Tieteellinen maailmankuva samassa sängyssä aavikkouskontojen kanssa?

[Kopek]

Kuuntelin hetki sitten autolla ajaessani radiosta seuraavan (kts. linkki) henkilön haastattelun. Haastattelija oli kirkkoherra, jonka nimi ei jäänyt mieleeni. Aihe oli uskonto. Linkissä mainittu henkilö kertoi olevansa tunnustuksellinen kristitty.

Mitenhän tämä ihminen on saanut tieteellisen maailmankuvan ja uskonnon sopimaan yhteen?

http://www.stahle.fi/

[drontti]

Mitenhän tämä ihminen on saanut tieteellisen maailmankuvan ja uskonnon sopimaan yhteen?

http://www.stahle.fi/

Hän ei taida olla Einstein.

[Toope]

Toope, ihmisluonnon pimeimpien puolien ruokkiminen voi olla kollektiiviseksi mieltämäsi näkemys ja varmasti valtavirtaa kaltaisesi ihmissaastan keskuudessa mutta ei juuri kuplasi ulkopuolella. Se että eri mieltä olevat ihmiset eivät elä sulassa sovussa johtuu juuri kaltaistenne kyvyttömyydestä luoda kollektiivista näkemystä. Kansan kollektiivinen näkemys onkin jo hyvää vauhtia muovautunut ihmisluonnon valoisampien puolelien kuten ateismin kannattamiseksi ja siksi olemmekin saaneet elää jo pitempään varsin vakaissa ja turvallisissa olosuhteissa vaika asioista ei samaa mieltä oltaisikaan. Russofiilianne voi tietysti aiheuttaa jatkossakin ongelmia isänmaalleemme mutta toistaiseksi ongelmia ei toki ole näköpiirissä.

No, Lauri tapansa mukaan vetää asian henkilökohtaisuuksiin ymmärtämättä sitä, että yhteisö kehittyvänä yksikkönä voi olla hyvinkin rakentava malli, kuten länsimaissa on tapahtunut. Yhteisö toki taantuvana mallina voi olla, kuten islamilainenkin maailma, mutta kyse on valinnasta. Halutaanko kehtiystä vai taantumusta, ihmisillä on oma tahto. Siksi meillä on elintasoeroja, koska länsimainen malli sallii ihmisen kyvykkyyden hyödyntämisen samalla kun islamilainen malli rajoittaa ihmistä.

Kulttuureissahan on niitä eroja. Hyviä ja huonoja.

[Hänen pyhyytensä]

Toope, ihmisluonnon pimeimpien puolien ruokkiminen voi olla kollektiiviseksi mieltämäsi näkemys ja varmasti valtavirtaa kaltaisesi ihmissaastan keskuudessa mutta ei juuri kuplasi ulkopuolella. Se että eri mieltä olevat ihmiset eivät elä sulassa sovussa johtuu juuri kaltaistenne kyvyttömyydestä luoda kollektiivista näkemystä. Kansan kollektiivinen näkemys onkin jo hyvää vauhtia muovautunut ihmisluonnon valoisampien puolelien kuten ateismin kannattamiseksi ja siksi olemmekin saaneet elää jo pitempään varsin vakaissa ja turvallisissa olosuhteissa vaika asioista ei samaa mieltä oltaisikaan. Russofiilianne voi tietysti aiheuttaa jatkossakin ongelmia isänmaalleemme mutta toistaiseksi ongelmia ei toki ole näköpiirissä.

No, Lauri tapansa mukaan vetää asian henkilökohtaisuuksiin ymmärtämättä sitä, että yhteisö kehittyvänä yksikkönä voi olla hyvinkin rakentava malli, kuten länsimaissa on tapahtunut. Yhteisö toki taantuvana mallina voi olla, kuten islamilainenkin maailma, mutta kyse on valinnasta. Halutaanko kehtiystä vai taantumusta, ihmisillä on oma tahto. Siksi meillä on elintasoeroja, koska länsimainen malli sallii ihmisen kyvykkyyden hyödyntämisen samalla kun islamilainen malli rajoittaa ihmistä.

Kulttuureissahan on niitä eroja. Hyviä ja huonoja.

Ei yhteisö kulje kohti suurempaa hyvää automaattisesti vitun urpo, vaan ainoastaan jos niitä ihmisluonnon pimeimpiä pouolia jatkuvasti ehkäistään yhä paremmin ja enemmän. Tämän vuoksi kristillisyys yhdistettynä konservatiivisuuteen on meillä länsimaissa suurin este matkalla kohti parempaa.

[kertsi]

Et Lauri-parahin ymmärrä mitä tarkoitan. Sivistyksemme on syntynyt pitkälti kristillisyyden kautta, se on myös arvo- ja moraalikäsitystemme perusta. Ei sen tarvitse olla tieteen esteenä, en sitä itsekään halua. Mutta yhteiskunta tarvitsee tuota arvomaailmaa, jota ateismi ei kykene tarjoamaan ja jota mm. islam uhkaa.

Ei pidä paikkansa.

Ainakaan nämä Raamatun kertomat seikat eivät ole arvo- ja moraalikäsitystemme tai oikeustajumme ytimessä (jos meillä tarkoitetaan suomalaisten enemmistöä):
- emme pidä oikeudenmukaisena rangaista koko perhettä, sukua tai heimokuntaa yhden ihmisen rikoksesta (napina erämaavaelluksella -> koko suku tai heimo tuhottiin, vaarista syntymättömiin sikiöihin)
- emme pidä oikeudenmukaisena tai tarkoituksenmukaisena rangaistuksena silmä silmästä -lakia (huom. tässä "me" tarkoittaa siis edelleenkin suomalaisia, eikä ääripersuja)
- emme pidä oikeudenmukaisena sitä, että ihmistä rangaistaan sellaisesta, mihin tämä ei ole millään omilla toimillaan pystynyt vaikuttamaan (uskominen ei ole tahdonalainen asia, mutta silti uskomisen puutteesta rangaistaan Raamatussa ankarasti)
- moraalimme ja etiikkamme länsimaissa ei oikein taivu siihen, että pitäisimme ikuisesti kestävää kidutusta Helvetin tulessa sopivana rangaistuksena yhtään mistään
- sallimme uskonnonvapauden, toisin kuin Raamatussa

[Juha]

Larkantiinia Toopelle:

Ei yhteisö kulje kohti suurempaa hyvää automaattisesti vitun urpo, vaan ainoastaan jos niitä ihmisluonnon pimeimpiä pouolia jatkuvasti ehkäistään yhä paremmin ja enemmän. Tämän vuoksi kristillisyys yhdistettynä konservatiivisuuteen on meillä länsimaissa suurin este matkalla kohti parempaa.

Kristinusko on joskus tuonut tarpeellista. Kuuntelin viime viikolla sen, miten kirkko oli ollut joskus seesteisyyttä tuova, integroiva osa Suomen aggraarielämää. Valtio rationalisoi "omistuksiaan", ja oli etäisten virantäyttäjien puolesta kuin nyky-EU, ja nyky-yritykset.

Aika muuttuu, eikä pitäisi elää sitä, mikä joskus on ollut jotenkin merkittävästi. Mikä voisi nyt olla se, jolla on tarjota jotain vastaavaa, kuin kirkolla ja kristinuskolla, jos näillä on joskus ollut se positiivinen merkitys, mitä kerrotaan?

[Hänen pyhyytensä]

Larkantiinia Toopelle:

Ei yhteisö kulje kohti suurempaa hyvää automaattisesti vitun urpo, vaan ainoastaan jos niitä ihmisluonnon pimeimpiä pouolia jatkuvasti ehkäistään yhä paremmin ja enemmän. Tämän vuoksi kristillisyys yhdistettynä konservatiivisuuteen on meillä länsimaissa suurin este matkalla kohti parempaa.

Kristinusko on joskus tuonut tarpeellista. Kuuntelin viime viikolla sen, miten kirkko oli ollut joskus seesteisyyttä tuova, integroiva osa Suomen aggraarielämää. Valtio rationalisoi "omistuksiaan", ja oli etäisten virantäyttäjien puolesta kuin nyky-EU, ja nyky-yritykset.

Aika muuttuu, eikä pitäisi elää sitä, mikä joskus on ollut jotenkin merkittävästi. Mikä voisi nyt olla se, jolla on tarjota jotain vastaavaa, kuin kirkolla ja kristinuskolla, jos näillä on joskus ollut se positiivinen merkitys, mitä kerrotaan?

Ongelma, jota Toope ei fundamentalistihihhulina täysin ymmärrä on se, että kaikki positiivinen kehitys on pääsääntöisesti humanismin ja erityisesti sekulaarihumanismin ansiota. Humanismia on ollut aina olemassa, mutta erityisesti se alkoi kiehtoa eurooppalaisia ihmisiä 1300-luvulla vastalauseena kirkolle. Ongelma tuolloin oli, että antiikin jälkeen ja ennen 1300-lukua kun kirkko määräsi kaikesta, ihmisellä ei ollut arvoa, vaan ainoastaan Jumalalla. Ihmisen elämä nähtiin pelkästään valmistautumisena kuolemanjälkeiseen elämään. Aikansa humanistit 1300-luvulla ymmärsivät, että kristillisissä perinteissä ei ollut mitään järkeä ja varovaisesti alkoivat tuoda ideaa esille, että myös ihmiselläkin voisi olla joku arvo Jumalasta riippumatta. Humanismia on tuosta pikkuhiljaa omaksuttu myös kirkon piirissä, tosin pelkästään siksi, ettei se menettäisi kannatusta kansan keskuudessa, jolle humanismi sopi vallan mainiosti, olihan kyse siitä, että myös heillä annettiin arvo, jota heillä ei aiemmin ollut. Eli ei kirkko tietenkään siksi omaksunut humanismia, että humanismi olisi sopusoinnussa Raamatun oppien kanssa, vaan puhtaasti siksi, että raha ja valta kiinnosti kirkkoa enemmän kuin Raamatun opit. Erityisen sekulaariksi humanismi muutui 1800-luvulla. Siinä missä 1300-luvulla perinteiseen jumalakäsitykeen sisällytettiin ihmiskäsitys, 1800-luvulla ihmiskäsityksestä poistettiin jumalkäsitys. Nykyään on suurimmalle osalle jo täysin selvää, että rationaalista näkemystä ei kannata korvata kristillisillä huuhaalla, vaikka olisikin tullut lapsena sille saastalle aivopestyksi. Siksi suurin osa nykykristityistä kuuluvat kirkkoon vain tavan vuoksi ilman, että heillä olisi elämässään juuri mitään muuta tekemistä Raamatun oppien kanssa, sikäli kun edes kirkkoon kuulumista voisi sellaiseksi yhdistäväksi tekijäksi kutsua.

[mikainen]

Et Lauri-parahin ymmärrä mitä tarkoitan. Sivistyksemme on syntynyt pitkälti kristillisyyden kautta, se on myös arvo- ja moraalikäsitystemme perusta. Ei sen tarvitse olla tieteen esteenä, en sitä itsekään halua. Mutta yhteiskunta tarvitsee tuota arvomaailmaa, jota ateismi ei kykene tarjoamaan ja jota mm. islam uhkaa.

Vaihdetaan se buddhalaiseen. Ei ole edes pakko uskoa mihinkään ja arvomaailmaa löytyy.

[Safiiri]

Et Lauri-parahin ymmärrä mitä tarkoitan. Sivistyksemme on syntynyt pitkälti kristillisyyden kautta, se on myös arvo- ja moraalikäsitystemme perusta. Ei sen tarvitse olla tieteen esteenä, en sitä itsekään halua. Mutta yhteiskunta tarvitsee tuota arvomaailmaa, jota ateismi ei kykene tarjoamaan ja jota mm. islam uhkaa.

Sikäli kun ihmisoikeuksien puute, korruptio, epärehellisyys, tyrannia ja silmitön väkivalta ovat sivistystä, kristinuskoa käy kiittäminen. Et tietenkään ole ainut täysin moraalista ja sivistyksellistä kompassia vailla oleva ihminen, teitä kristittyjä on edelleen riesaksi asti.

Ihmisluonnon sijasta syytät tässä kyllä aiheettomasti kristillisyyttä.

Ei Toope, ei. Sen sijaan sinä kiität aiheettomasti kristinuskoa asioista ja ajatuksista, jotka olemme saaneet valistuksen ja Ranskan vallankumouksen tuloksena.

[Juha]

Ei Toope, ei. Sen sijaan sinä kiität aiheettomasti kristinuskoa asioista ja ajatuksista, jotka olemme saaneet valistuksen ja Ranskan vallankumouksen tuloksena.

Larkku meni kanssa eväämään kristinuskon positiivista antia. Jos sitten totta. Ainakin itselleni uutta, tosin en ole miettinyt selkeästi tätä puolta, enemmänkin tuli mieleen asiana, sen radiohjelman kautta. Kulttuuri muuten tosiaan äidinmaidossa, myös tämän osalta, joten se tämän taustan selvittelystä.

Nykyään olen kyllä ollut hyvin skeptinen kristinuskon suhteen. Raamattua, ainakin sen ajan teoksena, osaa kyllä arvostaa.

Tänään tuli korvamatona mieleen erään laulun sanoja, joita juuri nyt en muista. Tuttu perinteinen laulujuttu, mutta mietinkin, että mitä ne sanat oikein ovat. Jotain kyseenalaista tuli mieleen. Lauluissa kun yleensä on paljon tiivistettyä sanomaa, vaikka jokin ote voisi olla erikoinen, tosin ei aina, kun suoraan elämästä.

[Juha]

Tässä oli ne sanat, tosin muutettuna:

http://notes.evl.fi/Virsikirja.nsf/virsi/462?OpenDocument:

Suo, että ilomielin
myös jaamme leipämme
ja sydämin ja kielin
sua lakkaamatta kiitämme.

Alkuperäinen menee toisin, tai se, mitä itse omaksunut:

Suo, että ilomielin
myös köyhää holhoomme,
ja sydämin ja kielin
sua lakkaamatta kiitämme.

Olin muuten varmaan oikeassa, sillä asiasta on dokumentaatiota:

Toinen muutos on heti jatkossa. Siinä missä edellisessä virsikirjassa pyydettiin: ”Suo, että alttiin mielin / myös köyhää holhoomme”, on asia nyt saanut todenmukaisemman ilmaisun: ”Suo, että ilomielin / myös jaamme leipämme”. Näin virsi nyt kutsuu yhteisvastuuseen.

http://notes.evl.fi/Virsikirja.nsf/63fe9e50813fe1d6c2256e570039fa80/e2b16a13c7ea6de0c2256ffe003dbdd0?OpenDocument


Nämäkin uudet tulkinnat ovat aikaa seuraavia. Ovat passelimpia nykyihmiselle. Taitaa kristinusko kääntyä sopivaksi, että luikahtaa kivasti. Näin on tehty myös Raamatun osalta.

Tuo muuttelu voi äkkiseltään vaikuttaa hyvältä, mutta kyseessä on ehkä kaunistelusta kertovaa tapahtumaa. Nyt käy aikaan jokin muu. Miksei sitten elettäisi suoraan tätä aikaa, kun sen mukaiseksi käännetään teoksiakin? Jos uutta, niin tehdään uusi teos.

No, ehkä muutokset eivät ole mittavia, vaan pääjuttu säilyy, jos sitä on vankkana. Ehkä on, esim Raamatussa, jotenkin esiintyvänä.


L:  Jumala vaikuttaa diktaattorilta, jos sanoja miettii hiukan kyseenalaistavana. On hyvän ja pahan hallitsija.

[Toope]

Ei yhteisö kulje kohti suurempaa hyvää automaattisesti vitun urpo, vaan ainoastaan jos niitä ihmisluonnon pimeimpiä pouolia jatkuvasti ehkäistään yhä paremmin ja enemmän. Tämän vuoksi kristillisyys yhdistettynä konservatiivisuuteen on meillä länsimaissa suurin este matkalla kohti parempaa.

Eikö historia osoita aivan muuta? Länsimaat nousivat kehityksessä juuri isänmaallisina, hieman konservatiivien ja liberaalien sekoituksena, ylläpitäen silti omaa kulttuuriaan. Emme me Afrikasta tai Lähi-idästä mallia kehityksessämme ottaneet, otimme oppia omista ajatuksistamme ja opeistamme.

[Toope]

Et Lauri-parahin ymmärrä mitä tarkoitan. Sivistyksemme on syntynyt pitkälti kristillisyyden kautta, se on myös arvo- ja moraalikäsitystemme perusta. Ei sen tarvitse olla tieteen esteenä, en sitä itsekään halua. Mutta yhteiskunta tarvitsee tuota arvomaailmaa, jota ateismi ei kykene tarjoamaan ja jota mm. islam uhkaa.

Ei pidä paikkansa.

Ainakaan nämä Raamatun kertomat seikat eivät ole arvo- ja moraalikäsitystemme tai oikeustajumme ytimessä (jos meillä tarkoitetaan suomalaisten enemmistöä):
- emme pidä oikeudenmukaisena rangaista koko perhettä, sukua tai heimokuntaa yhden ihmisen rikoksesta (napina erämaavaelluksella -> koko suku tai heimo tuhottiin, vaarista syntymättömiin sikiöihin)
- emme pidä oikeudenmukaisena tai tarkoituksenmukaisena rangaistuksena silmä silmästä -lakia (huom. tässä "me" tarkoittaa siis edelleenkin suomalaisia, eikä ääripersuja)
- emme pidä oikeudenmukaisena sitä, että ihmistä rangaistaan sellaisesta, mihin tämä ei ole millään omilla toimillaan pystynyt vaikuttamaan (uskominen ei ole tahdonalainen asia, mutta silti uskomisen puutteesta rangaistaan Raamatussa ankarasti)
- moraalimme ja etiikkamme länsimaissa ei oikein taivu siihen, että pitäisimme ikuisesti kestävää kidutusta Helvetin tulessa sopivana rangaistuksena yhtään mistään
- sallimme uskonnonvapauden, toisin kuin Raamatussa

Raamattu ei ole koraani. Ensinmainittua on oikeus ja velvollisuus ajatella, jälkimmäistä vaaditaan uskomaan kritiikittä. Eivät nuo ole verrattavissa keskenään.

[Juha]

Kristillinen kulttuuri pitää sisällään musiikkia. Sanat kertovat. Kun laulun sanoja, ja niiden kyseenalaisia puoli tuli kelailtua, niin tässä myös eräs sellainen:

Reijo, Tapani & Ari - Äiti kulta:  https://www.youtube.com/watch?v=S3-CLvNGALk

Äiti, olen kuullut että kun on syntinen
silloin ei voi päästä taivaaseen,
mutta että Jeesus antaa valkovaattehen.
Onko sulla, äiti sellainen?

Ihan tunnelmallista, tosin lapsena kun kuuli, niin nousi samalla myös pelko äidin menetyksestä, ikuisiksi ajoiksi. Eli on näissä agitaatioissa puolensa. Nyt siis musiikin voimalla. Ei varmaan ainoa kerta.

Musiikkiin liittyy tosiaan myös poliittisia kannanottoja, ja maailmankuvallisia juttuja. Ovat iso asia, vaikutukseltaan. Jos jokin ei ole in, tökkivyys aiheuttaa ongelmaa helposti. Joskus on ollut jollain toisin.

[Toope]

Ei Toope, ei. Sen sijaan sinä kiität aiheettomasti kristinuskoa asioista ja ajatuksista, jotka olemme saaneet valistuksen ja Ranskan vallankumouksen tuloksena.

Sinä ja Lauri jätätte ymmärtämättömyyttänne täysin huomiotta sen, että kristillisyys juuri on ollut se yhteenpitävä arvo- ja moraalijärjestelmä Euroopan historiassa antiikin loppuajoista nykyaikaan. En minä kiistä millään tavalla sitä, etteikö kirkko monin tavoin olisi estänyt konservatiivisena muutoksia, mutta samalla se on luonut sitä yhteiskuntaa, jossa tuollaiset muutosajatukset ovat olleet mahdollisia syntyä. Asia ei ole niin mustavalkoinen, kuin ajattelette.

Kirkko on ollut aiemmin konservatiivinen, mutta se tarkoittaa myös pyrkimystä vakauteen ja harmoniaan, ei vain uusien mielipiteiden rajoittamiseen, kuten te asian tulkitsette. Kirkon vaikutus on ollut se yhteiskunnallinen vakaus, joka on kehittyvän talouden myötä sallinut ajattelun vapautumisen. Kai tiedätte, että moni uusajattelija Euroopan historiassa on tullut kirkollisista piireistä?

[Juha]

Raamattu ei ole koraani. Ensinmainittua on oikeus ja velvollisuus ajatella, jälkimmäistä vaaditaan uskomaan kritiikittä. Eivät nuo ole verrattavissa keskenään.

Asiaa isommin arvioimatta, muistui mieleen tämä:
https://www.facebook.com/henry.bjorklid/posts/10156072086078046

[Hänen pyhyytensä]

Ei yhteisö kulje kohti suurempaa hyvää automaattisesti vitun urpo, vaan ainoastaan jos niitä ihmisluonnon pimeimpiä pouolia jatkuvasti ehkäistään yhä paremmin ja enemmän. Tämän vuoksi kristillisyys yhdistettynä konservatiivisuuteen on meillä länsimaissa suurin este matkalla kohti parempaa.

Eikö historia osoita aivan muuta?

Ei vaan juuri sen minkä totesin. Jos kaltaisesi konservatiiviset olisivat voittaneet, me polttaisimme edelleen perjantaisin kylän raitilla notia roviolla, kyntäisimme peltoa hevosvetoisilla vehkeillä ja kuolisimme massoittain kulkutauteihin eikä meillä olisi arvostamaasi sananvapautta.

Länsimaat nousivat kehityksessä juuri isänmaallisina, hieman konservatiivien ja liberaalien sekoituksena, ylläpitäen silti omaa kulttuuriaan. Emme me Afrikasta tai Lähi-idästä mallia kehityksessämme ottaneet, otimme oppia omista ajatuksistamme ja opeistamme.

Kristinusko on lähi-idästä. Ei euroopasta. Kuinka vitun vähän ihminen voi ylipäätään tuntea kannattamansa aatehistoriaansa?Sekulaarihumanismi on Euroopasta, länsimaista. Me emme nousseet kehityksessä siksi, että me pidimme kiinni kristillisistä perinteistä vaan siksi, että uskalsimme laskea niistä irti. Mitä kauemmaksi huuhasta kuljemme, sen parempi.

[kertsi]

Et Lauri-parahin ymmärrä mitä tarkoitan. Sivistyksemme on syntynyt pitkälti kristillisyyden kautta, se on myös arvo- ja moraalikäsitystemme perusta. Ei sen tarvitse olla tieteen esteenä, en sitä itsekään halua. Mutta yhteiskunta tarvitsee tuota arvomaailmaa, jota ateismi ei kykene tarjoamaan ja jota mm. islam uhkaa.

Ei pidä paikkansa.

Ainakaan nämä Raamatun kertomat seikat eivät ole arvo- ja moraalikäsitystemme tai oikeustajumme ytimessä (jos meillä tarkoitetaan suomalaisten enemmistöä):
- emme pidä oikeudenmukaisena rangaista koko perhettä, sukua tai heimokuntaa yhden ihmisen rikoksesta (napina erämaavaelluksella -> koko suku tai heimo tuhottiin, vaarista syntymättömiin sikiöihin)
- emme pidä oikeudenmukaisena tai tarkoituksenmukaisena rangaistuksena silmä silmästä -lakia (huom. tässä "me" tarkoittaa siis edelleenkin suomalaisia, eikä ääripersuja)
- emme pidä oikeudenmukaisena sitä, että ihmistä rangaistaan sellaisesta, mihin tämä ei ole millään omilla toimillaan pystynyt vaikuttamaan (uskominen ei ole tahdonalainen asia, mutta silti uskomisen puutteesta rangaistaan Raamatussa ankarasti)
- moraalimme ja etiikkamme länsimaissa ei oikein taivu siihen, että pitäisimme ikuisesti kestävää kidutusta Helvetin tulessa sopivana rangaistuksena yhtään mistään
- sallimme uskonnonvapauden, toisin kuin Raamatussa

Raamattu ei ole koraani. Ensinmainittua on oikeus ja velvollisuus ajatella, jälkimmäistä vaaditaan uskomaan kritiikittä. Eivät nuo ole verrattavissa keskenään.

Mitkä nuo? Raamattu ja Koraaniko? Rakentelet olkiukkoa ja heittelet ilmaan savuverhoa. Ilmeisesti siksi, ettet osaa selittää, miten esimerkiksi nuo listaamani asiat muka olisivat arvo- ja moraalikäsitystemme tai oikeustajumme ytimessä. Voimme tästä siis vetää sen johtopäätöksen, että olit väärässä esittäessäsi, että kristillisyys muka olisi arvo- ja moraalikäsitystemme perusta. Tai ainakaan et kyennyt (taaskaan) perustelemaan horiniotasi.

[Hänen pyhyytensä]

Jos kristinuskosta jotain hyvää pitäisi sanoa, voimme kiittää yliopistojärjestelmää kristinuskosta. Tai ehkä siinäkään kiitos ei kohdistu kristinuskoon vaan kirkkoon, joka yliopistot aikanaa perusti ja joita on aika vähän tarvinnut tässä vuosisatojen/-tuhansien kuluessa muuttaa. Mutta vaikka kiitos kulkisin siitä aina kristinuskolle asti, kristinusko on kyllä tarpeettomana potkittu pois yliopistoistakin. Suomessa on teologinen tiedekunta, mutta nähdäkseni aika hankalaa olisi saada siinäkään tiedekunnassa läpi nykyään joku tunnustuksellinen gradu.

[Kopek]

Kirjoitin aluksi, että Raamatussa on kaksi osaa, Vanha Testamentti ja Uusi Testamentti, ja suosittelen lukemaan myös sen toisen osan.

Kun olin kirjoittanut tuon, aloin miettiä nimimerkki kertsin listaamia asioita nykypäivän valossa ja päädyin seuraaviin johtopäätöksiin.

- emme pidä oikeudenmukaisena rangaista koko perhettä, sukua tai heimokuntaa yhden ihmisen rikoksesta (napina erämaavaelluksella -> koko suku tai heimo tuhottiin, vaarista syntymättömiin sikiöihin)

Hitlerin rikoksista rangaistiin koko Saksan kansaa vanhuksista syntymättömiin sikiöihin. Tuhansia ihmisiä poltettiin elävältä tulimyrskyissä, joita kaupunkien massapommitukset saivat aikaan. Dresdenin kaupungin kellareihin paenneet naiset ja lapset kirjaimellisesti paistuivat, kun kellareiden lämpötila nousi samaksi kuin uuneissa. Japanin hallitusherrojen rikoksista rangaistiin Hiroshiman ja Nagasakin siviileitä, jotka kokivat kauhean kohtalon. Rangaistus ulottui säteilyn ja palovammojen jälkiseurauksina kymmenien vuosien päähän.

- emme pidä oikeudenmukaisena tai tarkoituksenmukaisena rangaistuksena silmä silmästä -lakia (huom. tässä "me" tarkoittaa siis edelleenkin suomalaisia, eikä ääripersuja)

Mitä muuta amerikkalaisten teloitushuoneet ovat kuin silmä silmästä rankaisemista.

- emme pidä oikeudenmukaisena sitä, että ihmistä rangaistaan sellaisesta, mihin tämä ei ole millään omilla toimillaan pystynyt vaikuttamaan (uskominen ei ole tahdonalainen asia, mutta silti uskomisen puutteesta rangaistaan Raamatussa ankarasti)

Kommunistisessa luokka-ajatelussa omistavaa luokkaa kuuluu vihata ja rangaista pelkästään siksi, että se on omistava luokka. Mutta minkä ihminen mahtaa sille, että hän syntyy johonkin luokkaan? Neuvostoliitossa vainottiin ihmisiä luokka-aseman perusteella, ja vainon kohteeksi joutuivat lapsetkin. Neuvostoliiton olemassaolon peruskiviin kuului tsaariperheen murha.

Ihmisiä vainotaan ja syrjitään eri puolilla maailmaa sen perusteella, mitä he edustavat - välittämättä siitä, mitä he yksilöinä ovat.

- moraalimme ja etiikkamme länsimaissa ei oikein taivu siihen, että pitäisimme ikuisesti kestävää kidutusta Helvetin tulessa sopivana rangaistuksena yhtään mistään
- sallimme uskonnonvapauden, toisin kuin Raamatussa

Jos kuoleman jälkeen ei ole mitään, silloinhan iänkaikkinen kidutus ei ole rangaistus lainkaan verrattuna maanpäälliseen kidutukseen.

Ruukinmatruuna: "Jokainen ateistinen yhteiskunta joutuu siksi aina luomaan helvetin jo maan päälle. On paljon mielekkäämpää rakentaa helvetti kuoleman jälkeen kuin rakentaa se jo tänne maan päälle."

Australialainen lehti kertoi jo sota-aikaan Dresdenin pommituksesta ja sen uhreista käyttäen tapahtumasta nimitystä "holocaust". Siviilien massamurhaa ei tuomittu eikä edes arvosteltu. Saksalaisten tappaminen oli tuohon aikaan OK. Mitä enemmän, sen parempi.

https://trove.nla.gov.au/newspaper/article/43483410