jota ilkeä diktatuuri murjoo ja styrankit kiusaavat. Tietty jos kyseessä on kaksi etnisesti täysin eri ryhmää, niin miksei. Mutta joskus se menee niin että ne pahantekijät ovat ihan siellä "viattomien" keskuudessa tekemässä salaa myyräntyötään, tai vähän julkisemminkin, mutta niin että heidän omat läheisensä siitä kyllä hyötyvät.

Zapata-leffasta en muuta muistan kuin lopun, että kun Zapata on päässyt sorrettujen kansanryhmästä presidentiksi, hän huomaa että hänestähän on itsestään tullut sortaja ja kohtelee alamaisia ihan yhtä tylysti kuin joku aiempi presidentti josta piti hankkiutuman eroon. Järjestelmä ei muutu niin kauan kuin siitä vain joku mitenkään hyötyy.
Tapa itsesi - luonto kiittää luonnonystävää.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10069
Vs: Uskonto ja politiikka (sekä talouselämä)
« Vastaus #10 : la 12.05.2018, 11:16:47 »
Zapata-leffasta en muuta muistan kuin lopun, että kun Zapata on päässyt sorrettujen kansanryhmästä presidentiksi, hän huomaa että hänestähän on itsestään tullut sortaja ja kohtelee alamaisia ihan yhtä tylysti kuin joku aiempi presidentti josta piti hankkiutuman eroon.

Kyösti Kalliota luin, muutaman artikkelin osalta Verkostosta. Oli pyydetty jonkin altavastaajaryhmän kärkeen, mutta oli kieltäytynyt.

Kun pistää turpaan vähän joka suuntaan, niin sitä saa itsekkin, mitä tilaa. Tämän kyllä huomaa, ja ehkä vähän vaikeampi rooli, eli vetovastuu kiinnostaa enemmän, kuin vetämättömyysvastuu.

Kalliosta en tiedä, eikä tässä voi kukaan hehkutella, kun tilanne kysytään joka hetki uudestaan, eri tavalla, joten se siitä varmuudesta, ja siihen asettumisen käytännön mahdollisuudesta, tämäpuoleisessa.

Kivaa olisi toki olla ikisankari, loppuun asti, kuten saduissa kerrotaan. Varsin kaunista, eikö?