Kirjoittaja Aihe: Tiedekysymyksiä  (Luettu 42767 kertaa)

0 jäsentä ja 2 Vierasta katselee tätä aihetta.

Poissa pimpelis pompelis

  • Konkari
  • Viestejä: 8172
  • Etevä ajattelija
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #680 : su 04.11.2018, 16:09:34 »
Onko jotain lähdettä väitteeseen ettei alkeishiukkas-nimitystä enää käytetä?

Elektronilla ei ole rakennetta, sitä ei voi jakaa osiin. Elektroni kuuluu leptoneihin, ts. alkeishiukkasiin.

P.S:  Näkyy  Vitel afGastro ehtineen ensin.


Poissa Hänen pyhyytensä

  • Konkari
  • Viestejä: 1809
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #681 : su 04.11.2018, 16:12:06 »
Alkeishiukkanen on hiukkasfysiikassa hiukkanen, jolla ei ole omaa sisäistä rakennetta[1] eikä se siis koostu muista hiukkasista.

Esimerkiksi atomit ovat muodostuneet pienistä hiukkasista, jotka tunnetaan elektronina, protonina ja neutronina. Protoni ja neutroni vuorostaan ovat rakentuneet vielä alkeellisemmista hiukkasista, jotka tunnetaan kvarkkeina. Siten protonia ja neutronia ei voi määritellä alkeishiukkaseksi, toisin kuin elektronit.
Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.

Poissa Hänen pyhyytensä

  • Konkari
  • Viestejä: 1809
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #682 : su 04.11.2018, 16:17:50 »
Alkeishiukkaset:

Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 4973
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #683 : ma 05.11.2018, 02:44:08 »

Lisätään tuohon esimerkiksi piin suhdeluku, johon on nykyisin löytynyt, äh en nyt muista luin hiljan taisi olla kymmeniätuhansia pilkun jälkeisiä suhdelukuja.


Mitä lienevätkään pilkun jälkeiset suhdeluvut, mutta ympyrän kehän ja halkaisijan suhteen, piin likiarvo oli jo kymmenen vuotta sitten laskettu yli biljoonan desimaalin tarkuudella.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7699
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #684 : ma 05.11.2018, 10:15:23 »
Onko jotain lähdettä väitteeseen ettei alkeishiukkas-nimitystä enää käytetä?

Elektronilla ei ole rakennetta, sitä ei voi jakaa osiin. Elektroni kuuluu leptoneihin, ts. alkeishiukkasiin.

P.S:  Näkyy  Vitel afGastro ehtineen ensin.


Hieman tarkennusta tarvitaan.  Elektronilla ei ole alirakennetta, kuten ei positronillakaan, mutta miten selität kaikki ne hiukkaset jotka muodostuvat niiden törmäyttämisestä toisiinsa, niitä on satoja.?


Alkeishiukkaset ovat niitä joita syntyy hiukkastörmäytysten tuloksena.

Kaikkihan se energia lopulta palaa tietenkin aineeseen siis atomeihin.  Syntyviä satoja erilaisia hiukkasia ja hiukkasten sekundäärihiukkasia on julmetusti, mutta on eri asia puhua niiden nimistä, kun on kysymys atomin rakenteen osasista.

Elektroni atomissa on enemmän todellisuusaalto, kuin mikään yksilöity hiukkanen ja hiukkaseksi se tunnistetaan sen vaihtaessa orbitaalia tai irrotessaan alkuaineatomistaan, myös irrallisia elektroneita aineen joukossa sen tilasta riippuen on. Nykyisin planeettamalli on kyllä kumottu eikä hiukkasia siinä mielessä ole "hiukkasina".


Alkeishiukkasfysiikka ei ole suoraan verrannollinen se on oma tieteenalansa. Tarkoitus on tuottaa mahdollisimman suuri energia mahdollisemman pieneen tilaan ja katsoa miten se energia muodostaa niitä alkeishiukkasia ja sen jälkeen redukroida niitä "aineen osasia". Lähinnä siis tehdä teorioita oletuksia niiden pohjalta.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7699
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #685 : ma 05.11.2018, 10:40:56 »

Lisätään tuohon esimerkiksi piin suhdeluku, johon on nykyisin löytynyt, äh en nyt muista luin hiljan taisi olla kymmeniätuhansia pilkun jälkeisiä suhdelukuja.


Mitä lienevätkään pilkun jälkeiset suhdeluvut, mutta ympyrän kehän ja halkaisijan suhteen, piin likiarvo oli jo kymmenen vuotta sitten laskettu yli biljoonan desimaalin tarkuudella.


Joo pilkun jälkeisiä lukuja löydetään ilmeisesti edelleen.


Poissa a4

  • Konkari
  • Viestejä: 4172
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #686 : ma 05.11.2018, 19:29:32 »
Perusteettomia väitteitä sinulla. Tiede ei ole todistanut alkeishiukkasten olevan teknologisesti hyödynnettäviä. Sekoitat käsitteitä nykyisin alkeishiukkaset tarkoittavat juuri niitä kvarkkeja ja muita hiukkasia joista ollaan tässä puhuttu.
Jos väität kvarkkien olevan jotenkin hyödynnettäviä, niin kerro miten, äläkä pakene menneisyyden haamujen selän taa. Heidän aikansa tiede ei ole mikään selitys siihen mikä nykyään on mahdollista. Tieteellä on rajansa muutenhan suhteellisuusteorialla ei olsi mitään merkitystä.

Puhut ilmeisesti atomeista, joita ei varsinaisesti erikseen hyödynnetä, mutta toki fysiikkaan kuuluvana energiasuhteina kyllä. Eli tiedetään miten ne toimivat ja miten esimerkiksi elekroni joka on sähköisen kentän liittymävakio liittyy katodin ja anodin suhteisiin. Katodiputkethan aikoinaa kuvaruuduissakin toivat sen telkun "kuvan näkyviin. (katdiputkihan oli elektroneita kiihdyttävä)


No niitä väitteitäsi:: esim,, hieman ristiriitaisia tosin,,

Hyvä ajattelu ja erityisesti tiede on faktojen avulla uusia faktoja tuottavaa ja soveltavaa
Tiede on mahdollistanut aiempien sekä nykyisten alkeishiukkasten teknologisen hyötykäytön esim. arkisena atomivoimaloiden tuottamana sähkönä koteihin.
Kvarkkien osalta on siksi järkevää olettaa samaa toistuvuutta tulevaisuudessa. Niistäkin ehkä löydetään sisäistä rakennetta ja niitä ehkä kyetään hyödyntämään teknologisesti.
Lainaan omia sanojasi jotka pätevät myös tulevaisuudessa lausuttuna, aikana jolloin kvarkkien hyötykäyttö voi olla arkea joka kodissa:
Heidän aikansa tiede ei ole mikään selitys siihen mikä nykyään on mahdollista.
Pienenä tärkeänä tarkennuksena: aiempi tiede on historiallinen selitys tulevalle tieteelle mutta ei tulevan tieteen tasoinen selitys.
Mitä perusteetonta näissä faktoista johdetuissa päättelyissä on?


En ymmärtänyt viestisi loppuosaa. Miksi olet muotoillut lauseen näin?:
No niitä väitteitäsi:: esim,, hieman ristiriitaisia tosin,,

Mitä vikaa oli tässä lauseessani?:
Hyvä ajattelu ja erityisesti tiede on faktojen avulla uusia faktoja tuottavaa ja soveltavaa

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7699
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #687 : ti 06.11.2018, 09:37:36 »


Mitä vikaa oli tässä lauseessani?:
Hyvä ajattelu ja erityisesti tiede on faktojen avulla uusia faktoja tuottavaa ja soveltavaa


Mietihän tuota, mitä tarkoitat, kun sanot faktojen avulla uusia faktoja tuottavaa.? Mikä sen sanoo, että lähtökohtainen fakta, olisi fakta.



Ajattelu sinänsä ei ole faktoihin perustuvaa vaan elämyksellisiin tunteisiin, joita käyttämällä maailmaa tulkitaan.

Poissa Valtteri Ala-Knaapi-Pesonen

  • Konkari
  • Viestejä: 14948
  • RAKKAUTTA - EI ISLAMISTEJA!
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #688 : ti 06.11.2018, 10:46:47 »

Mitä lienevätkään pilkun jälkeiset suhdeluvut, mutta ympyrän kehän ja halkaisijan suhteen, piin likiarvo oli jo kymmenen vuotta sitten laskettu yli biljoonan desimaalin tarkuudella.

En usko, että tuota tietoa voi mihinkään käyttää.

VA.
Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina,
mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen:
ei ole mitään uutta auringon alla.
......Menneistä ei jää muistoa, eikä jää tulevistakaan -- mennyt on unohdettu

Poissa a4

  • Konkari
  • Viestejä: 4172
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #689 : ke 07.11.2018, 06:10:04 »


Mitä vikaa oli tässä lauseessani?:
Hyvä ajattelu ja erityisesti tiede on faktojen avulla uusia faktoja tuottavaa ja soveltavaa


Mietihän tuota, mitä tarkoitat, kun sanot faktojen avulla uusia faktoja tuottavaa.? Mikä sen sanoo, että lähtökohtainen fakta, olisi fakta.



Ajattelu sinänsä ei ole faktoihin perustuvaa vaan elämyksellisiin tunteisiin, joita käyttämällä maailmaa tulkitaan.
Faktaa on että uutta faktatietoa saadaan vanhan faktatiedon pohjalta.
Mikä sen sanoo että lähtökohtainen muna olisi muna.

Faktaa on tunteiden elimellinen osuus ihmisten ajattelussa.
Faktaa on että tekoäly haastaa kasvavasti eläinlajien älykkyyttä.
« Viimeksi muokattu: ke 07.11.2018, 06:12:25 kirjoittanut a4 »

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7699
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #690 : ke 07.11.2018, 11:18:40 »


Mitä vikaa oli tässä lauseessani?:
Hyvä ajattelu ja erityisesti tiede on faktojen avulla uusia faktoja tuottavaa ja soveltavaa


Mietihän tuota, mitä tarkoitat, kun sanot faktojen avulla uusia faktoja tuottavaa.? Mikä sen sanoo, että lähtökohtainen fakta, olisi fakta.



Ajattelu sinänsä ei ole faktoihin perustuvaa vaan elämyksellisiin tunteisiin, joita käyttämällä maailmaa tulkitaan.
Faktaa on että uutta faktatietoa saadaan vanhan faktatiedon pohjalta.
Mikä sen sanoo että lähtökohtainen muna olisi muna.

Faktaa on tunteiden elimellinen osuus ihmisten ajattelussa.
Faktaa on että tekoäly haastaa kasvavasti eläinlajien älykkyyttä.

Uskonnoissakin sanovat faktoiksi omia selityksiään.


Tekoäly ei toistaiseksi ole muuta kuin tekoälyä, eli älyä ilman ymmärrystä. Kone ei tiedä tekevänsä mitään älykästä suorittaessaan ohjelmaansa.


Eikä se nykymuodossaan muuhun kykenekään, vaikka muistia on mahdollista käyttää ja lisätä ilmeisesti vielä paljon.


Kone ei siis tunne merkityksiä eikä sen sovellutukset osaa varoa toimintansa tuloksia. Olisihan se kyllä hyvä, jos sota -probotti sanoisi, että tuonne en ainakaan mene perkules, siellähän koneisto ruostuu.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10511
  • Keljun kiskoja
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #691 : ke 07.11.2018, 22:32:07 »

Peltomaata koetaan tarvittavan nykyisin. Mikä on peltomaan arvo ekosysteemille? Mitä hyvää, mitähuonoa taikyseenalaista?
Keljun kaista kiskoilla.

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 4973
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #692 : to 08.11.2018, 01:39:23 »

Mitä lienevätkään pilkun jälkeiset suhdeluvut, mutta ympyrän kehän ja halkaisijan suhteen, piin likiarvo oli jo kymmenen vuotta sitten laskettu yli biljoonan desimaalin tarkuudella.

En usko, että tuota tietoa voi mihinkään käyttää.

VA.
Piin likiarvon laskeminen on eräänlainen kilpailulaji. Liitteenä on yksi tapa piin arvon laskemiseksi sarjakehitelmällä. Ei kylläkään ennätyksiin yltävä, mutta havainnollinen.

Tuollaista desimaalinumeroiden jonoa voi hyvin käyttää satunnaislukujen muodostamiseen. Vaikkapa arpomalla paikka jonossa ja poimimalla siitä halutun mittaisia numerojonoja. (Likiarvo itse on luku, sen desimaalit ovat numeroita.)

Likiarvon laskemisen menetelmillä on teoreettista mielenkiintoa, miten likiarvoja voidaan tehokkaasti laskea.

Biljoonan desimaalin käyttämisessä likiarvolaskuissa tuskin on järkeä.


Poissa a4

  • Konkari
  • Viestejä: 4172
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #693 : la 10.11.2018, 11:08:21 »
Uskonnoissakin sanovat faktoiksi omia selityksiään.
Uskonnoissa tukeudutaan faktojen sijasta uskomuksiin joita ei voida joko havaita, testata tai varmentaa.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10511
  • Keljun kiskoja
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #694 : la 10.11.2018, 11:30:55 »
Kaikkihan se energia lopulta palaa tietenkin aineeseen siis atomeihin.  Syntyviä satoja erilaisia hiukkasia ja hiukkasten sekundäärihiukkasia on julmetusti, mutta on eri asia puhua niiden nimistä, kun on kysymys atomin rakenteen osasista.

Fysiikan perusjuttujen pohdinta on kivaa, koska ratkeamatonta tosiaan on. En ole seurannut keskustelua tästä aiheesta täällä. Tuo pisti silmään.

Jos energia palaa atomeihin, niin mikä sinne palaa? Ja mahtuvatko kaikki palaamaan? Minne kukin mahtuu? Entä jos atomeja kombinoidaan keskenään, eli molekyyljejä tmva? Mihin atomit mahtuu, ja mitä jää mahtumattomille?

Kun molekyylejä sitten kombinoidaan, niin jotain rakennetta syntyy tällä tasollakin. Ehkä jossain rakenteessa on kaiken tasoisia rakenteita, jotenkin veivaavina. Viimeistään kokonaisuudessa, miten sitten keskenään vuorovaikuttavatkin, tai vaikuttuvat toisistaan yksipuoleisesti, jne.

Yksinkertaisuuden periaate kiinnnostaa. Tekoälynkin toimivuus taitaa perustua tähän. On olemassa vinkkeli, josta käsin asiat näkyy muuten kuin "irrationaalisesti". Einstein taisi heittää tämän idean, kun sanoi, ettei Jumala heittele noppia.

Kaikki sekavalta näyttävä menee jotenkin ihmisten älykkyyden piikkiin. Niin älykästä, että jumista ei ole mitään näkymää kokonaisuuteen. Älykkyys on kaventumakykyä, ja erottamista. Mistä erottuu, niin jää kokonaan laittamatta mukaan kokonaisuuteen. Maailma mahdollisena avautuu siten vain näkemiskyvyn vinkkelistä muuhun, mitä erottuvampaan lähdetään.

Tuli mieleen. Mitään en nytkään allekirjoita.
Keljun kaista kiskoilla.

Poissa ROOSTER

  • Konkari
  • Viestejä: 2266
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #695 : la 10.11.2018, 12:42:29 »

Peltomaata koetaan tarvittavan nykyisin. Mikä on peltomaan arvo ekosysteemille? Mitä hyvää, mitähuonoa taikyseenalaista?

Peltomaa on parhaimmillaan valtavan monipuolinen eliöalusta, toki esimerkiksi peruna kasvaa aeroponisestikin http://jatkumo.net/index.php?topic=1364.msg77919#msg77919 . Olohuoneen kirjahyllyn tilalle asennettu aeroponinen viljelmä tuottaisi vuodessa perheen tarvitseman ruuan ja olisi myös mielenkiintoinen, elävä seurattava.

Luonnossa ympäristö ei ole ikinä sovitettu vain yhdelle lajille, siksipä perunapelto voi altistua vaikka villisikojen tönkimiselle tai koloradonkuoriaisille mutta olohuoneen kasvatuskaappi on näille aika immuuni, eli ei-monimuotoinen environmentti.

Yleinen mielipide on aina väärässä

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7699
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #696 : la 10.11.2018, 13:59:57 »
Uskonnoissakin sanovat faktoiksi omia selityksiään.
Uskonnoissa tukeudutaan faktojen sijasta uskomuksiin joita ei voida joko havaita, testata tai varmentaa.


Mikä on faktaa, se on edelleen kertomatta. Sanalliset faktat eivät kerro mitenkään niiden olevan "tosia"


Tutkimustuloksia voi toki pitää jonkinlaisina faktoina siinä yhteydessä missä ne on "mitattu.


Higgsin hiukkasen tutkimustakin on jatkettu vuodesta 2012 löytymisensä jälkeen ja nyt ollaan lähellä sen todentamista faktaksi,, mutta sekin on oletus ja standarriteoriaan kaivataan ,lisää löytöjä, kuten ainakin vielä kaksi higgsiä lisää, tuon nykyisen bosonin lisäksi.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7699
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #697 : la 10.11.2018, 14:05:31 »
Kaikkihan se energia lopulta palaa tietenkin aineeseen siis atomeihin.  Syntyviä satoja erilaisia hiukkasia ja hiukkasten sekundäärihiukkasia on julmetusti, mutta on eri asia puhua niiden nimistä, kun on kysymys atomin rakenteen osasista.

Fysiikan perusjuttujen pohdinta on kivaa, koska ratkeamatonta tosiaan on. En ole seurannut keskustelua tästä aiheesta täällä. Tuo pisti silmään.

Jos energia palaa atomeihin, niin mikä sinne palaa? Ja mahtuvatko kaikki palaamaan? Minne kukin mahtuu? Entä jos atomeja kombinoidaan keskenään, eli molekyyljejä tmva? Mihin atomit mahtuu, ja mitä jää mahtumattomille


Atomithan ovat "luonnostaan vuorovaikuttavia, ne säteilevät ylimääräisen energian pois itsestään.  Fotoneina, lämpösäteilynä, jouduttuaan epätasapainoon, myös radioaktiivisena säteilynä. Avaruudessa on kyllä tilaa mihin sen auringonkin ylimääräinen säteily katoaa, ehkä joskus törmäilee sitten taas aineellisiin atomeihin.

Poissa pimpelis pompelis

  • Konkari
  • Viestejä: 8172
  • Etevä ajattelija
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #698 : la 10.11.2018, 14:43:47 »
Kaikki sekavalta näyttävä menee jotenkin ihmisten älykkyyden piikkiin. Niin älykästä, että jumista ei ole mitään näkymää kokonaisuuteen. Älykkyys on kaventumakykyä, ja erottamista. Mistä erottuu, niin jää kokonaan laittamatta mukaan kokonaisuuteen. Maailma mahdollisena avautuu siten vain näkemiskyvyn vinkkelistä muuhun, mitä erottuvampaan lähdetään.

Tuli mieleen. Mitään en nytkään allekirjoita.

Näkymän puute johtaa kokonaisuuden hahmottamattomuuteen. Jumi on täydellinen, sisältäen kokonaisuuden.
Kannattaa lähteä erottautumiseen.
tsjp.
Älytöntä.

Poissa a4

  • Konkari
  • Viestejä: 4172
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #699 : la 10.11.2018, 15:58:44 »
Uskonnoissakin sanovat faktoiksi omia selityksiään.
Uskonnoissa tukeudutaan faktojen sijasta uskomuksiin joita ei voida joko havaita, testata tai varmentaa.


Mikä on faktaa, se on edelleen kertomatta. Sanalliset faktat eivät kerro mitenkään niiden olevan "tosia"
Faktat ovat toimivia, yhteensopivia ja yleispäteviä sekä muuttuvia kuvauksia maailmasta.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tosiasia
https://en.wikipedia.org/wiki/Fact