Kirjoittaja Aihe: Vihapuhe - käytännön keissejä (nro2)  (Luettu 9362 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Kopek

  • Konkari
  • Viestejä: 3933
Vs: Vihapuhe - käytännön keissejä (nro2)
« Vastaus #680 : ke 10.10.2018, 20:51:44 »
Juutalaisviha, mustalaisviha, venäläisviha, amerikkalaisviha, muslimiviha, suvakkiviha, persuviha... vihoja on monenlaisia. Tulee mieleen ajatus, onko jonkin asian suunnaton vihaaminen sitä, että ihmisellä on sisällään patoutunutta vihaa, jota ei saa eikä voi eikä ole sopivaa osoittaa. Mutta kun se viha siellä sisimmässä kuitenkin on, keksitään jokin korvike ja aletaan vihata sitä. Korvike on jokin sellainen, jota kohtaan tunnetaan ennestään epäluuloja ja negatiivisiä tunteita. Tältä pohjalta aletaan rakentaa vihaa.

Esimerkiksi aiemmin lainaamassani blogitekstissä perussuomalaisviha pulppusi siihen malliin, että blogin kirjoittajalla luulisi olevan joitakin todella pahoja kokemuksia elämässään, joista on kertynyt pimeyttä mieleen. Persujen avulla tämä henkilö puhdistaa itsensä negatiivisista tunteista sylkemällä ne raivoilla ulos. Ongelma on vain siinä, että joidenkin tutkimusten (mikäli oikein muistan) mukaan viha ei poistu vihaamalla vaan saattaa jopa lisääntyä. Aggressioiden purkaminen olemalla aggressiiviinen ei siis ole hyvä keino, mikäli haluaa päästä aggressioistaan.

Löytyisiköhän tästä taustakertomuksessa vastaus? Bloggari osaa kirjoittaa, mutta jotenkin hänen teksteistään tulee ällö tunne. En tiedä miksi. Tekstissä on paljon kirjailijamaisia hienouksia ja tyylikikkailua, joten se ei tunnu täysin aidolta.

https://tinolintunen.wordpress.com/2018/09/24/tarinoita-hapeasta-mina-ja-sarasvuo/

Persuvihaa löytyy eri luvuista. Yhdessä luvussa kirjoittaja perustelee, miksi hän "öyhöttää" sosiaalisessa mediassa.

Sosiaalinen media on fakta, se ei häviä, vaikka minä häviäisin sieltä. Tiedän nolaavani siellä itseni usein. Yksi läheiseni pyysi minua aikanaan poistamaan sukulaisuussuhteestamme kertovan tiedon facebookista. Silti, näen somen yhtä tärkeänä kuin äänestämisen: Yksi ääni ei vielä muuta mitään, mutta kun ääniä alkaa kertyä, muutos tapahtuu vääjäämättä. Eikä minua enää pelota itseni nolaaminen. Tärkeintä on se, että uskaltaa.
 

Poissa Xantippa

  • Konkari
  • Viestejä: 7812
Vs: Vihapuhe - käytännön keissejä (nro2)
« Vastaus #681 : ke 10.10.2018, 21:24:03 »

Tämä eläkeläishuumori se iskee aina kuin pora!

T: Xante

Minäkin kannatan ikärasismia. Hedelmällisyysiän ohittaneilla naisilla ei ole enää mitään annettavaa suomalaiselle yhteiskunnalle ja Afrikasta on tulossa porattavia, hedelmällisessä iässä olevia pimein pilvin.


JvQ.

Sinähän kaistapäisiä puhut. Kaikki tietävät, että jokaisen kulttuurin parhaimpia kulmakiviä ovat ilkeät, vanhat ämmät, sillä jokainen kulttuuri tarvitsee kaikkien hyväksymän sylkykupin!

T: Xante

Poissa Topi

  • Konkari
  • Viestejä: 766
Vs: Vihapuhe - käytännön keissejä (nro2)
« Vastaus #682 : ke 10.10.2018, 22:16:31 »
Joku kysyi minulta hiljattain, vihaanko ketään ihmistä. Hetken aikaa mietittyäni totesin, että en vihaa. Koen sen jotenkin niin, että olen ollut toisinaan ongelmissa jonkun kanssa ja joutunut etsimään siihen ratkaisuja, ja sitten olen suuttunut jollekin ja siinä mielessä kokenut tilapäisiä vihan tunteita. Mutta varsinaisesti kai omasta mielestäni viha on tässä henkilökohtaisessa mielessä jotakin sellaista, jota joutuu kantamaan sisällään ja (näin kuvittelen) josta ei toisaalta halua luopua tai päästää irti, vaikka se eräänlainen taakka onkin.

Mitä sitten tarkoittaa viha jotain ihmisryhmää kohtaan? Eroaako se jotenkin siitä, että ei pidä jostakin? Tai siitä, että inhoaa jotakin? Voinko esimerkiksi pitää jotakin julkisuuden henkilöä vastenmielisenä ja täten 'vihata' tätä ilman, että kyse on todellisesta vihasta?

Jos nyt ajattelen vaikka mustalaisia, niin... Sanotaan että henkilö on joutunut mustalaisten ryöstämäksi, ja kokemus oli kevyesti traumatisoiva ja epämiellyttävä. Hänellä on epäluuloinen suhtautuminen tätä ihmisryhmää kohtaan. Hän sanoo että ei erityisemmin pidä romaneista ja suhtautuu heihin melkoisella varauksella, tiedostaa ettei tämä ole mikään objektiivinen totuus, mutta sillä tavalla itse kuitenkin kokee.

Tavallaanhan tämä on romanivihaa ja rasistinen asenne, mutta erottaisin tässä sen, että sille on kuitenkin yllä kuvatussa tapauksessa tietyt selkeästi henkilökohtaiseen kokemukseen liittyvät syynsä. Sekin on vielä asia erikseen, kuinka paljon tällainen asenne sitten värittää tai määrittää elämää ylipäätään. Jos sen tiedostaa liittyvän omiin kokemuksiin ja se ei sen kummemmin vaikuta elämään tai määritä omaa identiteettiä tai merkitse sen suuremmin mitään, en minä sitä niin kamalan myrkyllisenä osaa pitää.

Haluan tässä oikeastaan kysyä, mitä vihalla loppujen lopuksi tarkoitetaan, kun puhutaan rotuvihasta tai vihapuheesta. Minusta viha on eri asia kuin antipatia tai negatiivinen suhtautuminen. Minusta Kopek on jälleen ihan oikeilla jäljillä, mutta en itse osaa ihan kunnolla selittää, missä vihan ja antipatian raja kulkee, tai milloin ja miten se ylittyy. Kun ei kuitenkaan ole niinkään, ettei niillä olisi toistensa kanssa mitään tekemistä.

Nietzchellä on hämärien muisikuvieni mukaan tästä jotain filosofista kehitelmääkin jopa olemassa, tosin en muista siitä paljoakaan enkä osaa sitä nyt liittää omiin ajatuksiini. Mutta tällä mitä nopeasti Wikipediasta löysin näyttäisi olevan joitakin yhtäläisyyksiä siihen, mitä Kopek kirjoitti: Kauna (filosofia)

Kauna sanana liittyy myös siihen, mitä olin ihan hiljattain ajatellut vihan kantamisesta. Pitempi selvitys löytyy ensialkuun englanninkielisestä Wikipediasta: https://en.wikipedia.org/wiki/Ressentiment

Jos ajatellaan vihaa tunteena tai rakkauden vastakohtana, sehän on myös jotakin sellaista, jossa jokin pidetään mahdollisimman loitolla itsestä. Tässä mielessä voi sanoa, että on ihan OK vaikka vihata epäoikeudenmukaisuutta. Vähän vastaavasti voisi ajatella, että rakkaus kuvastaa suhtautumista johonkin sellaiseen, minkä haluaa assimiloida itseensä tai omistaa tai miten sen nyt osaisikin sanoa.

Mutta kiinnostavasti ei tuntuisi kovin mielekkäältä sanoa, että kantaa kaunaa epäoikeudenmukaisuutta kohtaan.

Enkä osaa sitäkään äkkiseltään sanoa, mikä olisi kaunan vastakohta.
« Viimeksi muokattu: ke 10.10.2018, 22:19:22 kirjoittanut Topi »

Poissa Xantippa

  • Konkari
  • Viestejä: 7812
Vs: Vihapuhe - käytännön keissejä (nro2)
« Vastaus #683 : ke 10.10.2018, 22:21:52 »
Enkä osaa sitäkään äkkiseltään sanoa, mikä olisi kaunan vastakohta.

Olisiko se anteeksi anto? Tarkoitan, että sitähän sanotaan, että kannan kaunaa, niin olisiko vastakohta lakata kantamasta, antaa anteeksi? Tapahtuneen hyväksyminen? Lähes ärsyttävästi kiusaamaan jäävä ajatus!

T: Xante

Poissa Topi

  • Konkari
  • Viestejä: 766
Vs: Vihapuhe - käytännön keissejä (nro2)
« Vastaus #684 : ke 10.10.2018, 22:51:47 »
Ei huono, vaan ei toisaalta ihan täysin tyydyttävä vastakohtana. Englanniksi tarjottiin sellaista antonyymiä kuin benevolence, latinasta kääntäen siis hyvän tahtomista, ts. suopeutta.

Kaunan vastakohta voisi olla myös sopu, vaikka selvemmin toki tällainen pari olisivat riita ja sopu. Englanniksi yksi lähelle tuleva sana voisi olla "amity", mutta kun ei sekään ihan täysin tyydytä:

Lainaus
Amity is peaceful, friendly relations between people or countries.
[formal]

He wished to live in amity with his neighbour.
https://www.collinsdictionary.com/dictionary/english/amity


No, ehkä joku keksii vielä paremman. Mutta anteeksianto oli sekin hyvä.

Poissa kertsi

  • Konkari
  • Viestejä: 3646
Vs: Vihapuhe - käytännön keissejä (nro2)
« Vastaus #685 : ke 10.10.2018, 23:17:10 »
^ etymologia on wanhan ranskan ja latinan ystävyyttä tarkoittava sana.
Eli kuis olisi ystävyys tai ystävällisyys?

Poissa Xantippa

  • Konkari
  • Viestejä: 7812
Vs: Vihapuhe - käytännön keissejä (nro2)
« Vastaus #686 : to 11.10.2018, 06:47:16 »
Hyvä kun teidän kanssa unta saa, kun jää näitä miettimään...kauna on kieltämättä myös suomalaisittain mielenkiintoinen käsite ja hieman jopa kalskahtaa vanhanaikaiselta. Siis kuka enää kantaa kaunaa - eikö me trendien mukaan olla tavotehakuisia myös konfliktien sovittelussa! Ja mistä asioista kannetaan kaunaa? Kuka kehtaa myöntää kantavansa kaunaa?

Nykyään traumatisoidutaan ja terapoidaan trauma pois. Niin että edellisistä, sovusta, ystävyydestä, ystävällisyydestä ja anteeksi annosta itselläkin ajatus kyllä kiertää Topin sopu-ajatukseen, mutta se kääntyy hieman tarkemmaksi, sovittamiseen. Kun joku kantaa kaunaa, sen voi toinen sovittaa?

Muutoin asian kannalta tämä on mielestäni myös mielenkiintoinen nosto. Ennen kuin Socru tulee määkymään, että älkää lässyttäkö, hänen kannattaa lukaista tarkemmin, sillä kenties tässä todellakin on jotain, mikä liittyy nimenomaisena suomalaisena piirteenä vihapuheeseen ja sen ilmiöihin.

Olisiko Suomessa vihapuhetta vähemmän, jos kehtaisimme reilusti olla mielensäpahoittajia, kantaa reippaasti kaunaa ja paasata herravihasta?

T: Xante

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 14793
Vs: Vihapuhe - käytännön keissejä (nro2)
« Vastaus #687 : to 11.10.2018, 07:55:03 »

Sori vaan, mutta on hieman epäuskottavaa, että ne ihan samat opettajat on ihan helisemässä oppilaidensa kanssa tällaisissa tavanomaisissa toimissaan, mutta silti mielettömiä aivopesueksperttejä.

Punavihreät torjuvat jyrkästi lahtareiden väitteet siitä, että tamperelaiset opettajat olisivat mielettömiä aivopesuexperttejä, jotka on kurssitettu Pohjois-Koreassa. Punavihreiden julkilausuman mukaan väitteet ovat liioteltuja ja vaativat lakonuhalla lahtareita perumaan puheensa.


70-luvulla opettajamme laulatti meillä laulua, jossa oli sana solidaarisuus. Luokka protestoi, koska emme halunneet mitään vasemmistolaisaivopesua. Meiltä meni sekaisin sosialismi sen solidaarisuuden kanssa. Jos me jo alakouluiässä 70-luvulla osattiin pistää kampoihin, niin eiköhän nykykoululaisetkin osaa. Hohhoijaa.

Eiköhän siis kyseessä ollut kommunistien lauluyhtyeen Agit Propin:  Solidaarisuus.


JvQ

Eipä ollut. Mutta ihan hauskaa, että sä et vieläkään tiedä, ettei solidaarisuus ole sosialismin synonyymi.

Poissa Topi

  • Konkari
  • Viestejä: 766
Vs: Vihapuhe - käytännön keissejä (nro2)
« Vastaus #688 : to 11.10.2018, 11:19:42 »
Olisiko Suomessa vihapuhetta vähemmän, jos kehtaisimme reilusti olla mielensäpahoittajia, kantaa reippaasti kaunaa ja paasata herravihasta?

Voi sitä kai noinkin lähestyä.

Kauna tuli sanana vastaan ihan sattumalta, kun googletin Nietzschen juttuja vihasta, ja siinä tämä tietty vihan tyyppi olikin käännetty kaunaksi. Hieno sana.

Itselleni syntyi siinä yhteydessä sellainen idea, että entä jos jotakin tällaista loputonta vänkäämistä kuten rajat kiinni – suvakit -debatti pitää osittain yllä se, että sanoja (kuten 'viha') voidaan käyttää ja ymmärtää useammalla kuin yhdellä tavalla. Ajatus syntyi osittain siitä, kun kuvittelin, mitä Huhtasaaren raportoima opettajien vihapuhe ja lietsonta olisi esimerkiksi saattanut olla. Vaikka käytin siinä ihan silkkaa fantasiaa, en suuremmin hämmästyisi, jos se pitäisi jopa osin paikkansa.

Jos nyt ajattelee tätä polarisoitunutta tilannetta, että on suvakkeja ja on jotakin, no, olkoon vaikka rajakkeja, yksi tapa jäsentää tätä on vihan kautta. Usein natsitkin samaistetaan vihan kanssa ja sitten protestoidaan että "Say no to hate". Eli yhtäältä on sellainen ajatus, että joku porukka "vihaisi" vaikka nyt muslimeita tai ylipäätään muukalaisia. Tälle vastapainoksi tietysti asettuu se, että tietyt ihmiset "suvaitsevat" eli suorastaan ihannoivat vieraita kulttuureja. Sitten se koko paska pyörii kuin itsellään ja jopa tuottaa sellaista, että jotkut tosiaan vihaavat ja toiset tosiaan ihannoivat, tai diskurssi mukautuu siihen, että nämä nyt ovat ne kaksi vaihtoehtoa.

Kun siis... ei minusta ole niin, että jonkun huoli maahanmuutosta tai negatiivinen suhtautuminen ihmisryhmään olisivat vihaa tai välttämättä jotakin myrkyllistä. Vastaavasti jonkun halu siihen, että kaikkia kohdeltaisiin reilusti ihonväriin tai taustaan yms katsomatta ei tarkoita sitä, että kaikkia kohtaan olisi pelkästään positiivisia tunteita tai että tällaista keneltäkään vaadittaisiin. Siitä syntyy sellainen ihmeellinen mylly tai itseään ruokkiva valheellinen vastakkainasettelu. Aletaan käydä debattia kahdesta positiosta, joista kumpikaan ei vastaa mitään tolkullista tai vivahteikasta ymmärrystä, joka ihmisillä nyt yleensä on.

En osaa tätä kunnolla selittää, mutta esimerkiksi entisen VA:n jutut demareista sekä, mikä se nyt aiemmin oli, vissiin muslimit tai joku muu tällainen, ehkä ev. lut. kirkko, ovat tyypillistä demagogista ryönää (joo, Docventures-viittaus). Ymmärrän että demarit vituttaa, ei siinä mitään, mutta en ole koskaan saanut konkreettisella tasolla kiinni siitä, mikä niissä on niin hirveää tai mistä vitutus kumpuaa. Tietenkään mielipiteitään ei ole velvoitetta perustella, ei siinä. Suurin piirtein sen olen siitä tavoittanut, että demarit ovat kaikki valehtelevia selkärangattomia paskiaisia. Sikälikin tässä perustelujen tai konkretian penääminen saattaa olla turhaa, että kanta (tai no, se mitä siitä olen ymmärtänyt) on niin irvokas karikatyyri, ettei sitä oikein mitenkään edes voi ottaa vakavasti.

Kyllähän ihmiset joka tapauksessa kantavat kaunaa ja vihaavat ja tuntevat kaikenlaista negatiivista. Nämä eksistentiaaliset filosofit Kierkegaard ja Nietzche jotka kaunasta ja vihasta aikanaan kirjoittivat, kytkivät sitä aika mielenkiintoisesti siihen, että aika on jollain tapaa passiivinen ja tunteenilmauksia tukahdutetaan. Lainaan Wikipediaa, kun en itse osaa A) pysyä asiassa tai B) puhua järkeviä:

Lainaus
Ressentiment is a reassignment of the pain that accompanies a sense of one's own inferiority/failure onto an external scapegoat. The ego creates the illusion of an enemy, a cause that can be "blamed" for one's own inferiority/failure. Thus, one was thwarted not by a failure in oneself, but rather by an external "evil."

According to Kierkegaard, ressentiment occurs in a "reflective, passionless age", in which the populace stifles creativity and passion in passionate individuals. Kierkegaard argues that individuals who do not conform to the masses are made scapegoats and objects of ridicule by the masses, in order to maintain status quo and to instill into the masses their own sense of superiority.

En osaa sanoa, miten tätä nyt tarkkaan ottaen pitäisi suhteuttaa vaikkapa nyky-Suomen tilanteeseen ja mitä heivata samantien ulos ihan potaskana. Mutta jotenkin se resonoi.

Pidin aika yllättävänä Xantippan tulokulmaa, jossa hän aprikoi, olisiko eripuraa tai vihaa vähemmän, jos saisi kantaa kaunaa tai myönnettäisiin rehellisesti että kannetaan kaunaa.

Itse ehkä ajattelen, että "kauna" kuvaa hyvin esimerkiksi VA:n suhdetta demareihin. Ja että ehkä tässä on joku sellainen juttu, mikä liittyy myös rotukaunaan ja kaunapuheeseen :D

Ensin ajattelin, että Xantippan luonnehdinta meni ihan poskelleen, kun oma reaktioni oli, että kaunan kantaminenhan on juuri sitä haitallista paskaa. Mutta ehkä tässä on jotakin sellaista, että ei oikein suvaita, hyväksytä tai kestetä tunnereaktiota, ja ei toisaalta sitten myöskään osata tai haluta tunnistaa niitä tunteita. Kaikki pitää naamioida ja padota ja esittää jotenkin omituisen etäännytetysti. Tunnereaktiot naamioidaan asiaksi tai vähän vaikka huumoriksikin sen sijaan, että olisi tunteenpurkauksia, joista voidaan sitten myös päästää irti ja vaihtaa perspektiiviä.

Minusta ehkä... jotenkin myös vähätellään sitä, jos esimerkiksi demarit vaan ihan saatanasti vituttaa. Tai sitä, jos joku on tunnetta tai tunnereaktio. Kaikki pitäis pystyä tuomaan ulos jotenkin hirveän kiihkottomasti ja säyseästi ja olla koko ajan helvetin fiksu, varmasti kaikkien yläpuolella tai ainakin tasoissa ja oikeassa. Sitten jos jossain tuulettaa, niin siihenkin reagoidaan vähän sillä tavalla vähättelevästi, että no, mistä on noin paha olo, haluatko avautua.

Jossakin tällaisessa mielessä tuo Kierkegaardilta lainattu "reflective, passionless age"  kyllä sopii tähän aikaan ja Suomeen, tai tähän foorumiin ja vaikka nyt minuunkin, ihan hyvin.

 

Poissa Xantippa

  • Konkari
  • Viestejä: 7812
Vs: Vihapuhe - käytännön keissejä (nro2)
« Vastaus #689 : to 11.10.2018, 16:13:23 »
Minustakin kauna on hieno sana. Itse liitän sen loukkaukseen, pahaan tekoon, tms. jota ei voi antaa anteeksi. Josta ei voi päästää irti. Viha itselleni on enemmältikin semmoinen leiskahtava tunne, kai sekin voi päälle jäädä, mutta ehkä se muuttuu kaunaksi jurnutettaessa?

Ja tämähän se mielenkiintoista minusta onkin. Kun niin monet tuntuvat suhtautuvat näihin rokkibändiläisiin, turviksiin, muslimeihin, suvakkeihin jne. aivan samalla tavalla kuin omat viinat yksin juoneeseen serkkupoikaan: hyvin henkilökohtaiselta tuntuvin kaunan ilmaisuin ja nimittelyin. Varmaan toisella puolella samoin, mutta sen puolen juttua kuulen aika harvoin.

Kyllä tosiaan mulla oli vähän semmoinen ajatus (jonka kyllä saa haastaa, itsekin jäin miettimään), että ns. arjessa emme enää mielelllämme tahdo ilmaista kaunaisia ajatuksia. Ne eivät ole terveitä, ne eivät ole kehittäviä, ne eivät ennen kaikkea ole rakentavia. Ja siten ne eivät ole tehokkaita.

T: Xante

Paikalla Socru

  • Konkari
  • Viestejä: 717
  • Säätäjä
Vs: Vihapuhe - käytännön keissejä (nro2)
« Vastaus #690 : to 11.10.2018, 16:21:18 »
Hyvä kun teidän kanssa unta saa, kun jää näitä miettimään...kauna on kieltämättä myös suomalaisittain mielenkiintoinen käsite ja hieman jopa kalskahtaa vanhanaikaiselta. Siis kuka enää kantaa kaunaa - eikö me trendien mukaan olla tavotehakuisia myös konfliktien sovittelussa! Ja mistä asioista kannetaan kaunaa? Kuka kehtaa myöntää kantavansa kaunaa?

Nykyään traumatisoidutaan ja terapoidaan trauma pois. Niin että edellisistä, sovusta, ystävyydestä, ystävällisyydestä ja anteeksi annosta itselläkin ajatus kyllä kiertää Topin sopu-ajatukseen, mutta se kääntyy hieman tarkemmaksi, sovittamiseen. Kun joku kantaa kaunaa, sen voi toinen sovittaa?

Muutoin asian kannalta tämä on mielestäni myös mielenkiintoinen nosto. Ennen kuin Socru tulee määkymään, että älkää lässyttäkö, hänen kannattaa lukaista tarkemmin, sillä kenties tässä todellakin on jotain, mikä liittyy nimenomaisena suomalaisena piirteenä vihapuheeseen ja sen ilmiöihin.

Olisiko Suomessa vihapuhetta vähemmän, jos kehtaisimme reilusti olla mielensäpahoittajia, kantaa reippaasti kaunaa ja paasata herravihasta?

T: Xante

En tiedä, mihin viittaat, mutta ehdottomasti kannatan vihaamista. Vihaisten ajatusten pyörittely päässä on erittäin luovaa toimintaa ja rajusti aliarvostettu harrastus.
Jos joku mussuttaa, usutan Gestapon kimppuun.

Poissa urogallus

  • Konkari
  • Viestejä: 3080
Vs: Vihapuhe - käytännön keissejä (nro2)
« Vastaus #691 : to 11.10.2018, 16:27:13 »
Varmaan toisella puolella samoin, mutta sen puolen juttua kuulen aika harvoin.

Ehkä sellaista ei huomaa mistä ei välitä?

Lainaus

Kyllä tosiaan mulla oli vähän semmoinen ajatus (jonka kyllä saa haastaa, itsekin jäin miettimään), että ns. arjessa emme enää mielelllämme tahdo ilmaista kaunaisia ajatuksia. Ne eivät ole terveitä, ne eivät ole kehittäviä, ne eivät ennen kaikkea ole rakentavia. Ja siten ne eivät ole tehokkaita.

Kauna taitaa syntyä siitä, kun syystä tai toisesta negatiivisia tunteita ei voida ilmaista. Pidemmän päälle avoin kaunaisuuskin voi olla terveellisempää kuin valheellinen vakuuttelu siitä, että ei tässä mihinkään pettyneitä olla. Ja tällaiseen hauskaa hampaat irvessä-ajatteluun kulttuurimme tällä hetkellä kannustaa.

Poissa Vitel afGastro

  • Konkari
  • Viestejä: 14639
  • RAKKAUTTA - EI ISLAMISTEJA!
Vs: Vihapuhe - käytännön keissejä (nro2)
« Vastaus #692 : to 11.10.2018, 16:27:21 »

Eiköhän siis kyseessä ollut kommunistien lauluyhtyeen Agit Propin:  Solidaarisuus.


Mutta ihan hauskaa, että sä et vieläkään tiedä, ettei solidaarisuus ole sosialismin synonyymi.

Tiedätkö sinä mikä on Sosiopaatti? Etkö?

Sosiopaatti on Siltasaaren kommunistien yhteiskäyttövenhe, josta on kaikki irtilähtevä varastettu solidaarisesti jo sataan kertaan.


JvQ.
Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina,
mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen:
ei ole mitään uutta auringon alla.
......Menneistä ei jää muistoa, eikä jää tulevistakaan -- mennyt on unohdettu

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7553
Vs: Vihapuhe - käytännön keissejä (nro2)
« Vastaus #693 : to 11.10.2018, 16:30:51 »
Hyvä kun teidän kanssa unta saa, kun jää näitä miettimään...kauna on kieltämättä myös suomalaisittain mielenkiintoinen käsite ja hieman jopa kalskahtaa vanhanaikaiselta. Siis kuka enää kantaa kaunaa - eikö me trendien mukaan olla tavotehakuisia myös konfliktien sovittelussa! Ja mistä asioista kannetaan kaunaa? Kuka kehtaa myöntää kantavansa kaunaa?

Nykyään traumatisoidutaan ja terapoidaan trauma pois. Niin että edellisistä, sovusta, ystävyydestä, ystävällisyydestä ja anteeksi annosta itselläkin ajatus kyllä kiertää Topin sopu-ajatukseen, mutta se kääntyy hieman tarkemmaksi, sovittamiseen. Kun joku kantaa kaunaa, sen voi toinen sovittaa?

Muutoin asian kannalta tämä on mielestäni myös mielenkiintoinen nosto. Ennen kuin Socru tulee määkymään, että älkää lässyttäkö, hänen kannattaa lukaista tarkemmin, sillä kenties tässä todellakin on jotain, mikä liittyy nimenomaisena suomalaisena piirteenä vihapuheeseen ja sen ilmiöihin.

Olisiko Suomessa vihapuhetta vähemmän, jos kehtaisimme reilusti olla mielensäpahoittajia, kantaa reippaasti kaunaa ja paasata herravihasta?

T: Xante

En tiedä, mihin viittaat, mutta ehdottomasti kannatan vihaamista. Vihaisten ajatusten pyörittely päässä on erittäin luovaa toimintaa ja rajusti aliarvostettu harrastus.


Tunteet voivat tuottaa riippuvuutta, myös vihantunne.


Yleensäkin riippuvuudet johtuvat tunteista, vaikka aineita niiden tunteiden saavuttamiseen käytettäisiin.

Ei alkoholikaan sinänsä niin häävin makuista ole, että se riippuvuutta aiheuttaisi, mutta pieni pöhnä on ilmeisen haluttu tunne, vapauttava hetkellisesti.


Viha on jäytävä tunne, joten en sitä suosittelisi kenenkään päänvaivoiksi, kaunaisuudeksi, tai katkeruudeksi, koston haluineen.>> Ihmisillä on halunsa ja halutessaan he haluavat tunteen uusimista, tilaa, joka tuo mielihyvää ja tyydytystä.

Poissa Xantippa

  • Konkari
  • Viestejä: 7812
Vs: Vihapuhe - käytännön keissejä (nro2)
« Vastaus #694 : to 11.10.2018, 16:45:30 »
Ehkä sellaista ei huomaa mistä ei välitä?

Pyörin somessa todella vähän. Niin surullista kuin se onkin, tämä taitaa olla pääasiallisin somekanavani, lukuunottamatta lyhyitä face-pyörähdyksiä (kavereita aika paljon, mutta ryhmiä vain pari) ja muutamaa blogia, joita luen säännöllisesti. Elän siis kuplassa, en voisi edes huomata.

Kauna taitaa syntyä siitä, kun syystä tai toisesta negatiivisia tunteita ei voida ilmaista. Pidemmän päälle avoin kaunaisuuskin voi olla terveellisempää kuin valheellinen vakuuttelu siitä, että ei tässä mihinkään pettyneitä olla. Ja tällaiseen hauskaa hampaat irvessä-ajatteluun kulttuurimme tällä hetkellä kannustaa.

Tämä on hyvä pointti ja varmaan jotain tälläistä hainkin. Mutta tosiaan, koen kaunan kenties olevan aina juuri jotain henkilökohtaista ja sen vuoksi ihmetyttääkin, miten joku voi kantaa kaunaa ihmisille, joita ei koskaan ole tavannut ja jotka eivät faktisesti ole muuttaneet mitään  henkilön henk. elämässä.

T: Xante

Poissa urogallus

  • Konkari
  • Viestejä: 3080
Vs: Vihapuhe - käytännön keissejä (nro2)
« Vastaus #695 : to 11.10.2018, 16:58:34 »

Pyörin somessa todella vähän. Niin surullista kuin se onkin, tämä taitaa olla pääasiallisin somekanavani, lukuunottamatta lyhyitä face-pyörähdyksiä (kavereita aika paljon, mutta ryhmiä vain pari) ja muutamaa blogia, joita luen säännöllisesti. Elän siis kuplassa, en voisi edes huomata.

Mikä tässä on surullista? Se, että pyörit vähän somessa vai se, että tärkein pyörimispaikkasi on Jatkumo?

Poissa Vitel afGastro

  • Konkari
  • Viestejä: 14639
  • RAKKAUTTA - EI ISLAMISTEJA!
Vs: Vihapuhe - käytännön keissejä (nro2)
« Vastaus #696 : to 11.10.2018, 17:05:27 »

Niin surullista kuin se onkin, tämä taitaa olla pääasiallisin somekanavani,.....

Mikä tässä on surullista? Se, että pyörit vähän somessa vai se, että tärkein pyörimispaikkasi on Jatkumo?

Äänestäisin jälkimmäistä vaihtoehtoa. Mutta minultahan miehenä ei kysytä.....

JvQ.
Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina,
mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen:
ei ole mitään uutta auringon alla.
......Menneistä ei jää muistoa, eikä jää tulevistakaan -- mennyt on unohdettu

Poissa Xantippa

  • Konkari
  • Viestejä: 7812
Vs: Vihapuhe - käytännön keissejä (nro2)
« Vastaus #697 : to 11.10.2018, 17:06:35 »

Pyörin somessa todella vähän. Niin surullista kuin se onkin, tämä taitaa olla pääasiallisin somekanavani, lukuunottamatta lyhyitä face-pyörähdyksiä (kavereita aika paljon, mutta ryhmiä vain pari) ja muutamaa blogia, joita luen säännöllisesti. Elän siis kuplassa, en voisi edes huomata.

Mikä tässä on surullista? Se, että pyörit vähän somessa vai se, että tärkein pyörimispaikkasi on Jatkumo?

Kieltämättä jälkimmäinen. Kyllä se vaan minusta jotakin kertoo.

T: Xante

Muoksis: olla pyörimättä somessa on cool. Pyöriä vain Jatkumolla...noh, not cool.

Poissa urogallus

  • Konkari
  • Viestejä: 3080
Vs: Vihapuhe - käytännön keissejä (nro2)
« Vastaus #698 : to 11.10.2018, 17:18:24 »

Muoksis: olla pyörimättä somessa on cool. Pyöriä vain Jatkumolla...noh, not cool.

Mä pyörin Jatkumolla jo ennen kuin siitä tuli cool!

Poissa Xantippa

  • Konkari
  • Viestejä: 7812
Vs: Vihapuhe - käytännön keissejä (nro2)
« Vastaus #699 : to 11.10.2018, 17:20:37 »

Muoksis: olla pyörimättä somessa on cool. Pyöriä vain Jatkumolla...noh, not cool.

Mä pyörin Jatkumolla jo ennen kuin siitä tuli cool!

Kysymys kuuluukin, pyöritkö VAIN Jatkumolla!

Mutta joka tapauksessa, kuitenkin: kyllä täällä vähemmistössä on suvakkirage.

T: Xante