Kirjoittaja Aihe: Tiedekysymyksiä  (Luettu 38578 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Laika

  • Konkari
  • Viestejä: 5419
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #40 : ke 16.12.2015, 09:08:58 »
Mitä mieltä olisi edes puhua 'ajattelusta', jos ajattelu on yhtä kuin tiedollinen pohjansa? Ajattelulla on heuristista arvoa, vasta ajateltaessa tiedollisen pohjan laajentaminen (empiirisen) tutkimuksen avulla tulee ajankohtaiseksi.

Näin tieteessä ja arjessa.


Huonoa ajattelua pitää tyrmäillä silloin, kun sille ei ole löydettävissä tiedollista tai muuta funktionaalista perustaa.

Ajatuksen ilmaisemisella on ollut perusteensa. Mitään ei synny tyhjästä.

Haparoinnin takia tehdyt tyrmäykset lopullisen oloisina eivät vaikuta fiksuilta. Parempi on mielestäni yrittää tarttua siihen, mihin on mahdollista. Jos tartuntaa ei saa, on syytä omakohtaiseen dissaukseen, ainakin sillä hetkellä. Ehkä ei juuri muuhun, jos ei tiedä mitä tekee yleisemmin. Yleensä uusi tulee aina jonkin verran puun takaa. Jokainen jättää itselleen mahdollisuuksia vaihtoehtoisen suhteen, tai on jättämättä.

Mainitsemasi tyrmäyshän juuri on siihen tarttumista, mihin on mahdollista tarttua. Missään en väittänyt, että ajatus syntyisi tyhjästä.

Muuhun verbaalikolisteluusi viestissäsi en pysty lainkaan tarttumaan kommentoidakseni sitä.
Custom will reconcile people to any atrocity; and fashion will drive them to acquire any custom.

-George Bernard Shaw, Killing For Sport, Preface (1914)

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10305
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #41 : ke 16.12.2015, 09:10:37 »
... vähäisemmällä tiedollisella pohjalla on mahdollista saada aikaiseksi jalostuneempia ajatuksia kuin huonolla ajattelulla laajan tiedollisen pohjan turvin.


Entäs se käytetty jalostunut ajattelu. Onko se millä tavoin mukana kulloistenkin laadukkaitten kuvien rakentelussa tai määräytymisessä? Mihin se perustuu?

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10305
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #42 : ke 16.12.2015, 09:11:45 »
Mainitsemasi tyrmäyshän juuri on siihen tarttumista, mihin on mahdollista tarttua.


Kai sen joutaa usein tyrmätä. Samaa mieltä.

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 4926
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #43 : ke 16.12.2015, 10:34:18 »

Miksi?

Evoluutio ei taida olla varsinaisesti tiedettä, tai ei ainakaan sitä kovin rautaisena, vaikka evoluutioon liittyvät näkemykset näyttäisivät käytännössä kuvaavan luonnon muotoutumista. Vaikka evoluutio tieteellisyys ei ole kovin vankalla pahjalla, se hyväksytään melko selkeästi, tosin vastaavanlaista, jollain tapaa kokonaisuutta summaavaa rakentelua ja rakentelupyrkimyksiä ei ehkä niinkään.
Darwinin kehitysoppi on nykyaikaisen biologian perusta, mutta siitä on jo 150 vuodessa paljon edetty. Uskonnolla ja tieteellä ei ole mitään tekemistä keskenään, luomisoppi verhotaan kreationismissa tieteellisyyttä muistuttavaan muotoon puhtaassa hämäystarkoituksessa. Tai no, voi uskonnollisuutta tieteellisesti tutkia toki.

Poissa Laika

  • Konkari
  • Viestejä: 5419
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #44 : ke 16.12.2015, 11:06:01 »
... vähäisemmällä tiedollisella pohjalla on mahdollista saada aikaiseksi jalostuneempia ajatuksia kuin huonolla ajattelulla laajan tiedollisen pohjan turvin.


Entäs se käytetty jalostunut ajattelu. Onko se millä tavoin mukana kulloistenkin laadukkaitten kuvien rakentelussa tai määräytymisessä? Mihin se perustuu?

On kummallinen ja harhaanjohtava ajatus etsiä ajattelulle sitä vastaava substanssinsa. Tässä hyödyllisiä käsitteitä ovat totaliteetti ja aggregaatti. Ajattelemista ei voi tässä kohdin pilkkoa osasiinsa, koska se ei varsinaisesti koostu tiedosta.

Jos nyt haluat minulta kysyä jotain niin vaatimatonta kysymystä kuin 'mitä tarkoittaa hyvä ajatteleminen', niin ehdotan alkuun kysymystä mitenkään tyhjentämättä tutustumaan sellaisten henkilöiden kuin Wittgenstein, Dilthey, Weber, Hume, esittämiin huomioihin.

Jos tietäisin (!), mitä on hyvä ajatteleminen, niin minkä yksittäisen säännön sille antaisin? Jos tietäisin sen olevan sääntö, niin mihin se sitten perustuisi, ja eikö sille olisi löydettävissä oma sääntönsä? Ad infinitum.
« Viimeksi muokattu: ke 16.12.2015, 11:10:22 kirjoittanut Laika »
Custom will reconcile people to any atrocity; and fashion will drive them to acquire any custom.

-George Bernard Shaw, Killing For Sport, Preface (1914)

Poissa Laika

  • Konkari
  • Viestejä: 5419
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #45 : ke 16.12.2015, 11:12:36 »
Darwinin kehitysoppi on nykyaikaisen biologian perusta, mutta siitä on jo 150 vuodessa paljon edetty.

Biologian erityistieteellisellä alalla kyllä on edetty, joskin teesini mukaan Darwinin ideoiden yhteiskunnalliset ja filosofiset implikaatiot eivät koskaan läpäisseet väestön laajoja kerrostumia, ja silloin kun läpäisivät, tekivät niin groteskissa muodossaan. Sikäli ei siis olla edetty nimeksikään, osin jopa taannuttu. Aiheesta tarkemmin aion keskustella Kapealla Näkökulmalla, en täällä.
« Viimeksi muokattu: ke 16.12.2015, 11:14:42 kirjoittanut Laika »
Custom will reconcile people to any atrocity; and fashion will drive them to acquire any custom.

-George Bernard Shaw, Killing For Sport, Preface (1914)

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7531
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #46 : ke 16.12.2015, 11:20:36 »
... vähäisemmällä tiedollisella pohjalla on mahdollista saada aikaiseksi jalostuneempia ajatuksia kuin huonolla ajattelulla laajan tiedollisen pohjan turvin.


Entäs se käytetty jalostunut ajattelu. Onko se millä tavoin mukana kulloistenkin laadukkaitten kuvien rakentelussa tai määräytymisessä? Mihin se perustuu?

On kummallinen ja harhaanjohtava ajatus etsiä ajattelulle sitä vastaava substanssinsa. Tässä hyödyllisiä käsitteitä ovat totaliteetti ja aggregaatti. Ajattelemista ei voi tässä kohdin pilkkoa osasiinsa, koska se ei varsinaisesti koostu tiedosta.

Niin jonkinlaisesta tiedosta se ajattelukin kaiketi koostuu. Ajattelu, kuten aistiminenkin on hyvin samankaltaisista osasista koostunut, siinä mielessä myös redugalismista. (Hajotettavissa alkutekijöihinsä)  Sähkömagneettinen säteily aineaallot, puhe kaikki koostuu, lähinnä niistä nollista ja ykkösistä, muutenhan ei musiikkiakaan voisi digitalisoida.

Poissa Laika

  • Konkari
  • Viestejä: 5419
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #47 : ke 16.12.2015, 11:26:23 »
... vähäisemmällä tiedollisella pohjalla on mahdollista saada aikaiseksi jalostuneempia ajatuksia kuin huonolla ajattelulla laajan tiedollisen pohjan turvin.


Entäs se käytetty jalostunut ajattelu. Onko se millä tavoin mukana kulloistenkin laadukkaitten kuvien rakentelussa tai määräytymisessä? Mihin se perustuu?

On kummallinen ja harhaanjohtava ajatus etsiä ajattelulle sitä vastaava substanssinsa. Tässä hyödyllisiä käsitteitä ovat totaliteetti ja aggregaatti. Ajattelemista ei voi tässä kohdin pilkkoa osasiinsa, koska se ei varsinaisesti koostu tiedosta.

Niin jonkinlaisesta tiedosta se ajattelukin kaiketi koostuu.

Mitä juuri sanoin: ei koostu.
Custom will reconcile people to any atrocity; and fashion will drive them to acquire any custom.

-George Bernard Shaw, Killing For Sport, Preface (1914)

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7531
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #48 : ke 16.12.2015, 11:47:17 »
... vähäisemmällä tiedollisella pohjalla on mahdollista saada aikaiseksi jalostuneempia ajatuksia kuin huonolla ajattelulla laajan tiedollisen pohjan turvin.


Entäs se käytetty jalostunut ajattelu. Onko se millä tavoin mukana kulloistenkin laadukkaitten kuvien rakentelussa tai määräytymisessä? Mihin se perustuu?

On kummallinen ja harhaanjohtava ajatus etsiä ajattelulle sitä vastaava substanssinsa. Tässä hyödyllisiä käsitteitä ovat totaliteetti ja aggregaatti. Ajattelemista ei voi tässä kohdin pilkkoa osasiinsa, koska se ei varsinaisesti koostu tiedosta.

Niin jonkinlaisesta tiedosta se ajattelukin kaiketi koostuu.

Mitä juuri sanoin: ei koostu.

Milläs tiedolla tuon päättelit.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10305
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #49 : ke 16.12.2015, 12:36:51 »
Uskonnolla ja tieteellä ei ole mitään tekemistä keskenään, luomisoppi verhotaan kreationismissa tieteellisyyttä muistuttavaan muotoon puhtaassa hämäystarkoituksessa.


Dogmatia tmv ei kuulu todellisuuteen, mikäli sellainen otetaan lukkoonlyötynä, ja tieteen tarkoitus on kartatuttaa juuri jotain todellisuuteen liittyvää. Uskosta hyvään on pyörähtänyt kilpaa erilaisia uskohtoja.

Kannattaa muistaa, että kieli on omalla tavallaan useimmilla hyvin konkreettista myös silloin, kun siihen ei olisi oikein perusteita. Tuskin on koskaan, mutta silti kielijärjestelmää käytetään aika dogmaattisesti, eikä esim viittauspainotteisesti.

Usko hyvään ja parempaan on osana tiedettä, tai se on tieteen pohjaan laskettava. Tieteen askelissa on uskottava askelten teon mahdollisuuksiin, ja jatkuvaan etenemiseen, ellei jotain lopullisempaa erityisymmärrystä kaikkeudesta ilmene jossain vaiheessa.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10305
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #50 : ke 16.12.2015, 13:02:39 »

Voisin lähteä funtsailmaan itse, että on kyllä erilaisia sanoja, symboloita,.. eli käsitteisiin viittaavia asioita, jotka herättävät tunteita ja koentaa, ja näitä käsitteitä voidaan kombinoida erilaisissa kuvauksissa. Kokemusten, ja niihin liittyvien käsitteiden välitys koodataan esim näytölle tietynlaisena "töherryksenä" tai sitten tuotetaan äänikoneiston kautta erilaisiin kanaviin.

Ilmaistu on koodattua tarinaa koetusta. Koodattu tarina koetusta syntyy tietysti vastaanottajalle, joka osaa vastaanotetun tiettynä (eri vahvuisena) kokemuksena. Voisi puhua koodatun kokemuksen välittymisestä jonkinlaisena vastaanottajalle. Tartuttavaksi rajapinnaksi rakennetun ilmaisun esim sanallisesti tehtynä voi ajatella vihjeistöksi, josta voi koostaa jotain kokemusketjua.

Todellisuus tuntuu. Ilmaisu tulee rakennettuna, eli liitettynä johonkin toisinhavaittavaan symboliin. Symboli herättää assosiaatioita koetusta. Symbolit ovat ihmistä ajatellen ulkoapäin tulevia asioita. Sisäisiä tuntemuksia herätellään symboloiden avulla, ja toisaalta sisäisiä tuntemuksia voidaan koodata symbolimuotoon.

Ajattelu on kokemusketjun läpikäymistä käsitteiden tai symbolien avulla. Käsitteet viittaavat mielikuviin, ja symbolit auttavat mielikuvaketjun (kokemuskuvan) koostamisessa.

((Otos pitäis varmaan viedä kieli-ketjuun jossain vaiheessa))

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10305
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #51 : ke 16.12.2015, 13:06:48 »

Tärkeää on ymmärtää, ettei tietoa ole. On vain kokemuksia, ja eri lailla koodattuja kokemuksia. Koodettu kuva ei ole koskaan mitään sen enempää, kuin mitä on saatu pakettiin, jonka on tarkoitus kertoa kokemuksesta.

Noin nyt nopsasti asian kääntäis.

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 4926
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #52 : ke 16.12.2015, 13:30:27 »
Tieto on hyvä ja paljon käytetty käsite, tietenkin. Hyvä tieto on kehittyvää.

hibiscus

  • Vieras
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #53 : ke 16.12.2015, 14:10:59 »

Miksi?

Evoluutio ei taida olla varsinaisesti tiedettä, tai ei ainakaan sitä kovin rautaisena, vaikka evoluutioon liittyvät näkemykset näyttäisivät käytännössä kuvaavan luonnon muotoutumista. Vaikka evoluutio tieteellisyys ei ole kovin vankalla pahjalla, se hyväksytään melko selkeästi, tosin vastaavanlaista, jollain tapaa kokonaisuutta summaavaa rakentelua ja rakentelupyrkimyksiä ei ehkä niinkään.
Darwinin kehitysoppi on nykyaikaisen biologian perusta, mutta siitä on jo 150 vuodessa paljon edetty. Uskonnolla ja tieteellä ei ole mitään tekemistä keskenään, luomisoppi verhotaan kreationismissa tieteellisyyttä muistuttavaan muotoon puhtaassa hämäystarkoituksessa. Tai no, voi uskonnollisuutta tieteellisesti tutkia toki.

Monet Darwinin käsitykset on nuorempien oppineiden tietelijöiden mukaan heitetty romukoppaan jo aikoja sitten. Mitään näyttöä siitä, että darwinismi olisi nykyaikaisen biologian perusta ei ole kaiketi muualla kuin Jaskan tai muiden hourailijoiden himmenneessä yläkerrassa. Biologia on paljon muutakin kuin kehitysoppia.

Änkyräaiteistin väite, että tieteellä ja uskonnolla ei ole mitään tekemistä keskenään kertoo raiskausasiantuntijan äärimmäisen suppeasta katsantokannasta. Uskontoja voidaan tietellisesti tutkia siinä missä muitakin tutkimuskohteita. Aritmetiikkaan jämähtäneet materialistit eivät ole varmaankaan kuulleet, että Suomessakin voi yliopistossa opiskella ja tutkia uskontotieteitä.

Erikoiseksi Jaskan väitteen tekee se, että uskonnollisuutta voidaan kuitenkin tieteellisesti tutkia.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7531
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #54 : ke 16.12.2015, 16:53:41 »
Tieto koostuu perusteiltaan aistittavaan ja mitattavaan aivan kvanteista alken. Näkeminenkin on fotonien välityksellä tapahtuvaa aistimista, mistä aivot rakentavat sen tiedon. Perusteeltaan tieto on ykkösistä ja nollista koostuvaa fyysiseen rakenteeseen kuuluvaa ominaisuutta.

Ajatustieto taas on muistin käyttöä, eikä sen tietenkään tarvitse olla totta ulkoisessa mielessä, mutta aivan samanlaiset fysikaaliset perusteet sillä on kuin muullakin tiedolla. Tieto on siis rakenteisiin sitoutunut, kuten havainnoista voidaan päätellä. Niitä voidaan myös mitata erilaisilla menetelmillä, nykyään varsinkin.

Omalla tiedollaan, tai usein uskollaan ihmiset kertovat asioista (oletuksistaan) koska ne ovat asenteita mielessä, sen fyysisenä rakenteena.

Mitattavissa oleva tieto on kaiken aineellisen ominaisuus, myös niiden sm-kentän aaltojen joiden vuorovaikutuksella niitä välitetään.

Ihmiset ymmärtävät tajuntaansa tallentamalla tiedolla, jota ajatuksien avulla tuodaan julki. Tietoisuuteen tuleva ajatus on myös ihmisen itsensä koettava, vaikka sen ajatuksen täytyy tapahtua omassa päässä.


Se, että "tietää jotain ei tarkoita sen olevan totta, tai totuus.

Poissa pimpelis pompelis

  • Konkari
  • Viestejä: 8053
  • Etevä ajattelija
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #55 : ke 16.12.2015, 19:51:39 »
Tieto koostuu perusteiltaan aistittavaan ja mitattavaan aivan kvanteista alken.

Vähän väittäisin vastaan.
Otetaan esimerkiksi Pythagoraan lause. Se on todistettava, ei mitattava eikä aistittava. Sen todistamisen jälkeen tiedämme että kateettien neliöiden summa on hypotenuusan neliö.
Mittaus ei ole tarkka ja se koskee vain sitä kolmiota.

Kuten varmaan muistat Descartes ei pitänyt havaintoa (eli mittausta) luotettavana tietolähteenä todellisuudesta. Wiki kertoo, että Kaikkeen havainnointiin liittyy Descartesin mukaansa usko aistien ja muistin totuudenmukaisuuteen, koska havaitun todellisuuden todenperäisyyttä ei voida todistaa.

Jos kysyt mitä tieto sitten on en osaa vastata. En pidä klassista jo Platonin ajoilta olevaa määritelmää hyvänä, siinä on vähän kehäpäätelmää.

Poissa Laika

  • Konkari
  • Viestejä: 5419
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #56 : ke 16.12.2015, 21:44:00 »
... vähäisemmällä tiedollisella pohjalla on mahdollista saada aikaiseksi jalostuneempia ajatuksia kuin huonolla ajattelulla laajan tiedollisen pohjan turvin.


Entäs se käytetty jalostunut ajattelu. Onko se millä tavoin mukana kulloistenkin laadukkaitten kuvien rakentelussa tai määräytymisessä? Mihin se perustuu?

On kummallinen ja harhaanjohtava ajatus etsiä ajattelulle sitä vastaava substanssinsa. Tässä hyödyllisiä käsitteitä ovat totaliteetti ja aggregaatti. Ajattelemista ei voi tässä kohdin pilkkoa osasiinsa, koska se ei varsinaisesti koostu tiedosta.

Niin jonkinlaisesta tiedosta se ajattelukin kaiketi koostuu.

Mitä juuri sanoin: ei koostu.

Milläs tiedolla tuon päättelit.

Ajattelu ja ymmärrys tarkoittavat minulle kutakuinkin samaa. Kuinka olisi mahdollista ajatella vailla ymmärrystä? Toisin sanoen tarvitaan jonkinlainen ymmärrys, jotta ajatteleminen olisi mahdollista. Ymmärrys ja ajatteleminen ovat siis kieliopillisesti keskenään vaihdettavissa. Sanoa että ajattelu koostuu jostain, olisi sama kuin sanoa, että ymmärrys koostuu jonkinlaisesta substanssista. Kuva on väärä, mainittuja sanoja ei kieliopillisesti pitäisi käyttää näin. Porkkana koostuu, no, porkkanasta. Ymmärrys ei koostu mistään. Virhe tapahtuu oletettaessa, että sanojen täytyy välttämättä viitata johonkin asiaan. Tätä Wittgenstein tarkoitti huomauttaessaan, että mielemme noituu meidät. Kaipaamme sanojen merkitykselle jonkinlaista yleisyyttä, ja tässä tapauksessa ajattelun yleisyys olisi jonkinlainen (henkinen) prosessi. Niin ei ole. Yritettäessä määritellä ymmärrys takerrutaan haluun yleistää se, mitä ymmärryksellä olisi määritelmällisesti tarkoitettava. Se ei koostu mistään sen enempää kuin puhuva teekannukaan.

http://www.academia.edu/982871/_Wittgenstein_on_Thinking_and_Understanding

Se laajempi väärinkäsitys, joka ilmeisesti nyt on käsillä, liittyy kuvitelmaan että maailma koostuisi aineesta. Minulle moni ongelma helpottui valtavasti, kun sain kuulla sen koostuvan faktoista. Se oli elähdyttävä tieto. Ja joo, eivät ne kateetit ja hypotenuusakaan sijaitse varsinaisesti missään, tai koostu mistään. Muuta väitettäessä tulisi ainakin minulle outo tunne, että toinen ei oikeastaan ymmärrä (taas tuo sana!), mitä kateeteilla ja hypotenuusalla tarkoitetaan, siis miten noita sanoja käytetään.
« Viimeksi muokattu: ke 16.12.2015, 22:01:58 kirjoittanut Laika »
Custom will reconcile people to any atrocity; and fashion will drive them to acquire any custom.

-George Bernard Shaw, Killing For Sport, Preface (1914)

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7531
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #57 : to 17.12.2015, 10:27:24 »
Tieto koostuu perusteiltaan aistittavaan ja mitattavaan aivan kvanteista alken.

Vähän väittäisin vastaan.
Otetaan esimerkiksi Pythagoraan lause. Se on todistettava, ei mitattava eikä aistittava. Sen todistamisen jälkeen tiedämme että kateettien neliöiden summa on hypotenuusan neliö.
Mittaus ei ole tarkka ja se koskee vain sitä kolmiota.

Kuten varmaan muistat Descartes ei pitänyt havaintoa (eli mittausta) luotettavana tietolähteenä todellisuudesta. Wiki kertoo, että Kaikkeen havainnointiin liittyy Descartesin mukaansa usko aistien ja muistin totuudenmukaisuuteen, koska havaitun todellisuuden todenperäisyyttä ei voida todistaa.

Jos kysyt mitä tieto sitten on en osaa vastata. En pidä klassista jo Platonin ajoilta olevaa määritelmää hyvänä, siinä on vähän kehäpäätelmää.

Niin vertaaminen on mittaamista. Ilman kokemusperäistä tietoa ei ole mihin verrata.

Mittaaja erottaa itsensä mittaustapahtumasta, mikä sinänsä antaa virheellisen tuloksen. Tulkitsija on ajatus, siis mieli joka sisältönsä kautta tulkitsee uusia kokemuksia.
Tapahtumat eivät tarvitse tietäjää mihinkään, mutta me ihmisethän tarvitsemme, tuon mielipiteen jota pidämme tietona.

Havainto ei kyllä ole luotettava tiedon lähde, eikä siten havaitsijakaan.

Silti tieto, (ihmistieto) perustuu havaintoihin ja niistä tehtyihin analyyseihin ja hypoteeseihin.

Informaatio ei varsinaisesti katoa, kun vuorovaikutukset jatkavat sitä muuttuneena ja lopulta on olemassa vain erilaisia energiakenttiä jotka liittyvät toisiinsa. Elekronillakaan ei varsinaisesti ole paikkaa eikä suuntaa, sen ollessa enemmänkin todennäköisyysaalto. Silti elektronin spin voi olla vain alas, tai ylös, siis vastakkaisia, vaikka kuvaus ei vastaakaan todellisuutta.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7531
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #58 : to 17.12.2015, 10:40:43 »

Se laajempi väärinkäsitys, joka ilmeisesti nyt on käsillä, liittyy kuvitelmaan että maailma koostuisi aineesta. Minulle moni ongelma helpottui valtavasti, kun sain kuulla sen koostuvan faktoista. Se oli elähdyttävä tieto. Ja joo, eivät ne kateetit ja hypotenuusakaan sijaitse varsinaisesti missään, tai koostu mistään. Muuta väitettäessä tulisi ainakin minulle outo tunne, että toinen ei oikeastaan ymmärrä (taas tuo sana!), mitä kateeteilla ja hypotenuusalla tarkoitetaan, siis miten noita sanoja käytetään.

Koemme kyllä maailmaa aisteillamme ja sen kokemuksen kautta mieli, sekä ne faktat rakentuvat.

Mielen faktat ovat oletuksia, maailman faktat ovat tapahtumia.

Asiat kaavoitetaan mielessä mitattavaan muotoon, sitähän matematiikka on, mutta mieli ei tee mitään todelliseksi.

Kuten edellä sanoin on olemassa vuorovaikuttavia kenttiä joiden häiriöiksi voi lukea sen aineellisen muodon joka sekin on muutoksen alainen. Siten ainetta sen varsinaisessa mielessä sanottuna ei tietenkään ole, kuten olemassaoloa yleensaäkään erillisenä entiteettinä.

No lyhennettynä voidaan sanoa kyllä edelleen, ettei kukaan "tiedä" mitä totuus tai todellisuus on ja sitäkin tiedolla tarkoitetaan. Ei ole olemassa tiedosta erillistä tietäjää. Sanallinenkin tietäminen on vain muistamista.

Näin sen antitietona näkisin.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10305
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #59 : to 17.12.2015, 10:50:01 »
Tieto on hyvä ja paljon käytetty käsite, tietenkin.

Tietenkin. Jos tietenkin, niin kyllä jo aika varma juttu.


Hyvä tieto on kehittyvää.

Jos on tietoa, tai siis jotain kuvausta, niin ei se kehity mihinkään. Ihminen vaihtaa ehkä ajastaan kuvauksia paremmiksi. Eikä ihmisen kehitys aina riipu siitä, mistä kohtaa ajatus lähtee. Täydellinen typerys ei vaihda koskaan mitään, riippumatta siitä, millainen kuvaus on kyseessä. Osa on tässä suhteessa esim puolityperyksiä, osa ehkä kvartaalisellaisia. Jne.