Kirjoittaja Aihe: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 5)  (Luettu 8116 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Toope

  • Konkari
  • Viestejä: 16505
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 5)
« Vastaus #40 : ti 27.06.2017, 23:25:48 »
Toki miehissä ja naisissa on paljonkin eroja,, eihän sen pitäisi mikään ongelma olla.
Se on biologiaa, ei ongelma.
"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope
Toope Tahalle: "En minäkään vastustaisi islamia, jos se olisi, mitä esität. Pelkään sitä, koska kokemus islamista on niin erilainen, mitä esität."
goo

Poissa Toope

  • Konkari
  • Viestejä: 16505
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 5)
« Vastaus #41 : ti 27.06.2017, 23:27:21 »
Jos mennään vanhalla roolijaolla, niin onko se sitten parempi että vetää turpaan tai raiskaa jos ei saa haluamaansa. Tai ajaa rekalla väkijoukkoon. Ketkähän ovat kunnostauneet em. aktiviteeteissa?
Kumpi sukupuoli tappaa enemmän lapsia(an)?

Hienoja väittelynaiheita toki... ???
"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope
Toope Tahalle: "En minäkään vastustaisi islamia, jos se olisi, mitä esität. Pelkään sitä, koska kokemus islamista on niin erilainen, mitä esität."
goo

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 16342
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 5)
« Vastaus #42 : ti 27.06.2017, 23:33:01 »
Jos mennään vanhalla roolijaolla, niin onko se sitten parempi että vetää turpaan tai raiskaa jos ei saa haluamaansa. Tai ajaa rekalla väkijoukkoon. Ketkähän ovat kunnostauneet em. aktiviteeteissa?
Kumpi sukupuoli tappaa enemmän lapsia(an)?

Hienoja väittelynaiheita toki... ???

Kunniamurhat... Tyttövauvojen tappaminen kehtoihinsa... No, vaikeahan sitä on tietää että kumpi sukupuoli johtaa tässä touhussa. Riippuu varmaan aina ihan kulttuurista. Pääasiassa vastuu eli paskamälli ihmisten kusipäisyydestä kuitenkin paukkuu miesten kontolle, koska ovat hommanneet itsensä kaikkialla päällepäsmäreiksi eli asioista päättäväksi tahoksi. Sodat, kaikenlaiset kahakat, etniset "puhdistukset"... jne.

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 15239
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 5)
« Vastaus #43 : ke 28.06.2017, 08:13:12 »
Sukupuolissa on eroja. Tai siis - testosteronin määrällä on:

https://www.nytimes.com/2017/06/24/opinion/sunday/men-testosterone-hormones.html

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7978
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 5)
« Vastaus #44 : ke 28.06.2017, 10:54:48 »
Sukupuolissa on eroja. Tai siis - testosteronin määrällä on:

https://www.nytimes.com/2017/06/24/opinion/sunday/men-testosterone-hormones.html

Luultavasti kaikki riippuu kaikesta ja sukupuoletkin on tehty tiettyä tarkoitusta varten, kuten ehkä lisääntymistä "ajatellen" tosin luojan tuskin tarvitsee ajatella.

Testosteroni noin yleensä oletetaan olevan sen seksihalukkuuden aiheuttaja niin miehillä, kuin naisillakin, siihenkin on silti muitakin tekijöitä olemassa ja testosteroni aiheuttaa muitakin asioita, kuten miehillä agressiiviutta, ehkä samaa naisissakin. Reseptoreissa on kuitenkin eroa, kun on erilaiset laiteet.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7978
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 5)
« Vastaus #45 : ke 28.06.2017, 10:58:57 »
No oikeastaan se pienellä provalla heittämäni, että mies menettää vapautensa ja nainen onnensa avioliiton satamassa taitaa pitää paljolti paikkansa, kukaan ei liene päinvastaista oikein pystynyt todistamaan.

Eli tiedät itsekin, ettei sun heitto ollut erityisen hyvä kuvaus todellisuudesta. Sitten tämän tietäen kiivaasti ryhdyit protestoimaan, kun se kyseenalaistettiin. Sekä varsin nopeasti selitit kriittisyyden kritiikin esittäjän henkilökohtaisilla ominaisuuksilla tai traumaattisilla kokemuksilla. Ooksä niinku tyhmä vai ooksä vielä tyhmempi? JOS heittää provoja, niin voishan sitä varautua siihen, että joku saattaa ne kyseenalaistaa. Vaikkei oliskaan traumaattisia kokemuksia tai jotain ylenpalttista taipumusta kärttyisyyteen. Vai ehkä SULLA on taipumusta epätoivoiseen huomionkipeyteen, muttet sitten kuitenkaan oikein hantlaa sitä huomoita, jota vänkäät...

Lainaus
Nekin jotka kiivaasti väittivät olevansa onnellisia, ovat ilmeisen tyytymättömiä, kun sitä onnea pitää niin kovasti todistella.

? "Se, joka muka heitti provon, taitaa ilmeisesti oikeesti ajatella noin kapeasti, kun selittely ja henkilökohtaisuuksiin meneminen tapahtuu samontein."

Lainaus
Eipä silti etteikö se yksioleminenkin olisi yhtä onnetonta, taitaa kuulua ihmisen ominaisuuksiin, tuo pienonen tyytymättömyyden ominaisuus, ainahan sitä on jotain paitsi.

Mä en tunne olevani yhtään mitään paitsi. Tosin olis suotavaa, että tyytyisit kertomaan siitä, miten itse koet elämäsi, etkä keksisi täysin puutteellisen infon varassa toisille jotain mielikuvituselämää. Vai eikö sulla OLE omaa, kun täytyy keskittyä pohtimaan muiden mahdollisesti epätyydyttävää tilannetta? Sillä aikaa, kun epätoivoisesti yrität keksiä nasevaa vastausta, taidan kaataa itselleni toisen lasin viiniä ja lämmittää sen jälkeen saunan. Ellen sitten päätä mennä hetkeksi perkaamaan mansikkamaata rikkaruohoista. Koirat on vähän jo levottomia ja tahtoo pihalle. Ehkä siis viiniä ulkona järveä katsellen ja sitten jotain.

Oletkin siis eronnut vaikka väität milloin mitäkin.

Enhän ole edes väittänyt olevani "onnellinen" mikälainen tila sellainen edes olisi.

Taatusti olen silloin tällöin tyytyväinen ja joskus harmissani, milloin mitäkin,, en kuitenkaan kutsuisi sitä onnellisuudeksi,, pelkästään elämäksi.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7978
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 5)
« Vastaus #46 : ke 28.06.2017, 11:05:30 »
No oikeastaan se pienellä provalla heittämäni, että mies menettää vapautensa ja nainen onnensa avioliiton satamassa taitaa pitää paljolti paikkansa, kukaan ei liene päinvastaista oikein pystynyt todistamaan.

Nekin jotka kiivaasti väittivät olevansa onnellisia, ovat ilmeisen tyytymättömiä, kun sitä onnea pitää niin kovasti todistella.

Eipä silti etteikö se yksioleminenkin olisi yhtä onnetonta, taitaa kuulua ihmisen ominaisuuksiin, tuo pienonen tyytymättömyyden ominaisuus, ainahan sitä on jotain paitsi.

Tämä juuri on tekee kanssasi keskustelusta kovin hankalaa ja mielenkiinnotonta. Jos kanssasi on eri mieltä, esittää toisenlaisen mielipiteen, se on sinusta "kärttyistä kovasti todistelemista.

Itse tosin sitten me toiset tiedämme elämämme ja sen laadun. Itse olen sitä mieltä, että ihmisiä on tässä kahta laatua: niitä, jotka ovat aina jotain vailla ja niitä, jotka tietävät, mitä tahtovat ja järjestävät elämänsä sen mukaisesti. Ikävää, että sinä elät parisuhdetta, jossa toinen on vapaudenkaipuinen ja toinen onneton.

On kuitenkin lohduttavaa ajatella, että suurin osa parisuhteista ei suinkaan ole tuollaisia.

T: Xante

Onhan sinulla mielenkiintoa vastata ja kertoa "missä olen erehtynyt"  katsos, jos oltaisiin samaa mieltä kaikesta, tuskin provosuituisit jonkun mielipiteistä.

Ainahan tulkitset lukiessasi, omalla mielelläsi, (meinasin kirjoittaa tasollasi, mutta ilmeisesti provosuituisit siitäkin)  Joudut lukemaan ja teet tulkintoja, kuten tietenkin muutkin,, satun nyt tulkitsemaan sinut kärttyiseksi, enkä varmaan siinä kauhean väärässä ole, kirjoituksesi osoittaa sen kuten safiirinkin tapa haukkua min,, nimim,, merk,,.

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 15239
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 5)
« Vastaus #47 : ke 28.06.2017, 11:08:25 »
No oikeastaan se pienellä provalla heittämäni, että mies menettää vapautensa ja nainen onnensa avioliiton satamassa taitaa pitää paljolti paikkansa, kukaan ei liene päinvastaista oikein pystynyt todistamaan.

Eli tiedät itsekin, ettei sun heitto ollut erityisen hyvä kuvaus todellisuudesta. Sitten tämän tietäen kiivaasti ryhdyit protestoimaan, kun se kyseenalaistettiin. Sekä varsin nopeasti selitit kriittisyyden kritiikin esittäjän henkilökohtaisilla ominaisuuksilla tai traumaattisilla kokemuksilla. Ooksä niinku tyhmä vai ooksä vielä tyhmempi? JOS heittää provoja, niin voishan sitä varautua siihen, että joku saattaa ne kyseenalaistaa. Vaikkei oliskaan traumaattisia kokemuksia tai jotain ylenpalttista taipumusta kärttyisyyteen. Vai ehkä SULLA on taipumusta epätoivoiseen huomionkipeyteen, muttet sitten kuitenkaan oikein hantlaa sitä huomoita, jota vänkäät...

Lainaus
Nekin jotka kiivaasti väittivät olevansa onnellisia, ovat ilmeisen tyytymättömiä, kun sitä onnea pitää niin kovasti todistella.

? "Se, joka muka heitti provon, taitaa ilmeisesti oikeesti ajatella noin kapeasti, kun selittely ja henkilökohtaisuuksiin meneminen tapahtuu samontein."

Lainaus
Eipä silti etteikö se yksioleminenkin olisi yhtä onnetonta, taitaa kuulua ihmisen ominaisuuksiin, tuo pienonen tyytymättömyyden ominaisuus, ainahan sitä on jotain paitsi.

Mä en tunne olevani yhtään mitään paitsi. Tosin olis suotavaa, että tyytyisit kertomaan siitä, miten itse koet elämäsi, etkä keksisi täysin puutteellisen infon varassa toisille jotain mielikuvituselämää. Vai eikö sulla OLE omaa, kun täytyy keskittyä pohtimaan muiden mahdollisesti epätyydyttävää tilannetta? Sillä aikaa, kun epätoivoisesti yrität keksiä nasevaa vastausta, taidan kaataa itselleni toisen lasin viiniä ja lämmittää sen jälkeen saunan. Ellen sitten päätä mennä hetkeksi perkaamaan mansikkamaata rikkaruohoista. Koirat on vähän jo levottomia ja tahtoo pihalle. Ehkä siis viiniä ulkona järveä katsellen ja sitten jotain.

Oletkin siis eronnut vaikka väität milloin mitäkin.

Enhän ole edes väittänyt olevani "onnellinen" mikälainen tila sellainen edes olisi.

Taatusti olen silloin tällöin tyytyväinen ja joskus harmissani, milloin mitäkin,, en kuitenkaan kutsuisi sitä onnellisuudeksi,, pelkästään elämäksi.

Ja mistäköhän sä ton päättelit? Luuletko, että avioituneet on aina käsikkäin 24/7/365? Ooksä koskaan kuullut esim. työmatkoista tai eriaikaisista ja -pituisista lomista tai jopa - härregyydendoo - erilaisita työajoista? Jotkut villit parit saattaa jopa osittain asua eri paikkakunnilla (tai - hui - maissa) vaikka työn tms. takia.

En väittänyt sun väittäneen olevasi onnellinen. Minä itse kyllä olen tainnut sanoa olevani onnellinen, mutta sulla on kummallinen tarve kyseenalaistaa tämä tuntemukseni. hetkellinen harmistuminen jostakin ei mun vokabuläärissäni tarkoita millään tapaa onnellisuuden loppumista. On täysin mahdollista olla harmistunut, äkäinen, surullinen, huolestunut, pettynyt tms. Ja samaan aikaan onnellinen. Nääs kun onnellisuus on se pitkäaikaisempi tuntemus ja monet muut tunteet hetkellisiä ja ohimeneviä häivähdyksiä. Ihan kuten masentunut voi myös nauraa tai onneton ilahtua.

Mä en ole eronnut, enkä luultavasti näillä näkymin koskaan eroakaan, osittain mm. siksi, että viihdyn erinomaisen hyvin myös yksin - kuten miehenikin. Meidän ei siis kummankaan tarvitse roikkua toisissamme epätoivoisesti vain yksinäisyyttä pelätessämme.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7978
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 5)
« Vastaus #48 : ke 28.06.2017, 11:12:33 »
No oikeastaan se pienellä provalla heittämäni, että mies menettää vapautensa ja nainen onnensa avioliiton satamassa taitaa pitää paljolti paikkansa, kukaan ei liene päinvastaista oikein pystynyt todistamaan.

Eli tiedät itsekin, ettei sun heitto ollut erityisen hyvä kuvaus todellisuudesta. Sitten tämän tietäen kiivaasti ryhdyit protestoimaan, kun se kyseenalaistettiin. Sekä varsin nopeasti selitit kriittisyyden kritiikin esittäjän henkilökohtaisilla ominaisuuksilla tai traumaattisilla kokemuksilla. Ooksä niinku tyhmä vai ooksä vielä tyhmempi? JOS heittää provoja, niin voishan sitä varautua siihen, että joku saattaa ne kyseenalaistaa. Vaikkei oliskaan traumaattisia kokemuksia tai jotain ylenpalttista taipumusta kärttyisyyteen. Vai ehkä SULLA on taipumusta epätoivoiseen huomionkipeyteen, muttet sitten kuitenkaan oikein hantlaa sitä huomoita, jota vänkäät...

Lainaus
Nekin jotka kiivaasti väittivät olevansa onnellisia, ovat ilmeisen tyytymättömiä, kun sitä onnea pitää niin kovasti todistella.

? "Se, joka muka heitti provon, taitaa ilmeisesti oikeesti ajatella noin kapeasti, kun selittely ja henkilökohtaisuuksiin meneminen tapahtuu samontein."

Lainaus
Eipä silti etteikö se yksioleminenkin olisi yhtä onnetonta, taitaa kuulua ihmisen ominaisuuksiin, tuo pienonen tyytymättömyyden ominaisuus, ainahan sitä on jotain paitsi.

Mä en tunne olevani yhtään mitään paitsi. Tosin olis suotavaa, että tyytyisit kertomaan siitä, miten itse koet elämäsi, etkä keksisi täysin puutteellisen infon varassa toisille jotain mielikuvituselämää. Vai eikö sulla OLE omaa, kun täytyy keskittyä pohtimaan muiden mahdollisesti epätyydyttävää tilannetta? Sillä aikaa, kun epätoivoisesti yrität keksiä nasevaa vastausta, taidan kaataa itselleni toisen lasin viiniä ja lämmittää sen jälkeen saunan. Ellen sitten päätä mennä hetkeksi perkaamaan mansikkamaata rikkaruohoista. Koirat on vähän jo levottomia ja tahtoo pihalle. Ehkä siis viiniä ulkona järveä katsellen ja sitten jotain.

Oletkin siis eronnut vaikka väität milloin mitäkin.

Enhän ole edes väittänyt olevani "onnellinen" mikälainen tila sellainen edes olisi.

Taatusti olen silloin tällöin tyytyväinen ja joskus harmissani, milloin mitäkin,, en kuitenkaan kutsuisi sitä onnellisuudeksi,, pelkästään elämäksi.

Ja mistäköhän sä ton päättelit? Luuletko, että avioituneet on aina käsikkäin 24/7/365? Ooksä koskaan kuullut esim. työmatkoista tai eriaikaisista ja -pituisista lomista tai jopa - härregyydendoo - erilaisita työajoista? Jotkut villit parit saattaa jopa osittain asua eri paikkakunnilla (tai - hui - maissa) vaikka työn tms. takia.

En väittänyt sun väittäneen olevasi onnellinen. Minä itse kyllä olen tainnut sanoa olevani onnellinen, mutta sulla on kummallinen tarve kyseenalaistaa tämä tuntemukseni. hetkellinen harmistuminen jostakin ei mun vokabuläärissäni tarkoita millään tapaa onnellisuuden loppumista. On täysin mahdollista olla harmistunut, äkäinen, surullinen, huolestunut, pettynyt tms. Ja samaan aikaan onnellinen. Nääs kun onnellisuus on se pitkäaikaisempi tuntemus ja monet muut tunteet hetkellisiä ja ohimeneviä häivähdyksiä. Ihan kuten masentunut voi myös nauraa tai onneton ilahtua.

Mä en ole eronnut, enkä luultavasti näillä näkymin koskaan eroakaan, osittain mm. siksi, että viihdyn erinomaisen hyvin myös yksin - kuten miehenikin. Meidän ei siis kummankaan tarvitse roikkua toisissamme epätoivoisesti vain yksinäisyyttä pelätessämme.

Oikeastaan kirjoitin vain, että saat elämyksiä, kun reakoit sanoihin ja tulkitset niitä omalla mielenlaadullasi.
Haukkumisesi osoittaa myös, että olet juuri niin kärttyisä, kun on tullut mainittua.

Sanoisin huvinsa kullakin, eikä se nyt niin vaarallista ole, kaipaat sisältöä elämääsi, kuten kuka hyvänsä, et tullaksesi onnelliseksi, vaan kokiaksesi tunteita.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 16342
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 5)
« Vastaus #49 : ke 28.06.2017, 12:39:19 »
Sukupuolissa on eroja. Tai siis - testosteronin määrällä on:

https://www.nytimes.com/2017/06/24/opinion/sunday/men-testosterone-hormones.html

Luultavasti kaikki riippuu kaikesta ja sukupuoletkin on tehty tiettyä tarkoitusta varten, kuten ehkä lisääntymistä "ajatellen" tosin luojan tuskin tarvitsee ajatella.

Testosteroni noin yleensä oletetaan olevan sen seksihalukkuuden aiheuttaja niin miehillä, kuin naisillakin, siihenkin on silti muitakin tekijöitä olemassa ja testosteroni aiheuttaa muitakin asioita, kuten miehillä agressiiviutta, ehkä samaa naisissakin. Reseptoreissa on kuitenkin eroa, kun on erilaiset laiteet.

Mitä nämä luojat ja tarkoitusta varten tekemiset nyt tähän änkevät mukaan, kun jokaikinen kerta kun itse kirjoitan mahdollisuudesta että sielu jatkaisi olemassaoloaan kehon fyysisen kuoleman jälkeen, tulet lyttäämään sen?

Jos pitää kaivaa luojakin naftaliinista silloin kun yrittää kovasti alleviivata sukupuolen erilaisuutta, niin ei kauhean hyvältä kuulosta.  ;D Mutta ei maar, kyllä minä sen uskon että sukupuolissa keskimäärin on eroa. Ihmetyttää vain että minkä takia joillekin vanhemmille(?) ihmisille se on niin henki ja elämä että siihen pitää aina vedota, ja yleensä silloin kun on meneillään joku väittely jonkun vast.suk.puolen edustajan kanssa.

Ajatellaas että joku Nobelin palkinnon saanut nainen (kai semmoisiakin on...) ja joku tavismies väittelisivät. Jossain vaiheessa se mies tölväisisi sitä palkinnonsaajaa sillä että hän on nainen. Tuskin tämä ihan mahdoton skenaario on. Mikä hemmetti siinä miehenä olemisessa on niin ihmeellistä ja erikoista että loppujen lopuksi aina pitää paijata ja onnitella itseään siitä jos on sattunut mieheksi syntymään. Minä reinkarnaatiouskovaisena voin toki mieltää että se on oma valinta mihin sukupuoleen syntyy, mutta siltikin: en pysty antamaan bonuspisteitä ihmiselle siitä että hän on mies. Tai varsinkaan siitä että retostelee sillä. Vaikka hienovaraisemminkin, mutta kuitenkin.

Näkisi edes kerran sen että iäkkäämpi mies nostaa naiset vertaisekseen ja kaltaisekseen (henkisellä tasolla nyt ainakin), eikä dissaa, paina alas ja nauraa röhötä vielä päälle. Näkisi ihmisyyden naisissa, eikä siis alkaisi lepertämään jostain vartalon kaarista, sulokkuudesta, kas kun ei perhosista ja kissanpoikasista... Mutta ei. Suurin osa miehistä näkee naisessa pelkän naisen. Ei ihmistä.

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 15239
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 5)
« Vastaus #50 : ke 28.06.2017, 12:59:30 »
No oikeastaan se pienellä provalla heittämäni, että mies menettää vapautensa ja nainen onnensa avioliiton satamassa taitaa pitää paljolti paikkansa, kukaan ei liene päinvastaista oikein pystynyt todistamaan.

Eli tiedät itsekin, ettei sun heitto ollut erityisen hyvä kuvaus todellisuudesta. Sitten tämän tietäen kiivaasti ryhdyit protestoimaan, kun se kyseenalaistettiin. Sekä varsin nopeasti selitit kriittisyyden kritiikin esittäjän henkilökohtaisilla ominaisuuksilla tai traumaattisilla kokemuksilla. Ooksä niinku tyhmä vai ooksä vielä tyhmempi? JOS heittää provoja, niin voishan sitä varautua siihen, että joku saattaa ne kyseenalaistaa. Vaikkei oliskaan traumaattisia kokemuksia tai jotain ylenpalttista taipumusta kärttyisyyteen. Vai ehkä SULLA on taipumusta epätoivoiseen huomionkipeyteen, muttet sitten kuitenkaan oikein hantlaa sitä huomoita, jota vänkäät...

Lainaus
Nekin jotka kiivaasti väittivät olevansa onnellisia, ovat ilmeisen tyytymättömiä, kun sitä onnea pitää niin kovasti todistella.

? "Se, joka muka heitti provon, taitaa ilmeisesti oikeesti ajatella noin kapeasti, kun selittely ja henkilökohtaisuuksiin meneminen tapahtuu samontein."

Lainaus
Eipä silti etteikö se yksioleminenkin olisi yhtä onnetonta, taitaa kuulua ihmisen ominaisuuksiin, tuo pienonen tyytymättömyyden ominaisuus, ainahan sitä on jotain paitsi.

Mä en tunne olevani yhtään mitään paitsi. Tosin olis suotavaa, että tyytyisit kertomaan siitä, miten itse koet elämäsi, etkä keksisi täysin puutteellisen infon varassa toisille jotain mielikuvituselämää. Vai eikö sulla OLE omaa, kun täytyy keskittyä pohtimaan muiden mahdollisesti epätyydyttävää tilannetta? Sillä aikaa, kun epätoivoisesti yrität keksiä nasevaa vastausta, taidan kaataa itselleni toisen lasin viiniä ja lämmittää sen jälkeen saunan. Ellen sitten päätä mennä hetkeksi perkaamaan mansikkamaata rikkaruohoista. Koirat on vähän jo levottomia ja tahtoo pihalle. Ehkä siis viiniä ulkona järveä katsellen ja sitten jotain.

Oletkin siis eronnut vaikka väität milloin mitäkin.

Enhän ole edes väittänyt olevani "onnellinen" mikälainen tila sellainen edes olisi.

Taatusti olen silloin tällöin tyytyväinen ja joskus harmissani, milloin mitäkin,, en kuitenkaan kutsuisi sitä onnellisuudeksi,, pelkästään elämäksi.

Ja mistäköhän sä ton päättelit? Luuletko, että avioituneet on aina käsikkäin 24/7/365? Ooksä koskaan kuullut esim. työmatkoista tai eriaikaisista ja -pituisista lomista tai jopa - härregyydendoo - erilaisita työajoista? Jotkut villit parit saattaa jopa osittain asua eri paikkakunnilla (tai - hui - maissa) vaikka työn tms. takia.

En väittänyt sun väittäneen olevasi onnellinen. Minä itse kyllä olen tainnut sanoa olevani onnellinen, mutta sulla on kummallinen tarve kyseenalaistaa tämä tuntemukseni. hetkellinen harmistuminen jostakin ei mun vokabuläärissäni tarkoita millään tapaa onnellisuuden loppumista. On täysin mahdollista olla harmistunut, äkäinen, surullinen, huolestunut, pettynyt tms. Ja samaan aikaan onnellinen. Nääs kun onnellisuus on se pitkäaikaisempi tuntemus ja monet muut tunteet hetkellisiä ja ohimeneviä häivähdyksiä. Ihan kuten masentunut voi myös nauraa tai onneton ilahtua.

Mä en ole eronnut, enkä luultavasti näillä näkymin koskaan eroakaan, osittain mm. siksi, että viihdyn erinomaisen hyvin myös yksin - kuten miehenikin. Meidän ei siis kummankaan tarvitse roikkua toisissamme epätoivoisesti vain yksinäisyyttä pelätessämme.

Oikeastaan kirjoitin vain, että saat elämyksiä, kun reakoit sanoihin ja tulkitset niitä omalla mielenlaadullasi.
Haukkumisesi osoittaa myös, että olet juuri niin kärttyisä, kun on tullut mainittua.

Sanoisin huvinsa kullakin, eikä se nyt niin vaarallista ole, kaipaat sisältöä elämääsi, kuten kuka hyvänsä, et tullaksesi onnelliseksi, vaan kokiaksesi tunteita.

Sinähän se olet koko ajan kirjoittamassa minut omien kuvitelmiesi kaltaiseksi. Kuitenkaan et ole ollenkaan fasineerattu, jos mä teen sulle samaa. Silloin koet, että "haukun" ja "olen kärttyinen". Yritäpäs nyt vain rauhallisesti pitää täysin neutraaleina kaikkia niitä luonnehdintoja, joita sinusta vaikkapa minä ilmoille saatan. nehän on , pikku söpöläiseni, vain ominaisuuksia. On ihan oma asiasi, jos ryhdyt niille keksimään arvolatauksia. Huvittavaahan on, että nyt sanot mun haukkuneen sinua, kun KOKO VASTAUKSENI käsittelen ITSEÄNI. Toki myös kummallisia oletuksiasi minusta, mutta siis siinäkin vain oion virheellisiä luulojasi minusta. Ihan oikeesti - ei ole mikään "näkemysero". Olenko naimissa vai enkö ole. Se ei ole asia, jossa sun mielipiteesi olisi yhtä lailla oikea kuin minunkin. Väestörekisteri ja verottaja tietää tän asian, eikä kyse ole sun tai mun mielipiteestä.

Poissa Toope

  • Konkari
  • Viestejä: 16505
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 5)
« Vastaus #51 : ke 28.06.2017, 22:53:12 »
Jos pitää kaivaa luojakin naftaliinista silloin kun yrittää kovasti alleviivata sukupuolen erilaisuutta, niin ei kauhean hyvältä kuulosta.  ;D Mutta ei maar, kyllä minä sen uskon että sukupuolissa keskimäärin on eroa. Ihmetyttää vain että minkä takia joillekin vanhemmille(?) ihmisille se on niin henki ja elämä että siihen pitää aina vedota, ja yleensä silloin kun on meneillään joku väittely jonkun vast.suk.puolen edustajan kanssa...

Minusta sukupuolissa ja ihmisroduissakin on eroja. Ei tuo tarkoita paremmuutta, vain sitä, että on eroja, kuten yksilöissäkin.
http://www.tiede.fi/blogit/rajankayntia/rodut_todellisia_kuin_rasismi
"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope
Toope Tahalle: "En minäkään vastustaisi islamia, jos se olisi, mitä esität. Pelkään sitä, koska kokemus islamista on niin erilainen, mitä esität."
goo

Poissa Toope

  • Konkari
  • Viestejä: 16505
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 5)
« Vastaus #52 : ke 28.06.2017, 22:56:59 »
Jos mennään vanhalla roolijaolla, niin onko se sitten parempi että vetää turpaan tai raiskaa jos ei saa haluamaansa. Tai ajaa rekalla väkijoukkoon. Ketkähän ovat kunnostauneet em. aktiviteeteissa?
Kumpi sukupuoli tappaa enemmän lapsia(an)?

Hienoja väittelynaiheita toki... ???

Kunniamurhat... Tyttövauvojen tappaminen kehtoihinsa... No, vaikeahan sitä on tietää että kumpi sukupuoli johtaa tässä touhussa. Riippuu varmaan aina ihan kulttuurista. Pääasiassa vastuu eli paskamälli ihmisten kusipäisyydestä kuitenkin paukkuu miesten kontolle, koska ovat hommanneet itsensä kaikkialla päällepäsmäreiksi eli asioista päättäväksi tahoksi. Sodat, kaikenlaiset kahakat, etniset "puhdistukset"... jne.

Miehet toki ovat luonnostaan aggressiivisempia ja väkivaltaisempia, mutta perheväkivallassa ja lasten tappamisessa naisetkin pärjäävät. Nythän meillä oli juuri tuo yritys, jossa äiti meinasi polttaa lapsensa...

Väkivaltaa on sisällämme, kaikilla.
"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope
Toope Tahalle: "En minäkään vastustaisi islamia, jos se olisi, mitä esität. Pelkään sitä, koska kokemus islamista on niin erilainen, mitä esität."
goo

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 16342
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 5)
« Vastaus #53 : ke 28.06.2017, 23:02:59 »
En ole tietoinen mainitusta yrityksestä, kun luen vain niitä juttuja mediasta mitä porukat sattuvat linkittämään Faceen. Ei sitten ole kukaan katsonut aiheelliseksi linkittää tuota. Mutta koko maailman mittakaavassa minusta kyllä vaikuttaisi siltä että naisten murhanhimoisuus on marginaalisempi ilmiö kuin miesten. Mikseivät naiset esim. ole kokoontuneet partioiksi ja käyneet lynkkaamassa niitä miehiä jotka raiskaavat ja pahoinpitelevät yksittäisiä naisia?

Ei se että "kyllä naisetkin" ole ainakaan mikään oikeutus miehille tehdä pahaa.

Erikoiselta tuntuu se että kaikki ihmiset kuitenkin ovat niin viattomia ja lutuisia pikkulapsina. Missä vaiheessa ihminen perkeleellistyy ja minkä takia?

***

Sukupuolissa on eroja, mutta mitä sitten? Vähän sama kuin pohtisi että osa ihmisistä on lyhyitä ja osa pitkiä, ja sitten jankkaisi sitä yhtä ja samaa havaintoa koko loppuelämänsä läpi kerta toisensa jälkeen. Se miksi naisia vituttaa se että miehet korostavat eroa johtuu siitä että monta kertaa erot on käännetty naista vastaan. Jo ihan lähtien siitä että määritellään jotain ominaisuuksia "naisellisiksi" ja sitten halveksutaan niitä. Kaikki heikkous ja epämiellyttävät asiat kuten esim. pimeys nähdään nimenomaan feminiinisenä. Ainakin uskonnoissa, ja usein muutenkin, jos ei tiedetä mikä kaikki uskontojen taholta tulee. Jopa ne jotka eivät usko mihinkään saattavat ajatella täysin uskonnollisesti virittyneellä tavalla.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7978
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 5)
« Vastaus #54 : to 29.06.2017, 09:19:55 »
No oikeastaan se pienellä provalla heittämäni, että mies menettää vapautensa ja nainen onnensa avioliiton satamassa taitaa pitää paljolti paikkansa, kukaan ei liene päinvastaista oikein pystynyt todistamaan.

Eli tiedät itsekin, ettei sun heitto ollut erityisen hyvä kuvaus todellisuudesta. Sitten tämän tietäen kiivaasti ryhdyit protestoimaan, kun se kyseenalaistettiin. Sekä varsin nopeasti selitit kriittisyyden kritiikin esittäjän henkilökohtaisilla ominaisuuksilla tai traumaattisilla kokemuksilla. Ooksä niinku tyhmä vai ooksä vielä tyhmempi? JOS heittää provoja, niin voishan sitä varautua siihen, että joku saattaa ne kyseenalaistaa. Vaikkei oliskaan traumaattisia kokemuksia tai jotain ylenpalttista taipumusta kärttyisyyteen. Vai ehkä SULLA on taipumusta epätoivoiseen huomionkipeyteen, muttet sitten kuitenkaan oikein hantlaa sitä huomoita, jota vänkäät...

Lainaus
Nekin jotka kiivaasti väittivät olevansa onnellisia, ovat ilmeisen tyytymättömiä, kun sitä onnea pitää niin kovasti todistella.

? "Se, joka muka heitti provon, taitaa ilmeisesti oikeesti ajatella noin kapeasti, kun selittely ja henkilökohtaisuuksiin meneminen tapahtuu samontein."

Lainaus
Eipä silti etteikö se yksioleminenkin olisi yhtä onnetonta, taitaa kuulua ihmisen ominaisuuksiin, tuo pienonen tyytymättömyyden ominaisuus, ainahan sitä on jotain paitsi.

Mä en tunne olevani yhtään mitään paitsi. Tosin olis suotavaa, että tyytyisit kertomaan siitä, miten itse koet elämäsi, etkä keksisi täysin puutteellisen infon varassa toisille jotain mielikuvituselämää. Vai eikö sulla OLE omaa, kun täytyy keskittyä pohtimaan muiden mahdollisesti epätyydyttävää tilannetta? Sillä aikaa, kun epätoivoisesti yrität keksiä nasevaa vastausta, taidan kaataa itselleni toisen lasin viiniä ja lämmittää sen jälkeen saunan. Ellen sitten päätä mennä hetkeksi perkaamaan mansikkamaata rikkaruohoista. Koirat on vähän jo levottomia ja tahtoo pihalle. Ehkä siis viiniä ulkona järveä katsellen ja sitten jotain.

Oletkin siis eronnut vaikka väität milloin mitäkin.

Enhän ole edes väittänyt olevani "onnellinen" mikälainen tila sellainen edes olisi.

Taatusti olen silloin tällöin tyytyväinen ja joskus harmissani, milloin mitäkin,, en kuitenkaan kutsuisi sitä onnellisuudeksi,, pelkästään elämäksi.

Ja mistäköhän sä ton päättelit? Luuletko, että avioituneet on aina käsikkäin 24/7/365? Ooksä koskaan kuullut esim. työmatkoista tai eriaikaisista ja -pituisista lomista tai jopa - härregyydendoo - erilaisita työajoista? Jotkut villit parit saattaa jopa osittain asua eri paikkakunnilla (tai - hui - maissa) vaikka työn tms. takia.

En väittänyt sun väittäneen olevasi onnellinen. Minä itse kyllä olen tainnut sanoa olevani onnellinen, mutta sulla on kummallinen tarve kyseenalaistaa tämä tuntemukseni. hetkellinen harmistuminen jostakin ei mun vokabuläärissäni tarkoita millään tapaa onnellisuuden loppumista. On täysin mahdollista olla harmistunut, äkäinen, surullinen, huolestunut, pettynyt tms. Ja samaan aikaan onnellinen. Nääs kun onnellisuus on se pitkäaikaisempi tuntemus ja monet muut tunteet hetkellisiä ja ohimeneviä häivähdyksiä. Ihan kuten masentunut voi myös nauraa tai onneton ilahtua.

Mä en ole eronnut, enkä luultavasti näillä näkymin koskaan eroakaan, osittain mm. siksi, että viihdyn erinomaisen hyvin myös yksin - kuten miehenikin. Meidän ei siis kummankaan tarvitse roikkua toisissamme epätoivoisesti vain yksinäisyyttä pelätessämme.

Oikeastaan kirjoitin vain, että saat elämyksiä, kun reakoit sanoihin ja tulkitset niitä omalla mielenlaadullasi.
Haukkumisesi osoittaa myös, että olet juuri niin kärttyisä, kun on tullut mainittua.

Sanoisin huvinsa kullakin, eikä se nyt niin vaarallista ole, kaipaat sisältöä elämääsi, kuten kuka hyvänsä, et tullaksesi onnelliseksi, vaan kokiaksesi tunteita.

Sinähän se olet koko ajan kirjoittamassa minut omien kuvitelmiesi kaltaiseksi. Kuitenkaan et ole ollenkaan fasineerattu, jos mä teen sulle samaa. Silloin koet, että "haukun" ja "olen kärttyinen". Yritäpäs nyt vain rauhallisesti pitää täysin neutraaleina kaikkia niitä luonnehdintoja, joita sinusta vaikkapa minä ilmoille saatan. nehän on , pikku söpöläiseni, vain ominaisuuksia. On ihan oma asiasi, jos ryhdyt niille keksimään arvolatauksia. Huvittavaahan on, että nyt sanot mun haukkuneen sinua, kun KOKO VASTAUKSENI käsittelen ITSEÄNI. Toki myös kummallisia oletuksiasi minusta, mutta siis siinäkin vain oion virheellisiä luulojasi minusta. Ihan oikeesti - ei ole mikään "näkemysero". Olenko naimissa vai enkö ole. Se ei ole asia, jossa sun mielipiteesi olisi yhtä lailla oikea kuin minunkin. Väestörekisteri ja verottaja tietää tän asian, eikä kyse ole sun tai mun mielipiteestä.

Vaikutat aika kärttyisältä.

Alleviivasin myös tuossa ylemänä tässä viestissä, missä viimeksi esität "mielipiteitäsi" joita hyvinkin voi pitää haukkumisena.

Samantekevää oletko eronnut vai et kirjoituksiasi vain kommentoin,, tulkitsen tietenkin sinun ärhäkkyyttäsi asioiden tiimoilta.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7978
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 5)
« Vastaus #55 : to 29.06.2017, 09:24:42 »
Sukupuolissa on eroja. Tai siis - testosteronin määrällä on:

https://www.nytimes.com/2017/06/24/opinion/sunday/men-testosterone-hormones.html

Luultavasti kaikki riippuu kaikesta ja sukupuoletkin on tehty tiettyä tarkoitusta varten, kuten ehkä lisääntymistä "ajatellen" tosin luojan tuskin tarvitsee ajatella.

Testosteroni noin yleensä oletetaan olevan sen seksihalukkuuden aiheuttaja niin miehillä, kuin naisillakin, siihenkin on silti muitakin tekijöitä olemassa ja testosteroni aiheuttaa muitakin asioita, kuten miehillä agressiiviutta, ehkä samaa naisissakin. Reseptoreissa on kuitenkin eroa, kun on erilaiset laiteet.

Mitä nämä luojat ja tarkoitusta varten tekemiset nyt tähän änkevät mukaan, kun jokaikinen kerta kun itse kirjoitan mahdollisuudesta että sielu jatkaisi olemassaoloaan kehon fyysisen kuoleman jälkeen, tulet lyttäämään sen?

Milläs konstilla minä sen sielun lyttäisin, jos sellaista ei ole: sitä ei voi lytätä ja jos sellainen on :: sitä ei voi lytätä?

Käsityksistä voidaan keskustella toki arkoja asioita on ehkä syytä välttää sosiaalisuuden vuoksi..

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7978
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 5)
« Vastaus #56 : to 29.06.2017, 09:37:51 »


 Mutta ei. Suurin osa miehistä näkee naisessa pelkän naisen. Ei ihmistä.

Pitäisin naisia kyllä ihan yhtähyvinä ihmisinä, kuin miehiäkin, useimmiten jopa parempinakin.

Jos tuodaan se luoja taas esiin ja muistutetaan, että, jos luoja olisi tarkoittanut ihmisten ajattelevan selkeästi, "hän" ei olisi tehnyt heille sukupuolielimiä.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 16342
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 5)
« Vastaus #57 : to 29.06.2017, 10:05:23 »
Kyllä ihmiset pystyvät toisistaan muutakin löytämään kuin sukuelimet. Harvinaista se voi toki olla. Ja monet ehkä pettävät itseään kuvitellessaan että joku ihan oikeasti on kaveri, eikä omaa taka-ajatuksia. Eli kyttää koska pääsee panolle. Olen minäkin nuorena kerran kytännyt.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7978
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 5)
« Vastaus #58 : to 29.06.2017, 10:25:16 »
Kyllä ihmiset pystyvät toisistaan muutakin löytämään kuin sukuelimet. Harvinaista se voi toki olla. Ja monet ehkä pettävät itseään kuvitellessaan että joku ihan oikeasti on kaveri, eikä omaa taka-ajatuksia. Eli kyttää koska pääsee panolle. Olen minäkin nuorena kerran kytännyt.

Parisuhteissa se nainen yleensä valitsee miehen. Toki valinta tapahtuu tarjokkaista, eli mahdollisista tietenkin.

Voidakseen valita täytyy myös olla "tyrkyllä" että niitä tarjokkaita voi kohdata. Sitä vartenhan sinne tanssiloihin mennään ja tällätään itseään. Kilpailutilannehan on naisten keskeistä ja miehet vain tarjoavat itseään "kelle katsovat aiheelliseksi eli kiinnostuvat.

Kyllähän tuon käyttäytymismallin huomaa tanssipaikoissa varsinkin sellaisissa vanhanmallisissa, joissa naiset pyrkivät eturiviin ja miehet hakevat, mutta nainenhan silti valitsee itseään miellyttävän, vaikka tanssikin jokaisen hakijan kanssa, mikä sekin on fiksua, muuten hakijat kyllä harvenevat.

Muodostuakseen pidemmiksi suhteet tietenkin edellyttävät paljon muutakin kuin seksiä, mutta seksuaalisuus se saa ihmiset liikkeellä (homotkin, etteivät nyt tunne jäävänsä paitsioon)

Poissa Xantippa

  • Konkari
  • Viestejä: 8224
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 5)
« Vastaus #59 : to 29.06.2017, 12:14:23 »

Parisuhteissa se nainen yleensä valitsee miehen. Toki valinta tapahtuu tarjokkaista, eli mahdollisista tietenkin.


Faustismainen kuperkeikka taas. Koska nainen saa valita siitä, mitä annetaan tarjolle, se tarkoittaa, että vain nainen valitsee. Mies ei ole taas mitään valintaa tehnyt, vaikka onkin valinnut, asettuuko tarjokkaaksi vai ei.

Noh, isoisäikäisillä tosiaan vähän eri käsitys naisista, miehistä ja parisuhteista kuin meillä nuoremmilla.

T: Xante