Kirjoittaja Aihe: Epävarmuuden sieto vs. mustavalkoisuuksiin takertuminen  (Luettu 1195 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 9661
Vs: Epävarmuuden sieto vs. mustavalkoisuuksiin takertuminen
« Vastaus #40 : la 31.03.2018, 14:01:26 »

Mulla punttisali nostaa olon pitemmän kauden jälkeen niin korkealle, että en saa unta seuraavana yönä. Viimeisin tälläinen nyt flunssan jälkeen, tosin flunssakin epäselvä vielä, että onko miten ohitte.

Jos olisin voinut käydä kuntosalilla aamusta tai aamupäivästä, ja ottanut kevyesti, niin sitten en ehkä olisi sekoittanut sillä itseäni.

Pitkä tasainen ja vähän intensiivinen fyysinen puhde vaikuttaa iltaan asti js jopa yöhön, vaikkei unia veisikään.

Ylikuntotilanne alkanut kiehtoa, että mistä tarkemmin sanoen on kyse. Miten saa itsensä alasajettua puhteilla, joista nousu on selkeää ja varmaa ja toteutuu hyvin spontaanin helposti ja tehokkaasti.

Entisaikaan korostui fyysisyys ja samalla sen seesteinen käyttö. Ihminen voi edelleen hyötyä asioiden teoista, ilman koneita, joissain tehtävissä, jos ovat samalla mielekkääksi koettavissa ja opittavissa kivoiksi.

socrates

  • Vieras
Vs: Epävarmuuden sieto vs. mustavalkoisuuksiin takertuminen
« Vastaus #41 : la 31.03.2018, 14:10:17 »
Ja komiasti aiheen sivusta vielä toinen perään siitä, että minulla taas on aina ollut vaikeuksia saada salitreenistä sellaista kestävää hyvän olon fiilistä. Kyllä siinä tietyt lihakset kehittyy ja siitä saa ns. 'kiksejä' mutta ilmeisesti minulle taas jotenkin sopii lihastreenissä tuhannesti paremmin sellainen funktionaalinen harjoittelu kehon omaa painoa vastaan ja erilaisten vähän motoriikkaakin kehittävien liikkeiden tekeminen. Osa punttisalin perusliikkeistä myös sopii tavallaan tähän kategoriaan... leuanveto, dippi, kyykky, maastaveto, jne.  mutta sitten siinä tulee vaikeuksia oikeasti kokea sitä mielekkääksi tai edes keholle hyväksi kun vaan vääntää jotain ohjelmaa ja lisäilee pikku hiljaa painoja.

Siis loppujen lopuksi kyse on ehkä siitä, että kehon puolesta oma 'luonnollinen' vahvuus on enemmän kestävyyden kuin voiman puolella, ja sitten jos lihaksia harjoittaa, se reagoi paremmin ja nauttii enemmän siitä, ettei väkisin pyri lisäämään ja lisäämaan vastusta vaan tekee vain monipuolisesti ja varsin malttilisia vastuksia käyttäen.

Itse teen osan treeneistä hiukan tuon tapaisesti:

www.is.fi/hyvaolo/art-2000005621788.html

Salitreenin suuri etu on siinä, että sitä voi varioida rajattomasti kremppojen ja fiilisten mukaan. Tuollainen ihan vapaamuotoinen paikan päällä improvisoitu harjoitus voi toimia todella hyvin.

Poissa Topi

  • Konkari
  • Viestejä: 713
Vs: Epävarmuuden sieto vs. mustavalkoisuuksiin takertuminen
« Vastaus #42 : la 31.03.2018, 14:22:41 »
Joo, tein joskus itse asiassa lihaskuntotreeniä fysioterapeutin johdolla, jolloin tehtiin käytännössä kuntopiiriä ja kaveri improvisioi tai oli ennalta suunnitellut mitä erilaisimpia liikkeitä katosta roikkuvilla renkailla, ihan vain tatamin tapaisella pehmeällä matolla ilman mitään, painoilla tai pallolla tai sellaisella. Ja niin, olin töissä onnistunut saamaan selän vähän oireilemaan ja siitä syysta ylipäätään aluksi hain jeesiä.

Mutta tämä oli minulle jotenkin aivan järkyttävän hyvä ja palkitseva tapa treenata. Ja että joku vielä jeesaa suoritustekniikan ynnä muun kanssa eikä vain sokeasti roiski menemään painojen kanssa vaan oppii aina jotain ja tekee myös uutta. Lisäksi se myös vahvisti todella hyvin koko kropan lihaskuntoa. Mutta.... tässä on käytännössä ongelmana se, että vaikka kuntosalillakin periaatteessa voi varioida ihan miten tahansa ja ei tarvitse olla minkään laitteiden tai liikkeiden orja, minulla ei jotenkin riitä a) mielikuvitus ja b) motorinen lahjakkuus siihen, että oikeasti kehittäisin itse jotakin todella hyvää ja toimivaa uutta settiä aina fiilisten ja tarpeiden ja muun mukaan.