Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 6)

[Safiiri]

Niin, jos on epämuodostumia, niitä voitaneen leikata. Luulen, että mieluummin vasta lähempänä aikuisikää, jolloin yksilö kykenee seksuaali-identieettiään käsittämään. Kuten sanoin, jätetään lapset rauhaan noilta leikkauksilta. On vastuutonta painostaa ihmisiä liian aikaisin tuollaisiin operaatioihin.
K-18!

Entäs sukupuolen määritteleminen ja henkilötunnuksen antaminen? Minkä mukaan ne pitäis valita? Muistaakseni olet myös vastustanut sitä, että sukupuolessa olisi valittavissa vaihtoehto muu. Lisäksi olet vaatinut, että pitää kasvattaa joko tyttönä tai poikana, tytöksi tai pojaksi. Mitenkäs vanhempien olisi hyvä kasvattaa intersukupuolista lastaan? Koskeeko sama painostamiskielto sinusta henkilötunnuksessa ilmenevää sukupuolta ja kasvatusta?

Vanhemmat (onneksi/ikävä kyllä) voivat kasvattaa lapsensa sellaiseksi kuin yrittävät kasvattaa, ei ole valtion tehtävä hoitaa tuota hommaa. Ei ole kuin kaksi sukupuolta. Ongelmalapsille löytyy apua terveyskeskuksesta lähtien erikoistuneille lääkäreille, jos ongelmia on. Ei lasta varmaan kantsi hirveästi painostaa, enemmän pyrkiä ymmärtämään.

Juurihan me päädyimme toteamaan, ettei niitä intersukupuolisia lapsia tule operoida joko tytöiksi tai pojiksi, eikä siten määritellä jompaan kumpaan sukupuoleen. Nyt kuitenkin sinusta heidät tulee nimetä ja kasvattaa joko tyttöinä tai poikina. Miten luulet heihin vaikuttavan sen, että vaikka heitä kasvatetaan tyttönä / poikana ja sellaisiksi nimitetään, he eivät pysty itse fyysisesti itseään tytön tai pojan fyysisiä tunnusmerkkejä ilmentäviksi? Miten vanhempien mielestäsi pitäisi asia heille selittää? Miten vanhemmta esim. selittävät intersukupuoliselle lapselleen sen, että hänen täytyy käyttäytyä tytön / pojan tapaan, vaikka fyysisesti hän on jotakin siltä väliltä?

Et sinä tästä pääse livahtamaan vain ohjaamalla näitä lapsia lääkärille. Nääs kun juuri ne lääkärit ovat ehdottaneet niitä operaatioita, joita sinä nyt olet pahekusunut. Miten vanhemmat voisivat siis kääntyä lääkärien puoleen, kun juuri nuo lääkärit ovat tarjonneet ratkaisuksi leikkausta? Valtion tietenkin tästä syystä ON otettava kantaa asiaan, koska valtion kannanotto vaikuttaa siihen, miten lääkäreiden toivotaan intersukupuolisuutta hoitavan. Juuri valtioonhan sinäkin kohdistat toiveesi siitä, että lasten operoiminen kiellettäisiin tällaisissa tilanteissa. Kukapa muu sen kieltäisi? Et voi luottaa siihen, että kaikki vanhemmat ovat asiassa haluamallasi tavalla valveutuneita.

[Toope]

Ei lapsia pidä operoida, tuon pitäisi olla rajusti kiellettyä. Lasten genitaalit ovat pyhiä, niihin ei kosketa. Ei islamin nimissä tai queerhörhöjen nimissä.

Jos sukupuolisilvontaa halutaan harjoittaa, sen tulee koskea vain aikuisia, yli 18-vuotiaita (toivoakseni ei silloinkaan toki).

Maailma tosiaan menee ääliöliberalismin kautta vinoon, kun tällaisista frankensteinilaisista asioista ylipäätään pitää keskustella.

[Safiiri]

Ei lapsia pidä operoida, tuon pitäisi olla rajusti kiellettyä. Lasten genitaalit ovat pyhiä, niihin ei kosketa. Ei islamin nimissä tai queerhörhöjen nimissä.

Jos sukupuolisilvontaa halutaan harjoittaa, sen tulee koskea vain aikuisia, yli 18-vuotiaita (toivoakseni ei silloinkaan toki).

Maailma tosiaan menee ääliöliberalismin kautta vinoon, kun tällaisista frankensteinilaisista asioista ylipäätään pitää keskustella.

Ne sun ”ääliöliberaalit” vain sattuvat olemaan just ne, jotka vastustaa intersukupuolisten lasten operoimista jo lapsena paremmin vastaamaan heille valittua sukupuolta. Se jo lapsena leikkaamalla korjaaminen taas on se konservatiivisempi tapa ”hoitaa” heitä. Jos ääliöliberaaleja ja queerhörhöjä ei olisi, tätä keskustelua ei olisi, mutta leikkauksia kyllä tehtäisiin. Olet ymmärtänyt nämä rintamaosapuolten näkemykset nyt ihan persiilleen. Vanha ja konservatiivinen tapa ”hoitaa” intersukupuolisten on leikkaaminen mahdollisimman varhaisessa iässä. Lapselta kysymättä ja lääkärin vahvalla suosituksella vanhemmille, että näin asia tulee hoitaa. Liberaali, nykyaikaisempi ja konservatiivista näkemystä kritisoiva rintama on leikkauksien tarpeellisuuden kyseenalaistava linjaus.

http://transtukipiste.fi/intersukupuolisuus/

Ihan vastaavaa keskustelua muuten käydään kuulovammaisina syntyneiden lasten kuuloimplanteista. Pohditaan sitä, onko oikeutta valita lapsen puolesta implantti ja samalla kieltää häneltä synnynnäisesti annettu kuuro identiteetti, johon liittyy myös kehittyminen äidinkieleltään viittomakieliseksi. Tilalle tulee kuuloltaan rajoittuneen ihmisen identiteetti ja äidinkieleksi kieli, jonka käyttämisessä on rajoitteita. Tätä ei voida lapselta itseltään kysyä, koska implantti pitää asentaa jo varhaisessa iässä, jotta se yleensä toimii ajatellusti.

[Juha]

Norma joskus ihmetellyt kirjituksiani, koskien sukupuolia. Ihmissä tiivistyy joksus otettavinta puolta, kuten vaikka minussa, jos ajattelee tällaistakin teemaa. Jos vaikka on tarkoitus puhua asiasta, siinä kun tällainen ylipäätään on mahdollista, mitä vähän epäilen, niin silloinkin siivittävin anti voi löytyä jonkin ihmisen kautta, kuka onkaan, hyvässä tai pahassa, jne.

Kun metsäilin, oli mielessä paljon tähän teemaan liittyvää, josta piti kirjoittaa. En kuitenkaan voi heränneitä käsitellä nyt, koska akuuttimpana tuntuu olevan menossa jokin aivan muu.

Pinnallisesti muistan jotain omasta historiasta, ja sukupuolten kokemisista, äänen perusteella. Eräs vakuuttava kokemus oli eräs naisääni, joka sai tajuamaan, että voi olla jotain vakuuttavaa. Voima yksinomaisena ei ole samaa, koska "kokemusassot kautta syvällisyyden" (KAKS), viestivät vähemmän kestävästä.

Maailma voi paraikaa elää sillä tavoin vahvaa polaarisuutta, että asia näkyy henkisemmällä puolella niin, että kärkijutut eivät oikein natsaa, tai vaikuta seurattavilta. Itseäni en voi alkaa lähtökohtaisesti yleistämään, tosin maailmassa näkyy jonkin verran enemmän pyöreyttä, vähän joka alueella. Vapautta ainakin koetaan tarvittavan, eri juttu osataanko sitä miten hakea.

Eniten menossa on varmaan yksipuolisuuden murros, eli monipuolistuminen olisi viimein seurattavaa, kuten voi elämänkulusta ennustaa. Kärjet katkeilevat, milloin missäkin, ja jos työkenttää kaikkialla, niin kärjistä paljon iloa. Piikkejä toki tarvitaan entistä enemmän, mutta luotettavampana.

Maalailu on yleistä. En oikeastaan tässäkään teemassa haluaisi kaventua, ja jumittua siihen, mistä ei oikeasti viimein voi koota mitään, kuin jonkin kriisin kautta, jolloin voi jatkaa kivasti uudella kentällä, kuin mitään ei olisi tapahtunut. Tässähän tämä. ihmisen hulluilu, koottuna.

Kun ajatellaan kokonaisuudesta, ei tällainen ajattelu ole tosiaan utopiaa, kuten monesti kerrotaan. Muussa ei ole samalla tapaa rakentamisen aineksia. Jos ei aisiat sovellu kautta linjan, ei linjakkuutta ole haussa, vaan linjattomuutta. Olemassaolo tuskin puhuu sen mahdollisuuden puolesta.

Eri vinkkeleistä voi asiat toki näyttää mutkaisilta. Hyvä onkin osata luovia väljemmille vesille, kun positiot itsessään lienevät yhtä totta, vaikka pysyvinä ei ehkä niinkään.

Yleiseläimen teema tuotuna sukuolisuuden yhteyteen on tietysti mammuttia. Havukka-Aholla tällaiset jutut ovat ihan tavallisia

[Juha]

Eräs vakuuttava kokemus oli eräs naisääni, joka sai tajuamaan, että voi olla jotain vakuuttavaa. Voima yksinomaisena ei ole samaa, koska "kokemusassot kautta syvällisyyden" (KAKS), viestivät vähemmän kestävästä.

Pehmeää voimaa. Ehyttä voimaa. Kattavaa voimaa. Rikkomatonta voimaa. Eli turvaa, suojaa.

Noin voisi päätyä kuvaamaan kokemusta, verbaalisesti.

Kokemus on samalla sellainen, josta ei tarvitse kenenkään kanssa kinata. On kuin kerrostalo, kaupungin kupeessa. Jos joku alkaa heittämään tällaisista epäilyksiä, niin enemmän on silloin häikkää.

Kaikesta ei voi olla epäselvyyttä, vaikka ehkä siitä kerrostalosta, jollakulla. Hyvä muistaa, että joku voi mennä senkin ohi, jolloin se ohittava toisaalta voi arveltua jollakin niin, että ei ole ihan mitäänsanomatonta.

Kun käytin sanaa arveltua, niin arvelua ei muodosteta tietoisesti laskelmointityyliä lähestyen, vaan arveltuma syntyy, kun on altistunut, jolloin sitä voi peitellä, tai korostaa, ihan mitä tietoisemmin haluaakin, jos on sen tason kykyä.

Joskus tahallaan käyttänyt sanaa kokeentua, sen sijaan että puhuisin kokemisesta. Kokeentuminen on luonnontapahtuma enemmän kuin koenta. Kokeentuma syntyy, kiistatta. Koenta viittaa sanaan ihmisen tapahtuman sotkemiseen omilla mieltymyksillä, jollain kuvitteellisilla.

Kun jotain syntyy, syntymää, kasaantumaa, ajautumaa, niin vaikka on lätäkkötyyppistä, niin selkeä osa luontoa, ei ihmisen päkistämistä, joka on ehkä, tai ei. Joten eritteissäkin on puolensa, vankkana. Tuskin niissä piehtarointi silti mikään ainoa arvo on, jos tuota ylipäätään tarvitsee jotenkin tehdä. Jossain kohden silti aika tärkeää, voisi arvella.

[Juha]

http://transtukipiste.fi/intersukupuolisuus/

Asiallista ajattelua.

Paljon en ole tiedollisesti asiaa halunnut käydä läpi. Sukupuolisuus muuten voi olla isokin asia. Se tunne, että vaikka merkittävää voi olla, niin ei miten sattu tuotuna.

Näytelmissä sukupuolten esiintuominen on kiehtovaa. Näissä voi onnistua hyvin.

Näytelmissä on jotain erikoista. Ei koske vain sukupuoli-teemaa. Jos vaikka aikuinen näyttelee lasta, tai lapsi aikuista, jne.

[Norma B]

Omien surujeni vuoksi minun on kyllä toisinaan vaikea mieltää että miessukupuolen edustajilla olisi lainkaan oikeisiin tunteisiin. Kun miesten taholta vielä mainostetaan että ei ole muita tunteita kuin seisokki / ei seisokkia, niin. Tehdäänkö lapsiakin vain todisteeksi siitä että edes joskus on seissyt? Tai vaimolle lemmikiksi, että sillä on jotain touhuttavaa?

Katsoin Therouauxin dokumentin pornonäyttelijöistä. Hän oli näitä treffannut aiemmin 90-luvulla ja nyt sitten toistamiseen, ja melankolista oli meno tässä uudemmassa ohjelmassa. Miesnäyttelijä kertoi että yrittää laittaa tunteet "laatikkoon", mutta sitten kumminkin aina toisinaan ihastuu naiseen. Itsellenikin tuli vähän paha mieli kun hän siinä touhusi jonkun daamin kanssa ja muija oli melkoisen jäätävä. Pakko tietysti olla kun ei hyödytä jokaikiseen hännänheiluttajaan ihastua, mutta kyllähän se surulliselta tuntui että tämä mies ainakin omien sanojensa mukaan väkisinkin sai tunteita siinä touhussa.

Jälleen kerran tulee mieleen että se on melkolailla se ja sama että harrastaako seksiä vai ei, jos ei saa tykätä toisesta osapuolesta. Joku voi sanoa että sen kuin tykkää vaan, mutta itsensä repii rikki jos kohtaamiset ovat aina rajattuja. Sovitusti, työn puolesta, tai mistä syystä hyvänsä.

Kyllähän se olisi nimenomaan tunteet mitä minäkin kaipaan miesten taholta. Ettei tuntuisi että vaeltaa vaan jossain elävien kuolleiden zombimaailmassa.

[Toope]

Ei lapsia pidä operoida, tuon pitäisi olla rajusti kiellettyä. Lasten genitaalit ovat pyhiä, niihin ei kosketa. Ei islamin nimissä tai queerhörhöjen nimissä.

Jos sukupuolisilvontaa halutaan harjoittaa, sen tulee koskea vain aikuisia, yli 18-vuotiaita (toivoakseni ei silloinkaan toki).

Maailma tosiaan menee ääliöliberalismin kautta vinoon, kun tällaisista frankensteinilaisista asioista ylipäätään pitää keskustella.

Ne sun ”ääliöliberaalit” vain sattuvat olemaan just ne, jotka vastustaa intersukupuolisten lasten operoimista jo lapsena paremmin vastaamaan heille valittua sukupuolta. Se jo lapsena leikkaamalla korjaaminen taas on se konservatiivisempi tapa ”hoitaa” heitä. Jos ääliöliberaaleja ja queerhörhöjä ei olisi, tätä keskustelua ei olisi, mutta leikkauksia kyllä tehtäisiin. Olet ymmärtänyt nämä rintamaosapuolten näkemykset nyt ihan persiilleen. Vanha ja konservatiivinen tapa ”hoitaa” intersukupuolisten on leikkaaminen mahdollisimman varhaisessa iässä. Lapselta kysymättä ja lääkärin vahvalla suosituksella vanhemmille, että näin asia tulee hoitaa. Liberaali, nykyaikaisempi ja konservatiivista näkemystä kritisoiva rintama on leikkauksien tarpeellisuuden kyseenalaistava linjaus.

http://transtukipiste.fi/intersukupuolisuus/

Ihan vastaavaa keskustelua muuten käydään kuulovammaisina syntyneiden lasten kuuloimplanteista. Pohditaan sitä, onko oikeutta valita lapsen puolesta implantti ja samalla kieltää häneltä synnynnäisesti annettu kuuro identiteetti, johon liittyy myös kehittyminen äidinkieleltään viittomakieliseksi. Tilalle tulee kuuloltaan rajoittuneen ihmisen identiteetti ja äidinkieleksi kieli, jonka käyttämisessä on rajoitteita. Tätä ei voida lapselta itseltään kysyä, koska implantti pitää asentaa jo varhaisessa iässä, jotta se yleensä toimii ajatellusti.

Hölynpölyä. Konservatiivisten ihmisten puolesta mitään leikkauksia ei tehtäisi lapsille, koska se on rikollista touhua.

[Renttu]

Hollantilaismies aloitti oikeustaistelun alentaakseen ikäänsä 20 vuodella – ”Jos nimen ja sukupuolen voi korjata, miksi ei ikää?” (Yle).

Itse asiassa hyvä kysymys tässä hullunkurisessa maailmassa. Mitäs me mistään telomeereistakaan, kun ei kerran pimpistä tai pippelistä! Henkilökohtaisesti voisin kyllä nostaa ikääni siten, että pääseekin jo eläkkeelle... Semmoinen kiihdytetty kertymä olisi ihan jees.

[Viljo Aabraham]

Hollantilaismies aloitti oikeustaistelun alentaakseen ikäänsä 20 vuodella – ”Jos nimen ja sukupuolen voi korjata, miksi ei ikää?” (Yle).

Itse asiassa hyvä kysymys tässä hullunkurisessa maailmassa. Mitäs me mistään telomeereistakaan.....

Niinpä:
"Arnhemin paikallisoikeus antaa ratkaisunsa asiassa neljän viikon kuluessa." Odotamme ratkaisua jännityksellä.....


Arnhemista tuli mieleen Antony Beevorin syksyn kirjamessuilla näyttävästi esillä ollut kirja
”Arnhem 1944 – Kohtalokas silta."
Eli liittoutuneiden katastrofaalinen sotilasoperaatio Arnhemissä syyskuun puolivälissä 1944. Mm. brittiläinen 1. laskuvarjodivisioona kaatui lähes viimeiseen mieheen yrittäessään vallata Reinin yli kulkevaa Arnhemin siltaa. Heidän kohdallaan vanheneminen loppui Arnhemissa ikävällä tavalla.....

VA.

[Renttu]

^
"A Bridge Too Far", sekä kirja, että elokuva.

[Faustinen]

Omien surujeni vuoksi minun on kyllä toisinaan vaikea mieltää että miessukupuolen edustajilla olisi lainkaan oikeisiin tunteisiin. Kun miesten taholta vielä mainostetaan että ei ole muita tunteita kuin seisokki / ei seisokkia, niin. Tehdäänkö lapsiakin vain todisteeksi siitä että edes joskus on seissyt? Tai vaimolle lemmikiksi, että sillä on jotain touhuttavaa?

Katsoin Therouauxin dokumentin pornonäyttelijöistä. Hän oli näitä treffannut aiemmin 90-luvulla ja nyt sitten toistamiseen, ja melankolista oli meno tässä uudemmassa ohjelmassa. Miesnäyttelijä kertoi että yrittää laittaa tunteet "laatikkoon", mutta sitten kumminkin aina toisinaan ihastuu naiseen. Itsellenikin tuli vähän paha mieli kun hän siinä touhusi jonkun daamin kanssa ja muija oli melkoisen jäätävä. Pakko tietysti olla kun ei hyödytä jokaikiseen hännänheiluttajaan ihastua, mutta kyllähän se surulliselta tuntui että tämä mies ainakin omien sanojensa mukaan väkisinkin sai tunteita siinä touhussa.

Jälleen kerran tulee mieleen että se on melkolailla se ja sama että harrastaako seksiä vai ei, jos ei saa tykätä toisesta osapuolesta. Joku voi sanoa että sen kuin tykkää vaan, mutta itsensä repii rikki jos kohtaamiset ovat aina rajattuja. Sovitusti, työn puolesta, tai mistä syystä hyvänsä.

Kyllähän se olisi nimenomaan tunteet mitä minäkin kaipaan miesten taholta. Ettei tuntuisi että vaeltaa vaan jossain elävien kuolleiden zombimaailmassa.

Miehen ja naisen tunnemaailma on erilainen, eikä siten kannattaisi suoranaisesti verrata niitä keskenään.


Ehkä naiset ovat myös innokkaampia kertomaan tunteistaan ja emootioistaan ja haluavat näyttääkin niitä. Miehelle saman vaatiminen ei  ole luontevaa eikä sitä ehkä kannata heiltä vaatiakaan.


Yksi naiskumppanini koki niin voimakkaasti seksin jälkeen, että usein hieman itki. Varmaan se voimakas tunnetila oli osaltaan selitys miksi hän sitä halusikin niin usein. Pari kolmekin kertaa päivittäin. Hän oli myös aika mustasukkainen.

[Norma B]

Tiedän miehen joka nyyhkii lauetessaan. Tiedä sitten siitä erilaisuudesta. Itse olen itkenyt ihan oikeasti onanoinninkin perään jos minulla on suruja. Intensiivinen orgasmihan niitä tunteita pintaan tuo. Ja kun kerran klitoriksessa on enemmän hermoja kuin terskassa, niin ihmekös tuo jos naisen orgasmi on voimakkampi kuin miehen. Varsinkin jos niitä saa vielä useammankin kuin vain yhden.

Sekä naiset että miehet tekevät usein sen virheen että kuvittelevat naisen voimakkaan orgasmin olevan merkki siitä että naisella on syviä tunteita miestä kohtaan tai että mies oli jotenkin erityisen taitava sängyssä.

Jos noin olisi että orgasmin voimakkuus on aina tae ties mistä, niin sitten olen kai itse ihan helvetin hyvä rakastaja itselleni kun onanointi joskus tuntuu niin helvetin hyvältä. Mutta joskus taas ei ole kovin hääviä.

Jokatapauksessa varmaan se mustasukkaisuuskin voisi vähän hellittää jos muija tajuaisi ettei hänen onnensa ole yksinomaan miehen varassa. Menee huonosti aina kun jättäydytään toisen ihmisen armoille.

[Renttu]

Hollantilaismiehen olisi ehkä kannattanut kääntyä maan naisjärjestöjen puoleen, ennen kuin ryhtyy käräjöimään. Kuten perinne on, naisilla on taipumus hieman pyöristellä ikäänsä alakanttiin ja toisaalta pidetään (Jostain kumman syystä) epäkohteliaana, mikäli naiselta kysytään hänen ikäänsä. Sekin on ihaneriasia, kuin mieheltä kysyttäessä! Naisjärjestöjen luulisi komppaavan hanketta mielellään.

Pitääkin joskus kysyä sopivassa tilanteessa jonkin naisen ikää. Mikäli alkaa katsoa huvittuneesti - ikään kuin olisin esittänyt muka tyhmän tai epäkohteliaan kysymyksen - siihen voisi kuitata jatkoksi: "Ole huoletta, en tunne sinuun rahtustakaan eroottista vetoa. Kerro nyt vain se ikäsi, eihän siinä mitään ihmeellistä ole"! Voisi oikeastaan pitää kännykkäkameraa valmiina sen ilmeen ikuistamiseksi.

[Faustinen]

Tiedän miehen joka nyyhkii lauetessaan. Tiedä sitten siitä erilaisuudesta. Itse olen itkenyt ihan oikeasti onanoinninkin perään jos minulla on suruja. Intensiivinen orgasmihan niitä tunteita pintaan tuo. Ja kun kerran klitoriksessa on enemmän hermoja kuin terskassa, niin ihmekös tuo jos naisen orgasmi on voimakkampi kuin miehen. Varsinkin jos niitä saa vielä useammankin kuin vain yhden

Vertaaminen ei taida onnistua sen orgasmin voimakkuuden, kun voi kokea vain omansa.

Mutta toki kumppani on maininnut saavansa niitä useita. Jotkut ovat sanoneet sen olevan "kuten konekiväärin nakutus, ja miehellä lähinnä "tykinlaukaus,, mutta kuten jo mainitsin en voi tietää, eli verrata.


Hermoärsytys ja tunnemaailma peilaavat kyllä toisiaan joten voisi olettaa naisien ja miehien olevan myös erilaisia siinä tunne-elämässään onhan heidän aivokemiassaankin eroja.



No mitä tulee tuohon silloiseen naiskumppaniin, niin hänestä ei varmaankaan voi olla isommin huolissaan. Ollut jo eromme jälkeen pari kertaa aviossa ja varmaan muitakin suhteita useita. Oli kerran naimisissa ennen meidän suhdettakin, mutta enhän niistä kaikista jutuista mitään tiennyt,, hän kyllä kertoili niitä yhteisen matkamme varrella pikkuhiljaa ja niitä kyllä oli yhdelle ihmiselle ihan kohtuullisesti.
Taidettiin pari vuotta seurustella, mutta sitten hänellä alkoi varmaan veri vetää hieman toiseen suuntaan.

[Norma B]

Itse en kyllä konekiväärin nakutusta ensimmäiseksi ajattelisi omien orkkujeni kohdalla, koska eivät ne niin salamannopeasti peräkkäin tule. Meren hyökyaallot ovat parempi vertauskuva minulle. Ensin tulee yksi aalto, sitten hetken päästä toisen, kolmaskin. Omin käsin onneen -toiminnassa enempikin. Se milloin tulee voimakkain orgasmi eli "isoin aalto" saattaa vaihdella, eli järjestys ei ole aina sama.

Tämän vuoksi en ole kokenut mitenkään erinomaisena asiana että mies alkaa laukeamaan yhtäaikaa kanssani. Häneltähän se on sen verran nopeasti ohi etten sitten saa enää "ponnistustukea" miehen peniksestä joka alkaa tietenkin lupsahtamaan. Miehen olisi hyvä saada se oma orgasminsa viimeisen orgasmini aikana, taikka sitten perään. Minun jälkeeni saaminen on siitäkin hyvä marssijärjestys että voidaan heittäytyä saamisteni perään siihen asentoon mikä on miehelle mieluisin. Minun lauetessanihan on tietysti oltu minulle suotuisassa asennossa.

Tai näin ainakin siis vielä vuoteen 2012 asti jolloin seksiä tuli harrastettua.

[Safiiri]

Ei lapsia pidä operoida, tuon pitäisi olla rajusti kiellettyä. Lasten genitaalit ovat pyhiä, niihin ei kosketa. Ei islamin nimissä tai queerhörhöjen nimissä.

Jos sukupuolisilvontaa halutaan harjoittaa, sen tulee koskea vain aikuisia, yli 18-vuotiaita (toivoakseni ei silloinkaan toki).

Maailma tosiaan menee ääliöliberalismin kautta vinoon, kun tällaisista frankensteinilaisista asioista ylipäätään pitää keskustella.

Ne sun ”ääliöliberaalit” vain sattuvat olemaan just ne, jotka vastustaa intersukupuolisten lasten operoimista jo lapsena paremmin vastaamaan heille valittua sukupuolta. Se jo lapsena leikkaamalla korjaaminen taas on se konservatiivisempi tapa ”hoitaa” heitä. Jos ääliöliberaaleja ja queerhörhöjä ei olisi, tätä keskustelua ei olisi, mutta leikkauksia kyllä tehtäisiin. Olet ymmärtänyt nämä rintamaosapuolten näkemykset nyt ihan persiilleen. Vanha ja konservatiivinen tapa ”hoitaa” intersukupuolisten on leikkaaminen mahdollisimman varhaisessa iässä. Lapselta kysymättä ja lääkärin vahvalla suosituksella vanhemmille, että näin asia tulee hoitaa. Liberaali, nykyaikaisempi ja konservatiivista näkemystä kritisoiva rintama on leikkauksien tarpeellisuuden kyseenalaistava linjaus.

http://transtukipiste.fi/intersukupuolisuus/

Ihan vastaavaa keskustelua muuten käydään kuulovammaisina syntyneiden lasten kuuloimplanteista. Pohditaan sitä, onko oikeutta valita lapsen puolesta implantti ja samalla kieltää häneltä synnynnäisesti annettu kuuro identiteetti, johon liittyy myös kehittyminen äidinkieleltään viittomakieliseksi. Tilalle tulee kuuloltaan rajoittuneen ihmisen identiteetti ja äidinkieleksi kieli, jonka käyttämisessä on rajoitteita. Tätä ei voida lapselta itseltään kysyä, koska implantti pitää asentaa jo varhaisessa iässä, jotta se yleensä toimii ajatellusti.

Hölynpölyä. Konservatiivisten ihmisten puolesta mitään leikkauksia ei tehtäisi lapsille, koska se on rikollista touhua.

Kyllä se nyt menee tässä asiassa täsmälleen päinvastoin. KOnservatiivinen näkemys on, että intersukupuolisen lapsen sukupuoli pitää ensinnäkin päättää heti vauvana ja sitten mielellään yrittää operoimalla muuttaa fysiologinen olemus sitä vastaavaksi. Tai jos tämä ei ole konservatiivinen malli, niin sitten tässä asiassa vanha tapa toimia on uudistusmielinen ja uusi tapa se konservatiivinen. Ajallinen järjestys nyt kuitenkin on se, että ENSIN oli tapana yrittää operoida, MYÖHEMMIN ryhdyttiin vaatimaan leikkauksista luopumista.

[Safiiri]

Omien surujeni vuoksi minun on kyllä toisinaan vaikea mieltää että miessukupuolen edustajilla olisi lainkaan oikeisiin tunteisiin. Kun miesten taholta vielä mainostetaan että ei ole muita tunteita kuin seisokki / ei seisokkia, niin. Tehdäänkö lapsiakin vain todisteeksi siitä että edes joskus on seissyt? Tai vaimolle lemmikiksi, että sillä on jotain touhuttavaa?

Katsoin Therouauxin dokumentin pornonäyttelijöistä. Hän oli näitä treffannut aiemmin 90-luvulla ja nyt sitten toistamiseen, ja melankolista oli meno tässä uudemmassa ohjelmassa. Miesnäyttelijä kertoi että yrittää laittaa tunteet "laatikkoon", mutta sitten kumminkin aina toisinaan ihastuu naiseen. Itsellenikin tuli vähän paha mieli kun hän siinä touhusi jonkun daamin kanssa ja muija oli melkoisen jäätävä. Pakko tietysti olla kun ei hyödytä jokaikiseen hännänheiluttajaan ihastua, mutta kyllähän se surulliselta tuntui että tämä mies ainakin omien sanojensa mukaan väkisinkin sai tunteita siinä touhussa.

Jälleen kerran tulee mieleen että se on melkolailla se ja sama että harrastaako seksiä vai ei, jos ei saa tykätä toisesta osapuolesta. Joku voi sanoa että sen kuin tykkää vaan, mutta itsensä repii rikki jos kohtaamiset ovat aina rajattuja. Sovitusti, työn puolesta, tai mistä syystä hyvänsä.

Kyllähän se olisi nimenomaan tunteet mitä minäkin kaipaan miesten taholta. Ettei tuntuisi että vaeltaa vaan jossain elävien kuolleiden zombimaailmassa.

Miehen ja naisen tunnemaailma on erilainen, eikä siten kannattaisi suoranaisesti verrata niitä keskenään.


Ehkä naiset ovat myös innokkaampia kertomaan tunteistaan ja emootioistaan ja haluavat näyttääkin niitä. Miehelle saman vaatiminen ei  ole luontevaa eikä sitä ehkä kannata heiltä vaatiakaan.


Yksi naiskumppanini koki niin voimakkaasti seksin jälkeen, että usein hieman itki. Varmaan se voimakas tunnetila oli osaltaan selitys miksi hän sitä halusikin niin usein. Pari kolmekin kertaa päivittäin. Hän oli myös aika mustasukkainen.

Tämähän on jo tutkittu ja valheeksi todettu. Miehillä on tunteita ihan yhtä paljon kuin naisilla. Ne ovat myös ihan yhtä voimakkaita. Ainoa ero on siinä, millaiset tunteen ilmaukset eri sukupuolille kulttuurisesti sallitaan. Sekä siinä, mitä nyt yleensä lasketaan ns. tunteelliseksi. Minusta on aika tunteellista esim. kiivastua väkivaltaisuuteen saakka. Jostain hemmetin syystä tätä ei kuitenkaan pidetä tunteiden olemassaolona, vaan - tunteettomuutena. Miksi? Eikö viha ole tunne? Tunteita onkin vain esim. pieni naisellisissa mittasuhteissa pysyvä surumielisyys. On ”tunteellista” ihastua kissanpentuun, mutta ei ollenkaan tunteellista tulistua niin voimallisesti, että nyrkki lähtee liikkeelle. Outoa.

[Toope]

Yksi naiskumppanini koki niin voimakkaasti seksin jälkeen, että usein hieman itki. Varmaan se voimakas tunnetila oli osaltaan selitys miksi hän sitä halusikin niin usein. Pari kolmekin kertaa päivittäin. Hän oli myös aika mustasukkainen.

Et sitten avioitunut hänen kanssaan?
Kokemusta myös minulla.

[Toope]

Tiedän miehen joka nyyhkii lauetessaan. Tiedä sitten siitä erilaisuudesta. Itse olen itkenyt ihan oikeasti onanoinninkin perään jos minulla on suruja. Intensiivinen orgasmihan niitä tunteita pintaan tuo. Ja kun kerran klitoriksessa on enemmän hermoja kuin terskassa, niin ihmekös tuo jos naisen orgasmi on voimakkampi kuin miehen. Varsinkin jos niitä saa vielä useammankin kuin vain yhden...

Vai ovatko nämä niitä iltalehtien naistenosastojen juttuja?