Eurooppalaisen länkkärin tarvis "sekoittua" Euroopan ulkopuolelta tulevan aineksen kanssa juontuu pitkälti syyllisyydentunteista. Erikoista vain on että tässä itsensä ruoskinnassa ja häpeämisessä ei yhtään tajuta että kyllä se ihmislaji sen verran kuitenkin homogeeninen on että ihan sama kyky raakuuteen, ylimielisyyteen, omahyväisyyteen jne. löytyy kaikista porukoista. Ajattelee vaikka jotain Idi Aminia ja montaa muutakin afrikkalaista diktaattoria (nimiä tulee ja menee). Intiaaneillakin oli omat sadistiset touhunsa, ja tosiaan nämä juutalaiset kunnostautuvat aika tavalla Israelissa.
Se on ihan sama mistä ryhmästä sen kumppanin nappaa, sillä ei pysty hyvittämään menneisyyttä. Kannattaakin ajatella vain itsekkäästi sitä mitä itse kumppanilta haluaa ja rakastua ihmiseen, eikä tarkoitushakuisesti jonkin ryhmän edustajaan. (Kyllähän itsensä pystyy aivopesemään romanttisiin tunteisiin mitä typerimmistä syistä, vaikkei vielä edes tiedä millainen se aktuaalinen ihminen itse on.)