Selasin viime kesän päiväkirjaa. Mm. tällaista olen kirjoittanut kesäkuussa. Nimet "Hoviniemi", "Höpö", "Jämsänkoski" ja "häkäpönttöautoista" eivät ole todellisia. Muutama sana on myös poistettu yhdestä kohdasta, ehkä turhaan, mutta poistettu kuitenkin. Näitä pieniä muokkauksia lukuun ottamatta teksti on autenttista.
Tulomatkalla mietin ahdistuneena Hoviniemi-kysymystä ja kuvittelin tilanteen, jossa kertoisin Höpölle, että en voi hakea tavaroitani Hoviniemestä, jos ne siellä vielä ovat, koska sinne mennessäni kuolisin sydänkohtaukseen, ja joku muu kuolisi. En pystyisi hillitsemään itseäni vaan ryntäisin jonkun kimppuun tappotarkoituksessa. Olen nähnyt tällaisia uniakin. En uskalla ottaa riskiä.
Ja kuinka ollakaan, en mennyt kuin vähän aikaa siihen, kun keskustelin Höpön kanssa, ja keskustelu ajautui juuri tähän asiaan. En haluaisi puhua tästä aiheesta!!! Se on kuin puukon kääntelemistä haavassa. Olen täysin eri aaltopituudella Höpön kanssa. Olen täysin erilainen ihminen. Olen tunneihminen. Höpö on tunteita vailla oleva äärirealisti. Höpöltä puuttuvat “hermot” kokonaan. Höpöltä puuttuvat häveliäisyys, arkuus ja nolojen tilanteiden pelko, jotka ovat minulla ylikorostuneita. Höpön itsetunto on ääretön, minun nolla. Höpö esitti ehdotuksia, että ostaisin vanhan kontin tavaroilleni. Maksaisi vain viisisataa tai tonnin. Millä ihmeen rahoilla tuollaisen ostaisin, ja millä maksaisin kuljetuksen. Muutama päivä sitten Höpö ehdotti, että ostaisin käytetyn Volkswagen Transporterin millainen sillä itselläänkin on. Niitä saa Höpön mukaan tonnilla. En haluaisi kertoa Höpölle, ettei minulla ole mitään tonneja sijoitettavaksi pakettiautoihin ja kontteihin. Haluaisin ostaa 1250 euroa maksavan hitsauslaitteen, että saa siihenkään rahaa kertymään millään.
Minua ärsyttää tilanne, jossa joutuisin kertomaan, ettei minulla ole rahaa, ja rahan puute on suuri syy siihen, ettei mistään tule mitään. Masennus, huono organisointikyky, ADHD ja laiskuus ja muut tämän tyyppiset asiat ovat lisäsyitä. En haluaisi vedota tällaisiin asioihin. Minun pitäisi sanoa, että olen masentunut ja rahaton, älkää enää koskaan kyselkö mitään! Eihän tällaista sanota.
Jämsänkoskella olen kyselyjen ja silmälläpidon kohde. En pidä siitä. Tänäänkin kaksi tuntematonta miestä tuli kyselemään. Tyypit eivät selvästikään tienneet häkäpönttöautoista juuri mitään. Masentuneena en haluaisi tehdä tiliä asioistani ja niiden rappiotilasta kenellekään.
Sen verran on edistystä tapahtunut, että olen ostanut edellä mainitun hitsauslaitteen.
