Kirjoittaja Aihe: Tiedekysymyksiä  (Luettu 31003 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Muisto Keijo Kullervo

  • Konkari
  • Viestejä: 2277
  • Päivieni kertomaa
    • Kotisivuni
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #260 : ma 22.01.2018, 13:15:41 »
Sähköautojen tulo hiljalleen markkinoille - unohtamatta hybridisovellutuksia - takaa päästötömpää tulevaisuutta tulevaisuudessa.
Uudet ydinvoimalat, kun ne saadaan tuottamaan sähköä, takaavat sähköautoille tulevaisuutta..
Ainoaksi ongelmaksi jääkin ihmisten lähes hillitön kasvu kehittymättömissä maissa ja lisänä vielä se, että kun sinne pusketaan taloudellista kehitystä, autoja, tehtaita ja tekniikan muita sovellutuksia, ollaankin uusien ongelmien edessä.
Niistä kyllä selvitään, toivon?
Olisi hauskaa silmäillä tulevaisuuteen esimerkiksi vuoteen 2216 tietämille?
Olisiko silloin ilmastomuutos hallinnassa ihmiskunnan toimesta?

Muisto Keijo Kullervo
"Tie, Totuus ja Elämä."

Usko, Toivo ja Rakkaus

Isä, Poika ja Pyhä Henki

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 9910
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #261 : ke 24.01.2018, 18:09:18 »
Oliko tämä tiedekysymys?

Kysymys, joka on ympäripyöreän arkinen, vaatii oikeasti tieteilijää, jolla on suhteellisuudentajua löytää oleelliset asiat kysymyksestä, ja miettiä, mihin on vastattu, ja mihin ei, aiemmin, ja voiko samaa soveltaa miten uudessa tilanteessa.

Jos mennään kovin alas löydetyissä tieteen peruslainalaisuuksissa, niin varmasti on kaikki sille alustalle putoavaa, jos alusta riittävän sovellettava. Eri asia on kokonaan, miten teet sovituksen. Jos atomaarityyppisesti, olet aika guru.

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 4842
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #262 : to 25.01.2018, 03:25:38 »
Ei, vielä tärkeämpää kuin hyvät vastaukset on hyvät kysymykset. Ja niitä tältä foorumilta on turha hakea.

Poissa Vanha aatami

  • Konkari
  • Viestejä: 13814
  • RAKKAUTTA - EI ISLAMISTEJA!
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #263 : to 25.01.2018, 16:22:46 »

Olisi hauskaa silmäillä tulevaisuuteen esimerkiksi vuoteen 2216 tietämille?
Olisiko silloin ilmastomuutos hallinnassa ihmiskunnan toimesta?

Muisto Keijo Kullervo

Oletko viimein menettänyt uskosi Säidenhaltijaan - toistaiseksi vielä Jeesukseen?

SdP
Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina,
mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen:
ei ole mitään uutta auringon alla.
......Menneistä ei jää muistoa, eikä jää tulevistakaan -- mennyt on unohdettu

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 9910
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #264 : pe 09.02.2018, 18:44:40 »

Onkohan niin,
että kaikki tulevaisuudenennusteet,
jotka eivät perustu systeemin tuntemiseen,
ovat lottoperiaattesta lähteviä,
ellei systeemituntemus ole sitä,
joka ei ole tullut tunnistetuksi,
vaikka olisi oikeasti olemassa,
jolloin osa ennustuksista onkin niitä,
joilla voi olla jopa rautalanka-arvoa?

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 9910
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #265 : pe 09.02.2018, 18:47:54 »
Ei, vielä tärkeämpää kuin hyvät vastaukset on hyvät kysymykset. Ja niitä tältä foorumilta on turha hakea.

Voikin olla parasta, että löytyvät jotenkin toisin. Ehkä hyödyllisintä.

Aina ei kysymyksiä tosin tule kirjattua, vaikka niitä voi syntyä yllättävän paljon ihmisille. Jokin kriteerikynnys seuloo ihmiset kysymättömiksi. Varmaan tällaistakin ilmenee.

Kysymiskynnys voisi selvänottajalle olla joskus hyvin matala, jopa melkein viettävä. En ole varma.

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 4842
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #266 : pe 09.02.2018, 18:55:49 »

Huonot kysymykset huonosti johdattevat parempiin vastauksiin. Kuten vaikka "Onkohan niin, että kaikki tulevaisuudenennusteet...". Mutta turhanpäiväisestäkin vastauksestaan voi olla itseensä tyytyväinen.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 9910
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #267 : pe 09.02.2018, 18:57:45 »

Sinä se sitten osaat, Jaska  ::)

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 9910
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #268 : pe 09.02.2018, 18:59:50 »

Voisiko joku sitten määritellä sen, mikä on kysymys? Milloin täyttyvät ne kriteerit, joita kysymykseltä vaaditaan? Voiko kritiiristö vaihdella, tai tuleeko sen voida vaihdella, esim tarpeen mukaan, tai jotenkin?

Onko tämä kyssäri sitten tieteen puolelle menevää, vai tieteen filosofiaa, vai mitä?

Poissa pimpelis pompelis

  • Konkari
  • Viestejä: 7849
  • Etevä ajattelija
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #269 : pe 09.02.2018, 20:16:40 »
Huono kysymys on sellainen, johon jo kysymyksessä on vastaus.
Esim. "Onkohan niin, että kaikki tulevaisuudenennusteet, jotka eivät perustu systeemin tuntemiseen,
ovat lottoperiaatteesta lähteviä,..." - ihan varma voi olla että kaikki tulevaisuudenennusteet jotka eivät perustu systeemin tuntemiseen ovat lottoperiaatteesta lähteviä. Perusteita on muitakin. Vastaus kysymykseen on siis "Ei".
Mihin perustuu esim. ennuste että maailmanloppu koettaa huomenna?

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 4842
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #270 : pe 09.02.2018, 20:24:39 »
Varmaan monikin voisi. Jopa eri tavoin. Käytännössä ei taida olla tarvetta.

Lainaus
Haettiin "kysymys" Kielitoimiston sanakirjasta     
kysymys
1.
lause tm. ilmaus, johon sen esittäjä odottaa (jnk tiedon sisältävää) vastausta, tiedustelu. Suullinen, kirjallinenkysymys. Helppo, vaikea, kiperäkysymys. Tenttikysymys. Välikysymys. Tehdä, esittääjkllekysymys. Kysymyskuuluuseuraavasti: . Vastatakysymykseen. Ahdistaajktakysymyksillään. Hyväkysymysvastauksen aloituksena keskustelussa, haastattelussa tms.: vaikeasti vastattava, olennainen, lisäselvityksiä vaativa tms. kysymys. Erik. Retorinenkysymyskysymys johon ei odoteta vastausta.
2.
asia jota käsitellään, pohditaan, koetetaan ratkaista; ongelma, probleema, asia. Periaatteellinen, taloudellinenkysymys. Elämänsuuretkysymykset. Omantunnonkysymys. Irlanninkysymys. Kiistakysymys. Ydinkysymys. Kieli-, päivähoitokysymys. Arvovaltakysymys.
3.
vrt. kyse. Mistätäälläonkysymys[= mistä täällä puhutaan; mitä täällä tapahtuu]? Jutussaolikysymyspilasta, olikysymyksessäpilajuttu oli tarkoitettu pilaksi, oli luonteeltaan pila. Sopimukseenpääsyssäonkysymysenääpäivistä, sopimukseenpääsyonenääpäivienkysymyssopimukseen pääsy ratkeaa muutaman päivän kuluessa. Heräsi[= tuli esille, syntyi, virisi]kysymyssiitä, että. Siinäolihenkikysymyksessävaarassa, vaakalaudalla. Nytontosikysymyksessätiukat paikat, leikki kaukana. Vainparhaattulevatkysymykseenovat mahdollisia, otetaan huomioon. Eitulekysymykseenkään[= on täysin mahdotonta, ei tule kuuloonkaan], että.
 

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 9910
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #271 : pe 09.02.2018, 20:27:13 »
Ei, vielä tärkeämpää kuin hyvät vastaukset on hyvät kysymykset. Ja niitä tältä foorumilta on turha hakea.


Jos tämä tyyli on painotuksena foorumilla, ja käytännössä mennään kokeilevasti, niin voihan se olla kallista lystiä, ja mitä kaikkea. Jos ei hinta ongelma, eikä kärsimys, niin jätetään kuvittelut vähemmälle.

Kuvittelu voi olla näin hyvin taloudellista. Ei varmaan iso ihme, vaikka uudessa tilanteessa loistojuttu, jälleenlöydettynä.

Ihmisellä on tapana kuvitella asioita, pyöritellä ja hahmotella, ja sitten ryhtyä haasteellisempaan, ellei suorempi toimi todennäköisesti sijoitu sujuvan kehkeytyväksi arveltavissa olevaksi.

Ihmisellä on tapana tehdä ennakointia monella tapaa. Unetkin nähdään joskus ennakoivina. Samoin mm koko muistisysteemi, ettei samaan tarvitse törmätä, ellei törmäys jatkossa ole suotuisalaatuiseksi arveltava tapaus, aiemman perusteella.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 9910
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #272 : ma 26.02.2018, 21:52:46 »

Jos eliökokonaisuuksia ajattelee osasysteemeinä,
jotka ovat loisista, bakteereista, jne ... koostuvia,
niin mikä on sitten se loinen tässä systeemissä,
joka on selkeämmin puikoissa,
vai vaihteleeko tämän systeemin vientipuoli,
esim ajan, tai jonkin muun kulkutekijän mukaan?

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 9910
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #273 : la 10.03.2018, 14:18:51 »
Maisemien vlinästä pyöräillessä tulin joskus kysyneeksi. Tai jos on liikkeessä, ja yrittää tarkentaa kohtaan, jonka suhteen liike on suurta. Horisonttitason näkymissä ei ole niin paljon muutosta, jos liikkuu kohtuunopeuksilla.

Totesin vain, että hämärässä vilinä lisääntyy. Älysin tehdä havainnon lisääntymisestä. Muitakin tekijöitä on vilinän kokemiseen. On tietysti teoriantynkää, mutta vastaushaluttomuutta omaa kysymystäni kohtaan, enkä halua miettiäkkään tarkemmin kysymystäni.

Mitä päs sitä aina vastailemaankaan. Uutta vaan kehiin.

Tuli katsottua leffa: Shape of Water. En muista mikä päivä. Talvilomaviikkoa oli, ennen flunssaa. Tapahtuma ei liity suoraan siihen, mitä piti kertoa, mutta joskus aineksia saa kasaan sattumista. Isälläni oli Alzheimer, ja kiinnostui tosi kovin kirjaamaan tapahtumia, kun alkoi pätkiä. Pitäsköhän tehdä samaa, ja kelailla, mitä talvilomalla tapahtui, tai tapahtuiko mitään. Mitä oli päivät, jne. Ei saa kyllä rutistettua selostetta.

Mutta kun tulin kaupungilta silloin illalla, myöhään, bussilla, niin taisin jäädä pois normaalista poiketen, jo edellisellä pysäkillä. Joka tapauksessa, lunta satoi paljon. Märkärättikelissä on jotain ihmeellistä. Silloin ei satanut märkiä rättejä, mutta hiutaleet olivat isoja. Hiutaleparvet olivat kertyneinä katuvalojen ympärille, ja vaappuivat lähitienoilla, kuin yöperhoset, jonkin ympärillä. Toisaalta lyhtypylväät pystyi näkemään myös puina, jonka yläosista varisi isoja talven lehtiä.

Lumihiutalekokonaisuksista ei pitänyt kertoa, joten lipsahti. Piti kertoa lumihiutaleiden mukana kulkemisesta. Kun niiden nopeus ei ole kova, vaan lumihiutaleet leijailevat alas hitaasti, ja niitä lähihiutaleita seuraa kävellessä jotenkin, niin niistä syntyy oma hetkellinen maailmansa. Hiutaleet voivat vähän vaappua miten sattu, mutta hyvin pehmeästi. Hiutalejoukko etenee alaspäin, ja joukolla on selkeät suhteet toisiinsa. Vaikka liikutaan, on jotain pysyvää, kun on päätynyt seuraamaan jotain kokonaisuutta, ja matkaa sen mukana. Paljon on liikkeessä, mutta nopeasti vaihtuu se tilannekkin, että kaikki on ohi. Katse ylös, ja toinen kiinnittyminen. Hetki mukana.

Kyseessä ei ole vilinä, vaan päinvastainen asia. Iso määrä putoilevia hiutaleita muodostaa pysähtyneisyyden seuraajalle, ja koko juttu menee verkalleen kuin hidastetussa filmissä, mutta leväten tavalla, johon ei liity tuntemusta hidastelusta. Jatkuvaa loppujen sarjaa vaeltamista.

Verkalleen-sanaa en ole käyttänyt koskaan. Helmi-mummon tyyppisana, ja kun itse mainitsin, ei voi olla assosioimatta isän äitiin. Eikä ole ihme, että keksin käyttää sanaa juuri tässä yhteydessä. Koko sen elämä oli tätä, omasta kokemuksistani summaten.

Kun maailma pysähtyy täysin, joissakin näkymissä, niin sitä en tiedä, että mitä se on. Liittyy jotenkin tähän. Tällaiset pysähdysmaailmat ovat elämää täynnä. Se niissä on erikoista.

Jos mielenliikkeitä muistelee ja seurailee, ja jatkaa aiempaa toisin, myöhemmin, niin liikaa ei pitäisi kulkea kerralla. Kulkemiset ovat ihan kehittäviä, kunhan muistaa, että kohtuus on tärkeää, etenkin näissä.

Sen verran voi lisätä assoja tähän, että tänään kun olin Subbarissa, teellä, niin soi se kappale: ööö*. Musiikki toi mieleen jotain näytelmästä: Mielipuolen päiväkirja. Musiikissa jotain samaa, vaikken ole aiemmin hoksannut yhdistämään. Mielipuolen päiväkirjassa oli kyllä lumisadetta, raukeaa levon laskeutumista, mikä oli niitä vaikutuksellisimpia kohtia Pienen näyttämön esityksessä, itselleni.

Teatteri, musiikki, ... elämää ne kuvaa. Eikä kovin outoa, jos sattuu palasia aika osuvan oloisesti. Joku osaa tuoda esiin sellaista, mitä ei ihan miten sattu voi ilmaista. Läpielettävyys on minusta näissä kovin juttu.

Kun nyt kelailutuulella, niin vielä sen voisi sanoa, että se näyttelijä, joka oli Leffassa SOW, oli jollain tapaa kuin mummoni. Laiha tai jotain. Helmillä oli jokin tukevampikin aika, muttei liittynyt oman aikani kanssa yksiin. Eikä niinkään se laihuus yksinomaan, vaikka ei paljon samaakaan, mutta jotain. Helmillä oli esim siniharmaat silmät. Elokuvan naisella täysruskeat, mitkä pysäyttää. Helmissä on se outo piirre, että kun sen elkeitä katsoo, niin aiheuttaa ihme koomisuutta, tai sinne päin, kun jotain ristiriitaa, muttei tajua, mitä se on. Sama hänen yhdessä pojassa, jolla täsmälleen sama piirre. Miten ihmisen persoonaan voi sisältyä jokin ristiriita, mikä on aina läsnä, seuraajalle? Sitä en ole tullut kysyneeksi, onko joku muu huomannut samaa hänessä.

BTW  Kopekin tyylistä selostamista.

*) ... https://www.youtube.com/watch?v=8UVNT4wvIGY (Gotye - Somebody That I Used To Know) (Kuvaa ei kannata katsoa)
« Viimeksi muokattu: la 10.03.2018, 14:24:08 kirjoittanut Juha »

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 4842
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #274 : la 10.03.2018, 18:20:33 »
Isälläni oli Alzheimer, ja kiinnostui tosi kovin kirjaamaan tapahtumia, kun alkoi pätkiä. Pitäsköhän tehdä samaa, ja kelailla, mitä talvilomalla tapahtui, tai tapahtuiko mitään. Mitä oli päivät, jne. Ei saa kyllä rutistettua selostetta.
Otsikon kanssa tällä(kään) ei ole tekemistä. Mutta olen useammalla henkilöllä nähnyt olevan hyvän päiväkirjakäytännön, paremman kuin omani. Pohjana voi olla painettu vuosikalenteri jossa on riittävästi tilaa jokaisen päivän kohdalla. Tai jos päiväkohtainen tilantarve kovin vaihtelee vaikka vahakansivihko, jonka vasempaan reunaan on varattu reilu marginaali päivämääriä, tehtävien tarkistamisia yms. varten. Tuonne ei kirjata ainoastaan menoja, läheisten merkkipäiviä yms vaan myös muistiinpanoja tapahtuneesta. (Ylenmäärin ideoita hakemalla Googlella: Bullet Journal) Tärkein idea minusta on kerätä yhteen vihkoon kaikki tarpeellinen - ja varmistaa myös tärkein tieto katoamisen varalta

Puhelimen sähköinen kalenteri ei mielestäni ole kyllin luotettava, mutta menot kirjaan ennakkoon myös sinne muistuttamaan ennen lähtöä ja se kalenteri on pilveen synkronoitu tietokoneen kanssa

Toimiviksi todetuista keveistä (tai miksei vakavana harrastuksena pidetyistäkin) päiväkirja/muistikirjakäytännöistä olisi mukava kuulla.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 9910
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #275 : ti 20.03.2018, 20:05:01 »

Vakavat sairastumiset ovat yleisempiä keski-ikäisillä ja ikääntyneillä, eivätkä esimerkiksi päivähoitoikäiset lapset sairastu vakavaan taudinkuvaan

https://esaimaa.fi/uutiset/lahella/ac3c1367-8288-4291-ba9f-cf734f676b5a


Menee lääketieteen puolelle. Miksi sairastuminen noin, että päivähoitoiset eivät sairastu puutiaisaivotulehdukseen, mutta keski-iästä ylöspäin lähtevät varmemmin?

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 9910
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #276 : ti 03.04.2018, 14:33:35 »

Mitenhän mahdollista se,
että tuhkarokkovirus kuolee sukupuuttoon?

Poissa Muisto Keijo Kullervo

  • Konkari
  • Viestejä: 2277
  • Päivieni kertomaa
    • Kotisivuni
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #277 : ti 03.04.2018, 22:38:24 »
Katselin satojen tuhansien lintujen - samanlaisten - parven sulavaa liikkumista ilmatilassa.
Yksikään lintu ei törmännyt toiseen vaan ko. massan muoto muuttui veikeästi ja ilma oli mustanaan lintuja.
Joku kumma kyky piti ne erillään toisistaan, mutta yhteentörmäyksiä ei tapahtunut.

Oliko linnuilla jokin kyky jota harvoin huomataan (samanlaista on valtavan suuressa kalaparvessa joka liikkuu sulavasti vedessä).

Kuka tai mikä niitä ohjaa liikkumaan niin sulavasti? Kollektiivinen tietoisuusko?

Muisto Keijo Kullervo
"Tie, Totuus ja Elämä."

Usko, Toivo ja Rakkaus

Isä, Poika ja Pyhä Henki

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 4842
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #278 : ke 04.04.2018, 13:33:51 »

Lintujen ja kalojen parviliikkumisessa ne tarkkailevat parven lähimpiä toisia yksilöitä ja säätävät omaa liikettään niiden mukaan. Niitä on mukava seurata kun parvi muuttaa muotoaan ja suuntaansakin.

Tuollekin on aivan toimivat matemaattiset mallit. Niiden lintujen aistit ovat toisin kehittyneet kuin ihmisen. Tarpeen mukaan. Evoluutioksi sitä nimitetään. Tai toiset Luojan luomistyöksi.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 9910
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #279 : ke 04.04.2018, 13:40:51 »
Lintujen ja kalojen parviliikkumisessa ne tarkkailevat parven lähimpiä toisia yksilöitä ja säätävät omaa liikettään niiden mukaan.


Samaa kuullut arveltavan.

Ideaa voisi laajentaa, toimivuuden nimissä. Mitähän voisi olla sovellutukset, jos ajatellaan tietoisempia rakennelmia?

Jotta synkronia toimisi, mikäli joskus jotenkin tarve, niin jotain reunaehtoja tarvitaan. Reunaehtojen jälkeen voisi alkaa ilmetä samaa viisautta kuin linnuilla, siinä mitä tehdäänkin. ?