Kirjoittaja Aihe: Mikä ihmeen flow?  (Luettu 7641 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Juha

  • Vallitsevuudentutkija
  • Konkari
  • Viestejä: 10858
  • Tutkimuskohteena vallitseva todellisuus
Vs: Mikä ihmeen flow?
« Vastaus #60 : ma 10.12.2018, 17:33:55 »
Tämä flow tuo itselleni mieleen mindfulnessin, missä käsittääkseni pyritään täysin vastakkaiseen asiaan kuin flowssa, eli syvään tiedostamiseen. Flow taas on tila, jossa ihminen unohtaa ympäristönsä ja itsensä, eikä ole niistä varsinaisesti tietoinen.

Yhteistä voi olla, että ympäristöstä ollaan tietoisia siitä tilasta käsin, jossa ollaan osana sitä, tai jollain tapaa vähemmän osana sitä.

Flow voi kohdistua hyvin kapea-alaiseen, ja kun kohtausrintamalla on kaikki pelissä, on yhtä kohdattavan kanssa. Kunnes, ... hups. Mitä tapahtuikaan? Minne kaikki katosi?

Mindfullness-sanan kuullut, mutta oikeasti tiedä mitä se tarkoittaa, tai sanaa en osaa liittää omaan aktiivisanavarostoon, jos kuvaisin jotain yhteystapaa, suhteessa ympäristöön.

Sen voisi ajatella, että jos kohdattava on eri tavoin liityttävä, vaikka laajuutensa puolesta, ei virtaa voi saada tähän samanlaisella napsautuksella. Vähän kuin jos heittäisit lennokin vuorelta ilmaan, tai jos olisit osana isoa massaa, joka täytyisi saada liitämään, omillaan. Vai olisiko jokin toinen vertaus parempi, luulisin.

Olen miettinyt tätä haastetta. Pelkkä tiedostaminen ei oikein riitä, ja lisäksi se on typerää. Mitä sillä tekee? Pelkkää vaivaa. Ja jos oikeasti ei vaivaa, niin jotain ei kässää, tai sitten kässää kaiken. Jälkimmäinen taitaa olla tyyppiä valaistuminen. Ehkä kaikkkeus-flow on pakosti vähän toisenlainen liittymä, laajuuden, ja ilmenemisen suhteen, tai sen tilan, jossa ollaan.
Hahmotelmaa: http://jatkumo.net/index.php?action=profile;area=showposts;sa=messages;u=2
VTn pohjaa on tapahtuneessa, dokumentoidussa, koetussa, tuntemuksissa, arveluissa, ... ja myös näiden sijoittumisesta yleensäkin mahdolliseen, joka itsekkin samalla tarkentuu.

Poissa Juha

  • Vallitsevuudentutkija
  • Konkari
  • Viestejä: 10858
  • Tutkimuskohteena vallitseva todellisuus
Vs: Mikä ihmeen flow?
« Vastaus #61 : ma 10.12.2018, 17:41:18 »

Flowta voi kuvata dynaamisen palapelin ratkeamisena. Asiat ns liikkeessä, jolloin palapeli on aika toisenlaista kuin mitä palapeliltä odotetaan tavallisesti.

Tällaiset dynaamiset ratkaisut ovat minusta kiehtovimpia. Niissä on mukana enemmän kokonaisvaltaisuutta. Lisäksi ne voivat saada tajuamaan sen, mikä todellakaan ei ole ratkaisu, kuin ehkä hyvin pinnallisesti.

Shakin nykyisen maailmanmestarin Norjasta kerrotaan olevan intuitikko-tyyppinen. Shakissakin toimii, jos saa päälle. Outoa on tosin soveltaa kykyä näin kapea-alaisesti. Varmaan oma taiteenlajinsa. Hyvä toki, jos ei muuten sivuvaikutukset kielteisiä. Vaikea sanoa mitään.
Hahmotelmaa: http://jatkumo.net/index.php?action=profile;area=showposts;sa=messages;u=2
VTn pohjaa on tapahtuneessa, dokumentoidussa, koetussa, tuntemuksissa, arveluissa, ... ja myös näiden sijoittumisesta yleensäkin mahdolliseen, joka itsekkin samalla tarkentuu.

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 15245
Vs: Mikä ihmeen flow?
« Vastaus #62 : ma 10.12.2018, 18:28:47 »
Tämä flow tuo itselleni mieleen mindfulnessin, missä käsittääkseni pyritään täysin vastakkaiseen asiaan kuin flowssa, eli syvään tiedostamiseen. Flow taas on tila, jossa ihminen unohtaa ympäristönsä ja itsensä, eikä ole niistä varsinaisesti tietoinen.

Kumpaakin pidetään tavoittelemisen arvoisena juttuna, mutta minusta se on ristiriitaista. Minusta flow hakkaa mindfulnessin 6-0. Minun mind on aina niin full, että flow on itselleni ihana tila. Niin kuin tietysti kaikille.

Mutta lienen käsittänyt mindfulnessista jotain väärin.

Minusta olet käsittänyt tosiaan mindfulnesin aika tavalla väärin. Mindfulnesissa tavoitellaan kykyä keskittyä käsillä olevaan hetkeen, mutta sehän ei tietenkään toteudu tiukalla päättäväisyydellä ja tietoisella pyrkimisellä olemaan oikein syvästi keskittynyt. Kyse on ennemminkin tuohon hetkessä olemiseen liukenemisesta tai sulamisesta, jolloin pyrkiminen saa loppua. Mindfulnesissakin tavallaan itsensä voi unohtaa - unohtaa itsensä ajattelemisen - ja tyytyä vain olemaan kuten on. Kehona ja mielenä, kehomielenä keskellä ympäristöä, jonka osaksi sulautuu ja jossa on sellaisena kuin on. Raja itsen ja ympäristön välillä ei ole olennainen asia, sillä ympäristö tulee itseen ja itse tulee osaksi ympäristöä.

Poissa Juha

  • Vallitsevuudentutkija
  • Konkari
  • Viestejä: 10858
  • Tutkimuskohteena vallitseva todellisuus
Vs: Mikä ihmeen flow?
« Vastaus #63 : ma 10.12.2018, 18:44:18 »

^ Jos se menee noin, niin sitten olen löytänyt mindfullness-jutun. Toimii, käytännössä.

Jos jokin viiraa, niin silloin olo ei ole tätä tyyppiä.

Minusta tuo on ihan perusvalmiutta lähinnä. Sekin on kova juttu, kun eri tilanteita.
Hahmotelmaa: http://jatkumo.net/index.php?action=profile;area=showposts;sa=messages;u=2
VTn pohjaa on tapahtuneessa, dokumentoidussa, koetussa, tuntemuksissa, arveluissa, ... ja myös näiden sijoittumisesta yleensäkin mahdolliseen, joka itsekkin samalla tarkentuu.

Poissa Juha

  • Vallitsevuudentutkija
  • Konkari
  • Viestejä: 10858
  • Tutkimuskohteena vallitseva todellisuus
Vs: Mikä ihmeen flow?
« Vastaus #64 : ma 10.12.2018, 19:07:12 »

Voi olla sinut sen kanssa, mihin on suorassa aistiyhteydessä, tai voi olla sinut yleisesti sen kanssa, johon huomioataan suuntaa. Esim sisälle päin voi tehdä melkein täysin, joskus.

Tuli mieleen liittää teemaan kuolema. Jos jotain odottamatonta tapahtuu, niin kuullut kertomuksia siitä, miten muutama sekunti voi tuntua pitkältä. Tai voi kelata lyhessä ajassa läpi kaiken, lyhytelokuvana.

Jollekin vuorihyppääjälle sattui tällainen haveritilanne, jossa muutama sekunti venyi. Toisin kuin unessa, jossa ratkaisu tai liike venyy ainakin kokemuksen mukaan "yön mittaiseksi". Kyseessä tällainen laji: https://www.youtube.com/watch?v=1hKhofOF_zo

Sitten on kuolemaa ihan tavallisena. Sekin vaihtaa jotain toista, arjesta poikkeavaa.

Säikähdys on myös eräs pikahakeutuminen, jonkin tasalle, siinä kun ehtii. Mindfullness on sitä hakeutumista, jossa on mukana vähän toisin, kuin vaikka säikähtimisen yhteydessä, tai jos huomaa, että kaikki "päättyy" omalta osalta muutaman sekunnin kuluttua.

On nopeaa kelautumista, raahattavana-oloa, raahautumista, tai on kyyteilyä, jopa viiletystä, ... ja kun syklit muuttuvat hitaammiksi, mikä on se kokonaisuus, joka avautuu?

Kelautuminen on nopeaa, silmänräpäysjuttua. Raahauksessa aika tuntuu pitkältä, vaikka tuon aikajakson tyyppikohtaamiseen nähden vähäpätöjuttu, ja kun taas normiajanjakso voi tuosta pidetä, ja taas mennään kohden kelautumaa, mutta kokemuksen puolesta, kun ulospäin voi näyttää jopa pitkäveteiseltä.

Asia käy ilmi, kun on huolestunut matkaaja, ja vetää tuntematonta etappia. Menomatka on pitkä, ja paluuta voi olla yllättävän vähän. Tai jos tohkeissaan etenee niin pitkälle, että palaaminen on täysin luojan armoilla.

Ajan kanssa voisi opetella pelehtimään kunnolla. Voi olla oma taitolajinsa.
« Viimeksi muokattu: ma 10.12.2018, 19:09:29 kirjoittanut Juha »
Hahmotelmaa: http://jatkumo.net/index.php?action=profile;area=showposts;sa=messages;u=2
VTn pohjaa on tapahtuneessa, dokumentoidussa, koetussa, tuntemuksissa, arveluissa, ... ja myös näiden sijoittumisesta yleensäkin mahdolliseen, joka itsekkin samalla tarkentuu.

Poissa TSS

  • Konkari
  • Viestejä: 1210
Vs: Mikä ihmeen flow?
« Vastaus #65 : ti 11.12.2018, 07:00:33 »
Tämä flow tuo itselleni mieleen mindfulnessin, missä käsittääkseni pyritään täysin vastakkaiseen asiaan kuin flowssa, eli syvään tiedostamiseen. Flow taas on tila, jossa ihminen unohtaa ympäristönsä ja itsensä, eikä ole niistä varsinaisesti tietoinen.

Kumpaakin pidetään tavoittelemisen arvoisena juttuna, mutta minusta se on ristiriitaista. Minusta flow hakkaa mindfulnessin 6-0. Minun mind on aina niin full, että flow on itselleni ihana tila. Niin kuin tietysti kaikille.

Mutta lienen käsittänyt mindfulnessista jotain väärin.

Minusta olet käsittänyt tosiaan mindfulnesin aika tavalla väärin. Mindfulnesissa tavoitellaan kykyä keskittyä käsillä olevaan hetkeen, mutta sehän ei tietenkään toteudu tiukalla päättäväisyydellä ja tietoisella pyrkimisellä olemaan oikein syvästi keskittynyt. Kyse on ennemminkin tuohon hetkessä olemiseen liukenemisesta tai sulamisesta, jolloin pyrkiminen saa loppua. Mindfulnesissakin tavallaan itsensä voi unohtaa - unohtaa itsensä ajattelemisen - ja tyytyä vain olemaan kuten on. Kehona ja mielenä, kehomielenä keskellä ympäristöä, jonka osaksi sulautuu ja jossa on sellaisena kuin on. Raja itsen ja ympäristön välillä ei ole olennainen asia, sillä ympäristö tulee itseen ja itse tulee osaksi ympäristöä.


Olen mielestäni verrattain hyvin perehtynyt mindfulnessiin, ja teoriassa tietänen, mistä on kyse. Kyse ei ole myöskään negatiivisesta ennakkoasenteesta, sillä ostin ja luin kirjankin siitä ja aloitin harjoitukset. Myös muissa yhteyksissä olen asiaan perehtynyt ja tehnyt jonkin verran harjoituksia. Kokemukseni esim. harjoituksista on kuitenkin se, että ne kehottavat jonkinlaiseen aktiiviseen itsetarkkailuun, hyväksyvään, mutta kuitenkin tarkkailuun, ja tämä asia ei jotenkin anna minulle mitään uutta. En ole löytänyt mindfulnessista oikein mitään mullistavaa ajattelutavan tai olemisen muutosta itselleni. Ja kyllä minusta "mindfulness-tila" eroaa flow-tilasta.

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 15245
Vs: Mikä ihmeen flow?
« Vastaus #66 : ti 11.12.2018, 08:11:14 »
Tämä flow tuo itselleni mieleen mindfulnessin, missä käsittääkseni pyritään täysin vastakkaiseen asiaan kuin flowssa, eli syvään tiedostamiseen. Flow taas on tila, jossa ihminen unohtaa ympäristönsä ja itsensä, eikä ole niistä varsinaisesti tietoinen.

Kumpaakin pidetään tavoittelemisen arvoisena juttuna, mutta minusta se on ristiriitaista. Minusta flow hakkaa mindfulnessin 6-0. Minun mind on aina niin full, että flow on itselleni ihana tila. Niin kuin tietysti kaikille.

Mutta lienen käsittänyt mindfulnessista jotain väärin.

Minusta olet käsittänyt tosiaan mindfulnesin aika tavalla väärin. Mindfulnesissa tavoitellaan kykyä keskittyä käsillä olevaan hetkeen, mutta sehän ei tietenkään toteudu tiukalla päättäväisyydellä ja tietoisella pyrkimisellä olemaan oikein syvästi keskittynyt. Kyse on ennemminkin tuohon hetkessä olemiseen liukenemisesta tai sulamisesta, jolloin pyrkiminen saa loppua. Mindfulnesissakin tavallaan itsensä voi unohtaa - unohtaa itsensä ajattelemisen - ja tyytyä vain olemaan kuten on. Kehona ja mielenä, kehomielenä keskellä ympäristöä, jonka osaksi sulautuu ja jossa on sellaisena kuin on. Raja itsen ja ympäristön välillä ei ole olennainen asia, sillä ympäristö tulee itseen ja itse tulee osaksi ympäristöä.


Olen mielestäni verrattain hyvin perehtynyt mindfulnessiin, ja teoriassa tietänen, mistä on kyse. Kyse ei ole myöskään negatiivisesta ennakkoasenteesta, sillä ostin ja luin kirjankin siitä ja aloitin harjoitukset. Myös muissa yhteyksissä olen asiaan perehtynyt ja tehnyt jonkin verran harjoituksia. Kokemukseni esim. harjoituksista on kuitenkin se, että ne kehottavat jonkinlaiseen aktiiviseen itsetarkkailuun, hyväksyvään, mutta kuitenkin tarkkailuun, ja tämä asia ei jotenkin anna minulle mitään uutta. En ole löytänyt mindfulnessista oikein mitään mullistavaa ajattelutavan tai olemisen muutosta itselleni. Ja kyllä minusta "mindfulness-tila" eroaa flow-tilasta.

Kyllä mindfulness eroaa flowsta. En väittänytkään niiden olevan eri asia. Mutta itse en tunnista mindfulnesia kuvauksestasi, jossa tuntuu olevan tärkeää jonkinlainen suorittaminen, kun kuvaat siinä vaadittavan syvää tiedostamista. Tiedostaminen on minusta hyvin eri asia kuin tietoisuus - varsinkin tietoisuus, jossa painotetaan sitä, ettei pidä arvottaa sen ”onnistumista” tai toteutumista ”oikein”. Myöskään kuvauksessasi oleva itsetietoisuus, johon vertautat flown itsensä ja ympäristönsä unohtamista, en itse yhdistä ollenkaan mindfulnesiin. Minusta siinä kun ei ole ollenkaan olennaista se itseensä keskittyminen siten, että itse korostuisi juuri ympäristöstä erotettuna. Ennemminkin se on vain havaintopiste, josta lähdetään liikkeelle, mutta jonka erillisyys kaikesta ympäröivästä tilanteessa hämärtyy. Ei ole tärkeää, kuka havainnoi tai miten havainnot tapahtuvat, vaan niiden vain annetaan virrata, vaikuttaa - tai olla vaikuttamatta. Tämä näkyy mielestäni juuri siinä, ettei ympäristöstä tehtyjä havaintoja tarvitse analysoida tai arvioida.

En ole erityisen syvällisesti perehtynyt mindfulnesiin, mutta olen kyllä sitä - ja sen kaltaisia - harjoitteita tehnyt. Sanoisin, että sanallinen kuvaus, jos ei ole mitään oman kokemuksen referenssiä, johon sitä verrata, saattaa todellakin antaa asiasta helposti vinon kuvan. Sanalliset kuvauksetkin kun ovat jonkun muun kokemuksia ja kuvauksia, joka on aina hyvin eri asia kuin oma kokemus. Mm. sellainen mielen kepeys, jonka löydän joistakin flow-kokemuksista on kyllä varsin samanlainen kuin mindfulnesissa saattaa syntyä. Molemmissa ajattelu leviää koko kehoon sen sijaan, että se sijaitsisi päässä, aivoissa. Myös oma itse ikäänkuin laajenee kehon toimintaan ja myös kehon ympäristöön (riippuen siitä, millaiseen toiminnalliseen tapahtumaan ilmiö yhdistyy) molemmissa. Sekä flowssa että mindfulnesissa voi päätyä keskittyneisyteen ilman (aktiivista) keskittymistä. Mutta molemmissa tuohon pääseminen vaatii ENSIN, aktiivista toimintaa / keskittymistä, jotta tila pääsee syntymään. Ero on selvä myös pelkkään rentoutumiseen, joka voi johtaa nukahtamiseen. Sen paremmin flow kuin mindfulneskaan ei siihen puolestaan johda tai sitä tavoittele.

Mutta en mitenkään ajattele, että kaikkien pitäisi innostua mindfulnesista tai että se olisi jotenkin yleisesti jokaiselle tarpeellista. Ei sekään kaikkea ratkaise tai voi missä tahansa auttaa. Onpahan vain yksi juttu, jota on kehitelty ja josta joillekin tuntuu olevan iloa ja hyötyä. En edes usko, että kaikki mindfulnesin tapaiset kokemukset aina nimetään mindfulnesiksi. Päinvastoin luulen hyvin samankaltaisia kokemuksia syntyvän ihmisillä muutoinkin ja ajattelen itse, että pohjalla on jokin ihmiselle tyypillinen olemisen tapa. Mindfulnesmaiseen olotilaan saattaa monikin päätyä vaikkapa tuijotellessaan nuotiotulta tai istuskellessaan vapa kädessä veneessä - tai miten nyt kukakin tällaisiin hiljaisiin hetkiin itsensä kanssa päätyykin.

Poissa mikainen

  • Konkari
  • Viestejä: 2075
Vs: Mikä ihmeen flow?
« Vastaus #67 : ti 11.12.2018, 11:22:03 »
Tämä flow tuo itselleni mieleen mindfulnessin, missä käsittääkseni pyritään täysin vastakkaiseen asiaan kuin flowssa, eli syvään tiedostamiseen. Flow taas on tila, jossa ihminen unohtaa ympäristönsä ja itsensä, eikä ole niistä varsinaisesti tietoinen.

Kumpaakin pidetään tavoittelemisen arvoisena juttuna, mutta minusta se on ristiriitaista. Minusta flow hakkaa mindfulnessin 6-0. Minun mind on aina niin full, että flow on itselleni ihana tila. Niin kuin tietysti kaikille.

Mutta lienen käsittänyt mindfulnessista jotain väärin.

Harrastan kyllä todellisuuspakoa mm. leffojen avulla, mutta minusta mindfullness hakkaa 6-0 jopa flown kaltaisen todellisuuspaon. Jos sen sellaisena ottaa.

Flow on vain hetkellinen, mahtava, tila josta on kuitenkin palattava normaaliin olemiseen.

Mindfullness taas on normaalin olemisen "viemistä toiselle tasolle". Huono kielikuva, mutta minä ainakin valitsisin todelluisuuden näkemisen sellaisena kuin se on (ilman mielen jatkuvaa vertailua, kuviteltuja pelkoja, menneiden jauhamista ja katumisia ja kaunoja jne) kuin vain hengähdystauot mielestä (flow-kokemus).

Sen lisäksi mindfullness sisältää flow-kokemuksetkin. Tässä en nyt tarkoita mindfullnessilla muodollista harjoitusta (esim. istumista hengitystä seuraten) vaan olemisen tapaa joka (kuulemma) on sama olitko sitten töissä, sohvalla makaamassa tai flow-tilassa.

Poissa TSS

  • Konkari
  • Viestejä: 1210
Vs: Mikä ihmeen flow?
« Vastaus #68 : ti 11.12.2018, 12:05:25 »
Lainaus käyttäjältä: mikainen

Mindfullness taas on normaalin olemisen "viemistä toiselle tasolle". Huono kielikuva, mutta minä ainakin valitsisin todelluisuuden näkemisen sellaisena kuin se on (ilman mielen jatkuvaa vertailua, kuviteltuja pelkoja, menneiden jauhamista ja katumisia ja kaunoja jne) kuin vain hengähdystauot mielestä (flow-kokemus).


Minusta mindfulnessia ei tuohon tarvita. Mutta voi olla, että joillekin ihmisille se todella avaa uuden tavan katsoa maailmaa ja itseä. Minä en tunnu kuuluvan heihin.

Poissa mikainen

  • Konkari
  • Viestejä: 2075
Vs: Mikä ihmeen flow?
« Vastaus #69 : ti 11.12.2018, 12:08:27 »
Lainaus käyttäjältä: mikainen

Mindfullness taas on normaalin olemisen "viemistä toiselle tasolle". Huono kielikuva, mutta minä ainakin valitsisin todelluisuuden näkemisen sellaisena kuin se on (ilman mielen jatkuvaa vertailua, kuviteltuja pelkoja, menneiden jauhamista ja katumisia ja kaunoja jne) kuin vain hengähdystauot mielestä (flow-kokemus).


Minusta mindfulnessia ei tuohon tarvita. Mutta voi olla, että joillekin ihmisille se todella avaa uuden tavan katsoa maailmaa ja itseä. Minä en tunnu kuuluvan heihin.

Ei tarvita jos se jollekin tulee ihan luonnostaan. Minä ainakin olen siinä luulossa, että valtaosalle se ei tule luonnostaan.

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 15245
Vs: Mikä ihmeen flow?
« Vastaus #70 : ti 11.12.2018, 12:16:59 »
Lainaus käyttäjältä: mikainen

Mindfullness taas on normaalin olemisen "viemistä toiselle tasolle". Huono kielikuva, mutta minä ainakin valitsisin todelluisuuden näkemisen sellaisena kuin se on (ilman mielen jatkuvaa vertailua, kuviteltuja pelkoja, menneiden jauhamista ja katumisia ja kaunoja jne) kuin vain hengähdystauot mielestä (flow-kokemus).


Minusta mindfulnessia ei tuohon tarvita. Mutta voi olla, että joillekin ihmisille se todella avaa uuden tavan katsoa maailmaa ja itseä. Minä en tunnu kuuluvan heihin.

Harvoin mitään tekniikoita varsin tarvitaan mihinkään. Paitsi silloin, kun tekeminen ei syystä tai toisesta nuin vain luonnistu. Itse en mitenkään koe mindfulnesin edes ”avaavan uutta tapaa katsoa maailmaa”. Mutta silti sen avulla voi vaikkapa herätellä sujuvaa yhteyttä kehon ja mielen välillä. Se kun tuppaa nykypäivän elämäntavassa olemaan hieman sivuraiteella ja mielen ja ajattelun ja kaikenlaisen kehottoman toiminnan asema ja osuus on niin suuri. Toki mindfulnesia käytetään myös yhtenä toimintamuotona mm. erilaisten mielenterveysongelmien hoidossa - tai vaikkapa apuna lapsilla opettamassa parempaa kykyä oman toiminnan hallinnassa ja vaikkapa opiskelussa tarvittavassa keskittymisessä. Toki jos on ihan helppoa ja vaivatonta riittävän usein ja oman tarpeen mukaan pysähtyä tuijottelemaan takkatulta tms. niin eihän silloin tietenkään ole mitään tarvetta mennä mindfulnes-kurssille. Monet vain huomaavat tällaisen pysähtymisen itselleen vaikeaksi - ja hakevat sitten tukea ja apua vaikkapa mindfulnesista - tai vaikka jostain retriitistä, joogasta, rentoutusmenetelmistä, käsityöharrastuksesta, puutarhahommista, vuorotteluvapaastakin - kuka mistäkin. Hyvin monet sanovat kaipaavansa vaikkapa ympäristön vaihdosta, jotta ”akkujen lataaminen” ja jonkinlainen normaalista touhusta irrottautuminen onnistuu. Minusta näissä voi kaikissa olla pohjalla aika saman kaltaisia tavoitteita.

Poissa Juha

  • Vallitsevuudentutkija
  • Konkari
  • Viestejä: 10858
  • Tutkimuskohteena vallitseva todellisuus
Vs: Mikä ihmeen flow?
« Vastaus #71 : ti 11.12.2018, 18:16:30 »
Harrastan kyllä todellisuuspakoa mm. leffojen avulla, mutta minusta mindfullness hakkaa 6-0 jopa flown kaltaisen todellisuuspaon. Jos sen sellaisena ottaa.

[...]

Sen lisäksi mindfullness sisältää flow-kokemuksetkin. Tässä en nyt tarkoita mindfullnessilla muodollista harjoitusta (esim. istumista hengitystä seuraten) vaan olemisen tapaa joka (kuulemma) on sama olitko sitten töissä, sohvalla makaamassa tai flow-tilassa.


(Minusta) hyvin sanottu.

Flow voi tosiaan olla tietyllä tapa osa muuta, jolloin flow ei ole ikinä se ainoa vaikuttava, meneilläänoleva asia, jota ei silloin voisi myöskään hallita, tai johon ei voisi vaikuttaa, tai josta ei millään haluaisi luopua, niin kauan kuin se vielä kantaa.

Flow on aina jotain kapeaa, ja vaikka senhetkisesti jotain tosi tärkeää menisi, niin hetkeä ei välttämättä kestä loputtomiin, eikä samalaista suhdetta ympäristöön voi olla, jos on jotenkin tolkuissaan.

Flown edetessä ympäristöä tulee muutenkin muokattua, tai jotain olemisen ehtoja, miten se uusi jakautuukaan. Voi olla, että flow jatkuu, flow1n pohjalta, tosin tätä ei oikein tajua, mutta voi ilmaista, teoreettisena ennusteena. On flowta flowlle. Ajatusleikki.

Flow on aina ympäristöperustaista, vaihtelipa ympäristön laajuus miten tekikin. On jännitteellistä heti, kun on jotain ympäristöllisempää, ja kun tähän lisää vastajännitettä, siis saa sitä tuotettua, niin soi, jos käyttäisi musiikin puolella olevaa käsitettä.

Jos on sitä flowta suurempaa, jonka osana voi syntyä flowta, niin ilman tätä suurempaa ei flowta olisi, eikä sille olisi perustetta. Ajatelman sovellus voisi olla se, että tietty keskeneräisyys on jännitteisyyden ehto, eikä keskeneräisyydestä kannata pyrkiä pois, ainakaan, jos se merkkaa sellaista jännitteellisyyttä, joka on osa kestävyyteen perustuvaa erotelmaa, osien välillä.

Ajatuksena voi olla esim kaikkeuden hyväksyminen, siten kuin se on, ja parhaimmillaan voi olla, koettavana, olemisena, ...

Jos ihmisten todellisuudenvastainen linja on vahvuudesta viestivää, ja siihen on kiva liittyä, koska voimaa on, suhteessa todellisuuteen, joka useimmiten on haaste, niin tällainen houkuttelee.

Jos vastaavasti ajattelee liittymisen mahdollisuutta siihen, joka on voimaa, tai siis sitä elettävyyttä, eikä riipu itsestä eikä muista, eikä aiheuta killeriä, niin tällainen kantoaalto voi olla vielä vakuuttavampaa. Voihan sen näin kikkaillen laittaa arveluksi.
Hahmotelmaa: http://jatkumo.net/index.php?action=profile;area=showposts;sa=messages;u=2
VTn pohjaa on tapahtuneessa, dokumentoidussa, koetussa, tuntemuksissa, arveluissa, ... ja myös näiden sijoittumisesta yleensäkin mahdolliseen, joka itsekkin samalla tarkentuu.

Poissa Juha

  • Vallitsevuudentutkija
  • Konkari
  • Viestejä: 10858
  • Tutkimuskohteena vallitseva todellisuus
Vs: Mikä ihmeen flow?
« Vastaus #72 : ti 11.12.2018, 18:27:36 »
Mindfullness taas on normaalin olemisen "viemistä toiselle tasolle". Huono kielikuva, mutta minä ainakin valitsisin todelluisuuden näkemisen sellaisena kuin se on (ilman mielen jatkuvaa vertailua, kuviteltuja pelkoja, menneiden jauhamista ja katumisia ja kaunoja jne) kuin vain hengähdystauot mielestä (flow-kokemus).

Kun on sellaista, niin voiko olla vaivaamattakin? Jolloin voi tarvita flowta, mitä tarvitseekin tehdä, osastensa kanssa, jotka ovat sellaisia, joiden kanssa ainoastaan voi jotain tehdä, jos ei sitten jää odottamaan sitä, että jotain sulkeutuu, ja mindfullness-tilan mahdollisuus käy yhä kapeammaksi.

Flow on välttämätön juttu elämässä. Hassua on tietysti, että tätä mainitaan vain, kun se on erityisen selkeää. Flow on flowta, vaikka ei sanatasolla näin tule kerrotuksi. Koko olemassaolo on tätä. Mitään max-volyymeja ei tarvita, jotta voi kertoa samasta.

Voi olla tietysti väärää flowta, mutta itse flowta on oltava, eri tavoin vaihtelevasti, koska mennään elämän eri "otusten" rytmien mukaan.
Hahmotelmaa: http://jatkumo.net/index.php?action=profile;area=showposts;sa=messages;u=2
VTn pohjaa on tapahtuneessa, dokumentoidussa, koetussa, tuntemuksissa, arveluissa, ... ja myös näiden sijoittumisesta yleensäkin mahdolliseen, joka itsekkin samalla tarkentuu.

Poissa mikainen

  • Konkari
  • Viestejä: 2075
Vs: Mikä ihmeen flow?
« Vastaus #73 : to 13.12.2018, 18:49:51 »
Lainaus käyttäjältä: mikainen

Mindfullness taas on normaalin olemisen "viemistä toiselle tasolle". Huono kielikuva, mutta minä ainakin valitsisin todelluisuuden näkemisen sellaisena kuin se on (ilman mielen jatkuvaa vertailua, kuviteltuja pelkoja, menneiden jauhamista ja katumisia ja kaunoja jne) kuin vain hengähdystauot mielestä (flow-kokemus).


Minusta mindfulnessia ei tuohon tarvita. Mutta voi olla, että joillekin ihmisille se todella avaa uuden tavan katsoa maailmaa ja itseä. Minä en tunnu kuuluvan heihin.

Ihan mielenkiinnosta, eikö sinua koskaan esim.  häiritse muistot tunnelatauksineen tai et turhia tulevaa murehdi?  Mitä nyt kalenteria pitää käyttää arjessa.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7978
Vs: Mikä ihmeen flow?
« Vastaus #74 : pe 14.12.2018, 11:00:51 »
Lainaus käyttäjältä: mikainen

Mindfullness taas on normaalin olemisen "viemistä toiselle tasolle". Huono kielikuva, mutta minä ainakin valitsisin todelluisuuden näkemisen sellaisena kuin se on (ilman mielen jatkuvaa vertailua, kuviteltuja pelkoja, menneiden jauhamista ja katumisia ja kaunoja jne) kuin vain hengähdystauot mielestä (flow-kokemus).


Minusta mindfulnessia ei tuohon tarvita. Mutta voi olla, että joillekin ihmisille se todella avaa uuden tavan katsoa maailmaa ja itseä. Minä en tunnu kuuluvan heihin.


Ihmismielen toiminnat perustuvat menneisyyteen, ilman niitä tietoa ei ole. Ihmismieli ei kuitenkaan ole tekijä. Sen mahdollisuus on olla tekemättä, siis lopettaa spekulointi ja siihen sillä on huonot edellytykset.

Menneisyyden haamut voi silti hylätä, ainakin jossain määrin ja se onnistunee parhaiten kiinnittämällä huomion nykyhetkeen jota eletään.

Surut, murheet, toivot ja uskot ,ilot kaikkine sivuoireineen kuuluvat ihmismieleen sen kerryttämään kokemustaakkaan,, sitä kutsutaan myös kärsimykseksi, jota esimerkiksi buddhalaisuudessa halutaan poistaa.  Ei siis vähentää vaan poistaa, eli kohti täydellisyyttä, >mutta tuskin se onnistuu.

Poissa mikainen

  • Konkari
  • Viestejä: 2075
Vs: Mikä ihmeen flow?
« Vastaus #75 : pe 14.12.2018, 18:59:44 »
Lainaus käyttäjältä: mikainen

Mindfullness taas on normaalin olemisen "viemistä toiselle tasolle". Huono kielikuva, mutta minä ainakin valitsisin todelluisuuden näkemisen sellaisena kuin se on (ilman mielen jatkuvaa vertailua, kuviteltuja pelkoja, menneiden jauhamista ja katumisia ja kaunoja jne) kuin vain hengähdystauot mielestä (flow-kokemus).


Minusta mindfulnessia ei tuohon tarvita. Mutta voi olla, että joillekin ihmisille se todella avaa uuden tavan katsoa maailmaa ja itseä. Minä en tunnu kuuluvan heihin.


Ihmismielen toiminnat perustuvat menneisyyteen, ilman niitä tietoa ei ole. Ihmismieli ei kuitenkaan ole tekijä. Sen mahdollisuus on olla tekemättä, siis lopettaa spekulointi ja siihen sillä on huonot edellytykset.

Menneisyyden haamut voi silti hylätä, ainakin jossain määrin ja se onnistunee parhaiten kiinnittämällä huomion nykyhetkeen jota eletään.

Surut, murheet, toivot ja uskot ,ilot kaikkine sivuoireineen kuuluvat ihmismieleen sen kerryttämään kokemustaakkaan,, sitä kutsutaan myös kärsimykseksi, jota esimerkiksi buddhalaisuudessa halutaan poistaa.  Ei siis vähentää vaan poistaa, eli kohti täydellisyyttä, >mutta tuskin se onnistuu.

Ei noita tunteita sinällään käsittääkseni haluta buddhalaisuudessakaan poistaa. Vain takertuminen niihin.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7978
Vs: Mikä ihmeen flow?
« Vastaus #76 : la 15.12.2018, 14:27:00 »
Lainaus käyttäjältä: mikainen

Mindfullness taas on normaalin olemisen "viemistä toiselle tasolle". Huono kielikuva, mutta minä ainakin valitsisin todelluisuuden näkemisen sellaisena kuin se on (ilman mielen jatkuvaa vertailua, kuviteltuja pelkoja, menneiden jauhamista ja katumisia ja kaunoja jne) kuin vain hengähdystauot mielestä (flow-kokemus).


Minusta mindfulnessia ei tuohon tarvita. Mutta voi olla, että joillekin ihmisille se todella avaa uuden tavan katsoa maailmaa ja itseä. Minä en tunnu kuuluvan heihin.


Ihmismielen toiminnat perustuvat menneisyyteen, ilman niitä tietoa ei ole. Ihmismieli ei kuitenkaan ole tekijä. Sen mahdollisuus on olla tekemättä, siis lopettaa spekulointi ja siihen sillä on huonot edellytykset.

Menneisyyden haamut voi silti hylätä, ainakin jossain määrin ja se onnistunee parhaiten kiinnittämällä huomion nykyhetkeen jota eletään.

Surut, murheet, toivot ja uskot ,ilot kaikkine sivuoireineen kuuluvat ihmismieleen sen kerryttämään kokemustaakkaan,, sitä kutsutaan myös kärsimykseksi, jota esimerkiksi buddhalaisuudessa halutaan poistaa.  Ei siis vähentää vaan poistaa, eli kohti täydellisyyttä, >mutta tuskin se onnistuu.

Ei noita tunteita sinällään käsittääkseni haluta buddhalaisuudessakaan poistaa. Vain takertuminen niihin.


Aivan, takertuminen niin,, mutta jos mietit asiaa hieman huomaat, että niihin takerrutaan.


Tunteita ei voi poistaa, mutta mikä takertuu tunteeseen?  Onko se joku tunteesta erillinen..? Jos on se varmaan voitaisiin poistaa, se tunne..