Kirjoittaja Aihe: Yleisen kaikkeus-käsityksen kritiikkiä  (Luettu 1350 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Laika

  • Konkari
  • Viestejä: 5429
Yleisen kaikkeus-käsityksen kritiikkiä
« : ma 02.03.2015, 11:45:25 »
Oppimiseen sisältyy usein terapeuttinen aspekti. Tulemme esitelläksemme lauseitamme toisillemme, ilman että olisi mitään universaalia yhdistämään merkityksiä. Eräs yleisimmistä sanoja koskevista väärinkäsityksistä on, että ymmärrämme sanojen oikean merkityksen. Oikeastaan se on ennakkoluuloa, jonka voisi sanoa yhtä hyvin johtuvan asenteesta kuin ymmärryksestä. Ekonomisista syistä emme ryhdy kyselemään, mitä tarkoitit sillä ja sillä, koska jokainen vastaus tuottaa samanlaisen kysymyksen, ja jos edes väitteitä on esitetty (kaikki väitteiltä näyttävät eivät todellisuudessa väitä mitään, jolloinpa niissä ei ole mitään kumottavaa tai vahvistettavaakaan), niiden ymmärtämiseen käytetty vaiva vaikuttaa helposti ilmaiselta palvelukselta niiden esittäjälle, joka esitti ne nimenomaan koska ei ymmärtänyt mitä sanoi.

Luin aikoinani Brian Greenen Kätketyt ulottuvuudet, joka pyrki selittämään nykyfysiikan tilan maallikolle ilman kaavoja. Tietyssä mielessä se onnistui ja tietyssä mielessä ei. Teos löi laudalta useimmat uskonnolliset klassikot, mutta sen metaforinen luonne perustui kaavojen välttämiseen. Tuloksena oli eräänlainen hengellinen kokemus, jota olisi vaikea selittää, ja jonka historia ulottuu aina Platonin tuolle puolen. Idässä tuo selittämättömyys on eksplikoitu esimerkiksi taolaisessa ja buddhalaisessa traditiossa.

Olisi röyhkeää sanoa, että tuollaiset kokemukset luonnollisen kielen välttelevinä ilmauksina (metaforina ja unina) ovat merkityksettömiä, tai eivät tavoita matematiikkaa lainkaan. Lentokoneesta voidaan unelmoida ennen ensimmäistäkään yritystä rakentaa sellaista, ja on puhdasta mielivaltaa arvostella yksi toista korkeammalle, tai sanoa ettei lentämisestä unelmoimisella ole mitään tekemistä lentämään pystyvän laitteen rakentamisen kanssa. Mutta metaforilla kysyttäessä mielekkäät vastaukset voivat olla vain metaforisia, kuten matemaattiseen kysymykseen mielekäs vastaus voi olla vain matemaattinen. Ihmisen täytyisi tulla tietoiseksi kielestään samaan tapaan kuin eläin tulee tietoiseksi ympäristöstään. On hiukan taikauskoista ajatella, että kielestä löytyisi siihen jokin loitsu, joka lausuttaessa avaa mielemme lukot. Sitä paitsi ihmisen kuvitelma mielensä vapautumisesta lienee yhtä elähtynyt ja uskonvarma kuin hihnasta irti päässyt koira, joka ei osaa tulla kutsusta takaisin, tai todellakin, ei tiedä että sen kannattaisi oman etunsa vuoksi tulla ensin takaisin.
« Viimeksi muokattu: ma 02.03.2015, 11:51:38 kirjoittanut Laika »
Custom will reconcile people to any atrocity; and fashion will drive them to acquire any custom.

-George Bernard Shaw, Killing For Sport, Preface (1914)

Poissa jargon

  • Täysjäsen
  • Viestejä: 144
  • Lösningar är inte svaret. Richard Nixon
Vs: Yleisen kaikkeus-käsityksen kritiikkiä
« Vastaus #1 : ke 04.03.2015, 18:07:45 »
Kieli kommunikaationa on aina riippuvainen ajasta ja samaa kieltä käyttävistä muista ihmisistä. Säilötty puhe ei ole ääni historiasta, vaan tekstiä paperilla. Me puhumme itsellemme, kun luemme kirjaa. Siksi kaikki teologia uskonnosta riippumatta on eksegeettistä itsetyydytystä, tai sanoisinko hämähäkin väärinpäin: masturbaatiota.

Luulen, että esimerkiksi jooga on tietoinen yritys olla puhumatta itsekseen, itselleen. Tällainen kielen maailmasta irtautuminen on mahdollista useilla muillakin tavoilla. Musiikki ja luonto ovat vahvimmin koettuina täysin ei-kielellisiä. Yleensä estetiikka ja etiikka huononevat, kun niitä mitataan jollain loogisella ja/tai matemaattisella invarianssilla.

Toisaalta erilaisiin töihin liittyvät noh, tosta, tjaa, eiku jne. eivät ole oikeastaan mitään kieltä. Kun Lauri Viita kuvaa Moreenissa Pispalan rakentamista, se on täysin toisenlaista kuin Antti Hyryn kuvaama rakentaminen. Kumpaakaan en todellisuudeksi laske. Todellisuus ei ole sana. Aluksi se kyllä käy.
« Viimeksi muokattu: ke 04.03.2015, 18:15:56 kirjoittanut jargon »
Abstraktit päättelyt eivät voi ratkaista mitään tosiasiaa tai olemassaoloa koskevaa kysymystä. David Hume

Poissa a4

  • Konkari
  • Viestejä: 4126
Vs: Yleisen kaikkeus-käsityksen kritiikkiä
« Vastaus #2 : to 05.03.2015, 06:52:54 »
Eikö todellisuus ole kirjoitettuna sana?

Poissa jargon

  • Täysjäsen
  • Viestejä: 144
  • Lösningar är inte svaret. Richard Nixon
Vs: Yleisen kaikkeus-käsityksen kritiikkiä
« Vastaus #3 : to 05.03.2015, 10:31:25 »
"Todellisuus" on sana joka viittaa todellisuuteen.
Abstraktit päättelyt eivät voi ratkaista mitään tosiasiaa tai olemassaoloa koskevaa kysymystä. David Hume

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10325
Vs: Yleisen kaikkeus-käsityksen kritiikkiä
« Vastaus #4 : pe 06.03.2015, 12:40:02 »
Todellisuus ei ole sana. Aluksi se kyllä käy.

Hyvin sanottu. On tosiaan askel todellisuuden suuntaan, tai sitten törmäykseen, mitkä kumpikin voivat poikia sopivaa jatkoa. Sitä jatkumoahan tää on.

Takertuminen askeleeseen on ikävä ilmiö.

Vielä ikävämpi on takertuminen, jos takertuminen tapahtuu siinä, joka on lähellä takertujaa. Silloin takertuminen vaikuttaa enemmän kaikkeen. Mitä lähempänä on takertuma-aines, sen laajempi katvealue muuhun. Ja purkaminen myös vaikeaa lähiasioissa. Asenteet ovat ehkä eräs tällainen, jonka pohjalta muu järjestyy. Sanat tosiaan toinen.

Sanoista on hyvä ponnistaa. Niitä tarvitaan. Jos palvelee, voidaan niiden puitteissa hyvin oleilla. Yleensä elämän paine aihettaa kasvutarvetta. Myös käsityksiin ja etenemisjärjestelyihin.

Mikä on sellainen ajatus yleisesti järjestelystä, joka on mahdollismman kätevä siinä, että jatko voi lähteä uusiutumaan lupsakasti, mikäli yhtään tarvetta? Todellisuutta kohti mennään niin monin erilaisesti rakennetuin rakentein.

Tulevaisuuden suunta tulisi olla yhä parempi todellisuuteen pääsy. Mikäpäs muu olisi sen arvoista? Jos ei ole tatsia eikä yhteyksiä, niin se on loppu. Nuo mahdollisuudet yhteyteen ja tuntumaan kun vielä käyttää fiksusti, niin eiköhän se siittä ...

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7546
Vs: Yleisen kaikkeus-käsityksen kritiikkiä
« Vastaus #5 : pe 06.03.2015, 18:50:51 »
"Todellisuus" on sana joka viittaa todellisuuteen.

Vaikuttaa tautologiselta. Miten siihen voi viitata, josta ei mitään tiedä. Tarkoitan ettei kukaan tiedä.

Mutta, jos viittaa määrittelyyn, lienee se eri asia. Silloin todellisuus sana on hieman turhan itsevarma ilmaus.

Kun viitataan tunnettuun, niin ilmeisesti se tarkoittaa sitä asia sisältöä, mistä puhutaan.

Mutta näihän sitä on tapana puhua, aluksi jumala teki taivaan ja loimaan,, josta loimaalaiset lienevät ylpeitä.

Antares

  • Vieras
Vs: Yleisen kaikkeus-käsityksen kritiikkiä
« Vastaus #6 : la 07.03.2015, 15:54:18 »
Eikö todellisuus ole kirjoitettuna sana?


Samaa asiaa sivuten jo Samuli Paronen aikoinaan sanoi että maailma on sana.

Mutta kielellinen viestintä on aina tuota, meillä on yhteiset sanat mutta jokaisella on niille omat merkitykset. En kuitenkaan usko että sanatonkaan viestintä on sen yhteismitallisempaa. Teko on teko mutta jokainen spekuloi sitten tykönään mitä sillä tarkoitetaan.


Rebus

  • Vieras
Vs: Yleisen kaikkeus-käsityksen kritiikkiä
« Vastaus #7 : la 07.03.2015, 16:04:35 »


Mutta näihän sitä on tapana puhua, aluksi jumala teki taivaan ja loimaan,, josta loimaalaiset lienevät ylpeitä.

Raamattu alkaa sanoilla Alussa Jumala loi taivaan ja maan. Loimaalaisten kotiseutuylpeys on ihan aiheetonta.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7546
Vs: Yleisen kaikkeus-käsityksen kritiikkiä
« Vastaus #8 : la 07.03.2015, 17:28:16 »


Mutta näihän sitä on tapana puhua, aluksi jumala teki taivaan ja loimaan,, josta loimaalaiset lienevät ylpeitä.

Raamattu alkaa sanoilla Alussa Jumala loi taivaan ja maan. Loimaalaisten kotiseutuylpeys on ihan aiheetonta.

Sanoihin voidaan sisällyttää monenlaisia olettamia, raamatunkäännöksiäkin on uusittu ja jotain jätetty pois, tai ehkä lisätty. En kyllä tunne yhtään loimaalaista, etten tiedä ovatko ylpeitä, minun tulkinnastani.