Ihmiskäsitys

[Juha]

Tunteista pysyvämpään piirteistöön

Ihmisenä olemiseen liitetään tiettyjä tunteita. Tunteiden tarkemmasta erittelystä voidaan olla eri mieltä, mutta tunteiden olemassaolosta ei välttämättä, isommin.

Vaikka tunnemaailma, ja tiettyjen tunteiden osuus voi vaihdella ihmisten välillä, ja myös elämänkaaren aika jotenkin yksilöpiirteisemmin, niin tunnekuvauksia tulee nostetuksi.

Tunteet ovat ihmisyksilön olotilaan liittyviä. Tunteita voi ilmetä hetkellisesti myös laajemmin jaettuna, jotenkin samanaikaisena. Johtuu tilanteiden luonteesta, miten homogeeniseksi tunteet voivat muodostua hetkellisesti ajatellen eri yksilöiden kesken. Leffoissa voidaan mennä aika tasa-tahtia, mikäli leffa on onnistunut, ja huomioitavana ovat he, jotka elävät tarjottua merkityksellisesti, eli ovat selkeästi mukana.

Jos ihmisenä olemiseen liittyy tunteisto, niin mitä kaikkea voisi myös yrittää hahmotella?

Mieleen tuli ihmisten ja yhteisön pysyvämpilaatuiset piirteet. Kun on yhteisö, sen asetelmistoon kuuluu yleensä tietynlaisia terästäytymiä, eri joukkojen kesken ja niiden sisällä. Jos jotain merkittävää sattuu, voi tunnevastaanottoa olla surullisesta, vahingoniloon, jne. Kun yhteisössä, tai keskinäisyhteisöissä ilmenee pysyvämmin jotain jakavaa, syntyy erilaisia sopeutumia, pitempijaksoisena kuin pelkät tunnetilat, vaikka pysyvälaatuisemmat määräävät paljon myös hetkellistä tunnekoentaa.

Persoonista ei ehkä voida puhua, jos ajatellaan pitempiakaisempia asetelmatyyppejä, ja sen mukaista jakautumista ihmisten ja ihmisryhmien kesken. Persoona on rakenteena vähän muuta.

häviäjä
voittaja
dominoiva
altavastaaja
tukija
haastaja
leimankantaja (käsitteenomaisesti otettava)
ihannoitu
halveksittu
vastuunkantaja
eristäytyvä
jyräävä / hyökkäävä
vakiinnuttaja
toisinarvottava
varautuja
luonnonlapsi
pettäjä
totuudentorvi
kriitikko
myötähyssi
sovittelija
vapaat
vartioidut
luotettavat
epäillyt
syrjäytyneet
eliitti
poistuneet
konrolloijat (itsensä)
konrolloijat (muiden)

Arveluni on, että em kaltainen lista ei saa ihan samanlaista merkitystä ihmisten kielenkäytössä kuin tunteet.

Tunteista voi nykyään puhua, ja niitä voidaan käsitellä. Yleensä erilaisia tunteita sallitaan samalle henkilölle, melko vapaasti, ainakin periaatteessa, ja paljon myös käytännössä, ja tunteita voidaan jopa kunnioittaa.

Kun puhutaan erilaisten pysyvämpien piirteiden ilmenemisistä, niin niitä ei yleensä liitetä kovin monipuolisesti yksilöön. Samanhetkisesti ei voikkaan ehkä elää kovin montaa piirrevaihetta, etenkin jos toisensa poissulkevia, mutta eri piirteiden ajatus elinkaarta ajatellenkin voi olla outo "defacto"-liitettäväksi, tiettyyn samaan ihmiseen.

Vielä mielenkiintoisempaa on se, että yhteisössä laajempana yksilöjoukkona esiintyy aina jotain tunteista pysyvämpiä olevaa piirteistöä, mitä vaihetta eletäänkin. Kun tietty piirteistö on selvä, olemassolevana, ja voi olla joskus hyvinkin merkityksellinen, niin suhde piirteiden olemassaoloon ei olekkaan kovin tunnustettu asia, tai kartoitettava juttu (ellei juuri tietyllä tapaa). Joskus voi mennä tosi kivasti, eikä piirteistöä ole kovin järkevää tarkastella, ainakaan ristiriitojen takia. Pointti tässä on tosiaan se, että jos ristiriitaa ilmenee, ja erilaisia puolia, niin tämä voi tiedostattavana olla hyvin vaikea asia.

Kuka ansaitsee minkäkin nimikkeen. Tätä nimike-prosessia tietysti helpotetaan, ihan selkein perusteinkin. Nimikkeitä on tosiaan paljon, ja EM lista on melko yleisajalliseksi tarkoitettu. On ammattinimikkeitä, kansoihin liittyviä, rotuihin, erilaisiin saavutuksiin, sukutaustaan, ...

Kvartaaliaikanakin jokin voi olla sitkeämpää, kuin mitä tulisi mieleen modernista ajasta.

[Juha]

EMn sovellus: suhde uutisointiin

Ymmärrys ihmisen tietyistä pysyvyyksistä antaa mahdollisuuden soveltaa omaa arkea. Monet tapahtumat ja uutisoinnit kertovat asetelmista, jotka ovat kuin tunteita. Mitä näissä sen ihmeempää, lueteltavaa. Jos tunteiden pohjalta ei tehdä mitään, tai tunteella ei ole muuta vaikutusta kuin että se ilmoitetaan, niin sama hyöty saavutetaan eri tapahtumien ilmoittelulla.

[Juha]

Js ajattelee sitä sukupuolisuuden käsittelyä, jota käydään, ja on tapana käydä, niin suurin osa sellaisesten läpkäyntien tuloksellisuudesta voisi toteutua jotenkin tyyliin, joka tämän ketjun teemana.

Tälläisen käsittelyjen jälkeen voisi avautua myös se keskustelun paikka, joka osuu siihen kohtaan sukupuolina olemista, joka on okeamin sukupuoliin liittyvää.

[Saares]

Lyhyesti: Me -muut.

[Juha]

En tiedä, mitä tuo edellinen kommentti tarkoitti.

Jos jotain nimetään napakasti, tai johonkin liitetään napakka kuvaus, pyrkien kohden yksiselitteisyyttä, niin parempaa suunnata yksiselitteisyyden tavoite sinne, jossa se on mahdollinen.

Ihmiset tuolla tapaa vangittuna ovat aikasen muuttuvia, ja vangitsemattomia, ja jos tulevat käsitelyssä täksi, on edessä vielä isompi ongelma. Usein toki odotusten mukainen toteutuma, vaikka odottajat eivät onnenkantamoistaan osaisi suoraan edes haaveilla.


Ihmiskäsitys on tosiaan isompi juttu. Ihmiseen kapeammin liitettävistä voi löytyä jo kartantekopaikkaa, jolloin ei tarvitse olla jatkuvasti eksyksissä. Ihmisen tietyt puolet ilmenevinä yksilöissä, ja yhteisöissä, voivat olla jotain tiettyä usein, tietyissä tilanteissa, ja niitä luonteenomaisuuksia voi lähteä hakemaan kustakin tilanteesta, että miten ovat jakautuneet, ja minkälaisin painotuksin.

[Juha]

Sosiaalisen puolen tiladiagnostiikkaa

Jotta ideani olisi selkeämpi, niin siitä voisi käyttää lääketieteelle tyypilistä sanaa: diagnoosi. Siinä m issä on somaattisia diagnooseja, ja yksilön henkisen puolen vastaavia, niin myös sosiaalisemmalta puolelta löytyy erilaisia tiloja, ja osan voi ajatella olevan diagnositiikkaan kuuluvaa.

Hyvin konkreettinen rinnastus.


Tuli mieleen eilen paljon puhuttu itsekkyys, ja itsekeskeisyys. Ovat tiladiagnooseja.

Itsekeskeisyydestä tosin yksittäisenä leimana tulee mieleen kaksoislyöminen. Yhteiskunta on kilpailujuttu paljolti, ja usea tuntee sen vahvempana. Kun tätä halutaan, ja se on rakennettu, ja osa ihmisistä on sen mukaisesti sopeutunut, niin tietysti ihmisen itsensä vika. Ehkä siinä mielessä eniten, ettei ole tehnyt elettävämpää paikkaa maailmasta, omalta osaltaan, siis juuri niiden vaikuttavimpien osalta, jotka sinetöivät asioita.

Itsekkyydestä tuli myös mieleen se, että voi olla parempi kuin kollektiivikas. Savustustiimit ovat teholtaan aivan toista luokkaa, jos käyvät varmistamaan omaansa.

[Juha]

Ihminen (") = (") Suuntautuva Kone (SK)? ((ajan kuluessa))

Entä jos ihminen ja eläimet yleensä, ovat 100 %sti geeniensä määräämiä suoraan, ja jollain perimän logiikalla, jota ei välttämättä tiedetä kunnolla?

Jos ihminen on sitä, mitä on, eikä muuksi muutu, niin miten selittää ihmisen erot kasvussa ja piirteissä? Eikö ympäristö vaikuta ollenkaan?

Ympäristö ei välttämättä vaikuta, jos ei ole koettua merkitystä, kielteisenä eikä positiivisena. Neutraali ympäristö (myös koettuna!) on kuitenkin mahdoton juttu, joten lienee aika utooppinen odotus, (ainakin ilman kunnon kalkkiintuma-sopeumaa).

Ihminen voi olla hyvin determinoitunut, eli toteutuu se 100%, mutta jos tuo ei viittaakkaan tiettyyn tyyppiin, vaan hyvin erilaisiin henkisiin rakenteisiin, ja rakennemahdollisuuksiin, joita ihminen voi hyödyntää siinä, että seurailee sitä, missä elämänpaikkaa on. Kun jokin reitti painottuu, niin tietysti sitä vastaava rakenne, jolloin urautuu, ja turhat vaihtoehtoisuudet kuolevat sitä mukaa mahdollisina.

Jos ihminen kasvaneena ja hyvää tarjoutunutta elämänmahdollisuutta seuraavana alkaa olla persoonana vahva, niin tämä on osoitus perinteen täys-determinaatiosta, mutta yhtä lailla samaan toimivuuteen ympäristön kanssa olisi voitu päästä muuallakin.

Jos elämän tarpeita ajatellen kasvu ja kehitys on suuntautumista kohden sitä, jossa yleensä toteutuu elämänehdot ja niiden hyvä toteutuminen, niin ihmisen reittiä elämänmittaiseksi, voi rinnastaa myös kielellisillä valmiuksilla, joihin ihmisellä on kyky taipua, jolloin kiinasta tuotu lapsi puhuu suomea, ja päinvastoin.

Suomalaisen syntyvän lapsen valmius suomenkieleen on 100%, eli determinoitunut, ellei jotain poikkeusta, joka voidaan seuloa. Sama determinoituma on tällä tapauksella myös oppia puhumaan Kiinaa, jne.


Lisätty yliraapustamiset.

[Norma B]

Täytyy varmaan olla mies että edes keksii mennä vertaamaan elävää, hengittävää olentoa koneeseen. Muistikuvani mukaan tiedemiehet aikoinaan tekivätkin kaikenlaisia julmia kokeita eläimillä, koska olivat saaneet pipiin päähänsä että ei niihin satu, kunhan vaan kone vähän kitisee kun sen rattaita irrotellaan.

Yhtä hyvin voisi verrata koneita eläviin olentoihin. Semmoisia samanlaisia irrationaalisia oikuttelijoitahan niistäkin löytyy, kuin ihmisistä ja joskus eläimistäkin. Varsinkin jos ei yhtään tiedä mitä on itse tekemässä, voi saada kustakin noista varsin aggressiivisia reaktioita aikaiseksi. Ei meinaan varmaan autokaan tykkää jos samaanaikaan tallaa sekä kaasua että jarrua.

[Juha]

Täytyy varmaan olla mies että edes keksii mennä vertaamaan elävää, hengittävää olentoa koneeseen

En sulkenut pois muita vaihtoehtoja. Kun katsot silveroitua osuutta, niin huomaat asian (lihavoidun otsikon jälkeen).

Aiheesta tuli mieleen ilmiö, jota tuli ihmeteltyä: http://jatkumo.net/index.php?topic=75.msg203727#msg203727.

Kun kieli alkaa olla sellainen, ettei sillä enää päätetä väittää mitään erityistä, niin on tosiaan aika suuntaa-antava, ja lähinnä niin otettava, ellei halua seurata lajuja kohden olkiukkojen pirttiä, muiden räkättäessä reitin varrella.

Kun kieli ajautuu tällä tavoin toteuttamaan olemassaoloa, ja kielen muovautumisen voi havaita, jälkikäteen, niin on varsin suuntautuva tapaus sekin. Kukaan ei puhu mistään elävästä. Kielellä ei ole omaa tunne-elämäänsä, jne.

Ihmisellä on kyllä tuo kieli, ja monella on myös moottorisaha, ainakin maalla. Ei kai se tarkoita, että tapaukset ovat itse koneita, siis yksinomaisesti, jos vaikka kommunikoisivat joskus niitten koneiden kanssa, ihan samaa tasoa hakien.

Mitä sanot?

[Norma B]

Sori, en osaa tulkita hieroglyyfejä. Eli noita hässäköitä siellä taaempana.

Muutoin olen sitä mieltä että kielen tasolla lienee mahdollista keksiä myös olemattomia seikkoja. Eli vaikka todellisuutta voi kuvata kielellä, kieli ei muutu automaattisesti todellisuudeksi.

[Juha]

Sekoilin, sorry. Muutin otsikkoa, enkä muistanut muutosta.

Ihminen " = " Suuntautuva Kone ((= a = b = ...))

muuttui tähän:

Ihminen (") = (") Suuntautuva Kone (SK)? ((ajan kuluessa))


Tosikkoa voisi viritellä lisää:

Ihminen = Suuntautuva Kone = SK ..=.. A ..=.. B ..=.. C ..

Eikös näissä ole jotain paikkaa muokkailulle? Jos jotkin tarvitsevat uutta, niin juuri nämä. Itsekkin tulit maininneeksi 

[Juha]

Sosiaalisen puolen ongelmat fyysisinä, jne

Burnout

Voi olla oikeasti sosiaalisen puolen syy, ja diagnoosin paikka. Ihminen on tottunut miellyttämään muita, ja tekemään parhaansa, ohi omien resurssien.

Parisuhdeongelma (+erilaiset seuraukset)

Jatkuvasti joku reppana-suhde, jossa toinen loisii. Loisija voi olla mies tai nainen. Osa ei löydä itseään näistä. Oletan. Taas kuormittavaa sosiaalista toimintaa, suoraan jonkun kokemana, ja sen seurauksia.

Sosiaalisen puolen dilemmat jatkuvat aina kroppatasolle asti, esim jos parisuhteessa tapahtuu perhesurma, jolloin seurauksena on hengenlähtö.

Kun syy aiheutuu sosiaalisessa kontekstissa, ja vaikka perimä veisi helposti kohden tiettyä asetelmaa, jonkun tapauksessa, niin perimää ei voi muuttaa, jolloin vaikuttaminen ei voi toteutua kuin sosiaalisen puolen kautta, jos puhutaan syystä. Eri asia on, miten vammoja joudutaan hoitamaan, esim fyysisellä tasolla.

Ajatellaanko näistä jo tähän tyyliin, vai onko tämä millä tavoin puppua?