Kirjoittaja Aihe: Keskustelua keskustelusta ja keskustelijoista (nro 12)  (Luettu 14561 kertaa)

0 jäsentä ja 4 Vierasta katselee tätä aihetta.

Poissa Socru

  • Konkari
  • Viestejä: 895
  • Säätäjä
Vs: Keskustelua keskustelusta ja keskustelijoista (nro 12)
« Vastaus #760 : su 04.11.2018, 20:42:20 »
Bussinkuljettajat voivat nykyisin tarvita tappelutaitojakin. Meininkihän on kuin Turkin parlamentissa tai Detroitin valtuussa tosin vain kahden ihmisen kesken.

https://www.iltalehti.fi/iltvuutiset/201802200154532_v0.shtml

Viikon Hyvä Tyyppi - ainesta, mutta ehdin jo valita.
Kampin playboy  -  tennissukat ja tekohampaat.

Poissa Socru

  • Konkari
  • Viestejä: 895
  • Säätäjä
Vs: Keskustelua keskustelusta ja keskustelijoista (nro 12)
« Vastaus #761 : su 04.11.2018, 22:21:41 »
Norman isä vaikuttaa olleen hyvä tyyppi.

Pyh. Eihän hän pystynyt tappamaan kärpästäkään. Kerran oli lintu henkitoreissaan, kissamme kai sitä rääkännyt. Isä ei pystynyt sitäkään lopettamaan, antoi kissalle (takaisin). Eipä silti että pitäisinkään miehenä olemisen arvona sitä että pitää tappaa talossa ja puutarhassa, mutta kyllä pitää rupisempi kääkkä olla että yltää psykopaattien karvapäägalleriaan. Isä oli enempi pelkkä nössö vaan.

Päissään kuunteli musaa ja itki tahdissa. Wäää.

Ei hyvän tyypin tarvitse olla mikään kovis. Muistaakseni isäsi oli ainakin paskonut housuihinsa ja oli jotain muutakin hyvälle tyypille ominaista toimintaa.

Jos saat häneen rajan taakse yhteyden, kerro että Socru pitää häntä hyvänä tyyppinä.
Kampin playboy  -  tennissukat ja tekohampaat.

Poissa Kopek

  • Konkari
  • Viestejä: 4076
Vs: Keskustelua keskustelusta ja keskustelijoista (nro 12)
« Vastaus #762 : su 04.11.2018, 23:03:22 »

Minä en joutunut/päässyt koskaan oppimaan että miehet ovat parempia kuin naiset, tai minä, koska isäni oli heikkoluontoinen juoppo. Kun ei häntä kerta perheensä kiinnostanut millään tavalla ja kaljatuttipulloa oli niin kiva lutkuttaa, mahdollisesti oli myös biseksuaali ja kaikin tavoin jotenkin lapsen tasolle jäänyt kenties aspergerlaisuuttaan (kuten osin minäkin), niin ei hänestä ollut nujertamaan äitiäni vaikka äiti kyllä yrittikin kovasti esittää että miehet ovat häneltä ottaneet luulot pois. Ei äitini mikään pirttihirmu ollut, mutta vahvempi kuin hän ehkä itsekään tajusi. Jos hän ei olisi jännittänyt ihmisiä, en tiedä mihin kaikkeen hän olisikaan pystynyt.

Mielenkiintoinen tarina, josta tulee mieleen, mikä ihmiset alun alkaen ylipäätään saa yhteen ja perustamaan perheen, jos luonteet ovat kovin erilaiset ja homma tökkii. Miksi mennään naimisiin ja erotaan kahden vuoden päästä? Tai nopeamminkin. Tai miksi mennään naimisiin ja kärsitään.

Isäni ja äitini olivat tavanneet ensimmäisen kerran Kilpisjärven turistihotellissa. Äitini oli siellä kesätöissä ja samalla keräili kasveja tuntureilta opiskelunsa takia. Hän oli jo yliopistossa. Isäni oli juuri päässyt armeijasta ja lähtenyt autolla Lapin reissulle yhdessä kaverinsa kanssa. Ja tällä reissullaan he olivat tulleet edellä mainittuun hotelliin, jossa isäni ja äitini olivat siis ensimmäisen kerran tavanneet. Näin minulle on kerrottu.

Saman vuoden syksyllä myös isäni aloitti opiskelun Helsingin yliopistossa, ja tällöin vanhempani tapasivat uudestaan. En tiedä tarkemmin milloin ja miten, ja oliko asiasta ollut puhetta jo siellä Kilpisjärvellä. Tapaaminen hotellissa oli tietenkin ollut vain sattumaa, mutta myöhemmin sillä oli ehkä merkitystä, koska tuollainen asia antaa syyn aloittaa puhumisen tyyliin "Hei, etkös sinä ollut siellä hotellissa kesällä..." tai mitä nyt keksitään. Ja siitä se juttelu käynnistyy, jos on käynnistyäkseen. Eli ensin on alkututustuminen, joka toimii siltana varsinaiseen tutustumiseen myöhemmin.

Ihmisiltä pitäisi kysyä heidän elämästään silloin, kun he elävät. Kuollessaan he nimittäin vievät muistot mennessään. Minua harmittaa nyt, että en keskustellut äitini lapsuudesta ja nuoruudesta hänen kanssaan nauhurin pyöriessä. Hän kyllä kertoi vuosien varrella yhtä jos toistakin, niin kuin ihmiset lapsilleen kertovat, mutta kun asioita ei kirjoita muistiin, ne jäävät tiedon sirpaleiksi ja unohtuvat. Kukaan muukaan ei tehnyt tuollaista haastattelua.

On jotenkin masentavaa, että sisareni teki opiskeluihinsa liittyen tuollaisia haastatteluja, joiden kohteena olivat paikkakunnalla asuvat vanhemmat naiset. Hän kierteli nauhurin kanssa taloissa. Kasetteja kertyi pino. Mutta omaa äitiään hän ei haastatellut. Kaseteilla on kaiken maailman tuntemattomien ihmisten elämäntarinoita, mutta oman äitimme historia on meille kuin musta aukko. Jotaln yleistä tietoa on, mutta ei paljoa. Ja se yleinen tietokin on jo haalistunutta ja sekaisin.

Ehkä Norma B:n kannattaisi kirjoittaa muistinvaraiset muistelmat vanhemmistaan. Toisaalta, mihin niitä tarvittaisiin?

Jatkan vielä vähän.

Kun olin vanhainkodissa, asukkaat kertoivat huikeita tarinoita sota-ajalta ja elämästään vuosikymmenien varrelta. Eräskin nainen kertoi, kuinka hän meni Karjalaan sen uudelleen valtauksen jälkeen. Perhe rakensi talon palaneen tilalle ja aloitti vaatimattoman maalaiselämän, jota ei kuitenkaan jatkunut kauan. Alkoi suurhyökkäys, ja oli paettava. Nainen kertoi olleensa junassa, jota pommitettiin asemalla. Hän oli pelastunut nipin napin. Tämä tapaus mainitaan historiankirjoissakin. Tuonkin naisen elämästä olisi yhden kirjan huitaissut. Mutta eipä huitaista enää.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 15842
Vs: Keskustelua keskustelusta ja keskustelijoista (nro 12)
« Vastaus #763 : ma 05.11.2018, 09:26:36 »
Norman isä vaikuttaa olleen hyvä tyyppi.

Pyh. Eihän hän pystynyt tappamaan kärpästäkään. Kerran oli lintu henkitoreissaan, kissamme kai sitä rääkännyt. Isä ei pystynyt sitäkään lopettamaan, antoi kissalle (takaisin). Eipä silti että pitäisinkään miehenä olemisen arvona sitä että pitää tappaa talossa ja puutarhassa, mutta kyllä pitää rupisempi kääkkä olla että yltää psykopaattien karvapäägalleriaan. Isä oli enempi pelkkä nössö vaan.

Päissään kuunteli musaa ja itki tahdissa. Wäää.

Ei hyvän tyypin tarvitse olla mikään kovis. Muistaakseni isäsi oli ainakin paskonut housuihinsa ja oli jotain muutakin hyvälle tyypille ominaista toimintaa.

Jos saat häneen rajan taakse yhteyden, kerro että Socru pitää häntä hyvänä tyyppinä.

Tuskin se siellä tuonpuoleisessa enää paskoo alleen. Jotain ektoplasmaa korkeintaan erittää.

Perin isältä Virosta ostetun räkin, eli lasiovellisen kaapin jossa voi pitää stereosettiä. Tämä kaappi oli olohuoneessamme kun asuimme eksän kanssa ekaa kertaa yhdessä. Heräsin yhtenä yönä ja ihmettelin kun tunsin "mudan ja veren" hajun. Menin olohuoneeseen ja sieltä se haju tuntui tulevan, räkin kieppeiltä. Nythän on niin että isäni kuoli sillä tavalla että häneltä ratkesi ruokatorvi ja tuli massiivinen verenvuoto. Veressä ja paskassa hänen kuollut ruumiinsa sitten oli maannut olletikin nelisen päivää ennen kuin joku sosiaalihenkilö havaitsi tapahtuneen. (Isähän oli täysin deekuuntunut ja oli tungettu johonkin kerrostaloon jossa olivat kaikki paikkakunnan juopot. Yksi tyyppi oli kuulema tarjoillut driksuja joissa yhtenä aineena oli sama aine jota käytetään kynsilakan poistoon.)

Eksäni puolestaan näki ko. räkin lasioven avautuvan itsekseen. Lopulta päätimme hankkiutua siitä eroon ja eksä vei sen roskakatokseen. Myöhemmin kotiin tullessaan hän oli miltei tukka pystyssä koska se räkki seisoi meidän rapun ala-aulassa. Oli käynyt niin että ylimmässä kerroksessa asuva rokkaripoitsu oli tykästynyt siihen ja aikoi raahata sen kämppäänsä, mutta naisensa ilmeisesti pani hanttiin ja raahaamatta jäi.

Sitä ennen jossain muutossa räkki oli miltei teloittanut yhden muuttomiehen, koska tämä kompastui sen kanssa portaissa. Jos lasiovi olisi sopivasti hajonnut siinä rytäkässä, se olisi saattanut vaikka leikata muuttomieheltä kaulan poikki.
Well I've been down so god damn long that it looks like up to me.
Well I've been down so very damn long that it looks like up to me.
Why don't one of you people come on and set me free?

- JM

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 15842
Vs: Keskustelua keskustelusta ja keskustelijoista (nro 12)
« Vastaus #764 : ma 05.11.2018, 09:36:48 »
Isästäni en varmaankaan olisi saanut järin mitään irti. Ei ainakaan omatoimisesti kertonut nuoruudestaan yhtään mitään. Jotain kautta äitini oli jotain juttuja saanut tietoonsa ja kaikki minunkin tietoni ovat äidiltä. Lähdin kotoa 19-vuotiaana ja sisarukseni jäi silloin sinne vielä, ja hän joutui näkemään isän lopullisen syöksykierteen. Sisarukseni tuntee niin paljon vihaa ettei halua puhua isästämme yhtään mitään, mikä sitten harmittaa hänen puolisoaan joka olisi kovinkin kiinnostunut perheestä ja suvusta ja sensellaisista asioista. Minä en isääni vihaa, mutta asiat ovat miten ovat. Eli ei se nyt mitään hääviä elämää ollut. Äitiänikin taisin jonkin verran "käsitellä" mielessäni jo hänen eläessään, että vaikka paljon hänestä puhunkin, se on vain semmoista vanhan toistoa. Tai ehkä joskus jotain oivalluksia tulee, mene tiedä. Jokatapauksessa on omituista olla koko lähimmän sukunsa vanhin jäsen. Ei vanhempia, ei isovanhempia jäljellä.

Uskon että vanhempani menivät naimisiin koska äiti halusi pois PK-seudulta jossa oli 60-luvun lopulla asunut muutaman siskonsa kanssa eikä varmaankaan jaksanut sitä hulinaa katsella. Eikä keksinyt muutakaan kuin sännätä naimisiin, ettei vaan tarvitse kotiinkaan palata, missä isä oli hakannut lapsiaan. Toisaalta eipä sinne kai kaivattukaan takaisin. Tai ehkä se 60-luvulla sitten oli vaan semmoista että mentiin naimisiin sen kummemmin miettimättä että kenen kanssa. En tiedä. Kirjeenvaihdon kautta he kumminkin tapasivat ja äitini muutti isän luokse keskelle korpea. Siellä oli sitten tylsää ja oletan että synnyin äidille ajankulukkeeksi.

Äiti varmaan luuli että elämäni menisi täsmälleen kuten hänelle, koska minäkin päädyin alta parikymppisenä PK-seudulle juuri kuten hänkin. Ja aloin sitten seurustelemaan. Tämä mies heti höpötti lapsesta ja sitä odotti äitikin, mutta minä en halunnut. Kun vuodet kuluivat, äiti kai lopulta uskoi että sitä kersaa nyt ei vaan tule, eikä siitä enää maininnut. Sisarukseni niitä sitten hankki. Korpeenkin tuli muutettua kyllä, mutta yksinään. Ja tuli sieltä sitten muutettua poiskin. Ja nyt taas asun vähän "syrjemmässä", tosin vain muutaman kilometrin verran. Bussi sentään kulkee kohtalaisesti.
Well I've been down so god damn long that it looks like up to me.
Well I've been down so very damn long that it looks like up to me.
Why don't one of you people come on and set me free?

- JM

Poissa Socru

  • Konkari
  • Viestejä: 895
  • Säätäjä
Vs: Keskustelua keskustelusta ja keskustelijoista (nro 12)
« Vastaus #765 : ma 05.11.2018, 09:42:50 »
            ^
Sinulla oli värikäs isä päinvastoin kuin minulla. Isäni ei juonut pisaraakaan viinaa eikä tietääkseni maannut sen enempää miesten kuin vieraiden naistenkaan kanssa.

Isä raapusteli pöydän ääressä risuaidan näköisiä kaavoja paperille eikä kuullut mitään, jos hänelle puhui. Muutenkin hirveän junnaava ihminen.
Kampin playboy  -  tennissukat ja tekohampaat.

Poissa ROOSTER

  • Konkari
  • Viestejä: 2276
Vs: Keskustelua keskustelusta ja keskustelijoista (nro 12)
« Vastaus #766 : ma 05.11.2018, 10:01:21 »
Minun isäni oli aina töissä. Kun hän joskus piipahti kotona oli vastassa innokas poika ja äiti pitkän luettelon kanssa, pahoista teoistani jotka olin hänen poissaollessaan tehnyt.

Kun minusta oli paha hakattu ulos, niin sitten alkoi odotettu yhteinen aika. Tosin minusta se ei enää ollut kivaa, jossain vaiheessa lakkasin odottamasta hänen kotiintuloaan. Vanhemmiten olen ymmärtänyt, että uupuneena kotiin saapuessa vastassa oli kiukkuinen ja vaativa vaimo ja hänet kepposillaan kypsyttänyt poika.

Hakkaamalla asiat korjaantuivat ja tilanne saatiin hallintaan. Tosin, jos olisi useammin ollut paikalla, ei pahojen tekojen luettelo olisi ehtinyt kasvaa niin pitkäksi, että hakkuu olisi tarpeen. Ei minulta luita poikki mennyt, mutta riepottelu oli aika rankkaa ja henkinen järkytys aina suuri.

Se oli semmoista aikaa se. Onneksi se sitten antoi usein rahaa käytettäväksi, varmaan hyvitystä tapahtuneista.
Yleinen mielipide on aina väärässä

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 15842
Vs: Keskustelua keskustelusta ja keskustelijoista (nro 12)
« Vastaus #767 : ma 05.11.2018, 10:03:43 »
No siinä nyt mitään värikästä ole jos ympäripäissään tulee tarjonneeksi persettään muille miehille. Säälittävää se vain on. Jos selvinpäin tykkää homostella niin mikäs siinä sitten, mutta siitäkin pitäisi sopia kumppanin kanssa, että avoin liitto. En minä varmuudella tiedä että oliko isä välillä ihan homona vai ei, mutta äidin mielipide oli että oli. Ja oli joskus baarissa turpaansakin saanut, että siitä tulee helposti vaikutelma että lieneekö tuputtanut itseään väärälle taholle. En tiedä.

Mutta erikoistahan se kyllä on että en tiennyt isän mahdollisista taipumuksista yhtikäs mitään, ja sitten paukautin yhteen biseksuaalin (ekan) eksäni kanssa. Enkä minäkään kai mikään normaali ole, kun minulle ei sitten oikein yhtään nappaa mitkään kaikista miesmäisimmät miehet, oikein karpaasien karpaasit. Tosin tähän on vähän tullut muutosta, eli tässä ihan viime vuosina repertuaarini on jonkin verran laajentunut ja yllättäen olen alkanut tykkäämään myös vähän miehekkäämmän oloisista miehistä, niin ettei pelkät jeesushippikuikelot ja muut tyttömäiset poitsut enää riitäkään. Yksi kaverini juurikin taannoin ilmoitti ettei olisi uskonut että tykkäisin tyypistä, kun esittelin jonkun kuvan että siinäpä hyvännäköinen mies, ja kyllähän se ihan mieheltä näytti, eikä androgyyniltä. Harmi etten voi esitellä, koska ns. yksityishenkilö.

Mutta tässä on nyt vaikkapa tämä näyttelijä joka alkaa olemaan sitä maskuliinisinta ääripäätä minun "kokoelmassani". Merkillepantavaa kuitenkin on että hänkin on ns. vatsatonta tyyppiä, eli se ei muutu miksikään että haluan ettei miehen olemuksessa ole pyöreyttä eikä pehmeyttä.



Ajattelin että tämä Vincent Parise edustaa ns. kypsää mieskauneutta. Mutta herrajjumala tyyppihän on itseäni 5 v nuorempi. Mikähän minä sitten olen, muumio vai...
Well I've been down so god damn long that it looks like up to me.
Well I've been down so very damn long that it looks like up to me.
Why don't one of you people come on and set me free?

- JM

Poissa Kopek

  • Konkari
  • Viestejä: 4076
Vs: Keskustelua keskustelusta ja keskustelijoista (nro 12)
« Vastaus #768 : ma 05.11.2018, 21:03:33 »
Ja nyt taas asun vähän "syrjemmässä", tosin vain muutaman kilometrin verran. Bussi sentään kulkee kohtalaisesti.

Rikkaat asuvat usein pohjoisessa ja köyhät etelässä. Köyhät ikään kuin valuvat kartalla alaspäin eli etelään, ja rikkaat nousevat ylöspäin eli pohjoiseen. Tämä näkyy joidenkin maiden kohdalla (esimerkiksi Italiassa) ja myös joissakin kaupungeissa. Syitä tälle ilmiölle on mietitty.

Asuinalueen sijainti luonnollisesti myös vaikuttaa ihmisten olemukseen ja käsitykseen itsestä. Jos asuu pohjoisessa rikkaiden alueella, tekee kovasti työtä pysyäkseen samalla tasolla kuin varakkaat naapurit. Putoaminen muita köyhemmäksi olisi nöyryyttävää. Jos taas asuu etelän slummissa, niin miksipä turhaan huhkisi. Naapurien tasolla pysyy muutenkin. Ja sitä paitsi liika menestyminen saisi aikaan kateutta, ja jonakin yönä talo poltettaisiin tai jotain muuta ikävää tapahtuisi.

https://www.quora.com/Why-is-the-north-side-of-a-town-city-typically-more-affluent-than-the-south-side

Olisi mielenkiintoista tietää, asuuko NB varakkaiden alueella pohjoisessa vai köyhien alueella etelässä, ja pitääkö hän itseään vähintään vauraaseen keskiluokkaan kuuluvana, mihin harrastukset ja elämäntapa ja kertomukset jossakin määrin viittaavat. Vai meneekö rikas-köyhä jako NB:n kotiseudulla itä-länsi -suunnassa.

Pienellä paikkakunnallakin - kun asiaa mietin - on selvästi erilaiset sosioekonomiset alueensa. Pienituloinen työväenluokka asuu kunnan vuokrataloissa. Aluetta leimaa tietynlainen ankeus. Varakkaammat asuvat omakotitaloissa, joiden sijainti vaikuttaa statukseen. Järvenrantatontit ovat arvostetuimpia, ja niille rakennetuissa taloissa asuu yleensä varakkain väestö. Säännöstä on tietenkin poikkeuksia, eli vähemmänkin varakas voi asua hyvällä paikalla, jos hän on perinyt tontin ja talon... ai, mutta onko hän silloin vähemmän varakas. Tarkoitan pienituloista, jonka varallisuus on perittyä, ja joka pelkillä tuloilla mitaten kuuluisi sinne vuokrakasarmeihin.

Työväenluokka pitäisi tuossa edellä panna oikeastaan lainausmerkkeihin, sillä koko käsite on vanhanaikainen. Mihin luokkaan kuuluvat erilaiset tukien ja eläkkeiden varassa elävät, joista osa saattaa silloin tällöin velvoitettuina käväistä työssä.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 15842
Vs: Keskustelua keskustelusta ja keskustelijoista (nro 12)
« Vastaus #769 : ma 05.11.2018, 21:25:40 »
Minä itse olen kyllä ihan köyhä. Mutta paikkakunnalla missä asun on oikeastaan aikalailla sekaisin ripoteltuna köyhien ja varakkaiden asuinalueita. Joillakin alueilla se menee niin että köyhät asuvat kerrostaloslummeissa, mutta kivenheiton päässä onkin jo tiilisiä omakotitaloja joissa sitten asuu semmoisia kuin niissä asuu. Viime vuosina paikkakunnalle on kohonnut paljon kerrostaloja jotka ovat olevinaan mukamas hyvinkin hulppeita, mutta kun asunnot ovat pikkuruisia koppeja joissa keittiö on oikeastaan yksi olohuoneen seinä, makuuhuoneeseen ei mahdu ison parisängyn lisäksi yhtään mitään muuta ja kaappitilaa on olemattomasti, niin selvää on että muutaman vuoden päästä nämä kopperot tulevat olemaan nimenomaan slummiasuntoja. Sitä on somessa jo todettukin että näin tulee käymään ja kyllä minä sen uskon. Parinkin ihan pari vuotta sitten rakennetun talon asuntojen vuokrakin näyttää olevan vain laskusuunnassa. Itse kävin paria tuommoista kopperoa katsomassa ja totesin että siihen ankeuteen en lähde vaikka mikä olisi. Kopperoasuntoa täydentäisi edes kivat oleskelutilat ulkona, mutta niitähän ei ole minkäänlaisia. Ei kivoja eikä ei-kivoja. Rakentaminen täällä on mennyt aivan järjettömäksi.

Paikka missä itse asun on vanhaa slummia. Ehkä ei ihan slummeinta slummia, se on vähän matkan päässä mistä muutaman kerran vuodessa kuuluu jotain ihmeellistä älämölöä kun juopot saavat kohtauksiaan. Tai nuoriso. Mutta täällä eivät nuo mainitut ilmansuunnat pidä paikkaansa, kaikki on tosiaan ihan sekaisin.
Well I've been down so god damn long that it looks like up to me.
Well I've been down so very damn long that it looks like up to me.
Why don't one of you people come on and set me free?

- JM

Poissa Hayabusa

  • Konkari
  • Viestejä: 2984
Vs: Keskustelua keskustelusta ja keskustelijoista (nro 12)
« Vastaus #770 : ma 05.11.2018, 23:43:56 »
Rikkaat asuvat usein pohjoisessa ja köyhät etelässä. Köyhät ikään kuin valuvat kartalla alaspäin eli etelään, ja rikkaat nousevat ylöspäin eli pohjoiseen. Tämä näkyy joidenkin maiden kohdalla (esimerkiksi Italiassa) ja myös joissakin kaupungeissa. Syitä tälle ilmiölle on mietitty.

Asuinalueen sijainti luonnollisesti myös vaikuttaa ihmisten olemukseen ja käsitykseen itsestä. Jos asuu pohjoisessa rikkaiden alueella, tekee kovasti työtä pysyäkseen samalla tasolla kuin varakkaat naapurit. Putoaminen muita köyhemmäksi olisi nöyryyttävää. Jos taas asuu etelän slummissa, niin miksipä turhaan huhkisi. Naapurien tasolla pysyy muutenkin. Ja sitä paitsi liika menestyminen saisi aikaan kateutta, ja jonakin yönä talo poltettaisiin tai jotain muuta ikävää tapahtuisi.

https://www.quora.com/Why-is-the-north-side-of-a-town-city-typically-more-affluent-than-the-south-side

Helsinkiläiset eivät ilmeisesti ole kuulleet tuosta tutkimuksesta.
Yksi kuva näyttää, miten valtava kuilu Helsingin alueiden välille on revennyt – ”Suomessa sosiaalinen nousu on hidastunut”, sanoo kaupunki­maantieteilijä
Tilastoissa on nähtävissä selvä kaava. Kantakaupungin ja eteläisemmän Helsingin alueella lukioonmenoprosentit ovat yleisesti ottaen huomattavasti itäisiä- ja pohjoisia lähiöitä suurempia.
Koulutuksen periytyvyydestä on jo pitkään ollut selkeää tutkimusnäyttöä. Siis: mitä alhaisempi vanhempien koulutusaste on, sitä epätodennäköisemmin heidän lapsensa kouluttautuu korkealle.

Poissa urogallus

  • Konkari
  • Viestejä: 3131
Vs: Keskustelua keskustelusta ja keskustelijoista (nro 12)
« Vastaus #771 : ti 06.11.2018, 00:12:50 »
Suomessa köyhyys lisääntyy kohti koillista, varakkuus kohti lounasta mennessä. Pieniä häiriöitä tähän tuovat varakkaat pääkaupunkiseutu (suoraan etelässä) ja Pohjanmaa(suoraan lännessä).

Koillisen umpiperät Salla ja Savukoski ovat köyhimpiä.

Poissa Brutto

  • Konkari
  • Viestejä: 2698
Vs: Keskustelua keskustelusta ja keskustelijoista (nro 12)
« Vastaus #772 : ti 06.11.2018, 07:29:52 »
             

Isä raapusteli pöydän ääressä risuaidan näköisiä kaavoja paperille eikä kuullut mitään, jos hänelle puhui. Muutenkin hirveän junnaava ihminen.

Oma isäni tekee sitä vieläkin. Tarkemmin sanottuna tekee rakennesuunnittelua manuaalisesti paperilla ja tusseilla, mikä on hyvin harvinaista nykypäivänä. Ja silloin kun hän ei tee töitä, hän reissaa ympäri Suomea kylpylöissä, veneilemässä ja laskettelemassa. Äiti lopetti juuri surffaamisen purjelaudalla ja on nyt keskittynyt lähinnä uintiin ja pilatekseen. Molempien suku on harvinaisen tervettä.

Paikalla Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10529
  • Keljun kiskoja
Vs: Keskustelua keskustelusta ja keskustelijoista (nro 12)
« Vastaus #773 : ti 06.11.2018, 08:41:39 »
Ihmisiltä pitäisi kysyä heidän elämästään silloin, kun he elävät. Kuollessaan he nimittäin vievät muistot mennessään. Minua harmittaa nyt, että en keskustellut äitini lapsuudesta ja nuoruudesta hänen kanssaan nauhurin pyöriessä. Hän kyllä kertoi vuosien varrella yhtä jos toistakin, niin kuin ihmiset lapsilleen kertovat, mutta kun asioita ei kirjoita muistiin, ne jäävät tiedon sirpaleiksi ja unohtuvat. Kukaan muukaan ei tehnyt tuollaista haastattelua.

Jos ei kypsä, eikä tuollainen vielä ole luontevaa, niin voiko asialle oikeastaan mitään?

Ehkä voisi yrittää koota itseään siinä, kun ylipäätään voi, koska moni muukin asia jää avautumatta, jos on möllö. Ei pelkästään lähi-juuret, vaikka tärkeitä ovatkin.

Lähijuuren suuntaisia voi ehkä hakea, jotenkin toisin. Mitä eroa? Hyvää, huonoa?
Keljun kaista kiskoilla.

Paikalla Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10529
  • Keljun kiskoja
Vs: Keskustelua keskustelusta ja keskustelijoista (nro 12)
« Vastaus #774 : ti 06.11.2018, 09:09:43 »

Drontista kun ollut puhetta, niin mielenkiinto hänessä herää lyhyeen kirjoitustapaan. Se on arvoituksellista, jos vain jotain onnistuu sisällyttämään mukaan.

Näinkö se menee?

Sen tiedän, että vuolaus ja aforismisuus on aika toisenalaisia asioita. Afot voivat saada ihmisen ajattelemaan vähä sitä sun tätä. Vuolautta on vaan seurattava, kuten olisi pässi, narussa.

Mikä sitten on se vuolaus, jossa lieka ei niin kiristä, vaan oikeasti aivan kuin afon rikkaudesta ei tarvitsisi luopua, vaan sitä saa, ja oikeastaan vielä vyöryvämmin?
Keljun kaista kiskoilla.

Poissa MrKAT

  • Konkari
  • Viestejä: 7404
  • Hai Sixteen!
Vs: Keskustelua keskustelusta ja keskustelijoista (nro 12)
« Vastaus #775 : to 08.11.2018, 15:06:51 »
Nyt tuli estot päälle.
Missä kohu siellä persu.                    Estolistallani ovat (eivät näy selaimellani):
Missä persu siellä poliisi.                    VA, Saares, Toope.

Poissa ROOSTER

  • Konkari
  • Viestejä: 2276
Vs: Keskustelua keskustelusta ja keskustelijoista (nro 12)
« Vastaus #776 : to 08.11.2018, 17:30:06 »
Nyt tuli estot päälle.

Estot ei ole hyviä, normaalielämä vaikeutuu.
Yleinen mielipide on aina väärässä

Poissa Kopek

  • Konkari
  • Viestejä: 4076
Vs: Keskustelua keskustelusta ja keskustelijoista (nro 12)
« Vastaus #777 : to 08.11.2018, 18:18:53 »
MrKAT: "Missä kohu siellä persu. Missä persu siellä poliisi."

MrKAT:ssa voisi olla potentiaalista ainesta käännytettäväksi poliisikriittiseksi. Valmius äärimmäiseen vastenmielisyyteen jotain valittua tahoa kohtaan näyttäisi olevan, mistä on apua. Toisaalta persut ja poliisit kuuluvat yhteen monella tavalla, vaikka sillä, että persukansanedustajista moni on poliisi. Persuideologiassa täytyy siis olla jotain, joka vetää poliiseja puoleensa.

Vuonna 2013 tehdyssä tutkimuksessa kävi ilmi, että 19 prosenttia suomalaisista kannattaa kuolemanrangaistusta. Tiukimpia olivat perussuomalaiset, ja vähiten kannatusta oli vasemmistoliittolaisissa ja kristillisdemokraateissa. Nelosen uutiset:

Yksi kohta, joka tutkimuksessa nousi selkeästi esiin, on perussuomalaisten kannattajien suhtautuminen asiaan. Perussuomalaisten kannattajista jopa 41 prosenttia olisi valmis ottamaan kuolemanrangaistuksen käyttöön. Tulos alleviivaa Rahkosen mielestä perussuomalaisten olevan omassa, muista puolueista poikkeavassa joukossaan, jolla on erilaiset arvot ja mielipiteet kuin väestöllä yleisesti. Esimerkiksi Vasemmistoliiton kannattajista asiaa puoltaa vain 4 prosenttia ja Kristillisdemokraattien kannattajista 9 prosenttia.

En löytänyt tarkempaa tietoa kuolemanrangaistuksen kannattamisesta puoluekannan mukaan, mutta en ihmettelisi, jos se korreloisi positiivisesti poliisikansanedustajien osuuteen puolueen kansanedustajista.

Vuodelta 2006 löytyi seuraava tieto (Yle Uutiset): 

"Suurten puolueiden kannattajista sallivimpia olivat keskusta, kokoomus ja vihreät, joista kaikista lähes kolmannes hyväksyisi kuolemantuomion. Kielteisimmin kuolemanrangaistukseen suhtautuivat vasemmistoliiton kannattajat."

Vihreitä poliisikansanedustajia ei taida liiemmin olla, mutta Kokoomus on perinteinen poliisipuolue, ja Keskustassakin on tainnut olla poliiseja kansanedustajina.

Poissa MrKAT

  • Konkari
  • Viestejä: 7404
  • Hai Sixteen!
Vs: Keskustelua keskustelusta ja keskustelijoista (nro 12)
« Vastaus #778 : to 08.11.2018, 18:49:25 »
MrKAT: "Missä kohu siellä persu. Missä persu siellä poliisi."

MrKAT:ssa voisi olla potentiaalista ainesta käännytettäväksi poliisikriittiseksi. Valmius äärimmäiseen vastenmielisyyteen jotain valittua tahoa kohtaan näyttäisi olevan, mistä on apua.
Hehe. :D

Yhdyn Maija Vilkkumaahan siinä että molemmille poliisi on lapsesta asti ollut instituutio jolla on niin turvallisuuden ja hyvyyden perusimago että meidän on vaikea taipua ottamaan infoa koko poliisikunnan kamaluudesta vaikka uskomme että huonojakin piirteitä niistä "poliisikaapeista" löytyy kun tonkii esille.
  Autoilijana on kuitenkin tullut huomattua että sinivalkoinen poliisiauto säväyttää ('säikäyttää' olisi ehkä liian vahva verbi) joka kerta. Sama piirre puuttuu ruotsalaisista poliisiautoista poliisisarjoissaan, kun ne on viattoman, väärän värisiä. Joskus tullut mieleen että jos ulkomailla ajelee eikä älyä "jäätelöautoa' totella miten pahaan jamaan itsensä saattaa? ;D
Missä kohu siellä persu.                    Estolistallani ovat (eivät näy selaimellani):
Missä persu siellä poliisi.                    VA, Saares, Toope.

Poissa Valtteri Ala-Knaapi-Pesonen

  • Konkari
  • Viestejä: 14981
  • RAKKAUTTA - EI ISLAMISTEJA!
Vs: Keskustelua keskustelusta ja keskustelijoista (nro 12)
« Vastaus #779 : to 08.11.2018, 18:57:37 »

.....on kuitenkin tullut huomattua että sinivalkoinen poliisiauto säväyttää ('säikäyttää' olisi ehkä liian vahva verbi) joka kerta.

Näin se on kun kuuluu rikollisten puolueeseen. Minulle poliisi on aina ollut ystävä ja turva.

VA.
Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina,
mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen:
ei ole mitään uutta auringon alla.
......Menneistä ei jää muistoa, eikä jää tulevistakaan -- mennyt on unohdettu