Kirjoittaja Aihe: Hyvä Paha kala  (Luettu 2112 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa kertsi

  • Konkari
  • Viestejä: 3628
Hyvä Paha kala
« : su 04.03.2018, 10:01:37 »

Rasvaisen kalan syönti on terveellistä, vai onko sittenkään?

Virallisissa suomalaisissa suosituksissa taitaa edelleenkin olla, että kalaa pitäisi syödä vähintään pari kertaa viikossa, kalalajeja vaihdellen?

Näin eilen youtubesta dokkarin Farmed Norwegian Salmon World’s Most Toxic Food (54 min), jonka mukaan kasvatettu lohi on liian rasvaista (40%??), ja nimenomaan rasvaan ne ympäristömyrkyt kertyvät. Sain sen kuvan, että norjalainen kassilohi ruokitaan rehulla, joka on tehty Itämeren pikkukalasta, ja siitä syystä loheen rikastuu ympäristömyrkyt erityisen paljon, PCB, dioksiinit, raskasmetallit. En oikein tiedä, miten suhtautua ko. dokkariin. Otsikko nyt ainakin on vähintäänkin yliampuva. Myrkyn määritelmäänhän kuuluu, että aine on myrkyllinen jo ihan pieninä annoksina gramman, milligramman tms. suuruisena.

Miten on, sisältääkö kasvatettu lohi enemmän, vai vähemmän ympäristömyrkkyjä kuin villi lohi samoilta merialueilta?

Luin myös Iltalehden blogista luotettavan oloisen jutun kassilohesta (Kemikaalikimara-blogia pitävän Anja Nysténin kirjoittama): Norjalainen kassilohi ja ympäristömyrkyt
"Norjassa on herännyt keskustelu siitä, kannattaako raskaana olevien, nuorten naisten sekä tyttöjen syödä runsaasti lohta. Helsingin Sanomissa oli artikkeli Norjassa käydystä keskustelusta. Norjalaisen patologian professorin Henrik Huitfeldtin mielestä Norjan terveysviranomaiset vähättelevät kasvatetussa lohessa olevan myrkyllisen dioksiinin terveysriskejä. Lisäksi Huitfeltin mukaan runsas kasvatetun lohen syönti aiheuttaa syöpää sekä lasten kehityshäiriöitä. Hurjaa tekstiä. Keskustelun seurauksena Norjan terveysviranomainen Helsedirektoratet on muuttanut kalansyöntisuosituksiaan. Siinä missä ennen suositeltiin vähintään kahta kala-ateriaa viikossa, nykyisen suosituksen mukaan näitä kaloja voi syödä enintään puolitoista annosta viikossa. Päähuomion keskustelussa on saanut rasvaisiin kaloihin kertyvien ympäristömyrkkyjen vaikutukset sikiönkehitykseen. Huitfeldtin suositus on, että rasvaista kalaa pitäisi syödä enintään kahdesti kuussa."

Tuo on hyvä artikkeli, suosittelen lukemaan.

Ympäristömyrkkyjen lisäksi on vielä sekin aspekti, että jotkut kalalajit ovat uhanalaisia. WWF:n Kalaopas uhanalaisuuden näkökulmasta.

Mitä kuluttaja sitten voi tehdä, muuta kuin välttää kassilohta, Itämeren kaloja, lämpimien merien kaloja, uhanalaisia kaloja, säilykepurkkikaloja, isoja kaloja kuten lohi ja tonnikala ja hauki (ympäristömyrkyt kertyvät niihin)? Siirtyä kasvisruokaan ja saada omega-3:t rypsiöljystä (saako siitä tarpeeksi?) ja D-vitamiinit purkista?
« Viimeksi muokattu: su 04.03.2018, 10:58:05 kirjoittanut kertsi »

Poissa urogallus

  • Konkari
  • Viestejä: 3076
Vs: Hyvä Paha kala
« Vastaus #1 : su 04.03.2018, 10:10:02 »

Miten on, sisältääkö kasvatettu lohi enemmän, vai vähemmän ympäristömyrkkyjä kuin villi lohi samoilta merialueilta?


Perstuntumalla sanoisin että vähemmän, koska kasvatettu lohi kasvaa nopeammin, ja ympäristömyrkyt rikastuvat nimenomaan vanhoihin yksilöihin.

Kasvatetut lohet tosiaan ovat rasvaisempia kuin luonnonlohet, mutta 40% on luullakseni liioittelua. Luonnonlohi on pikkuisen päälle 10% riippuen aika paljon siitä, missä vaiheessa elinkiertoa se on pyydetty. Ankeriaan rasvapitoisuus on 30% luokkaa, ja se on aivan omassa sarjassaan verrattuna kassiloheen.

Poissa Laika

  • Konkari
  • Viestejä: 5429
Vs: Hyvä Paha kala
« Vastaus #2 : su 04.03.2018, 10:16:45 »
WWF:n Kalaopas uhanalaisuuden näkökulmasta.
Mitä kuluttaja sitten voi tehdä, muuta kuin välttää kassilohta, Itämeren kaloja, lämpimien merien kaloja, uhanalaisia kaloja, säilykepurkkikaloja, isoja kaloja kuten lohi ja tonnikala ja hauki (ympäristömyrkyt kertyvät niihin)? Siirtyä kasvisruokaan ja saada omega-3:t rypsiöljystä (saako siitä tarpeeksi?) ja D-vitamiinit purkista?

Hommata torpedoveneitä ja upottaa ylimääräinen kalastuslaivasto?
Custom will reconcile people to any atrocity; and fashion will drive them to acquire any custom.

-George Bernard Shaw, Killing For Sport, Preface (1914)

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 15508
Vs: Hyvä Paha kala
« Vastaus #3 : su 04.03.2018, 10:18:43 »
Vuosikymmen sitten minulla oli saksalainen omalääkäri TK:ssa, ja hän väitti että kasvatetussa lohessa on antibioottijäämiä. (Ja lisäksi että kaikki mitä nyt syö rassaa ihmistä vielä puolen vuoden päästä, jotan vähän ihmettelin - lienenkö käsittänyt oikeinkaan, vaikka ihan hyvää suomea hän puhui.)

Mistään muualta en kuitenkaan tuon sortin jäämistä ole kuullut. Mutta ihmettelen nyt että minkä takia ympäristömyrkyt eivät sitten kertyisi ihan mihin tahansa materiaaliin jota syömme? Erityisesti olen ihmetellyt jo vuosien ajan sitä että kukaan ei piittaa pätkääkään että viljapellot jatkuvat suoraan vilkkaisiin autoteihin asti. Villiyrteistä ja sienistä sanotaan ettei niitä saa poimia teiden varsilta, mutta viljan saa korjata ja sitä syöttää ihmisille aivan siitä tienpielestä.

Toisaalta kalojen suhteen ihmettelen sitä että jos paistan uunissa lohta, lopuksi lohi killuu jossain litkussa (rasvassaan?) Mutta jos ostan vakuumipakattua kylmäsavulohta, niin ei se niin litkuisaa ole ollenkaan. Onko tosi ohuista fileistä/siivuista rasva sitten lirahtanut veks? Uunilohesta minulle tulee usein huono olo koska rasva ei itselläni taida oikein sulaa, mutta kylmäsavulohesta en muista koskaan tulleeni huono-oloiseksi.

Noin kaikenkaikkiaan kun mikromuoveista on ollut juttua, epäilyttää että söit mitä hyvänsä niin myrkytät itsesi.
Well I've been down so god damn long that it looks like up to me.
Well I've been down so very damn long that it looks like up to me.
Why don't one of you people come on and set me free?

- JM

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7546
Vs: Hyvä Paha kala
« Vastaus #4 : su 04.03.2018, 10:23:00 »

Miten on, sisältääkö kasvatettu lohi enemmän, vai vähemmän ympäristömyrkkyjä kuin villi lohi samoilta merialueilta?


Perstuntumalla sanoisin että vähemmän, koska kasvatettu lohi kasvaa nopeammin, ja ympäristömyrkyt rikastuvat nimenomaan vanhoihin yksilöihin.

Kasvatetut lohet tosiaan ovat rasvaisempia kuin luonnonlohet, mutta 40% on luullakseni liioittelua. Luonnonlohi on pikkuisen päälle 10% riippuen aika paljon siitä, missä vaiheessa elinkiertoa se on pyydetty. Ankeriaan rasvapitoisuus on 30% luokkaa, ja se on aivan omassa sarjassaan verrattuna kassiloheen.

Kasvatetun kalan ongelma on samaa, kuin liikakalastuksen yleensäkin. Vähempiarvoista kalaa pyydetään suhteessa enemmän, jotta se voidaan jalostaa ihmisten haluamaksi loheksi.

Kalajauhoa on ilmeisen vaikea kokonaan korvata jollain muulla rehulla, vaikka taidetaan nykyisin jo jotain väriaineita käyttää lohen punan muodostumiseen. Kasvun loppuvaiheessa rehuun lisättynä, ennen teurastusta.

Poissa urogallus

  • Konkari
  • Viestejä: 3076
Vs: Hyvä Paha kala
« Vastaus #5 : su 04.03.2018, 10:27:10 »

Miten on, sisältääkö kasvatettu lohi enemmän, vai vähemmän ympäristömyrkkyjä kuin villi lohi samoilta merialueilta?


Perstuntumalla sanoisin että vähemmän, koska kasvatettu lohi kasvaa nopeammin, ja ympäristömyrkyt rikastuvat nimenomaan vanhoihin yksilöihin.

Kasvatetut lohet tosiaan ovat rasvaisempia kuin luonnonlohet, mutta 40% on luullakseni liioittelua. Luonnonlohi on pikkuisen päälle 10% riippuen aika paljon siitä, missä vaiheessa elinkiertoa se on pyydetty. Ankeriaan rasvapitoisuus on 30% luokkaa, ja se on aivan omassa sarjassaan verrattuna kassiloheen.

Kasvatetun kalan ongelma on samaa, kuin liikakalastuksen yleensäkin. Vähempiarvoista kalaa pyydetään suhteessa enemmän, jotta se voidaan jalostaa ihmisten haluamaksi loheksi.

Kalajauhoa on ilmeisen vaikea kokonaan korvata jollain muulla rehulla, vaikka taidetaan nykyisin jo jotain väriaineita käyttää lohen punan muodostumiseen. Kasvun loppuvaiheessa rehuun lisättynä, ennen teurastusta.

Kirjolohelle kai jo syötetään Suomessa kasvipohjaista (rypsiä muistaakseni) rehua. Muutenkin kotimainen kasvatettu kirjolohi on nykyään ympäristöystävällisempi valinta kuin norjalainen kasvatettu merilohi. Oikein hoidettuna kassikasvatus ei rehevöitä vesistöjä kovin paljon, ja karkulaiskirjolohet ovat ilmeisesti paljon pienempi uhka luonnonkaloille kuin norjalaiset kasvatuslohet. Lohikassit ovat melkoisia tautipesiä, ja ne ilmeisesti ovat uhka kudulle nouseville luonnonlohille.

Paikalla Big Data Lenny

  • Konkari
  • Viestejä: 1728
Vs: Hyvä Paha kala
« Vastaus #6 : su 04.03.2018, 10:32:09 »
Tässä alkuperäinen dokkari: https://www.youtube.com/watch?v=RYYf8cLUV5E

(kertsin linkki oli hieman erikoinen)

Dokkarin nimi tuli jo esille parin ensimmäisen minuutin kohdalla kun norjalainen aktivisti kutsui kassilohta maailman myrkyllisimmäksi. Pystyin katsomaan vielä muutaman minuutin, ja sitten meni hermot. Enempää en siis voi kommentoida tässä vaiheessa.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7546
Vs: Hyvä Paha kala
« Vastaus #7 : su 04.03.2018, 10:34:21 »

Miten on, sisältääkö kasvatettu lohi enemmän, vai vähemmän ympäristömyrkkyjä kuin villi lohi samoilta merialueilta?


Perstuntumalla sanoisin että vähemmän, koska kasvatettu lohi kasvaa nopeammin, ja ympäristömyrkyt rikastuvat nimenomaan vanhoihin yksilöihin.

Kasvatetut lohet tosiaan ovat rasvaisempia kuin luonnonlohet, mutta 40% on luullakseni liioittelua. Luonnonlohi on pikkuisen päälle 10% riippuen aika paljon siitä, missä vaiheessa elinkiertoa se on pyydetty. Ankeriaan rasvapitoisuus on 30% luokkaa, ja se on aivan omassa sarjassaan verrattuna kassiloheen.

Kasvatetun kalan ongelma on samaa, kuin liikakalastuksen yleensäkin. Vähempiarvoista kalaa pyydetään suhteessa enemmän, jotta se voidaan jalostaa ihmisten haluamaksi loheksi.

Kalajauhoa on ilmeisen vaikea kokonaan korvata jollain muulla rehulla, vaikka taidetaan nykyisin jo jotain väriaineita käyttää lohen punan muodostumiseen. Kasvun loppuvaiheessa rehuun lisättynä, ennen teurastusta.

Kirjolohelle kai jo syötetään Suomessa kasvipohjaista (rypsiä muistaakseni) rehua. Muutenkin kotimainen kasvatettu kirjolohi on nykyään ympäristöystävällisempi valinta kuin norjalainen kasvatettu merilohi. Oikein hoidettuna kassikasvatus ei rehevöitä vesistöjä kovin paljon, ja karkulaiskirjolohet ovat ilmeisesti paljon pienempi uhka luonnonkaloille kuin norjalaiset kasvatuslohet. Lohikassit ovat melkoisia tautipesiä, ja ne ilmeisesti ovat uhka kudulle nouseville luonnonlohille.

Kalajauhoon voidaan lisätä jonkin verran kasvisperäistä raaka-ainetta, mutta eiköhän se edelleen koostu enimmäkseen pyydetyistä "arvottomista merikaloista".
Omia firmojaan ovat ne rehusekoittamot ja ostavat raaka-aineensa markkinoilta.

Nykyisin kyllä pyritään parantamaan asioita, kuten sen veden puhdistukseen ja uudelleenkiertoon, ainakin ahvenanmaalla kaiketi on mallilaitos.

Ja joo onhan se kirjolohikasvatus varmaan puhtaampaa, kuin ne kassikasvattomot merellä.

Poissa drontti

  • Konkari
  • Viestejä: 3023
Vs: Hyvä Paha kala
« Vastaus #8 : su 04.03.2018, 10:36:52 »
Sain erään hörhötuttavani luona maistaa planktonmössöä, joka oli kuulemani mukaan erityisen terveellistä. Annos oli kylläkin perin pieni, aine oli ilmeisesti varsin kallista.

Valtamerissä lilluu käsittääkseni paljon planktonia, isot valaatkin pärjäävät sillä. Ehkä planktonia voisi hyödyntää enemmän ihmistenkin ravinnoksi. Tosin vaikutukset merien ekosysteemille olisivat varmaan hyvin haitalliset, jos sitä ryövättäisiin liikaa.

Kotoisista järvistäkin voisi saada kesäaikaan haavilla kokoon planktonaterian ainekset, vaihtoehtona kalastukselle.

Poissa Vitel afGastro

  • Konkari
  • Viestejä: 14624
  • RAKKAUTTA - EI ISLAMISTEJA!
Vs: Hyvä Paha kala
« Vastaus #9 : su 04.03.2018, 10:39:13 »
Kalan syönillä on osoitettu paljon hyviä terveysvaikutuksia, mutta lainaanpa tähän vielä osan Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksista:

- kalaa on hyvä syödä ainakin kaksi kertaa viikossa
 - eri kalalajeja on suositeltavaa käyttää vaihdellen.

Poikkeukset syöntisuosituksiin:
Kalan hyvistä ravitsemuksellisista ominaisuuksista huolimatta Itämerestä, etenkin Pohjanlahdesta ja Suomenlahdesta pyydettyä lohta tai taimenta ja silakkaa syömällä voi altistua tavanomaista suuremmille määrille terveydelle haitallisia dioksiineja ja PCB-yhdisteitä. Sisävesien petokaloista, etenkin hauesta, mutta myös meressä elävästä hauesta, voi saada tavanomaista suurempia määriä metyylielohopeaa. Mitä iäkkäämpi kala, sitä enemmän se on ehtinyt kerätä vierasaineita.

Näistä syistä edellä olevaan yleiseen kalan syöntisuositukseen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on antanut seuraavat poikkeukset:

Lapset, nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat voivat syödä vain 1-2 kertaa kuukaudessa isoa, perkaamattomana yli 17 cm:n silakkaa tai vaihtoehtoisesti Itämerestä pyydettyä lohta tai taimenta.
Lapset, nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat voivat syödä järvestä tai merestä pyydettyä haukea vain 1-2 kertaa kuussa.
Raskaana olevien ja imettävien äitien ei pitäisi syödä haukea ollenkaan, koska se kerää elohopeaa.
.........

Osan (jopa kolmasosan) rasvaan kertyneistä dioksiineista ja PCB:istä voi poistaa nylkemällä kalasta nahka ennen ruoanvalmistusta. Poikkeukset syöntisuosituksiin eivät koske pientä silakkaa, joka on perkaamattomana alle 17 cm. Fileoitu silakka on yleensä isoa, yli 17 cm.
.......

Kasvatettu kala sisältää vain vähän dioksiineja ja PCB:tä, koska kalarehun laatua valvotaan.



Viimeksikin kun tein kalakeittoa laitoin puolet kalasta lohta ja puolet seitä, jolloin minusta häiritsevä rasvaisuus vähenee.


VA.
Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina,
mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen:
ei ole mitään uutta auringon alla.
......Menneistä ei jää muistoa, eikä jää tulevistakaan -- mennyt on unohdettu

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7546
Vs: Hyvä Paha kala
« Vastaus #10 : su 04.03.2018, 10:40:49 »
Sain erään hörhötuttavani luona maistaa planktonmössöä, joka oli kuulemani mukaan erityisen terveellistä. Annos oli kylläkin perin pieni, aine oli ilmeisesti varsin kallista.

Valtamerissä lilluu käsittääkseni paljon planktonia, isot valaatkin pärjäävät sillä. Ehkä planktonia voisi hyödyntää enemmän ihmistenkin ravinnoksi. Tosin vaikutukset merien ekosysteemille olisivat varmaan hyvin haitalliset, jos sitä ryövättäisiin liikaa.

Kotoisista järvistäkin voisi saada kesäaikaan haavilla kokoon planktonaterian ainekset, vaihtoehtona kalastukselle.

Kasvisperäisestä planktonista (aurinkonvalon yhteyttämisestä) on toki peräisin eläinplanktonit ja varmaa se krilliäyriäisten valtava määrä jota valaatkin hyödyntävät.

Krillejä jo taitavat norjalaiset käyttää myydessään krilliöljyä, kalaöljyn tavoin.

Poissa kertsi

  • Konkari
  • Viestejä: 3628
Vs: Hyvä Paha kala
« Vastaus #11 : su 04.03.2018, 10:50:59 »
Kiitos Lenny huomiosta toimimattomasta linkistä.

Ja kiitos VA suositusten esiinkaivamisesta.

- Tuosta nappaan heti onkeeni ainakin yhden asian! Olen tähän mennessä tehnyt lohisoppaa niin, että kun soppa on melkeen valmis, laitan kalan sopan päälle hiljaiselle tulelle ja kun se on valmis, kuorin vaan nahan pois. Eli näköjään kannattaakin nylkeä se kala ensin. Vähän enemmän vaivaa, mutta terveellisempää siis.
- Olisikohan Norjassa valvonta heikompaa kuin Suomessa? Vähän semmoisen kuvan sai aloituskirjoituksen youtube-dokkarista. Toki siinä oli vähän salaliittoteorian makua.

Norma: mitä korkeammalla ruokaketjussa eläin on, sitä enemmän siihen kertyy ympäristömyrkkyjä - vertaa esimerkiksi haukea (tai lohta tai tonnikaalaa) ja toisaalta krilliä keskenään. (Hauki syö kalan X, joka on syönyt kalan Y, joka on syönyt krilliä. Eli myrkyt rikastuvat/konsentroituvat.) Krilli olisi ylivertainen tässä suhteessa, puhumattakaan hyönteisistä saatikka kasvisruoasta. Merissä on lisäksi mm. dioksiinia paperiteollisuuden jäljiltä, maalla sitä ei ole.

Joku (Faustinen?): kassilohille kai nykyään syötetään soijaa höystettynä pikkukalojen rasvalla.
« Viimeksi muokattu: su 04.03.2018, 11:11:38 kirjoittanut kertsi »

Poissa kertsi

  • Konkari
  • Viestejä: 3628
Vs: Hyvä Paha kala
« Vastaus #12 : su 04.03.2018, 11:03:05 »
Oliskohan MSC-merkitty makrilli sitten parempi valinta kuin monet muut kalat? Siis ympäristömyrkkyjen osalta (on pieni kala, ei ravintoketjun huipulla, vaikka onkin rasvainen) ja uhanalaisuuden osalta.

(Säilyketölkkejä kyllä vierastan, kun on käsitys, että niistä liukenee metalleja ja/tai muovin pehmenteitä (bisfenoleja) kalaan. Toisaalta vakuumipakattu kalakin vähän epäilyttää, niissähän silloin tällöin tavataan jotain pahoja pöpöjä.)
« Viimeksi muokattu: su 04.03.2018, 11:05:34 kirjoittanut kertsi »

Poissa kertsi

  • Konkari
  • Viestejä: 3628
Vs: Hyvä Paha kala
« Vastaus #13 : su 04.03.2018, 11:08:47 »
Vuosikymmen sitten minulla oli saksalainen omalääkäri TK:ssa, ja hän väitti että kasvatetussa lohessa on antibioottijäämiä. (Ja lisäksi että kaikki mitä nyt syö rassaa ihmistä vielä puolen vuoden päästä, jotan vähän ihmettelin - lienenkö käsittänyt oikeinkaan, vaikka ihan hyvää suomea hän puhui.)

Ympärisömyrkyt kertyvät ihmisessäkin rasvakudokseen. Rajun laihduttamisen olen lukenut olevan senkin takia haitallista, että rasvakudoksesta ympäristömyrkyt lähtevät vaeltamaan ympäri kehoa, siinä ikään kuin myrkyttyy. Tiedä sitten, pitääkö paikkansa.

Poissa sepalus

  • Zombie
  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 59
Vs: Hyvä Paha kala
« Vastaus #14 : su 04.03.2018, 11:29:04 »
Kiitos Lenny huomiosta toimimattomasta linkistä.

Ja kiitos VA suositusten esiinkaivamisesta.

- Tuosta nappaan heti onkeeni ainakin yhden asian! Olen tähän mennessä tehnyt lohisoppaa niin, että kun soppa on melkeen valmis, laitan kalan sopan päälle hiljaiselle tulelle ja kun se on valmis, kuorin vaan nahan pois. Eli näköjään kannattaakin nylkeä se kala ensin. Vähän enemmän vaivaa, mutta terveellisempää siis.
- Olisikohan Norjassa valvonta heikompaa kuin Suomessa? Vähän semmoisen kuvan sai youtube-dokkarista. Toki siinä oli vähän salaliittoteorian makua.

Norma: mitä korkeammalla ruokaketjussa eläin on, sitä enemmän siihen kertyy ympäristömyrkkyjä - vertaa esimerkiksi haukea (tai lohta tai tonnikaalaa) ja toisaalta krilliä keskenään. (Hauki syö kalan X, joka on syönyt kalan Y, joka on syönyt krilliä. Eli myrkyt rikastuvat/konsentroituvat.) Krilli olisi ylivertainen tässä suhteessa, puhumattakaan hyönteisistä saatikka kasvisruoasta. Merissä on lisäksi mm. dioksiinia paperiteollisuuden jäljiltä, maalla sitä ei ole.

Joku (Faustinen?): kassilohille kai nykyään syötetään soijaa höystettynä pikkukalojen rasvalla.

Voit halutessasi syödä rauhassa lohta 2-3 kertaa viikossa. Ei niissä ole ympäristömyrkkyjä enempää kuin muussakaan ravinnossa. Vältä riisiä, jos pelkäät myrkkyjä. 

Lohesta saat erityisen hyvää, kun panet sen kuumaan uuniin sipurengaspedille nahka päällyspuolelle noin kymmeneksi minuutiksi. Ota sen jälkeen pelti uunista ja vedä nahka pois. Lähtee helposti. Mausta kala makusi mukaan päältä ja sivele sille sinappihuntu. Pääkaupunkiseudulla on paljon virolaisia kauppoja, joista saat hapukoorta, eräänlaista smetanaa eri rasvaisina. 10 %, 20 % ja 30 %. Valele sillä kalan pinta. Paista kala uunissa sipulipedillä niin kauan kunnes se on mielestäsi sopivan kypsää. Sipulit imevät kalan liian rasvan, mutta ovat hyvänmakuisia Minulle riittää 30-40 min. lohen koosta riippuen. Lisäksi perunasosetta. Vieraasi kiittävät sinua samoin kuin minunkin sukulaiseni ja vieraat ovat kiittäneet ruoan makua.

Poissa Vitel afGastro

  • Konkari
  • Viestejä: 14624
  • RAKKAUTTA - EI ISLAMISTEJA!
Vs: Hyvä Paha kala
« Vastaus #15 : su 04.03.2018, 11:31:46 »
Tässä vielä mielenkiintoinen juttu aiheesta, mitä kasvatettu lohi syö ja lohen tervellisyydestä:

Lohen terveellisyys romahti – Kuluttaja: Hyviä rasvahappoja enää puolet entisestä
https://www.is.fi/terveys/art-2000004997221.html

"Lohi syö nykyään kasviksia. Sen seurauksena superterveellisten omega-3-rasvahappojen määrä on pienentynyt puoleen.
Lohta on vuosikausia suitsutettu terveyskalana, sillä lohen sisältämät omega-3-rasvahapot hellivät sydäntä ja suojaavat aivoja. Maine on kuitenkin vaakalaudalla. Kuluttaja-lehti kirjoittaa, että kasvatetun lohen hyvät rasvahapot ovat vähentyneet kymmenessä vuodessa yli puolella.

Kasvatettu Norjan lohi on Suomen ylivoimaisesti syödyin kala. Suomalaiset syövät keskimäärin yli 4 kiloa Norjan lohta vuodessa."


Minulle muuten tulee tuo Kuluttaja -lehti, jossa on hyviä juttuja ja testejä.


PS.
Perse-Hipskusi voisit tällä kertaa jättää vastaamatta.

VA.
Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina,
mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen:
ei ole mitään uutta auringon alla.
......Menneistä ei jää muistoa, eikä jää tulevistakaan -- mennyt on unohdettu

Poissa kertsi

  • Konkari
  • Viestejä: 3628
Vs: Hyvä Paha kala
« Vastaus #16 : su 04.03.2018, 11:40:42 »
Hyvä artikkeli, VA.

Kala on sitä, mitä se syö. Tutkijoiden mukaan syynä lohen rasvaromahdukseen on se, että perinteistä kalajauhoa ja -öljyä sisältävää rehua on korvattu kasviksilla, kuten soijalla, härkäpavulla ja rypsillä. Muutos on seurausta ylikalastuksesta, joka on nostanut kalapitoisen rehun hintaa.Vielä ei ole tutkittu, laskeeko kasvirehu myös kalan D-vitamiinipitoisuutta.– Saattaa laskeakin, sillä suuri osa kalan D-vitamiinista on peräisin kalaöljystä ja -jauhosta, Douglas Tocher kertoo Kuluttajalle.Tyydyttymättömät omega-3-rasvahapot ovat terveydelle välttämättömiä. Ne osallistuvat solujen rakentamiseen ja alentavat tulehdusta. DHA ja EPA pitävät yllä sydänten ja verisuonten terveyttä.ALAa elimistö ei pysty tuottamaan itse, joten sen saanti on turvattava ravinnosta. ALAa saa rasvaisen kalan lisäksi muun muassa rypsiöljystä, pellavansiemenistä ja pähkinöistä.

---
Varmaan on niin, että kun kassilohen ruokinnassa on siirrytty kasvisperäiseen muonaan, omega-3-pitoisuudet ovat romahtaneet. Entä ympäristömyrkyt? Pikkukalojen ympäristömyrkyt kuten dioksiinit ovat jääneet pois, mutta toisaalta kuvaan ovat astuneet kasvinsuojelumyrkyt. Suo siellä, vetelä täällä?

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10325
Vs: Hyvä Paha kala
« Vastaus #17 : su 04.03.2018, 11:56:46 »
- Olisikohan Norjassa valvonta heikompaa kuin Suomessa? Vähän semmoisen kuvan sai aloituskirjoituksen youtube-dokkarista. Toki siinä oli vähän salaliittoteorian makua.


Yleisesti ottaen tällainen kohta on noteeraamisen arvoinen. Tuottaja on vähän jäävi arvioimaan myymäänsä. Joskus tämä näkyy mittausten luotettavuudessa, ja asioiden avoimeksi saattamisessa.

Tapauskohtaisesti vaikea ottaa kantaa. Osa tuottajista voi olla erityisen herkkiä siitä, että myyvät hyvälaatuista, ja pyrkivät siihen paljon.

Poissa kertsi

  • Konkari
  • Viestejä: 3628
Vs: Hyvä Paha kala
« Vastaus #18 : su 04.03.2018, 12:10:09 »
Norjassa kalankasvatus on kansantaloudellisesti tärkeää, sillä se tuo paljon vientituloja maalle. Aloituskirjoituksen youtube-dokkarissa vaikutti siltä, että kalankasvatusteollisuudesta vastaava ministerillä olisi omakin lehmä ojassa, eli merkittäviä kytköksiä kalateollisuuteen, ja että se toisi hänelle itselleen taloudellista hyötyä jättää huomiotta tutkimustuloksia tms..

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10325
Vs: Hyvä Paha kala
« Vastaus #19 : su 04.03.2018, 12:12:53 »

Toinen klassikkoasetelma. Potentiaalinen riskikohta.

Jos ei näy niinkään suoralla tuottajalla, jne, niin joku ottaa asiakseen tämän puolen. Vieläpä niin, ettei muu ketju asiaa tiedä, vaikka on mukana täysin toteutuksessa.