Kirjoittaja Aihe: Epävarmuuden sieto vs. mustavalkoisuuksiin takertuminen  (Luettu 1292 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 14435
Osuipa osuva kirjoitelma kohdalle.

http://psyli.fi/ajankohtaista/blogi/vesa_nevalaisen_blogi/aina_ei_tarvitse_tietaa.2895.blog#.Wrd6QD03I54.facebook

Meitä ajaa joku ihme vimma siitä, että kaikki on tiedettävä, jokaiseen asiaan täytyy löytää ratkaisu. Emme osaa sietää epävarmuutta. Harmaat ja monimutkaiset asiat pitää vääntää väkisellä piikkilangalla mustaksi ja valkoiseksi. Puoltaan valitsemattomat pakotetaan vastapuolelle.

Maailma on monimutkainen; emme ymmärrä mistä olemme tulleet ja minne olemme menossa, todellisuudessa kukaan ei voi aavistaakaan mikä on olemassaolomme tarkoitus. Suurin osa ihmisistä ei opi koodaamaan, ei ymmärrä mitä ne algoritmit ovat, ei hahmota suhteellisuusteoriaa tai vaikka hahmottaisikin, ei osaa ratkaista teorian takana olevia uusia pulmia. Herranen aika: enimmäkseen emme ymmärrä edes sitä, mitä oma puolisomme koettaa sanoa.

...

Kaikki kelpaa, kunhan se ei jätä meitä epätietoisuuteen. Mitä oudoimmat uskonnolliset liikkeet ja mitä kummallisimmat poliittiset puolueet menestyvät, koska ne lupaavat sitä, mitä kansalainen haluaa: varmuutta, neuvoa siitä mikä on mukamas oikea tapa toimia.

Ehdottomuus valtaa alaa, vaikka oikeasti maailma tulee entistä monimutkaisemmaksi. Somessa peukutetaan ja lasketaan peukutuksia. Terveyspalveluissa ja lounasravintoloissa painetaan ”Happy or not” –nappia, aivan kuin kaikki olisi oikeasti täysin ihanaa tai ihan sköndeä.

socrates

  • Vieras
Vs: Epävarmuuden sieto vs. mustavalkoisuuksiin takertuminen
« Vastaus #1 : to 29.03.2018, 21:08:50 »
^ Tottahan tuo on. Ihmisillä on voimakas tarve yksinkertaistaa monimutkaisia asioita kuten ongelmia. Eri asia, onko tuo tarve lisääntynyt vai vain näkyy paremmin.

Poissa MrKAT

  • Konkari
  • Viestejä: 6827
  • Hai Sixteen!
Vs: Epävarmuuden sieto vs. mustavalkoisuuksiin takertuminen
« Vastaus #2 : to 29.03.2018, 22:48:10 »
Lisääntynyt koska populismi. Populismi elää on/offista.
"Kannatan ehdottomasti maahanmuuton lisäämistä" - Esko Valtaoja, TS 4.8.2015

Poissa Big Data Lenny

  • Konkari
  • Viestejä: 1549
Vs: Epävarmuuden sieto vs. mustavalkoisuuksiin takertuminen
« Vastaus #3 : pe 30.03.2018, 08:49:35 »
Valtavan monimutkainen kysymys, jota on hankala lähteä purkamaan. Olen tämän asian kimpussa puuhastellut pitkään, vaikkakin aika kapeasta näkökulmasta käsin (teknologia). Viime aikoina olen havahtunut siihen, että sekin on vain pieni osa suurempaa kokonaisuutta, jota ehkä voisi kuvata yhdellä sanalla auktoriteettiviha.

Mistä viha auktoriteettia kohtaa sitten kumpaa? Meille Suomeen se on kantautunut ehkä amerikanherkkuna (kuinkas muuten), koska se on perustaltaan ainakin amerikkalaisen yksilönvapauden ilmentymä. Alexis de Toqueville havaitsi jo vuonna 1835, että uuden Yhdysvaltain asukkaat eivät olleet varsinaisesti ihastuneet asiantuntijoihin ja heidän viisauksiinsa. Hän kirjoittaa: "Useimmissa mielen toiminnoissa kukin yhdysvaltalainen vetoaa vain oman älynsä yksilölliseen ponnisteluun. Kun tasa-arvoiset kansalaiset tarkastelevat toisiaan, he joutuvat toistuvasti käyttämään omaa järkeään ilmeisimpänä ja läheisimpänä totuuden lähteenä. Tuhoutuva asia ei ole luottamus tähän tai tuohon ihmiseen, vaan luottamus kehen tahansa auktoriteettiin" (Tom Nichols, Asiantuntemuksen kuolema, s. 29).

Ehkä viha ja epäilys auktoriteettia kohtaan todellakin ammentaa jostakin sieltä amerikkalaisen uudisraivaajan hengenmaisemasta. Se maisema on loputon preeria, ja avoin maasto, jossa kaikki on auki ja mahdollista. Toisessa kädessä Raamattu, toisessa haulikko, vierellä kulkee akka maha pystyssä. Itse tehty tulevaisuus, itse tehty todellisuus. Tule siihen sitten kirjanoppinut jotakin lässyttämään, niin tiedät sen jälkeen kannattiko.

No nyt on niin, että 1800-luvun amerikkalainen oli aidosti kirjasivistynyt pääsääntöisesti, ainakin jos verrataan nykypäivän ghettoihmiseen, tai mukavuusalueellaan elävään, helppohin vaihtoehtoihin tottuneeseen individualistiin. Tästä on kirjoittanut paljon mm. Neil Postman, ja moni muu 70-luvun kuluttuurikriitikko.

Asiat ovat edenneet vielä hurjasti paljon huonompaan suuntaan muutamassa vuosikymmenessä. Ihmisten "asiakas on aina oikeassa"-narsismiin ja helppoon elämään ja vaatimukseen omasta erityisyydestä yhdistyy tunne kaikenkattavasta tietoisuudesta, joka on muutaman klikkauksen ulottuvilla.

Poissa Xantippa

  • Konkari
  • Viestejä: 7320
Vs: Epävarmuuden sieto vs. mustavalkoisuuksiin takertuminen
« Vastaus #4 : pe 30.03.2018, 09:18:44 »
En nyt lähde noihin kirjoihin, mutta jos pysytään kapealla alueellasi, eli teknologiassa, kyllä selitys on yksinkertainen. Kyse ei ole auktoriteettivihasta, vaan ihan kommunikaatiosta. Sen verran tässä nojaan auktoriteettiin, että ainakin urbaanilegenda väittää Einsteinin sanoneen, että ellet kykene mummollesi selittämään, mitä teet, et osaa asiaasi.

Nämä suuremmat kokonaisuudet kun ei koskaan ole koskettaneet pienen ihmisen arkea. En käsitä, miksi häntä pitäisi niillä piinata - jos muka taustalla tiedetään, mitä tehdään, tehdään se ja pulinat pois. Ei vastuuteta, ei osallistuteta, ei sönkätä lupaa. Joka on aina vaikeampi saada kuin anteeksi, jos persmuksilleen on mennäkseen, joka tapauksessa.

Työkseni minäkin.

T: Xante

Poissa Big Data Lenny

  • Konkari
  • Viestejä: 1549
Vs: Epävarmuuden sieto vs. mustavalkoisuuksiin takertuminen
« Vastaus #5 : pe 30.03.2018, 09:45:36 »
En nyt lähde noihin kirjoihin, mutta jos pysytään kapealla alueellasi, eli teknologiassa, kyllä selitys on yksinkertainen. Kyse ei ole auktoriteettivihasta, vaan ihan kommunikaatiosta. Sen verran tässä nojaan auktoriteettiin, että ainakin urbaanilegenda väittää Einsteinin sanoneen, että ellet kykene mummollesi selittämään, mitä teet, et osaa asiaasi.

Nämä suuremmat kokonaisuudet kun ei koskaan ole koskettaneet pienen ihmisen arkea. En käsitä, miksi häntä pitäisi niillä piinata - jos muka taustalla tiedetään, mitä tehdään, tehdään se ja pulinat pois. Ei vastuuteta, ei osallistuteta, ei sönkätä lupaa. Joka on aina vaikeampi saada kuin anteeksi, jos persmuksilleen on mennäkseen, joka tapauksessa.

Työkseni minäkin.

T: Xante

Tottahan tuokin osaltaan on, mutta tarkoitin ehkä hieman toisenlaista tulokulmaa. Siis sitä, mikä saa sen pienen ihmisen aidosti kuvittelemaan, että hän tietää paremmin, tai että olisi ylipäätään mahdollista tietää. Luitko tuon Norman linkkaaman blogin?

Teknologialla tarkoitan sitä, että kuvittelin aikaisemmin, että pelkästään se tietämisen tunne selittää oikeastaan koko ilmiön, eli tunne siitä että kaikkeen löytyy vastaus parilla klikkauksella, kivalla youtube-videolla, itsediagnooseilla, somen kuplatodellisuudella ja ties millä. Koska teknologia mahdollistaa sen. Mutta mielestäni kyse on laajemmasta ilmiöstä. Narsismista ja individualismista, jota teknologia vain ruokkii.

Ja se yleisempi narsismi, "asiakas on aina oikeassa"-hölynpöly, sisäinen sankaruus, "kaiken maailman dosentit", ja kaikki sellainen on rantautunut meille 90-luvun laman jälkeen, ja kun se yhdistetään tietämisen tunteeseen, saadaan myrkyllinen keitos, jonka seurauksena ihmiset vain tyhmistyvät päivä päivältä. Heistä tulee rasittavia kaikentietäviä, joilta puuttuu kuitenkin substanssi. Paljon tyhjää ja löysää puhetta, sitäkin enemmän vaatimuksia.

Sitten kun tähän kaikkeen vielä yhdistetään vielä aitona ongelmana meitä kaikkia kalvava epätietoisuus tulevaisuudesta, ei ole mitenkään vaikea ymmärtää "sitä vimmaa", että kaikkeen pitää löytyä vastaus, palatakseni siihen Norman artikkeliin. Sille löytyy siis sekä tarve, että työkalut. Lopputulos on tunnetusti pelkkää sekoilua.

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 14235
Vs: Epävarmuuden sieto vs. mustavalkoisuuksiin takertuminen
« Vastaus #6 : pe 30.03.2018, 10:06:59 »
Lisääntynyt koska populismi. Populismi elää on/offista.

Toisaalta pelkkä pinnallinen nettisomekeskustelukulttuuri ei välttämättä paljasta suoraan ihmisten ajattelutapaa. He myös vain käyttäytyvät siten kuin tuossa kontekstissa toimivaksi on havaittu tai on tavaksi muodostunut. Se on sitten eri asia, onko se hyödyllistä vai haitallista, toimivaa vai toimimatonta. Ilmiössä on jotain samaa kuin vaikkapa hankaluudessa saada ihmiset huolehtimaan yhteisessä käytössä olevasta omaisuudesta. Kun omistajuus ei ole henkilökohtaista, ei insentiiviä huolehtia sen vaalimisesta ole. Vaikka omaisuuden rikkoutuminen ja käyttökelvottomaksi muuttuminen osuu suoraan omaan nilkkaan. Tämä dilemma on hyvinkin tiedostettua, mutta siltikään sen muuttamisen keinoja ei oikein tunnu löytyvän. Populismi vain elää argumenttivirheellä, jonka mukaan tuhat kärpästä ei voi olla väärässä ja se, joka kovimmalla äänellä huutaa, on oikeassa. Vaikka kaikki hyvin ymmärtäisivät, ettei nuo ole valideja argumentteja.

Poissa Vanha aatami

  • Konkari
  • Viestejä: 13803
  • RAKKAUTTA - EI ISLAMISTEJA!
Vs: Epävarmuuden sieto vs. mustavalkoisuuksiin takertuminen
« Vastaus #7 : pe 30.03.2018, 10:32:09 »
Lisääntynyt koska populismi. Populismi elää on/offista.

Se se vaan on sillä lailla
Että tässäki maassa on
Sitä on paljon mälsää
Ei sitä tartte edes paljon kavereilta kysellä
Kun vaan viittii vähänkin tsiikata ympärilleen
Kaiken maailman törpötkin ne luulee olevansa vaikka mitä
Mut ei ne oo ku hemmetinmoisia sössöjä vaan
On sitä ollu ennenkski nuijasotia tässä maassa
Mut olispa täs nuijalla töitä
Ja hyvä olis saada muijallekin töitä
Ittestä ei oo niin väliä juu


Populistien mielenosoitus viime kuulta.

VA.
Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina,
mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen:
ei ole mitään uutta auringon alla.
......Menneistä ei jää muistoa, eikä jää tulevistakaan -- mennyt on unohdettu

Poissa ROOSTER

  • Konkari
  • Viestejä: 1764
Vs: Epävarmuuden sieto vs. mustavalkoisuuksiin takertuminen
« Vastaus #8 : pe 30.03.2018, 13:27:13 »
Ehdottomuus valtaa alaa, vaikka oikeasti maailma tulee entistä monimutkaisemmaksi.

Tämä johtuu digitalisoitumisesta. On vain nollia ja ykkösiä.

Ennen, siis analogiaikana, oli kauniita sinikäyriä ja muuttuvia taajuuksia. Nykyään taajuudetkin käsitetään niin, että huippu on ykkönen ja sen alapuoliset täysi nolla.

Enää ei missään kilpailuissakaan kerrota jonkun pärjänneen hyvin jos on kymmenen parhaimman joukossa, joskus semmoinenkin laskettiin kelpo suoritukseksi.
Yleinen mielipide on aina väärässä

Poissa Topi

  • Konkari
  • Viestejä: 716
Vs: Epävarmuuden sieto vs. mustavalkoisuuksiin takertuminen
« Vastaus #9 : pe 30.03.2018, 13:58:42 »

Tämä johtuu digitalisoitumisesta. On vain nollia ja ykkösiä.

Ennen, siis analogiaikana, oli kauniita sinikäyriä ja muuttuvia taajuuksia. Nykyään taajuudetkin käsitetään niin, että huippu on ykkönen ja sen alapuoliset täysi nolla.

Enää ei missään kilpailuissakaan kerrota jonkun pärjänneen hyvin jos on kymmenen parhaimman joukossa, joskus semmoinenkin laskettiin kelpo suoritukseksi.

Vähän turhan nuiva kuva digitalisoitumisesta, vaikka osin sympatiseeraan sen sisältämää tunnetta.

Kun puhutaan binääriluvuista, eli ykkösistä ja nollista, on kuitenkin hyvä muistaa, että minkä tahansa lukujärjestelmän voi muuttaa binäärimuotoon, eli pohjimmiltaan kyse on asioiden esittämisestä matemaattisesti. Riittävän pitkällä jonolla ykkösiä ja nollia voi esittää myös minkä tahansa määrän harmaan sävyjä, jos niin halutaan, ja konehan on nimenomaan juuri siinä hyvä, että se lukee ja käsittelee niitä ykkösiä ja nollia aivan käsittämättömän määrän ennen kuin me ehdimme edes silmää räpäyttää.

Toisekseen binäärilukuihin yleensä viitataan heksadesimaaleilla, ja niissähän pieneenkin merkkijonoon mahtuu jo melkoinen määrä informaatiota.

Selvennykseksi vielä, että kymmenjärjestelmässä siis on kymmenen mahdollista lukuarvoa välillä nollasta yhdeksään. Näiden ilmaisuvoima ei kuitenkaan rajoitu "kymmeneen vaihtoehtoon" vaan niitä voidaan ketjuttaa periaatteessa loputtomasti. Vastaavasti binäärisessä lukujärjestelmässä on kaksi arvoa, 1 tai 0, mutta näitä voidaan ketjuttaa loputtomasti. Koneelle ei tuota ongelmia lukea tavaraa binäärimuodossa, koska se ei haittaa, että lukujono on älyttömän pitkä ja olisi ihmissilmin vaikea hahmottaa. Mutta binääriluvut ovat tavallaan tapa ilmaista kaksiasentoiseen kytkimeen rinnastuvalla symboliikalla ihan mitä tahansa numeerista, ja vastaavasti kymmenjärjestelmässä vain näitä kytkimen asentoja olisi kymmenen.

Periaatteessa on siis yhtä väärin sanoa että binäärinen lukujärjetelmä johtaa tällaiseen on-off-ajatteluun kuin sanoa että kymmenjärjestelmä väistämättä johtaa tasan kymmenen eri vaihtoehdon ajatteluun.

Heksadesimaaliluvuissa taas niitä arvoja on 16, ensin 0-9 ja sen jälkeen A-F.

Mutta tämä nyt tällaisena sivuhuomiona.
« Viimeksi muokattu: pe 30.03.2018, 16:48:48 kirjoittanut Topi »

Poissa Xantippa

  • Konkari
  • Viestejä: 7320
Vs: Epävarmuuden sieto vs. mustavalkoisuuksiin takertuminen
« Vastaus #10 : pe 30.03.2018, 14:31:17 »
Ja se yleisempi narsismi, "asiakas on aina oikeassa"-hölynpöly, sisäinen sankaruus, "kaiken maailman dosentit", ja kaikki sellainen on rantautunut meille 90-luvun laman jälkeen, ja kun se yhdistetään tietämisen tunteeseen, saadaan myrkyllinen keitos, jonka seurauksena ihmiset vain tyhmistyvät päivä päivältä. Heistä tulee rasittavia kaikentietäviä, joilta puuttuu kuitenkin substanssi. Paljon tyhjää ja löysää puhetta, sitäkin enemmän vaatimuksia.


Puutun nyt vain tähän, koska kanssasi on kiva jutella - sinähän voit kokea toisin:-) mutta näinhän se ana on ollut. Besserwisserit eivät ole tämän maailman keksintö, saavat vain ääntään joskus hieman laajemmalti kuulluksi.

Vaatimuksista taasen olen kanssasi samaa mieltä: ne ovat  vähän uutta ja paljon.

T: Xante

Poissa mikainen

  • Konkari
  • Viestejä: 1661
Vs: Epävarmuuden sieto vs. mustavalkoisuuksiin takertuminen
« Vastaus #11 : pe 30.03.2018, 16:29:16 »
En nyt lähde noihin kirjoihin, mutta jos pysytään kapealla alueellasi, eli teknologiassa, kyllä selitys on yksinkertainen. Kyse ei ole auktoriteettivihasta, vaan ihan kommunikaatiosta. Sen verran tässä nojaan auktoriteettiin, että ainakin urbaanilegenda väittää Einsteinin sanoneen, että ellet kykene mummollesi selittämään, mitä teet, et osaa asiaasi.

Nämä suuremmat kokonaisuudet kun ei koskaan ole koskettaneet pienen ihmisen arkea. En käsitä, miksi häntä pitäisi niillä piinata - jos muka taustalla tiedetään, mitä tehdään, tehdään se ja pulinat pois. Ei vastuuteta, ei osallistuteta, ei sönkätä lupaa. Joka on aina vaikeampi saada kuin anteeksi, jos persmuksilleen on mennäkseen, joka tapauksessa.

Työkseni minäkin.

T: Xante

Tottahan tuokin osaltaan on, mutta tarkoitin ehkä hieman toisenlaista tulokulmaa. Siis sitä, mikä saa sen pienen ihmisen aidosti kuvittelemaan, että hän tietää paremmin, tai että olisi ylipäätään mahdollista tietää. Luitko tuon Norman linkkaaman blogin?

Teknologialla tarkoitan sitä, että kuvittelin aikaisemmin, että pelkästään se tietämisen tunne selittää oikeastaan koko ilmiön, eli tunne siitä että kaikkeen löytyy vastaus parilla klikkauksella, kivalla youtube-videolla, itsediagnooseilla, somen kuplatodellisuudella ja ties millä. Koska teknologia mahdollistaa sen. Mutta mielestäni kyse on laajemmasta ilmiöstä. Narsismista ja individualismista, jota teknologia vain ruokkii.

Ja se yleisempi narsismi, "asiakas on aina oikeassa"-hölynpöly, sisäinen sankaruus, "kaiken maailman dosentit", ja kaikki sellainen on rantautunut meille 90-luvun laman jälkeen, ja kun se yhdistetään tietämisen tunteeseen, saadaan myrkyllinen keitos, jonka seurauksena ihmiset vain tyhmistyvät päivä päivältä. Heistä tulee rasittavia kaikentietäviä, joilta puuttuu kuitenkin substanssi. Paljon tyhjää ja löysää puhetta, sitäkin enemmän vaatimuksia.

Sitten kun tähän kaikkeen vielä yhdistetään vielä aitona ongelmana meitä kaikkia kalvava epätietoisuus tulevaisuudesta, ei ole mitenkään vaikea ymmärtää "sitä vimmaa", että kaikkeen pitää löytyä vastaus, palatakseni siihen Norman artikkeliin. Sille löytyy siis sekä tarve, että työkalut. Lopputulos on tunnetusti pelkkää sekoilua.

Ennen on löytynyt kaikkeen vastaus Raamattua klikkaamalla. Luonnonmullistukset ovat olleet jumalien vihanpuuskia ja sillä selvä. Uskonto jossa pitää tehdä asiat "oikein" ja on lueteltu ja luokiteltu valmiiksi mitä saa syödä ja mitä ei ja kuinka käyttäytyä missäkin tilanteessa on epävarmuutta oikein huonosti sietäville houkuttelevia.

Poissa Big Data Lenny

  • Konkari
  • Viestejä: 1549
Vs: Epävarmuuden sieto vs. mustavalkoisuuksiin takertuminen
« Vastaus #12 : pe 30.03.2018, 17:20:34 »
No johan täällä on taas kaikenkarvaisia optimisteja. Missä ovat vanhat jäärät?

Poissa Renttu

  • saippuakauppias
  • Konkari
  • Viestejä: 8831
  • Epäilyttävä henkilö
Vs: Epävarmuuden sieto vs. mustavalkoisuuksiin takertuminen
« Vastaus #13 : pe 30.03.2018, 17:27:29 »
Ennen on löytynyt kaikkeen vastaus Raamattua klikkaamalla. Luonnonmullistukset ovat olleet jumalien vihanpuuskia ja sillä selvä. Uskonto jossa pitää tehdä asiat "oikein" ja on lueteltu ja luokiteltu valmiiksi mitä saa syödä ja mitä ei ja kuinka käyttäytyä missäkin tilanteessa on epävarmuutta oikein huonosti sietäville houkuttelevia.
Ei ihminen tässäkään suhteessa muuttunut ole. Rutiinit, säännöt ja kiellot, jopa reipas kuri luovat ihmisen elämään selkeyttä ja turvallisuutta, joiden kautta tapahtuu sellainen paradoksi, että olo tuntuukin itse asiassa vapaammalta. Ilmiö on tullut jälleen tutuksi nyt, kun olen pitäytynyt varsin tiukassa ja aikataulutetussa päivärytmissä. Tavallisen tutuksi se tuli silloin, kun aloitin juoksemisen ja salilla käymisen. Siinä oli alussa pari muttaa:

1. En oikeastaan pidä juoksemisesta. Oikeastaan en pidä siitä lainkaan.
2. En myöskään pitänyt salilla käymisestä ja punttien nostelusta.

Tiesin kuitenkin kokemuksesta valmiiksi, että kun kumpaakin vain tekee rutiininomaisesti ja jättää fiilispohjalta tekemiset muille, niin kyllä se siitä. Ihminen on pirun sopeutuvainen olento, eikä kontekstilla ole näissä asioissa väliä. Jos mielensä ja kroppansa altistaa jollekin uudelle rutiinille, se oppii n. kolmessa kuukaudessa siihen pisteeseen, että rutiinista on muodostunut tapa, jota suorastaan odottaa. Näin siitä huolimatta, että lähtökohtaisesti eipitäisi toiminnasta kuin hyvin vähän (Järkisyistä) tai ei lainkaan. Sen kolmen kuukauden jälkeen olikin niin, että mikäli oli vaarassa jäädä treeni tai lenkki jostain syytä väliin (Joka toisena päivänä salilla, joka toisena päivänä juoksemassa, sunnuntaisin lepopäivä ja venyttelyä) niin tuntui, että koko päivä menee pilalle. Uskonnot ja ideologiat hyödyntävät samaa mekanismia palvojiin, esim. säännölliset rukoushetket ja muut rituaaliset harjoitteet. He eivät suinkaan tunne olevansa tiukkojen normien ja kieltojen keskellä vankeja, vaan jopa poikkeuksellisen vapaita. Ongelmia tuleekin vasta siitä, jos esim. joku hierarkiassa korkemalla oleva käyttää valtaa väärin, ja perusoppien vastaisesti. Sitten onkin taas syntien antteksiannon vuoro, ja niin edelleen...

 Aristoteles puhui hyveistä ja totuudesta. Hänen mukaansa hyveet ovat ennen muuta kasvatuksen avulla aikaansaatuja ominaisuuksia. Nekin saavutetaan säännöllisen ja pitkäjänteisen harjoituksen kautta, ja samalla ihmisen tulee kehittää älyään ja voimiaan. Arska tiesi, mistä puhuu.
"Näytelmää, sotaa, kiihtymystä, horrosta, orjuutta" -Marcus Aurelius

"Petän mieluummin maailman, kuin annan maailman pettää minut" -Cao Cao

socrates

  • Vieras
Vs: Epävarmuuden sieto vs. mustavalkoisuuksiin takertuminen
« Vastaus #14 : pe 30.03.2018, 17:30:10 »
No johan täällä on taas kaikenkarvaisia optimisteja. Missä ovat vanhat jäärät?

Täällä.

Poissa mikainen

  • Konkari
  • Viestejä: 1661
Vs: Epävarmuuden sieto vs. mustavalkoisuuksiin takertuminen
« Vastaus #15 : pe 30.03.2018, 17:36:43 »
Ennen on löytynyt kaikkeen vastaus Raamattua klikkaamalla. Luonnonmullistukset ovat olleet jumalien vihanpuuskia ja sillä selvä. Uskonto jossa pitää tehdä asiat "oikein" ja on lueteltu ja luokiteltu valmiiksi mitä saa syödä ja mitä ei ja kuinka käyttäytyä missäkin tilanteessa on epävarmuutta oikein huonosti sietäville houkuttelevia.
Ei ihminen tässäkään suhteessa muuttunut ole. Rutiinit, säännöt ja kiellot, jopa reipas kuri luovat ihmisen elämään selkeyttä ja turvallisuutta, joiden kautta tapahtuu sellainen paradoksi, että olo tuntuukin itse asiassa vapaammalta. Ilmiö on tullut jälleen tutuksi nyt, kun olen pitäytynyt varsin tiukassa ja aikataulutetussa päivärytmissä. Tavallisen tutuksi se tuli silloin, kun aloitin juoksemisen ja salilla käymisen. Siinä oli alussa pari muttaa:

1. En oikeastaan pidä juoksemisesta. Oikeastaan en pidä siitä lainkaan.
2. En myöskään pitänyt salilla käymisestä ja punttien nostelusta.

Tiesin kuitenkin kokemuksesta valmiiksi, että kun kumpaakin vain tekee rutiininomaisesti ja jättää fiilispohjalta tekemiset muille, niin kyllä se siitä. Ihminen on pirun sopeutuvainen olento, eikä kontekstilla ole näissä asioissa väliä. Jos mielensä ja kroppansa altistaa jollekin uudelle rutiinille, se oppii n. kolmessa kuukaudessa siihen pisteeseen, että rutiinista on muodostunut tapa, jota suorastaan odottaa. Näin siitä huolimatta, että lähtökohtaisesti eipitäisi toiminnasta kuin hyvin vähän (Järkisyistä) tai ei lainkaan. Sen kolmen kuukauden jälkeen olikin niin, että mikäli oli vaarassa jäädä treeni tai lenkki jostain syytä väliin (Joka toisena päivänä salilla, joka toisena päivänä juoksemassa, sunnuntaisin lepopäivä ja venyttelyä) niin tuntui, että koko päivä menee pilalle. Uskonnot ja ideologiat hyödyntävät samaa mekanismia palvojiin, esim. säännölliset rukoushetket ja muut rituaaliset harjoitteet. He eivät suinkaan tunne olevansa tiukkojen normien ja kieltojen keskellä vankeja, vaan jopa poikkeuksellisen vapaita. Ongelmia tuleekin vasta siitä, jos esim. joku hierarkiassa korkemalla oleva käyttää valtaa väärin, ja perusoppien vastaisesti. Sitten onkin taas syntien antteksiannon vuoro, ja niin edelleen...

 Aristoteles puhui hyveistä ja totuudesta. Hänen mukaansa hyveet ovat ennen muuta kasvatuksen avulla aikaansaatuja ominaisuuksia. Nekin saavutetaan säännöllisen ja pitkäjänteisen harjoituksen kautta, ja samalla ihmisen tulee kehittää älyään ja voimiaan. Arska tiesi, mistä puhuu.

Buddhalaisissa myötätunnon meditaatioissa on samaa. Ylipäätään ajatuksena, että hyveet tai miksi niitä haluaa kutsua ovat verrattavissa lihaksiin joita voi kasvattaa. Tai edes ylläpitää.

Poissa Big Data Lenny

  • Konkari
  • Viestejä: 1549
Vs: Epävarmuuden sieto vs. mustavalkoisuuksiin takertuminen
« Vastaus #16 : pe 30.03.2018, 17:38:16 »
1. En oikeastaan pidä juoksemisesta. Oikeastaan en pidä siitä lainkaan.

Kai tiedät että se johtuu vain huonosta kunnosta? Mättöä vain tiestöllä tarpeeksi, niin rupeaa maistumaan.


Aristoteles puhui hyveistä ja totuudesta. Hänen mukaansa hyveet ovat ennen muuta kasvatuksen avulla aikaansaatuja ominaisuuksia. Nekin saavutetaan säännöllisen ja pitkäjänteisen harjoituksen kautta, ja samalla ihmisen tulee kehittää älyään ja voimiaan. Arska tiesi, mistä puhuu.

Todellakin. Tämä on eräs niistä asioista, jotka ei mielestäni ole niin "kuin aina ennekin". Siis pitää edelleen paikkansa, mutta ei puhuttele ihmisiä. Nykyään hyveitä vaaditaan palveluna, ja ne pitää olla tilattavissa netistä Master Cardilla.

Poissa Renttu

  • saippuakauppias
  • Konkari
  • Viestejä: 8831
  • Epäilyttävä henkilö
Vs: Epävarmuuden sieto vs. mustavalkoisuuksiin takertuminen
« Vastaus #17 : pe 30.03.2018, 17:44:35 »
Buddhalaisissa myötätunnon meditaatioissa on samaa. Ylipäätään ajatuksena, että hyveet tai miksi niitä haluaa kutsua ovat verrattavissa lihaksiin joita voi kasvattaa. Tai edes ylläpitää.
Totta. Kristityillä tyyneysrukous palvelee epävarmuuden sietämistä suoraan:

"Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä ne asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa niitä asioita, joita voin, ja viisautta erottaa nämä toisistaan". Se on hyvä ohje riippumatta siitä, uskooko jumaliin tai ei.
"Näytelmää, sotaa, kiihtymystä, horrosta, orjuutta" -Marcus Aurelius

"Petän mieluummin maailman, kuin annan maailman pettää minut" -Cao Cao

Poissa Renttu

  • saippuakauppias
  • Konkari
  • Viestejä: 8831
  • Epäilyttävä henkilö
Vs: Epävarmuuden sieto vs. mustavalkoisuuksiin takertuminen
« Vastaus #18 : pe 30.03.2018, 17:56:44 »
Todellakin. Tämä on eräs niistä asioista, jotka ei mielestäni ole niin "kuin aina ennekin". Siis pitää edelleen paikkansa, mutta ei puhuttele ihmisiä. Nykyään hyveitä vaaditaan palveluna, ja ne pitää olla tilattavissa netistä Master Cardilla.
Alasdair MacIntyre on kirjoittanut ja puhunut tästä kohta 40 vuotta, teoksestaan Hyveiden jäljillä (1981) alkaen. Tuo on muuten huono suomennos, sillä alkuperäisnimi on After Virtue. Oma elämänkatsomukseni on uusaristoteelinen ja yhteiskunnan kehitttämisen lähtökohdista rawlsilainen (John Rawls) - jos tässä nyt filosofian puolelta oppi-isiä hakee. Vaikka nuoruuden hybriksessä oli periaatteessa helppo allekirjoittaa Nietzschen yltiö-individualismi ja näkemykset orjasieluista, niin näinä päivinä on hieman toisin. Ajanhenkemme löyhkää siihen malliin, että yksilön voisi julistaa jos ei kuolleeksi, niin ainakin diabeettiseen koomaan vajonneeksi. Sen kehon rauhasista tihkuu narsismia ja kolmevuotiaan lapsen tasolle taantunutta keskittymiskykyä. Loputon ärsykenälkä on tyydytettävä, tuokaa lisää sokerilientä!
« Viimeksi muokattu: pe 30.03.2018, 18:00:10 kirjoittanut Renttu »
"Näytelmää, sotaa, kiihtymystä, horrosta, orjuutta" -Marcus Aurelius

"Petän mieluummin maailman, kuin annan maailman pettää minut" -Cao Cao

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 14235
Vs: Epävarmuuden sieto vs. mustavalkoisuuksiin takertuminen
« Vastaus #19 : pe 30.03.2018, 18:08:55 »
1. En oikeastaan pidä juoksemisesta. Oikeastaan en pidä siitä lainkaan.

Kai tiedät että se johtuu vain huonosta kunnosta? Mättöä vain tiestöllä tarpeeksi, niin rupeaa maistumaan.

No ei tuo nyt ainoa mahdollinen syy ole. Voi kyse olla siitäkin, että diggailee hieman monipuolisempia motorisia haasteita. Juokseminen on aika puuduttavan samaa koko ajan liikesuorituksena.