Kirjoittaja Aihe: Tiedekysymyksiä  (Luettu 20831 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa ROOSTER

  • Konkari
  • Viestejä: 1235
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #20 : ma 10.08.2015, 12:40:48 »
Tämä kappale soi mustikassa

Ihan ehtaa Fingerpori-kamaa! Mustikkastereo.

Hieno voisi olla myös strippi jossa Heimo Vesalta kysytään: Missäs olit? Mustikassa. heheh
Yleinen mielipide on aina väärässä

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 8709
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #21 : ke 07.10.2015, 11:45:25 »

Jos ihminen kykenee ajattelemaan älyllisesti vaativia aiheita, eli olemaan melko sinut kompleksisten asioiden kanssa, niin mistä tämä kyky on pois? Vai tarvitseeko jostain jäädä pois? Eikö yksinkertaisen ajattelutyylin taitaja ole jossain parempi?

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 8709
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #22 : la 21.11.2015, 11:48:25 »

Kumpi: tavallinen sipuli, vai punasipuli?

Ok. Väreistä siis kyse.

Yleensäkin. Jos joku on selkeästi erottuva, esim punainen, niin sehän on osalle vaikutuksellisempi juttu. Räväkkyyttä on viestipuolella, ja jos räväkkyyteen liittyy kielteistä tai myönteistä, jää asia varmaan mieleen. Räväyttelijä erottuu, ja nähtävästi erottuvuus palvelee sitä jotenkin.

Milloin kannattaa valita räväyttäjä, ja milloin harmaa hiirulainen? Jos joku erottuu, niin ei eduttomasti tosiaan itseään ajatellen, tai se on itsari. Toisaalta jos erottautuva on kytkentäisempi kohtajaalle, niin eiköhän se ole ihan kutsu käydä peremmälle?

Vai miten tästä tulisi ajatella?

On toki kihokkeja ja muitakin toistyyppisesti suuntautuneita harhauttelijoita.

hibiscus

  • Vieras
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #23 : la 21.11.2015, 16:49:15 »
Tavallisella sipulilla tarkoittanet keltasipulia. Sipuleita on moneen lähtöön. Osasta syödään vain varsi. Minä pidän erityisesti punasipulista, ruohosipulista ja valkosipulista. Keltasipulikin on oikein hyvä moneen tarkoitukseen.

Täällä kasvaa villiä valkosipulin tapaista kasvia. Ne kehittävät vain yhden pienen kynnen, mutta keväällä ja alkukesästä tuon sipulin ruoho on huikean maukas mihin tahansa ruokaan. Maistuu valkosipulille, mutta valitettavasti ruohosta tulee kuiva korsi jo ennen juhannusta. Niitä on tosi paljon tuossa läheisessä lehdossa ja meidän pihallamme. Pitäisi varmaan kuivata ensi keväänä talven varalle. Tavallinen ruohosipuli kalpenee tuon kasvin rinnalla.

Poissa Väkevä Antidootti

  • Konkari
  • Viestejä: 12066
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #24 : la 21.11.2015, 17:02:39 »
Sipuleita on moneen lähtöön.

.....Tavallinen ruohosipuli kalpenee tuon kasvin rinnalla.

Älkää unohtako yhtä suosikkiani, Suomessa aliarvostettua purjoa, joka maistuu monin tavoin raakana ja kypennettynä.

Vaikea kuvitella ruuanlaittoa ilman sipulia ja siitä mieleeni tulvahti ranskalaisen sipulikeiton tuoksu. Siitä taitaa olla jo vuosia kun viimeksi tein sipulikeittoa, joka olisi omiaan tällaisiin syyspäiviin. Pitkään kiehunut tuoksuva  keitto lautaselle, pinnalle leipäpala, päälle juustoa ja tulikuumaan uuniin gratinoitumaan.
Vive la France!

VA.
Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina,
mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen:
ei ole mitään uutta auringon alla.
......Menneistä ei jää muistoa, eikä jää tulevistakaan -- mennyt on unohdettu

hibiscus

  • Vieras
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #25 : la 21.11.2015, 17:17:59 »
En ole huomannut, että purjosipuli olisi aliarvostettu Suomessa. Jokaisessa kaupassa on ympäri vuoden purjoa myytävänä.

Ranskalainen sipulikeitto on todellista syksyn ja talven herkkuruokaa. Teen sitä jokaisena syksynä ja talvena. Kuullotan sipuleita ensin kattilassa ja laitan kattilaan reilusti valkoviiniä, vähän vettä ja kasvislientä sekä mausteita. Leipä ja juusttoraaste kuuluvat olennaisena osana keiton päälle. Leipäkuutioitakin voi käyttää. Kiitos vinkistä Aatu! Täytyypä huomenna käydä kaupassa, ostaa valkoviiniä ja sipuleita. Täällä saa sunnuntaisinkin viiniä ruokakaupoista. Koskahan Suomessa viini vapautuu ruokakauppoihin?

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 8709
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #26 : su 06.12.2015, 15:13:12 »

Geenit aiheuttavat deteminaation

Kyllä vai ei? Jos ajatellaan vaikka homoutta tmv.

Entä jos geenit antavat alustan, mutta yksittäisen geeni toisi vain panosta, joka toimisi erilaisena ja erivahvuisena painoarvona niin, että määräävyys ilmenisi joskus käytännössä aina, mutta silloinkin sopeutuma voisi olla toinen, jos vain sopivaa painotusta löytyisi.

Mikään geeni ei olisi siten ehdoton-tyyppinen. Siis mikään geeni tai geenimuotoisuus.

Poissa urogallus

  • Konkari
  • Viestejä: 2408
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #27 : su 06.12.2015, 15:22:53 »

Geenit aiheuttavat deteminaation

Kyllä vai ei?

No netissä keskustelu geeneistä aiheuttaa usein detonaation, vertauskuvallisesti puhuen.

"Homous" taitaa olla sen verran monimuotoinen ilmiö, että sille ei ole löydetävissä yhtä selittävää tekijää. Geenit selittänevät toki osan. Sama koskenee useimpia muitakin ilmiöitä. 

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 4175
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #28 : ma 07.12.2015, 00:29:28 »
Minä luulin, että vahvoja mausteita ja suolaa alettiin käyttää peittämään pilaantuneen lihan, kalan tai muun ruoan maku.
Varsinkin suola on ollut ennen muuta vanha säilöntäaine kuten kalalle, lihalle ja sienille. Tietyssä määrin ihmiselle tarpeellinenkin. Mausteita on käytetty myös lääkkeinä ja uskonnollisissa rituaaleissa. Ja varsinkin tuomaan ruokaan makua.

hibiscus

  • Vieras
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #29 : ma 07.12.2015, 06:56:44 »
Minä luulin, että vahvoja mausteita ja suolaa alettiin käyttää peittämään pilaantuneen lihan, kalan tai muun ruoan maku.
Varsinkin suola on ollut ennen muuta vanha säilöntäaine kuten kalalle, lihalle ja sienille. Tietyssä määrin ihmiselle tarpeellinenkin. Mausteita on käytetty myös lääkkeinä ja uskonnollisissa rituaaleissa. Ja varsinkin tuomaan ruokaan makua.

Sinä varmaankin kerrot suuressa viisaudessasi ja ylivertaisena tietäjänä, miksi ihmiset alkoivat maistaa sitä tulisemmin ruokia maustettiin mitä etelämpänä ja lämpimämmillä alueilla he asuivat. Sillä ei tietenkään ollut mitään tekemistä ruoka-aineiden pilaantumisen kanssa. Olisi myös mielenkiintoista tietää, missä uskonnollisissa rituaaleissa mausteita käytettiin.

Poissa pimpelis pompelis

  • Konkari
  • Viestejä: 7263
  • Etevä ajattelija
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #30 : ma 07.12.2015, 16:23:01 »
.....miksi ihmiset alkoivat maistaa sitä tulisemmin ruokia maustettiin mitä etelämpänä ja lämpimämmillä alueilla he asuivat.

Selittäisitkö mitä tässä tarkoitetaan.

hibiscus

  • Vieras
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #31 : ma 07.12.2015, 17:30:00 »
.....miksi ihmiset alkoivat maistaa sitä tulisemmin ruokia maustettiin mitä etelämpänä ja lämpimämmillä alueilla he asuivat.

Selittäisitkö mitä tässä tarkoitetaan.

Apinoin sinua pönttö. Sekoitit maustamisen ja maistamisen itse tuossa vähän aikaa sitten ja selityksesi ontui.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 8709
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #32 : ke 16.12.2015, 07:09:07 »

Miksi?

Evoluutio ei taida olla varsinaisesti tiedettä, tai ei ainakaan sitä kovin rautaisena, vaikka evoluutioon liittyvät näkemykset näyttäisivät käytännössä kuvaavan luonnon muotoutumista. Vaikka evoluutio tieteellisyys ei ole kovin vankalla pahjalla, se hyväksytään melko selkeästi, tosin vastaavanlaista, jollain tapaa kokonaisuutta summaavaa rakentelua ja rakentelupyrkimyksiä ei ehkä niinkään.

taneh

  • Vieras
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #33 : ke 16.12.2015, 07:40:09 »
Kyllä se vankalla pohjalla on.

Poissa Lenny

  • Konkari
  • Viestejä: 1782
  • ex-Kalervonpoika
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #34 : ke 16.12.2015, 07:47:08 »
Evoluutiota on moneksi. Se evoluutio, jota voidaan kokeellisesti tutkia, on ns. mikroevoluutio, eli lajin muuntelu mutaatioiden kautta. Sitten erikseen on tämä isompi historiallinen kaari, jota tutkitaan epäsuorasti mm. fossiilien avulla. Tähän voidaan lisäksi mahduttaa haluttaessa itse elämän kehittyminen elottomasta, tai lopuksi jopa materian itsensä kehittyminen. Evoluutio on siinä mielessä vankalla pohjalla, että jo antiikin Kreikassa spekuloitiin luonnon itsehedelmöityksellä. Darwin oli sitten ensimmäinen, joka heitti tämän ajatuksen suuren yleisön tietoisuuteen, ja häneen se on sitten jollakin tavalla henkilöitynyt.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 8709
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #35 : ke 16.12.2015, 08:17:02 »

Ihmisen rakentumisen reunaehdoista

Ihmisen työmuisti on aika vakio, johon ei voi vaikuttaa kovin paljoa. Jonkin verran. Entä miten on ihmiseen oleellisesti rakentunut käyttökelpoinen, palveleva, ja aktiivinen aivorakenne?

Tietoa on paljon. Taitoja on paljon. Mikä on erilaisten pakettien mahdollinen määrä? Entä oleellisten kytkentöjen optimaalinen määrä? Vie ajatuksen sen äärelle, miten aivot rakentuvat, tai voisivat rakentua.

Voi olla, että oleellisten kytkentöjen määrälle pätee sama kuin työmuistille. Jos vaikka tämä "reservimuisti" olisi myös samalla tapaa vakio?

Liittyykö ajatus miten siihen, että on arveltu, että ihmiselle sopiva yhteisökoko on jotain N. N on luku, josta ei taida olla täyttä yksimielisyyttä. Sen olemassaolon arvelu voi kuitenkin olla tolkukasta.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 8709
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #36 : ke 16.12.2015, 08:21:17 »
Evoluutio on siinä mielessä vankalla pohjalla, että jo antiikin Kreikassa spekuloitiin luonnon itsehedelmöityksellä.


Entä kokonaisempien ajatushötöiltä muistuttavien rakentelu yleensä? Darwinin ajatuksille ei ollut paljoa perusteita ajatusten syntyhetkellä. Voiko niitä olla koskaan kovin paljoa alkuvaiheessa?

Ajatuksia tyrmäillään. Mitkä ovat tyrmäilyn perusteet?

Epävarmuus on tietysti selkeä uuden luonnissa, tosin ei kai se voi merkitä mitä vain. Mihin etenkin laaja-alaisemman ajattelun (ja myös tarkemman rakentelun) nykyinen tyrmäyspainotus perustuu?

Poissa Laika

  • Konkari
  • Viestejä: 4743
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #37 : ke 16.12.2015, 08:42:32 »
Evoluutio on siinä mielessä vankalla pohjalla, että jo antiikin Kreikassa spekuloitiin luonnon itsehedelmöityksellä.


Entä kokonaisempien ajatushötöiltä muistuttavien rakentelu yleensä? Darwinin ajatuksille ei ollut paljoa perusteita ajatusten syntyhetkellä. Voiko niitä olla koskaan kovin paljoa alkuvaiheessa?

Päinvastoin, Darwinin ajatuksille oli perusteita enemmän silloin kuin niille olisi nyt. Mitä mieltä olisi edes puhua 'ajattelusta', jos ajattelu on yhtä kuin tiedollinen pohjansa? Ajattelulla on heuristista arvoa, vasta ajateltaessa tiedollisen pohjan laajentaminen (empiirisen) tutkimuksen avulla tulee ajankohtaiseksi.

Siksi onkin hämmästyttävää, miten huonosti Darwinin heuristinen läpimurto on läpäissyt aikalaisen ajattelumme ihmisen ja eläimen konsepteista. Aiheesta enemmän kirjoitan Kapealla Näkökulmalla.

Lainaus käyttäjältä: Juha
Ajatuksia tyrmäillään. Mitkä ovat tyrmäilyn perusteet?

Huonoa ajattelua pitää tyrmäillä silloin, kun sille ei ole löydettävissä tiedollista tai muuta funktionaalista perustaa. Vaihtoehtoisesti se voidaan vaikkapa institutionalisoida tai uskonnollistaa, enkä kirjoita näin esittääkseni näitä vaihtoehtoja normeiksi.

Lainaus käyttäjältä: Juha
Epävarmuus on tietysti selkeä uuden luonnissa, tosin ei kai se voi merkitä mitä vain. Mihin etenkin laaja-alaisemman ajattelun (ja myös tarkemman rakentelun) nykyinen tyrmäyspainotus perustuu?

Aika moniin tekijöihin. Ajatuksen epäselvään ilmaisemiseen esimerkiksi, kuten niin usein sinun tapauksessasi. Oikeastaan on jokseenkin sopimuksenvaraista, onko se edes ajatusten tyrmäämistä, kun ei ole selvää missä määrin voidaan puhua ajatuksesta vailla ilmaisua. Tietysti on muitakin ilmaisuja kuin kielellisiä, ja laajassa mielessä ruumiillisen olemassaolon kokemus on itsensä ilmaisu, jos hyväksymme mielen teorian. Mutta mitä se ilmaisee?
« Viimeksi muokattu: ke 16.12.2015, 08:48:26 kirjoittanut Laika »
Custom will reconcile people to any atrocity; and fashion will drive them to acquire any custom.

-George Bernard Shaw, Killing For Sport, Preface (1914)

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 8709
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #38 : ke 16.12.2015, 09:01:24 »
Mitä mieltä olisi edes puhua 'ajattelusta', jos ajattelu on yhtä kuin tiedollinen pohjansa? Ajattelulla on heuristista arvoa, vasta ajateltaessa tiedollisen pohjan laajentaminen (empiirisen) tutkimuksen avulla tulee ajankohtaiseksi.

Näin tieteessä ja arjessa.


Huonoa ajattelua pitää tyrmäillä silloin, kun sille ei ole löydettävissä tiedollista tai muuta funktionaalista perustaa.

Ajatuksen ilmaisemisella on ollut perusteensa. Mitään ei synny tyhjästä.

Haparoinnin takia tehdyt tyrmäykset lopullisen oloisina eivät vaikuta fiksuilta. Parempi on mielestäni yrittää tarttua siihen, mihin on mahdollista. Jos tartuntaa ei saa, on syytä omakohtaiseen dissaukseen, ainakin sillä hetkellä. Ehkä ei juuri muuhun, jos ei tiedä mitä tekee yleisemmin. Yleensä uusi tulee aina jonkin verran puun takaa. Jokainen jättää itselleen mahdollisuuksia vaihtoehtoisen suhteen, tai on jättämättä.

Jos yhteistä rakennelmaa halutaan jostain, voi siihen soveltaa jotain yhteisölle kuuluvaa käytäntöä. Yhteisölle uuteen ja siihen tarttumiseen liittyy samalla tapaa omia lainalaisuuksia. Yhteisössä voi vallita esim tekemisen meininki, tai tiukka esitetyn kontrollinormi.

Suomalainen puhuu vain kun on asiaa. Esitykset tehdään mieluusti mahdollisimman valmiina. Keskinäisrakentelu ei yleensä oikein toimikkaan. On egokeskeisyyttä ja sanojapainotteisuutta. Jälkimmäistä voi ollakin, tosin sen tiukka varjelu voi joskus muistuttaa selustansa suojaamista, ja asiantuntijapuolen kohtuutonta pönkittämistä.

Poissa Laika

  • Konkari
  • Viestejä: 4743
Vs: Tiedekysymyksiä
« Vastaus #39 : ke 16.12.2015, 09:03:23 »
Selvennettäköön edellistä vielä, kun ei se kuitenkaan tullut selväksi:

Ontologinen luonnon perusta Darwinin aikana hänen ajatuksilleen oli täsmälleen sama kuin se olisi nyt, mitä nyt ihminen on sittemmin pyyhkinyt sukupuuttoon tappamalla evidenssiä jonkin verran, ja tehnyt eräistä lajeista massatuotantonsa puolivalmisteita (ks. allekirjoitukseni).

Heuristinen arvo Darwinin aikana hänen ajatuksilleen oli suurempikin, koska silloin ihmiset elivät ihmeellisen taikauskon vallassa ihmisen alkuperästä. Itse asiassa Darwinin ideat tulkittiin täysin päin seiniä heti alkuunsa. Hän oli sikäli edellä aikaansa ja jopa edellä meidän aikaamme huolimatta kasvaneesta tiedollisesta perustastamme.

Näitä pidän Darwinin ajatusten aikalaisina perusteinaan. Ne ovat eri asia kuin ajattelun tiedollinen pohja, koska vähäisemmällä tiedollisella pohjalla on mahdollista saada aikaiseksi jalostuneempia ajatuksia kuin huonolla ajattelulla laajan tiedollisen pohjan turvin.
« Viimeksi muokattu: ke 16.12.2015, 09:05:22 kirjoittanut Laika »
Custom will reconcile people to any atrocity; and fashion will drive them to acquire any custom.

-George Bernard Shaw, Killing For Sport, Preface (1914)