Kirjoittaja Aihe: Tieteellinen maailmankuva samassa sängyssä aavikkouskontojen kanssa?  (Luettu 9294 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 16332
Tätä olen nyt alkanut vähän ihmettelemään että minkä vuoksi joillakin selkeästi tieteeseen nojautuvilla ihmisillä on jännä lukkarinrakkaus aavikkouskontoihin (k-uskontoon pääasiassa, joillakin myös islamiin, ja kaippa juutalaisuuteenkin, vaikka jälkimmäinen yleensä jää jotenkin velipuolen asemaan). Tässä ote toisesta ketjusta:

Se onkin aika huvittavaa, että nämä ns. aavikkouskonnot ovat aatehistoriallisesti kehittyneempiä kuin nämä ties mitkä sisäiset henkiolennot, joista ihmiset maksavat. Tai vaikka astrologia, jota vastaan jo Augustinus taisteli.

Tämä ei siis puolustuksena aavikkouskonnoille, vaan kommenttina siihen mitä ihmisen päässä liikkuu nykyään.

Ai että tuli makoisa kommentti... Todellakin. Astrologian nimissä on ihmisiä vokoteltu netissä liittymään isukkipapparyhmittymään ja rakentamaan toisten maalle kalifaattia. Päiden irrottelu ja raiskailu astrologian nimissä on ollut jatkuva kammotus, ja ovatpa jotkut myös kuorma-autolla rysäyttäneet astrologiapäissään ihmisjoukkoihin.

Monoteistiset uskonnot ovat aina kamppaileet erilaisia taikauskoja, henkivaltoja, maagisia käytäntöjä, manausta, spiritismiä ja sen sellaista vastaan. Ihmisen usko irrationaaliseen on jalostunut epämääräisestä, kaaoottisesta, kaikkialla ympärillä olevista maahisista ja manasta kohti abstraktia, kohti rakenteellista, kohti "järkevämpää irrationaalisuutta". Tiedän, että monilla on suuri houkutus niputtaa kaikki tällainen samaan koriin, mutta silloin asiaa ei mielestäni tarkastella kaikessa laajuudessaan.

Aatehistoriallisesti ja filosofisesti ei ole mitenkään vaikea nähdä kuinka valistusajan jälkeen oli helppo katkaista Jumalan kaula lopullisesti, yksinkertaisesti korvaamalla sana Jumala aluksi Absoluutilla, sitten lopulta Tieteellä. Tätä prosessia kutsutaan nykyään maallistumiseksi, aikaisemmin valistukseksi.

Kaiken tämän jälkeen on yksinkertaisesti tajunnan räjäyttävä ajatella, että ihmiset pulaavat edelleenkin Tarot-korteilla, sisäisillä Jumalattarilla, ja ties millä.

Aatehistorian prosessissa vanha ei tietenkään korvaudu kokonaan uudella, vaan jää vielä elämään jossakin marginaalisessa muodossaan. Oikeastaan tässä siis se oleellinen kysymys on: onko "enkelibuumi" mitään sellaista, josta kannattaisi edes keskustella? Onko siis nyt ihan oikeasti niin, että puolet suomalaisista aidosti seurustelee maahisten ja henkiolentojen kanssa päivittäin, vain mistä ihmeestä on kysymys?

Tiedän, että monet nykypäivän teologit selittävät ilmiötä juuri niin, että Jumalan kuolema teki tilaa uudelle taikauskolle, mutta se selitys on mielestäni liian yksikertainen ja liian houkutteleva, ja vaatii kyllä kriittistä tarkastelua.

Kun ei näe tuonne ylös lainausloorassa, niin otan tuolta alemma olennaisen:

Monoteistiset uskonnot ovat aina kamppaileet erilaisia taikauskoja, henkivaltoja, maagisia käytäntöjä, manausta, spiritismiä ja sen sellaista vastaan.

Näin ei ole. Monoteistiset uskonnot ovat taikauskoa, henkivaltoja, maagisia käytäntöjä, manausta ja spiritismiä omassa itsessään.

Kun Jeesus parantaa, hän tekee sen ajamalla ihmisistä henkiä ulos.

Serafit, kerubit sun muut henkiolennot eivät ole vähimmässäkään määrin aavikkouskonnoille vieraita. Enkeleiksi taitavat määrittyä Lootin luona visiteeraavat kolme tyyppiä jotka Sodoman ja Gomorran väki haluaa raiskata ja Loot tarjoaa tyttäriään vieraitensa sijasta. Jaakobkin painii jonkun olennon kanssa.

Maagista käytäntöä edustaa mm. ennustaminen uurimin ja tummimin avulla. Kaikenlaista kasukkaa sun muuta käskee Jahve Mooseksen duunailla, ja temppelinkin rakentamiseen on erityiset ohjeet, ja Jumalan menun rakantamiseen (polttouhreihin eli siihen että paistetaan lihaa).

Manauksesta ja spiritismistä esimerkkinä on se kun Saul käy kyselemässä Eendoorin noidalta mitä mieltä on edesmennyt Samuel.

Jos kuvittelee vähimmässäkään määrin että monoteistiset uskonnot ovat mukamas mainittujen asioiden vihollisia, niin silloin ilmeisesti kannattaa jotain fight fire with fire -näkemystä. Eli että monouskontojen oma sisäinen taikausko, manailu sun muu on mukamas jotenkin parempaa taikauskoa ja manailua sun muuta joka jää näiden monouskontojen ulkopuolelle ja nykyään tulee nimetyksi esim. New Ageksi, esoteriaksi, okkultismiksi, henkiseksi kehitykseksi jne.

Minun on hyvin vaikea ymmärtää että jos asioita katsoo tiedekeskeisestä vinkkelistä, niin miten ei näe että uskonnot ovat ihan täysin samaa settiä kuin epämääräinen henkisyys. Tulee mieleen vertauskuva että meillä on Antti ja Marja jotka alkavat intiimin parisuhteen. Jos he menevät virallisesti naimisiin, niin toiset hyväksyvät sen että heillä on se suhde. Jos he eivät mene naimisiin, niin sitten heitä haukutaan susipariksi. Kuitenkin kummassakaan tapauksessa heidän elämänsä ei eroa mitenkään toisestaan. Yhtälailla he ovat parisuhteessa ja parittelevat.

Uskonto on virallistettua taikauskontoa. K-uskonto vain aikoinaan sattui poliittisista syistä sopimaan käsikassaraksi yhdelle keisarille, ja loppu on historiaa. Siinä oli monta kilpailevaa uskontoa ja lahkoa samaan aikaan tarjolla, ja sittenkin kun k-uskonto tuli valituksi, siitäkin oli useita eri variaatioita. Miksipä muuten kirkkoisät olisivat tapelleet keskenään kirjaimellisesti verissäpäin? Tai miksi olisi pitänyt pitää kokouksia joissa pähkäiltiin että mikä ja kenen linja valitaan ainoaksi oikeaksi?

Juuri siksi uskontomyönteisyys kuvottaakin että kun on melkolailla sattumankauppaa valittu joku tietty uskonto joka nakutellaan semmoiseksi monoliitiksi ettei kukaan saa sitä vastustaa, niin tullaan niin sokeiksi ettei nähdä että kaikki uskonnot, uskot, lahkot, opit ja ismit jne. ovat vain loputonta ihmisen kollektiivisen tietoisuuden ilmentymää joka poikii yhdet ja samat arkkityypit eri kulttuureissa ja eri aikoina. Jos yhtäällä on paavi, toisaalla joulupukki, kolmannella taholla joku Papa Legba ja sitä rataa, niin kaikki nämä ovat sortin isähahmoja. Sitten on äitihahmot joista k-uskonnolle on kelvannut vain henkistynyt ja puolimaho Neitsyt Maria, mutta eivät Venus-typpiset ishtarit joilla on seksuaalisuus omassa hallinnassaan, jotka eivät nöyristele ja alistu.

Kannattaa lukea mytologi Joseph Campbellin kirjoja. Varsinkin suvaitsevaisille niiden luulisi olevan ansiokasta materiaalia, koska niistä käy ilmi että kaikki ihmisten aivoitukset ja aikaansaannokset ovat vain variaatioita yksistä ja samoista perusjutuista meidän aivoissamme. Ei voi määritellä että joku suureksi, korskeaksi ja omahyväiseksi paisunut uskontokunta on jotenkin ihan jees ja siinä rinnalla sitten joku harhaoppisten pipertelijöiden ryhmä ihan pihalla.

Jos enkelit tulee painajaisina uniin ja tarotit ahdistavat, niin kuitenkin kaikitenkin se on vain yksi ilmentymä samasta asiasta. Sitä ei kertakaikkiaan pysty kumoamaan että ihminen on taikauskoinen eläin. Yhtä vähän kuin seksuaalisuutta saa kuriin, saa sitä kuriin että ihmiset haluavat uskoa ja löytää elämästä jotain syvempää merkitystä, tarkoitusta ja vihjeitä tulevasta. Oli siitä mitä mieltä tahansa, niin ei siinä kyllä mitenkään voi arvottaa jotain suuruskontoja yyper alles ja pokkana väittää että nämä ovat muka hylänneet kaiken tuon taikauskon, manailun jne. Jos ev.lut. kirkko ei manaa eikä höpötä henkivalloista, niin se on vaan sitä nykyihmisen älyn mielistelyä, mutta sopii avata Raamattu niin sieltä ne kaikki löytyy. Ja mikä kristitty se sellainen on joka pitkät haistattaa Raamatulla?

Uskon itse että porukat saavat aina jonkinlaisen yhteiskunnan väistämättä aikaiseksi, kun tuntuu olevan jo suorastaan nisäkkäisiin koodattuna tietyt asiat. Ei tarvita nimenomaan jotain Jahvea tai Allahia, ja jotenkin ne hommat suttaantuvat myös maissa joissa ei ole tarrattu aavikkouskontoihin. Esim. Japani on tästä esimerkki.

Aavikkouskontojen puolustelu niin että ne olisivat mukamas jotenkin olennaisesti parempi uskonviritelmä, tai ainoa mahdollinen kehitystä edesauttava pakkopullavaihe tuntuu oudolta. Entä jos ihmismielelle ON ominaista kuplia ja poikia kaikenlaista henkistä juttua siinä missä uniakin? Ei voi sanoa että yksi uni on parempi kuin toinen uni. Uskonnot ovat kollektiivisesti meidän uniamme tai painajaisiamme. Yhtään ainutta niistä ei voi nostaa muiden yläpuolelle ainoaksi oikeaksi totuudeksi, niin että sitten semmoinen mikä ei järjestäydy uskontokunnaksi pitääkin häätää nurkkiin lurkkimaan varjona ja peikkona.

socrates

  • Vieras
Minua eivät aavikkouskonnot haittaa yleensä ollenkaan. Nehän suosivat kaltaisiani vanhoja kremppaisia gubbeja.

Tervetuloa vaan kaikki aavikkouskonnot tänne!

Poissa pimpelis pompelis

  • Konkari
  • Viestejä: 8362
  • Etevä ajattelija
Minua eivät aavikkouskonnot haittaa yleensä ollenkaan. Nehän suosivat kaltaisiani vanhoja kremppaisia gubbeja.

Tervetuloa vaan kaikki aavikkouskonnot tänne!

Trumpin uskollisen kannattajan aito trumpimainen kannanotto. Tuollaisen kannanottosi yhteydessä pitäisi ilmoittaa myös osoitteesi.

Paikalla Big Data Lenny

  • Konkari
  • Viestejä: 1841
Omasta puolestani tietysti voin sanoa että 1) en ole erityisen tieteeseen nojautuva 2) omaan kriittisen asenteen aavikkouskontoihin. Vastaan sillä oletuksella, että tämä keväisesti kihisevä passiivis-aggressiivinen avaus oli suunnattu minulle, tai ainakin olen sen triggerinä, käyttääkseni teille tutumpaa Breitbart-kielikuvaa.

Kriittinen asenne ei ole lapsellista lällätystä tai kaikentietävää vinoilua, vaan sitä, että yrittää nähdä asiat niin kuin ne ovat. Kristinuskon tapauksessa asia on niin, että sen perinne on mittaamattoman syvä, ja se ulottaa lonkeronsa kaikkiin länsimaisiin instituutioihin. Monet kristityt ajattelijat ovat olleet avainasemassa kulttuurimme kehityksessä (Augustinus, Tuomas Akvinolainen nyt ensimmäisenä). Aristoteles voisi hyvin lukeutua kristilliseksi ajattelijaksi, jos kristinusko olisi ollut olemassa (hänen käsittääkseni keskiajalla luettiin joukkoon, jollakin hämärällä logiikalla). Unohtamatta tietenkään Raamatun valtavaa vaikutusta kirjallisuudelle.

Niin ja sitten se kysymys: mitä väliä? No mitä väliä nyt millään sitten on? Minua nyt sattuu kiinnostamaan kulttuuri, tiede -ja aatehistoria, enkä sivuuta niitä kysymyksiä heppoisesti, enkä varsinkaan ota vakavasti sellaisia näkemyksiä jotka eivät perustu vankkaan tietämykseen, vaan pyrkivät lällättelemään ja ivailemaan. Huumori on sallittua tietysti, mutta kai senkin pitää perustua johonkin muuhun kuin tietämättömyyteen, ellei sitten itse humoristi ole se vitsi. Eikä minun mielenkiinnostani tai näkemyksistäni tarvitse vetäytyä palloksi. Käykäähän vaikka kävelyllä, nyt on hienot kevätkelit.

 8)

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 16332
En koskaan suuntaa ketään kenellekään silloinkaan kun käytän jonkun kommenttia päänavauksena. 1:1 tyyppinen keskustelu luonnistuu vanhassakin ketjussa. Mutta olen tähän törmännyt aiemminkin että varsinkin k-uskontoon suhtaudutaan jotenkin poskenpehmeästi tiedefanien taholta. Katsoin että sitä on syytä tutkia, vaikka toopeiluksi männöö.

Paremmalla ajalla luen koko kommenttisi, Lenny. Nyt tulin ohimennen kyyläämään.

Poissa Valdemar Ala-Tuuhonen

  • Konkari
  • Viestejä: 15437
  • RAKKAUTTA - EI ISLAMISTEJA!

Aristoteles voisi hyvin lukeutua kristilliseksi ajattelijaksi, jos kristinusko olisi ollut olemassa (hänen käsittääkseni keskiajalla luettiin joukkoon, jollakin hämärällä logiikalla). Unohtamatta tietenkään Raamatun valtavaa vaikutusta kirjallisuudelle.

..... Minua nyt sattuu kiinnostamaan kulttuuri, tiede -ja aatehistoria, enkä sivuuta niitä kysymyksiä heppoisesti, enkä varsinkaan ota vakavasti sellaisia näkemyksiä jotka eivät perustu vankkaan tietämykseen, vaan pyrkivät lällättelemään ja ivailemaan.


Voisikohan ajatella, että kreikkalainen filosofia ja ajattelu ja kirjallisuus, joka syntyi noin 500 - 1 000 vuotta ennen kristinuskoa  oli pohjana kristinuskon rakentelulle.... ?

Raamatun vaikutusta kirjallisuuden kehitykseen en pysty hahmottamaan. Olen ihan varma, että kirjailijat satoja vuosia ennen kiristinuskoa esim. Vergilius, Ovidius, Livius ja Homeros sekä esim. kirjat Don Quiote ja Kunnon sotamies Sveik ovat vaikuttaneet valtavan paljon enemmän kirjallisuuteen.

En kiellä, että Raamatu lukeminen saa yhä suupielet hymyyn, mutta luulen, että sitä ei tarkoitetu alunperin vitsikirjaksi.

Lainaus

Käykäähän vaikka kävelyllä, nyt on hienot kevätkelit.


Tämä on jeesuksen tosi.


VA.
Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina,
mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen:
ei ole mitään uutta auringon alla.
......Menneistä ei jää muistoa, eikä jää tulevistakaan -- mennyt on unohdettu

Paikalla Big Data Lenny

  • Konkari
  • Viestejä: 1841
Voisikohan ajatella, että kreikkalainen filosofia ja ajattelu ja kirjallisuus, joka syntyi noin 500 - 1 000 vuotta ennen kristinuskoa  oli pohjana kristinuskon rakentelulle.... ?

Todellakin! Itse näen sen synteesinä.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 16332
Omasta puolestani tietysti voin sanoa että 1) en ole erityisen tieteeseen nojautuva 2) omaan kriittisen asenteen aavikkouskontoihin. Vastaan sillä oletuksella, että tämä keväisesti kihisevä passiivis-aggressiivinen avaus oli suunnattu minulle, tai ainakin olen sen triggerinä, käyttääkseni teille tutumpaa Breitbart-kielikuvaa.

Kriittinen asenne ei ole lapsellista lällätystä tai kaikentietävää vinoilua, vaan sitä, että yrittää nähdä asiat niin kuin ne ovat. Kristinuskon tapauksessa asia on niin, että sen perinne on mittaamattoman syvä, ja se ulottaa lonkeronsa kaikkiin länsimaisiin instituutioihin. Monet kristityt ajattelijat ovat olleet avainasemassa kulttuurimme kehityksessä (Augustinus, Tuomas Akvinolainen nyt ensimmäisenä). Aristoteles voisi hyvin lukeutua kristilliseksi ajattelijaksi, jos kristinusko olisi ollut olemassa (hänen käsittääkseni keskiajalla luettiin joukkoon, jollakin hämärällä logiikalla). Unohtamatta tietenkään Raamatun valtavaa vaikutusta kirjallisuudelle.

Niin ja sitten se kysymys: mitä väliä? No mitä väliä nyt millään sitten on? Minua nyt sattuu kiinnostamaan kulttuuri, tiede -ja aatehistoria, enkä sivuuta niitä kysymyksiä heppoisesti, enkä varsinkaan ota vakavasti sellaisia näkemyksiä jotka eivät perustu vankkaan tietämykseen, vaan pyrkivät lällättelemään ja ivailemaan. Huumori on sallittua tietysti, mutta kai senkin pitää perustua johonkin muuhun kuin tietämättömyyteen, ellei sitten itse humoristi ole se vitsi. Eikä minun mielenkiinnostani tai näkemyksistäni tarvitse vetäytyä palloksi. Käykäähän vaikka kävelyllä, nyt on hienot kevätkelit.

 8)

No niin. Nyt kun lähdetään tästä:

Monoteistiset uskonnot ovat aina kamppaileet erilaisia taikauskoja, henkivaltoja, maagisia käytäntöjä, manausta, spiritismiä ja sen sellaista vastaan.

niin ei se siitä miksikään muutu että vedotaan kevääseen, vitseihin ja vaikka mihin palloon että tuo meni metsään, kuten totesin aiemmin. Voisit, jos haluat olla kohtelias, myöntää että aavikkouskonnot pitävät sisällään kaikkea tuota jos uskontoihin oikeasti perehtyy syvemmin, eikä lähde vain sille humputtelulinjalle että ne nyt ovat semmoista somaa päiväkerhotoimintaa 3-vuotiaille. Eihän tällä foorumilla keneltäkään muultakaan täysin kestämättömiä näkemyksiä noin vain pureksimatta niellä (ja siitähän sitä vuosikausia kestävää polemiikkia toki kertyy). Tämä asia voitaisiin nyt tällä kertaa käsitellä hetimiten, mutta toisaalta kiinnostuin jo niin valtavasti tonkimaan tätä idistä että tiedeväellä on jotenkin ihmeellinen lukkarinrakkaus näitä patriarkaattisia uskontoja kohtaan että sitä on hyvä syytä hämmentää ja sorkkia. MeToo on ollut vasta ensiraapaisu luutuneisiin linnakkeisiin ja "itsestäänselvyyksiin".

Kaikkihan on kovasti vitsikästä siihen asti että alkaakin sattua omaan kankkuun. Ehkä jos on ollut lapsesta asti sisällä nimenomaan länsimaisessa kristillisessä maailmankuvassa, ei tajua että siitä ei ole mikään pakko pitää kynsinhampain kiinni. Eipä kai minullakaan olisi k-uskontoa vastaan niin kovin kummoisia hampaankolossa jos se olisi aina ollut pelkkää Vuorisaarna-filosofiaa tai -fiilistelyä. Voi olla että nipotan nutturapäänä kun koen että k-uskonnon kädet ovat verissä sen historian vuoksi, mutta jotenkin minusta vaan tuntuu löperöltä antaa sille hyväksyntä ja samaan hönkään sitten kauhistella jotain muita taikauskoja ja hömpötyksiä. Se nyt on ihan herttaisen sama uskooko joku Jeesukseen vai Kuut-Huumiin, koska ne ovat ihan yhtä vähän tai paljon kannatettavia ja "uskottavia" juttuja keskenään. Se että Jeesus-kerho jostain syystä aina saa sympatiat suuntaansa ihmetyttää. Ja kaikkein eniten se ihmetyttää tiedepeikkojen taholta. Ja ei taida jaksaa edes aloittakaan millaista mielistelyä islamin suuntaan on.

Jos sillä että kerettiläisiä poltettiin roviolla tai homoja grillailtiin hiljaisella tulella tai että orjuus hyväksyttiin mukisematta ei ole mitään merkitystä, niin eipä ole noilla kiukkuisilla akvinolaisilla, aristoteleilla ja muilla höpöukoilla jotka omana aikanaan ovat jaksaneet päätään aukoa. Ehkäpä länsimainenkin yhteiskunta olisi ehtinyt jo suunnattomasti pidemmälle jos kaikkia noita äijiä ei olisi ollut tientukkeena. Ja koko kirkkoa inkvisitioineen päivineen.

Jos ajatellaan että kirkko on eteenpäin vienyt sivistystä ja tietämystä, niin se on johtunut vain siitä ettei kehdannut tuhota kaikkea antiikinaikaista matskua ja muutama munkki siellä täällä on tainnut olla sen verran kirjoihin lääpällään että on niitä kätkenyt kammioihinsa ja salaa kopsaillut. Islamissahan vanhan tiedon ja taidon viha meni entistäkin pahemmaksi minkä tuloksena on mätkitty parit buddhankuvat paskaksi. Ja toki kunnostautui myös Kiina, jossa keisarille neuvottiin että sitten olet suuri kun tuhoat kaiken tietämyksen joka edeltää omaa elinaikaasi.

Ehkä uskontojen perimmäinen paskuus on siinä että niiden parissa on aina hillunut vallanhimoisia ukkoja omine sekopäisyyksineen. Ja tuollaista pitäisi sitten tuijotella taapäin että aah ja ooh? Eiköhän menneisyydestä voisi jo sen verran päästä eroon ja ottaa opiksi että antaisi uskonnoille sen mikä niille kuuluu. Joku kuppainen reservaatti jossain historian nurkissa pölyttymässä. Ei enää mikään semmoinen instituutio joka yrittää tunkea paskaiset kouransa ihmisten elämiin kaikkialla missä pystyy.

Paikalla Big Data Lenny

  • Konkari
  • Viestejä: 1841
Olet ilmeisesti Norma täysin kyvytön näkemään tässä asiassa mitään muuta kuin joko-tai, vastustaa-fanittaa -asetelmaa?

Eli jos minä nyt pyrin tarkastelemasta kristinuskoa mahdollisimman neutraalisti, se pitää kuitenkin väkisin vääntää jonkinlaiseksi arvovalinnaksi? Voin sanoa, että tällainen lähtökohta ei lupaa hyvää teologian opinnoille.

Minulle kristinusko on yksinkertaisesti massiivinen historiallinen (ja siis tietyssä mielessä tieteellinen) tosiasia. Se ei muutu yhtään miksikään muuksi. Sitä ei saa tekemättömäksi vaikka kuinka purkaisi raivoaan inkvisitiota kohtaan. Nämä kuvaukseni henkivaltojen vastustamisesta ovat myöskin dokumentoituja faktoja jo antiikin ajoilta (voin ehkä kaivella joitakin referenssejä, jos kiinnostaa ja jos minua kiinnostaa). Sen kyllä nyt myönnän rehellisesti, että lähdin yleistämään tätä myös islamiin (kaikkiin "aavikkouskontoihin"). En lopulta tiedä sen suhtautumisesta kilpaileviin henkivaltoihin. Voisi äkkiseltään kuvitella, että se olisi vielä paljon aggressiivisempi ja reviiritietoisempi.

Miksi sitten ylipäätään väitän, että myös uskonnot kehittyvät? Ihan yksinkertaisesti siksi, että niitä on aina tulkittu vallitsevasta kulttuurista käsin, käyttäen sen työkaluja (vrt. antiikin ajan filosofian naittaminen kristinuskon oppeihien, sama myöhemmin keskiajalla jne). Tämä johtuu monestakin syystä, eikä varmasti vähiten siitä, että myös monet ateistit ovat sovittaneet oppejaan kristinuskon kehykseen saadakseen ne läpi. Tämäkin on tietysti varsinkin islamkriitikkojen mielestä kyseenalaista, siis mitä tulee islamiin. Että sen tulkinta olisi kuin kiveen hakattu.

Minusta näyttää ehkä siltä, että näistä ei asioista ei välttämättä voi kovin ongelmattomasti puhua yhtenä ja samana aavikkouskontona.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 16332
Nythän on tietysti niin että josko k-uskonto sai alkunsa juutalaisuuden lahkona (pyrkimyksenä puhdistaa uskonto) - tai ainakin tällainen hypoteesi on minusta tuntunut vakuuttavalta, ja islam oli vastaus siihen rappioon joka Muhammedin mielestä vaivasi sekä juutalaisuutta että k-uskontoa (sitä sorttia k-uskontoa jonka hän tunsi paikallisissa oloissa, sehän ei ole ollenkaan itsestäänselvää että kyseinen k-uskonto vastasi sitä lajia joka oli meidän nykyisen ev.lutismimme tai yhtään minkään tutun k-uskonnon esi-isä), niin pirun vaikea sanoa kuinka läheisissä sukulaisuusväleissä Hupu, Tupu ja Lupu ovat keskenään. Eivät ehkä ollenkaan mitään identtisiä kolmosia, vaan jotain serkun kummin kaimoja. Että siinä mielessä niputtaminen tietysti on huonompi hommeli, mutta tämä nyt oikeastaan lähti tästä monoteististen uskontojen kriittisestä tarkastelusta. Onkohan mitään muita monoteistisia uskontoja kuin tämä kolmikko? Siis hengissä olevia, eli atenismi ei nyt oikein tule kyseeseen koska sehän ei päässyt vaikuttamaan oikein mihinkään mitenkään. (Akhenatenin oppi siis.)

Kieltämättä asiat eivät toki ole niin mustavalkoisia. Kyllä minäkin joudun miettimään että jos islam alkaa kovasti öykkäröimään siellä sun täällä, niin onko se sitten mentävä ja liittouduttava Jeesus-kerholaisten kanssa. Perus-ev.lutilaisuushan ei mitään kerettiläisrovioita kumminkaan roihuttele ja enempi se pyrkii olemaan sellaista teetä ja sympatiaa -touhua. Muistan sen kyllä rippikouluajoiltani (jostain syystä tulee mieleen joku Petelius ja Kalliala -sketsi jossa kaksi "poikaa" inisee ja mörisee jotain). Mutta kun se juurikin tuota on, niin onko siitä vaihtoehdoksi islamille, jos alkaa joku taistelu sieluista, siis vähän kuin "vaalit". Että ketä äänestät. Jeesusta vai Muhammedia.

Muslimaiden keskellä on joku semmoinen paikka missä joku kansa esittää ulospäin muslimeita ja uskoo keskenään mihin lystäävät, mm. reinkarnaatioon. Voisin tietysti tehdä saman tempun ja leikkiä k-uskovaista ja uskoa silti mihin haluan. Jos uskon että k-uskonto ei ole mikään totuus, niin eihän se minua siitä rankaise jos vääryydellä ja viekkaudella heidän riveissään notkun. Mutta minusta se ei vaan tunnu hyvältä. Kirkkorakennuksessa voin ihastella taidetta ja historiaa, ja olen pariin jumalanpalvelukseenkin osallistunut ihan show-mielellä. Mutta ihan kauhean pitkälle ei viitsisi kaveerata sellaisen opin kanssa jota ei voi omasta sydämestään kunnioittaa täysin.

Onhan näitä sitten tietysti teosofisviritteisiä k-uskontojuttuja, vai onko se toisinpäin (k-uskontoviritteistä teosofiaa). Antroposofinen kirkkohan on esim. Saksassa tainnut olla jo pitkään pystyssä ja Jukka Kuoppamäki on yksi sen papeista. Ihan fiksuja juttuja hänellä oli kun luennollaan kävin.

Mutta otsikkoa tulisi tietysti muistaa. Ei haittaa jos tiede pystyy objektiivisesti näkemään uskonnot. Jotenkin vain ärsyttää se että joku tiedehenkilö alkaa oikein tosissaan fiilistelemään jollain uskonnolla. Eihän se tietenkään niin voi mennä että tiedeihminen aloittaa kaikki touhunsa julistamalla suureen ääneen että tämä uskonto on huttua, mutta olen silti sitä tutkinut ja blaa blaa. Mutta jos tiedehenkilö luettelee pelkästään niitä myönteisiä juttuja (siihen pisteeseen asti että alkaa tuntua jo vähän väkisinkin haetulta), niin siitä tulee mieleen Titanic-elokuvan "lento"-kohtaus, eli yäk.

Paikalla Big Data Lenny

  • Konkari
  • Viestejä: 1841
Norma tuo pointtisi luterilaisuudesta on hyvä lisäys, koska sehän taas on radikaali uusi tapa lähestyä kristinuskoa. Luterilaisuus oli aikanaan todellista vapautuksen teologiaa, ja heijasteli tietysti aikansa eurooppalaista politiikkaa yleisemmin. Kirjapaino, lukutaito, tiedon ja tieteiden leviäminen myös kansan pariin ei voinut olla heijastumatta myös uskontoon. Raamatun kääntäminen saksankielelle niin, että se tavallinen ihminen pystyi lukemaan Sanaa kotonaan oli varmasti shokki etelän kirkkoruhtinaille. Siihen päälle vielä sellainen harhaoppi, että se tavallinen ihminen mukamas pystyi ymmärtämään Sanaa ihan itse, ilman munkkilatinaa ja valittuja ja voideltuja sanansaattajia ja massiivisia katedraaleja, hyi olkoon!!

Paikalla MrKAT

  • Konkari
  • Viestejä: 7546
  • Hai Sie valkolaane!
Islam teki maailmastaan tieteellisemmän kuin kristinuskoisesta lännestä joskus v. 1000 jKr tai jotain.

Luterilaisuus ja muut ei-katoliset uuslahkot levittivät viha-huhu-puheita uuden somemaisen inforäjähdyksen eli kirjapainon avustuksella kanssa ja syöksivät "edistyksellisen" kristinuskoisen länsimaailman vuosisadaksi jos toiseksi hirvittäviin uskonsotiin huipentuen 30-vuotiseen hirmuiseen maailmansotaan 1618-1648. Suomi yksi pahimmista sekaantujista (hakkapeliitat), joten olemme sotkeutuneet kolmeen hirveään maailmansotaan. (Mekö muka rauhan kansaa,HAH!)

Missä kohu siellä punanenä persu.  
Missä punanenä persu siellä poliisi.

Poissa Kopek

  • Konkari
  • Viestejä: 4245

Aavikkouskontojen puolustelu niin että ne olisivat mukamas jotenkin olennaisesti parempi uskonviritelmä, tai ainoa mahdollinen kehitystä edesauttava pakkopullavaihe tuntuu oudolta. Entä jos ihmismielelle ON ominaista kuplia ja poikia kaikenlaista henkistä juttua siinä missä uniakin? Ei voi sanoa että yksi uni on parempi kuin toinen uni. Uskonnot ovat kollektiivisesti meidän uniamme tai painajaisiamme. Yhtään ainutta niistä ei voi nostaa muiden yläpuolelle ainoaksi oikeaksi totuudeksi, niin että sitten semmoinen mikä ei järjestäydy uskontokunnaksi pitääkin häätää nurkkiin lurkkimaan varjona ja peikkona.

Jotkut nostavat ateismin jotenkin olennaisesti paremmaksi viritelmäksi ja käyvät usk... ateisminkiihkoista taistelua sen puolesta. So What's the difference?


Poissa drontti

  • Konkari
  • Viestejä: 3141
... syöksivät "edistyksellisen" kristinuskoisen länsimaailman vuosisadaksi jos toiseksi hirvittäviin uskonsotiin huipentuen 30-vuotiseen hirmuiseen maailmansotaan 1618-1648Suomi yksi pahimmista sekaantujista (hakkapeliitat), joten olemme sotkeutuneet kolmeen hirveään maailmansotaan. (Mekö muka rauhan kansaa,HAH!)

Tuo korostamani on minusta hyvä syy olla ottamatta maahan suurta määrää muiden sotaisien villiheimojen edustajia. Kynnys laajoihin väkivaltaisuuksiin on täällä matalampi kuin läntisessä naapurissa. Ei silti, etteivätkö nykyhakkapeliitat pärjäisi taisteluissa, mutta rauhan uskonnon ja maallistuneenkaan rakkauden uskonnon törmäyksestä tuskin tulisi nättiä ja siistiä.

Poissa drontti

  • Konkari
  • Viestejä: 3141

Aavikkouskontojen puolustelu niin että ne olisivat mukamas jotenkin olennaisesti parempi uskonviritelmä, tai ainoa mahdollinen kehitystä edesauttava pakkopullavaihe tuntuu oudolta. Entä jos ihmismielelle ON ominaista kuplia ja poikia kaikenlaista henkistä juttua siinä missä uniakin? Ei voi sanoa että yksi uni on parempi kuin toinen uni. Uskonnot ovat kollektiivisesti meidän uniamme tai painajaisiamme. Yhtään ainutta niistä ei voi nostaa muiden yläpuolelle ainoaksi oikeaksi totuudeksi, niin että sitten semmoinen mikä ei järjestäydy uskontokunnaksi pitääkin häätää nurkkiin lurkkimaan varjona ja peikkona.

Jotkut nostavat ateismin jotenkin olennaisesti paremmaksi viritelmäksi ja käyvät usk... ateisminkiihkoista taistelua sen puolesta. So What's the difference?

Tosiasiat puhuvat ateismin puolesta. Kaikille ne eivät tietenkään kelpaa. Itsepetos on niin kivaa.

Poissa TSS

  • Konkari
  • Viestejä: 1210

Aavikkouskontojen puolustelu niin että ne olisivat mukamas jotenkin olennaisesti parempi uskonviritelmä, tai ainoa mahdollinen kehitystä edesauttava pakkopullavaihe tuntuu oudolta. Entä jos ihmismielelle ON ominaista kuplia ja poikia kaikenlaista henkistä juttua siinä missä uniakin? Ei voi sanoa että yksi uni on parempi kuin toinen uni. Uskonnot ovat kollektiivisesti meidän uniamme tai painajaisiamme. Yhtään ainutta niistä ei voi nostaa muiden yläpuolelle ainoaksi oikeaksi totuudeksi, niin että sitten semmoinen mikä ei järjestäydy uskontokunnaksi pitääkin häätää nurkkiin lurkkimaan varjona ja peikkona.

Jotkut nostavat ateismin jotenkin olennaisesti paremmaksi viritelmäksi ja käyvät usk... ateisminkiihkoista taistelua sen puolesta. So What's the difference?

Tosiasiat puhuvat ateismin puolesta. Kaikille ne eivät tietenkään kelpaa. Itsepetos on niin kivaa.

Siinä miten ihmiset suhtautuvat kaikkeen henkiseen, kannattaa muistaa myös sellainen olennainen ero, kuin synnynnäiset ominaisuudet. Toiset ovat todistetusti genetiikaltaan sellaisia, että heidän henkinen puolensa on jotenkin kehittyneempi, virittyneempi ja herkempi. Tällaiseen tulokseen tultiin mm. tutkittaessa identtisiä kaksosia. Tutkimuksessa myös osoitettiin, että tämä taipumus henkisyyteen ei liity heikkouksiin, kuten mielenterveysongelmiin, eikä myöskään alhaisempaan älykkyyteen.

Jos ihminen on genetiikaltaan sellainen, että hänellä on taipumus vahvoihin henkisiin kokemuksiin, hän luonnollisesti näkee maailman aivan erilaisesta lähtökohdasta, kuin genetiikaltaan vähemmän henkinen ihminen.

Se, millaisiin tulkintoihin henkinen ihminen maailmasta päätyy, on tietysti taas oma juttunsa.

Poissa drontti

  • Konkari
  • Viestejä: 3141
Siinä miten ihmiset suhtautuvat kaikkeen henkiseen, kannattaa muistaa myös sellainen olennainen ero, kuin synnynnäiset ominaisuudet. Toiset ovat todistetusti genetiikaltaan sellaisia, että heidän henkinen puolensa on jotenkin kehittyneempi, virittyneempi ja herkempi. Tällaiseen tulokseen tultiin mm. tutkittaessa identtisiä kaksosia. Tutkimuksessa myös osoitettiin, että tämä taipumus henkisyyteen ei liity heikkouksiin, kuten mielenterveysongelmiin, eikä myöskään alhaisempaan älykkyyteen.

Jos ihminen on genetiikaltaan sellainen, että hänellä on taipumus vahvoihin henkisiin kokemuksiin, hän luonnollisesti näkee maailman aivan erilaisesta lähtökohdasta, kuin genetiikaltaan vähemmän henkinen ihminen.

Se, millaisiin tulkintoihin henkinen ihminen maailmasta päätyy, on tietysti taas oma juttunsa.

Mitä mahdat tarkoittaa henkisellä erotuksena joistakin muista aivotoiminnoista kuten tunteista, älystä, kaaliin kertyneestä tiedosta?

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 16332
Norma tuo pointtisi luterilaisuudesta on hyvä lisäys, koska sehän taas on radikaali uusi tapa lähestyä kristinuskoa. Luterilaisuus oli aikanaan todellista vapautuksen teologiaa, ja heijasteli tietysti aikansa eurooppalaista politiikkaa yleisemmin. Kirjapaino, lukutaito, tiedon ja tieteiden leviäminen myös kansan pariin ei voinut olla heijastumatta myös uskontoon. Raamatun kääntäminen saksankielelle niin, että se tavallinen ihminen pystyi lukemaan Sanaa kotonaan oli varmasti shokki etelän kirkkoruhtinaille. Siihen päälle vielä sellainen harhaoppi, että se tavallinen ihminen mukamas pystyi ymmärtämään Sanaa ihan itse, ilman munkkilatinaa ja valittuja ja voideltuja sanansaattajia ja massiivisia katedraaleja, hyi olkoon!!

Tietystikään uskontoja ei oikein voi irrottaa yhteiskunnasta, eli uskonto kuvastaa yhteiskunta ja yhteiskunta uskontoa. Ja lopulta kaikki tyynni ihmistä itseään. Jos ihminen on tietyllä kehitystasolla, niin kaikki mitä hän tekee ilmaisee sitä hänen kehitystasoaan. Silloin uskontokin on seuraus, ei syy. Ongelmia tuleekin siitä että kehitys ei ole homogeenistä. Siellä täällä saattaa olla kehityksen pesäkkeitä, tai kehittymättömyyden pesäkkeitä, ja sitten nämä kiusaavat toisiaan. Olisiko lie lopulta paras se että ihmiset jotka kykenevät jo hyvinkin abstraktien asioiden pyörittelyyn ovat omalla porukallaan, ja ne jotka vasta veistävät kirveellä kiveä olisivat omalla porukallaan. Eivätkä suotta kiusaisi ja ahdistelisi toisiaan.

Kaikille kaikki oikeudet -ideaan tämä ei sovi. Toisaalta itsekin kannatan tätä kaikille kaikkea, ja toisaalta en.

***

Tieteen Kuvalehden Historia -lehdestä (jos oikein muistan nimensä) kirjastossa juuri tavailin että Voltaire oli aikas uskontovastainen ihminen. Oli sitä mieltä että katoliset paavit olivat oikeassa kieltäessään Raamatun lukemisen rahvaalta. Olletikin ajatuksena oli se että porukat vain suotta sekoittavat päänsä... Onhan sekin tietysti yksi uskonnon harjoittamisen muoto. Jätetään syntyjen syvien pähkäily kirjanoppineille, ja annetaan rahvaan elää ja olla möllöttää ihan rauhassa ilman että pitää rassata päätään. Yhteiskunta voi säätää lakeja joiden avulla kanssakäyminen pysyy siedettävänä.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 16332
Islam teki maailmastaan tieteellisemmän kuin kristinuskoisesta lännestä joskus v. 1000 jKr tai jotain.

Luterilaisuus ja muut ei-katoliset uuslahkot levittivät viha-huhu-puheita uuden somemaisen inforäjähdyksen eli kirjapainon avustuksella kanssa ja syöksivät "edistyksellisen" kristinuskoisen länsimaailman vuosisadaksi jos toiseksi hirvittäviin uskonsotiin huipentuen 30-vuotiseen hirmuiseen maailmansotaan 1618-1648. Suomi yksi pahimmista sekaantujista (hakkapeliitat), joten olemme sotkeutuneet kolmeen hirveään maailmansotaan. (Mekö muka rauhan kansaa,HAH!)

Yksikään ns. valkoista rotua edustava kansa ei ole koskaan ollut rauhan kansaa. Oli kyseessä sitten viikingit tai intialaiset. Ja taitaa olla jotakuinkin sama juttu muidenkin rotujen taholla. Eläinkunnasta periytyvä aggressio vaivaa meitä kaikkia. Ei kaiketi pysy hengissä ilman kykyä aggressioon, mutta sitten kun eloonjääminen on niin hyvin varmistettu kuin sen kehityksen kehittymisen myötä voi olla, aggressiosta on enemmän haittaa kuin hyötyä.

K-uskontohan Roomassa kehittyi rahvaan ja roskaväen keskinäiseksi lahkolaisuudeksi, ja lopulta sitten vallankäyttäjät nappasivat koko opin handuunsa jotta saavat siitä kortin käyttää aina vaan lisää valtaa. Antiikin jumalille annettiin fudua, ja samalla hajotettiin kirjastot ja yliopistot, tai mitä lie olivatkaan siihen aikaan, paskaksi. Ilmeisesti ne katsottiin itseään parempina pitävän eliitin taantumuksellisiksi pesäkkeiksi. Siinä samallahan sitten pääsi repimään palasiksi myös ihmisiä. Nämä uhrit jostain syystä on haluttu unohtaa, ja sensijaan on vuosisadasta toiseen jaksettu pelotella lapsia kristillisillä "pyhimyksillä" joita on teilattu mitä ihmeellisimmin tavoin kun eivät ole luopuneet uskostaan. Varmasti näitäkin marttyyreita on oikeasti ollut, mutta lukemani perusteella osa pyhimyksistä on sepitteitä. On jopa muutettu pakanallisia jumalia pyhimyksiksi, kun ei niistä ole eroonkaan päästy.

Luulin aikoinaan että islam oli ensimmäisinä vuosisatoinaan tieteen puolella. En tiedä enää onko näin, koska olen sellaisenkin näkemyksen kuullut että muslimit lähinnä vain säilyttivät jotain muinaisten kreikkalaisten kirjoitelmia arabiaksi käännettyinä, mutta eivät varsinaisesti keksineet itse mitään. Tiedehän oletettavasti pitää sisällään myös uusien keksintöjen keksimisen? Nolla ilmeisesti on arabien keksintö, toisaalta käsittääkseni mayat keksivät sen ominpäin tahollaan. Alkoholin tislaus kaiketi on arabien aikaansaannos.

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 15228
Voisikohan ajatella, että kreikkalainen filosofia ja ajattelu ja kirjallisuus, joka syntyi noin 500 - 1 000 vuotta ennen kristinuskoa  oli pohjana kristinuskon rakentelulle.... ?

Todellakin! Itse näen sen synteesinä.

Mä ajattelen, että jokainen yhteiskunta ja yhteisöjen erilaiset järjestäytymisen tavat luovat niihin sopivan uskonnon. Siten ei oikeastaan voida kutsua mitään uskontoa toista kehittyneemmäksi, koska oikeastaanhan kyse on yhteiskunnallisesta kehityksestä, joka sitten luo siihen sopivan uskonnon. Juuri siksi uskonto tuppaa aina työntämään lonkeronsa yhteiskuntaan jollain tapaa. Jopa silloin, kun uskonto julistaa olevansa yksityisyyden piiriin kuuluva asia. Silloin se ikäänkuin myös ”kaappaa” mukaansa erilaisia ihmiselämän alueita, jotka se myös haluaa omia valtansa alle tämän ”yksityisyyden piiriin” kuulumisen kautta.