Kirjoittaja Aihe: Erilaisia johtopäätelmiä ja koonteja  (Luettu 73 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 6990
Erilaisia johtopäätelmiä ja koonteja
« : su 12.02.2017, 17:58:39 »

Oppia alzheimerista

Taas kerran oli termari jääkaapissa, kun piti santsata kahvia. Jotain tärkeämpää oli kyllä jääkaapin ulkopuolella, mutta sen olisi kuulunut olla puolestaan jääkaapissa. No, ei sen ihmeempää. Näitä sattuu. Suvussani tosin on melko paljon tämän ongelman ilmenemistä iän karttuessa. Isällänikin.

Tuli mieleen hermoverkosta se, miten se alkaa luhistua, ja millä tavoin kokonaisuudesta tippuu asioita pikkuhiljaa pois. Ydinaines viimeisenä, eli tunteisiin selkeämmin liittyviä, tunnekytkentäisiä jää aika pitkälle. Koentaa siis ilmenee, ja jokin rakenne vielä liittyy järkevästi tähän, eli koenta saa aikaan jonkin rakenteen toimintaan liittyvää entistä järkevää tai vähemmän järkevää toimintaa.

Alzheimerissa hermostossa tapahtuu latvojen amputoitumaa. Kyseessä on vähän kuin kroppaa koskeva kuolio-tila, joka tapahtuu aivoissa hitaammin kuin kropassa.

Aika selvää, että vaikka latvalla olevia resursseja tarvitaan, eli mm jaloista todellakin voi olla hyötyä, niin niiden osien huoltaminen on kokonaisuudelle samalla kalliimpaa. Esim kylmässä ääreisulokkeiden ylläpitoa vähennellään, eli  mm lämmönsiirtoa, jolloin ulokekudoksen tarvitsema energiantarvekkin vähenee. Eli siltä osin fiksua palvelua kokonaisuudelle, ja tosiaan jos ne latvustot myös sopeutuvat siihen, kun niistä ei tersitä kuitenkaan irti enää tehoja samalla tapaa.

EM energiapoltiittista fiksuutta voi nähdä myös ihmisyhteisöissä. Joka on tarpeelliseksi koettu, häntä yritetään jeesata jo pelkästään sen takia, että muut olisivat vähemmällä, jos joku kyvykäs, esim nuoremmuuttaan, jne, jäisi pois, tai vähemmälle toiminnalle. Vastaavasti on ihmisiä, jotka eivät kykene paljoon, eikä heiltä odoteta paljoa, joten he voivat tyytyä vähempiin suorituksiin, eikä samanlaista tukea toisaalta tarvita ihan kaikessa.

Voi olla tiettyjä ihmisryhmiä, joita kannattaisi erityisesti tukea muiden kannalta. Tämä ihmisryhmä voi toisaalta olla sillä tavoin tuettava, ettei oikein kasaannu niin vähällä. Asian voi ennustaa jossain määrin olemassaolevaksi, sillä ihmisissä on jonkin verran vaihtelua, joskin vaihtelut näkyy selkeimmin esim lajien tai sukupuolten välissä vertailuissa.

Tuentarpeeseen liittyen tiedetään eri lajeista se, että moni laji tarvitsee hyvin vähän vanhempien tai laajemman "yhteisövanhemmuuden" panosta. Osa lajeista ei taida kasvaa ollenkaan aikuiseksi, ja vaikka tästä voisi heittää huumoria halventavaan sävyyn, niin kehittyneisyyttä ajatellen kyseessä voi olla ihan hyvälaatuinen asia selviytymisen kannalta, joskin asia on ympäristöriippuvainen.

Ympäristöriippuvaisuus tulee ilmi tilanteissa, joissa ei ole paljoa tarjota resursseja erilaisille latvustoille, vaan ylläpitoaineksen säilyminen on jotenkin kyettävä turvaamaan. Näin aivoista voidaan irroitella töpseleitä, kehosta, yhteisöstä, elollisperäisestä, ... ja vaikka sukupolvista. Jotkin alkuasukasyhteisöt kuulemma toimivat niin, että vanhus vain jäi pois kelkasta. Aika surullisen kuuloista, mutta jokainen tiesi, että kyseessä oli osa yhteisöönkuulumista, ei hylkääminen tai heitteillejättö, vaan palvelus, jota ei voi käsittää kaikissa olosuhteissa. Joskus nuorempi polvi voi joutua irtisanomisen kohteeksi, mutta tämä on arvelu, koska ei ole esittää tapauksia.

Nuoremman sukupolven karsinta on ihan samaa. Kasvatus sukukypsyyteen on resursseja vaativaa, jolloin yksilöidut ovat resurssitarpeen kannalta latva-ainesta, josta voidaan joutua luopumaan väliaikaisesti. Pitkäaikainen nuoremman polven amputointi johtaa lajin sammumiseen.

Alussa oleva kahvijuttu oli välittömyydessä tapahtuvaa priorisointia. Muistinhallinta perustuu samaan, ja erityisesti tässä mainittuun priorisointiin, siis melko varmasti. Samaa voi ajatella myös aatepuolelle, jolloin konservatismi jne voi olla tietyssä mielessä ymmärrettävää.

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 3315
Vs: Erilaisia johtopäätelmiä ja koonteja
« Vastaus #1 : su 12.02.2017, 18:38:37 »

Oman muistin heikkenemiseen onkin hyvä oppia suhtautumaan huumorilla.

Tässä vähän neuvoja miten erottaa tavanomainen vanheneminen Altzheimerin taudista.
http://www.alzheimerinfo.fi/oireet/miten-erottaa-alzheimerin-oireet-tavanomaisesta-ikaeaentymisestae
Itse olen seurannut läheisen ihmisen Alzheimerin taudin etenemistä. Usein muistisairaus diagnostisoituu juuri Altzheimerin taudiksi.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 6990
Vs: Erilaisia johtopäätelmiä ja koonteja
« Vastaus #2 : su 12.02.2017, 19:24:52 »
Nuoremman sukupolven karsinta on ihan samaa. Kasvatus sukukypsyyteen on resursseja vaativaa, jolloin yksilöidut ovat resurssitarpeen kannalta latva-ainesta, josta voidaan joutua luopumaan väliaikaisesti. Pitkäaikainen nuoremman polven amputointi johtaa lajin sammumiseen.

Tuli mieleen eräs hassu arvelu viime vuoden puolelta:  http://jatkumo.net/index.php?topic=75.msg111669#msg111669, joka voi osoittautua todeksi.

Tilanne voi olla tiukka, ja yhä tiukkenava. Jos menee ahtaalle, niin mahdollisimman suoraan ja nopeasti on päästävä tulokseen. Kilpailutaloudessa (varustelutalous) sen paremmin kuin erilaisemmissa kaaos-talouksissa, joissa ei voi suunnitella kovin pitkällemenevää.

On sanottu, että eletään mm tulevien sukupolvien kustannuksella. Ehkä, mutta taitaa jo nykytulevilla olla ongelmia. Jos jotain ei voi muuttaa rahaksi, ja resursseja menee, niin tiukassa, tai tiukaksi rakennetussa ja/tai rakentuneessa tilanteessa kaikki turha amputoidaan, ja investointi minimoidaan. Taloudellinen investointi on eri asia kuin investoida ihmisten hyvinvointiin, vaikka voi nuo joskus liittyä toisiinsa tiukemmin.

Latvustojen tuhoutumisen voi nähdä myös luonnontilan heikkenimisenä. Ihmisen ydin on sillä tavoin uhattuna, että muualta luonnosta haetaan maksimaalista kompensaatiota, mistä vain kyetään.

Väite:  Maapallo sairastaa alzheimeria. Ehdotan Maapallolle nimenmuutosta: Alzheimat.  (heimat = kotimaa, saksaksi)

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 3315
Vs: Erilaisia johtopäätelmiä ja koonteja
« Vastaus #3 : ma 13.02.2017, 01:02:42 »

Uuden sukupolven tehtävä on olla vanhenevaa parempi. Armoa se ei ansaitse vaan onni on itse rakennettava.

Kilpailu käyttää velaksi elämistä. Se on häviäjille tuhoisaa.

Yksi prosentti ihmisistä kerää puolet maailman tuloista. Ei ole odotettavaa, että he käyttävät tulon tasapuoliseksi hyväksi. Vähemmän ansaitseva puoli ihmiskuntaa ansaitsee saman verran kuin kahdeksan eniten ansaitsevaa ja taloidellinen eriarvoisuus kiihtyy.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 6990
Vs: Erilaisia johtopäätelmiä ja koonteja
« Vastaus #4 : la 20.05.2017, 10:39:19 »

Tuntoisuus

Joskus kritiosoin ihmisen tietoisuutta. Sitä ei olisi. Olisi vain tuntoisuus.

Vieläkään en ole saanut ammuttua alas epäilyäni. Ehkä ei tarvitse, koska saattaa vahvistua lisää, jos ajattelee sitä tiedoksi katsottua ja tunnetta. Siis yrittää tajuta, mitä on rationaalisuus, ja mitä on tunne. Nykyään ei suljeta noita pois toistensa takia, mutta silti eroa tehdään näiden kahden välillä. Mikä ettei, tosin ei aina mitenkään järkevää, tai tarkoituksenmukaista.

Äly ja rationaalisemmaksi katsottava on, myönnän, mutta ei sen tunteesta ja koennasta ratkaisevasti tarvitse ajatella poikkeavan. Onpahan jotain terävämpää, eikä niin laaja-alaista, joka vääntää helposti voimistuessaan yksityiskohtaisemmat asiat, joihin esim typerämpi älykkö takertuu.

Tunne ohjaa ja kanavoi, ja kun kohdistuu terävästi, hyvän aivoprosessin päätteeksi, niin ilmenee kohdennettuna toimena, mitä se toimi onkaan. Vaikka sopivaa rakennelmaa tarkastella maailmaa jatkossa, jolloin on helpompaa tulla toimeen joittenkin asioiden kanssa.

Eli heitto/väite: äly on koentaa, muttei niin laaja-alaisesti kuin tunnevyöryt, tai olotilatyyppisemmät yhteydet.

Älyyn liittyy etäisyys ja havainnointi. Tunteisiin vielä jokin kohdistettavuus, joka vaihtelee eri tunteiksi katsottujen tapauksessa. Olotilojen suhteen ollaan ympäröityjä, ja jos kivasti, niin mikäpäs siinä. Mission completed.

Olotiloissa toki laajuus-vaihtelua, eli sitä, minkä mukaan ollaan samansuuntaisia, eli miten suuri on se laajuus, johon ollaan yhteydessä, ja jos kivasti, niin mitä lähestytään, kun tämän laajuusjatkumo kasvaa rajatta? Kai se on ykseys, joka on ihmisen tapauksessa mahdollinen. Ei mitään sen uskonnolisempaa, vaan sitä, että asiat hoideltu sitä tuntemustasoa ajatellen, jolla on ihmiseen vaikutusta. Tehty ja osattu tehdä se, mikä on mahdollista.

L:  Ykseyden ääripäässä on muuten erillisyys, yhä täydellisempänä. Terävyys voi liittyä hyvin ykseyteen, mutta terävyys vailla ykseyttä on, ... mitä tästä nyt sanoisikaan.

L2: Koentoja on. Siis kohtaamisten erilaisia laajuuksia. On vain kohtaamisia, ja kohtaamisista kokeentumisia, joita joskus luokitellaan eri tavoin erillisesti. Maailma on erilaisia kohtaamisia, ja ihminen on näin sitä, mitä muukin kaikkeus. Emme eroa muusta tässä mielessä.
« Viimeksi muokattu: la 20.05.2017, 10:44:47 kirjoittanut Juha »