Kirjoittaja Aihe: Taide-ketju (nro 2)  (Luettu 8639 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 14756
Vs: Taide-ketju (nro 2)
« Vastaus #320 : la 10.02.2018, 18:42:08 »

Ei suomen työeläkejärjestelmä mihinkään velanottoon perustu. Eläkeyhtiöillä on noin 200 miljardin varallisuus.
- - -
Tuo 200 miljardin varallisuus tarkoittaa muuten sitä, että sillä maksaisi kaikki suomalaisten eläkemenot lähes kymmenen vuoden ajan, vaikka ei tulisi ropoakaan lisää.
Missä nuo rahat sitten ovat?
Teoreettista rahaa!

Eikös kaikki raha ole teoreettista, tai yleensäkin kirjanpidollista.

Ilmarisenkin  nykysin noin 50 miljadrin pääomasijoitukset ovat kasvaneet tasaisesti noin viiden prosentin korkoa vuosittain. Taisi viime kaudella olla  viiden milljadrin euron luokkaa, en nyt viitsi tarkistaa.

Ne varallisuudet ovat erilaisissa yhteiskunnallisissa toiminnoissa kuten vaikka osakkeissa ja kiinteistöissä, mutta myös ulkomaiden sijoituksina, (suomeen ei taida mahtua kaikki se pääoma, ei ainakaan kannattaviin sijoituksiin)  Niin eikä niitä tietenkään kovin herkästi anneta pois, eiköhän se herroillakin jotain hupia pidä olla, kun pelailevat pörssipelejään.
Juu kyllä, mutta kyllähän sijoitusvarallisuutta onnistutaan välillä tuhoamaankin aika urakalla.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Ty%C3%B6v%C3%A4en_S%C3%A4%C3%A4st%C3%B6pankki#STS-pankin_loppu_1992
https://fi.wikipedia.org/wiki/Elanto#E-liikkeen_loppu

Ilmeisesti ja toivottavasti noista on oppia otettu. Tyhmä kasinopelaaminen on toki aina riski, vieläkin. Itse pidän vähäistä osakeomistustani hajallaan.

Rahan teoreettisuus / konkreettisuus - tai muunkaan omaisuuden - ei nyt kjuitenkaan millään tapaa estä sen hassaamista ja kadottamista. Joten sä tuossa nyt unohdat alkuperäisen väitteesi ja ryhdyt ppuhelemaan niitä näitä ihan muita. Vaikka ne ihmisten eläkevarat olis ihan millä tahansa tavalla ja missä tahansa muodossa odottelemassa tulevien eläkkeiden maksuaikoja, niin ihan satavarmasti aina huonolla hoidolla ne olisi mahdollista kadottaa. Vaikka ne olis kultaharkkoina holvissa, kiinteistöinä, metsinä tai missä tahansa kuviteltavissa olevassa omaisuusmuodossa.

Eläkeyhtiöiden sijoitukset on nimenomaan hajautettu. Sekä erilaisiin sijoitusmuotoihin että myös eri maihin. Mitä sä nyt siis oikein mässytät? Et taida tietää eläkesysteemistämme saati eläkeyhtiöiden sijoitustoiminnan periaatteista hölkäsen pöläystä. Etkä tyypilliseen tapaasi mysökään viitsi ottaa selvää, vaan länkytät mitä sylki suuhun tuo. Onko mielestäsi Finanssivalvonta hoitanut valvontaa huonosti? Ovatko eläkeyhtiöiden vakavaraisuussäännökset viturallaan? Sijoittavatko yhtiöt varoja mielestäsi vääriin kohteisiin? Mikä sua nyt oikeestaan nyppii? Vai oletko vain periaatteellisesti kriittinen, muttet tiedä yhtään, mistä asiasta?

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 14756
Vs: Taide-ketju (nro 2)
« Vastaus #321 : la 10.02.2018, 18:57:30 »
Raha raha raha. Mihinkäs se TAIDE jäi?!  :(

Toopelle ei taiteella ole muuta arvoa kuin raha.
Ei niin, mutta ainahan yhteiskunnassa raha pitkälti ratkaisee. En minä halua kulttuurisektorin kuihtuvan, olen vain sitä mieltä, että se on toisarvoinen, kun lasketaan julkisen sektorin rahoja. Sosiaali- ja terveysmenot ovat numero ykkönen, kaikki muu on alisteista. Kulttuurisektorin täytyy saada jossain määrin rahoitusta valtiolta ja kunnilta, mutta silti toisarvoisena toimijana. Kulttuurisektorin on pakko hakea enemmän yhteistyötä yksityisen sektorin sponsoroimana ja vapaaehtoisten lahjoitusten kautta rahoitusta hakevana yhteiskunnallisena alueena. Jos yhteiskunnalla on pulaa rahasta, priorisointi on välttämätöntä.

Kirjaston suurkuluttajana toivoisin aina sille laitokselle mahdollisimman suurta rahoitusta, mutta maailma ei ole aina sellainen, mitä toivoisi.

Kuten olen väsymykseen saakka toistanut - antamalla osan kulttuurin rahoista sosiaali- ja terveyssektorille me emme saa MITÄÄN OLENNAISTA MUUTOSTA sen toimintaedellytyksiin. Väitteesi on yhtä tyhmä kuin vaatia lasten viikkorahoja siirrettäväksi sotemenoihin. Paljon pahaa ja lopulta kalliiksi tulevaa kyllä menetetään, jos jo nykyisin varsin alhaisella tasolla olevaa kulttuuribudjettia entisestään supistetaan. Kun se nyt ihan oikeesti ei ole kuin prosentin luokkaa budjetissa - ja siitäkin puolet tulee veikkausvaroista. Verovarojen käyttöön siis KOKO kulttuuribudjetin vaikutus on puolisen prosenttia. Jos tästä nyt sitten hiukan vielä nipistetään, niin ei sen vaikutus voi yksinkertaisesti ratkaista yhtään mitään soterahoituksessa. Sulla on paha suuruusluokkaymmärryksen puute. On pelkkää näpertelyä jäädä pohtimaan sitä, josko vaikka ne lempi-inhokkisi läänintaiteilijapestit lakkautetaan. Sillä rahalla ei saada edes vastaavaa määrää sairaanhoitajia palkattua. Esim. vuonna 2011 oli 42 läänintaiteilijaa. Heidät irtisanomalla ja palkkaamalla rahoilla vaikkapa sairaanhoitajia, ei siis terveydenhoitoalan kiirettä ja työpainetta ratkaista. Vuonna 2011 työssä oli sairaanhoitajia 77 200. Nuo nelisenkymmentä lisää tuskin olisivat muuttaneet yhtään mitään.

Poissa Toope

  • Konkari
  • Viestejä: 15843
Vs: Taide-ketju (nro 2)
« Vastaus #322 : la 10.02.2018, 23:08:10 »
Eläkeyhtiöiden sijoitukset on nimenomaan hajautettu. Sekä erilaisiin sijoitusmuotoihin että myös eri maihin. Mitä sä nyt siis oikein mässytät? Et taida tietää eläkesysteemistämme saati eläkeyhtiöiden sijoitustoiminnan periaatteista hölkäsen pöläystä. Etkä tyypilliseen tapaasi mysökään viitsi ottaa selvää, vaan länkytät mitä sylki suuhun tuo. Onko mielestäsi Finanssivalvonta hoitanut valvontaa huonosti? Ovatko eläkeyhtiöiden vakavaraisuussäännökset viturallaan? Sijoittavatko yhtiöt varoja mielestäsi vääriin kohteisiin? Mikä sua nyt oikeestaan nyppii? Vai oletko vain periaatteellisesti kriittinen, muttet tiedä yhtään, mistä asiasta?
Varat on hajautettu sijoituksiin, mutta eihän se poista uhkaa pörssiromahduksilta, vain lieventää asiaa. Haluan lähinnä sanoa sitä, että vain osa tulevista eläkkeistä on rahastoitu, suuri osa niistä eläkkeistä tulee nyt työtätekevien maksuista. Sekä tulevien työntekijöiden eläkemaksuista. Takuueläkkeitä ei pian ehkä ole, koska joudumme luultavasti maksamaan tulevaisuudessa eläkkeitä entistä enemmän tämänhetkisillä työeläkemaksuilla.

Toki huoltosuhdetta tulee helpottamaan pian se, että suuret ikäluokat kuolevat pois, kun nuoremmat eläkeläispolvet ovat pienempiä. Eläketaakka siis on pienempi tulevaisuudessa. Yhteiskunnan ikärakenne ei tule olemaan enää pyramidi-, vaan tolppamallinen, jossa kaikki sukupolvet ovat suurin piirtein samankokoisia, kuten varmaan ymmärrätkin?
"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope
Toope Tahalle: "En minäkään vastustaisi islamia, jos se olisi, mitä esität. Pelkään sitä, koska kokemus islamista on niin erilainen, mitä esität."
goo

Poissa Toope

  • Konkari
  • Viestejä: 15843
Vs: Taide-ketju (nro 2)
« Vastaus #323 : la 10.02.2018, 23:29:16 »
Läänintaiteilijat tms. turhakkeet ovat silti menoeriä, pois järkevimmistä rahoituskohteista. Yhteiskuntamme jakaa jopa ties kuinka monelle somaliyhdistykselle, mamuprojektille ja rasismiavastustaville yhdistyksille miljoonia, vaikka ainoa tarkoitus noilla on oikeasti työllistää mamuja, "mukamas töihin". Yhteiskuntamme hukkaa valtavasti rahaa täysin turhiin järjestötukisysteemeihin. Ei toki niin paljon kuin esim. turhiin yritystukiin.
"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope
Toope Tahalle: "En minäkään vastustaisi islamia, jos se olisi, mitä esität. Pelkään sitä, koska kokemus islamista on niin erilainen, mitä esität."
goo

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 14756
Vs: Taide-ketju (nro 2)
« Vastaus #324 : su 11.02.2018, 10:44:54 »
Eläkeyhtiöiden sijoitukset on nimenomaan hajautettu. Sekä erilaisiin sijoitusmuotoihin että myös eri maihin. Mitä sä nyt siis oikein mässytät? Et taida tietää eläkesysteemistämme saati eläkeyhtiöiden sijoitustoiminnan periaatteista hölkäsen pöläystä. Etkä tyypilliseen tapaasi mysökään viitsi ottaa selvää, vaan länkytät mitä sylki suuhun tuo. Onko mielestäsi Finanssivalvonta hoitanut valvontaa huonosti? Ovatko eläkeyhtiöiden vakavaraisuussäännökset viturallaan? Sijoittavatko yhtiöt varoja mielestäsi vääriin kohteisiin? Mikä sua nyt oikeestaan nyppii? Vai oletko vain periaatteellisesti kriittinen, muttet tiedä yhtään, mistä asiasta?
Varat on hajautettu sijoituksiin, mutta eihän se poista uhkaa pörssiromahduksilta, vain lieventää asiaa. Haluan lähinnä sanoa sitä, että vain osa tulevista eläkkeistä on rahastoitu, suuri osa niistä eläkkeistä tulee nyt työtätekevien maksuista. Sekä tulevien työntekijöiden eläkemaksuista. Takuueläkkeitä ei pian ehkä ole, koska joudumme luultavasti maksamaan tulevaisuudessa eläkkeitä entistä enemmän tämänhetkisillä työeläkemaksuilla.

Se vasta olisikin teoreettista omaisuutta, jota EI olisi sidottu mihinkään. Ei osakkeisiin, ei kiinteään omaisuuteen, ei yrittystoimintaan, eikä tietenkään vain pankkitalletuksina säilytettäis. Mitä sä nyt valitat? Sitä, että vain osa eläkemaksuista on rahastoitu vai sitä, että osa on?

Lainaus
Toki huoltosuhdetta tulee helpottamaan pian se, että suuret ikäluokat kuolevat pois, kun nuoremmat eläkeläispolvet ovat pienempiä. Eläketaakka siis on pienempi tulevaisuudessa. Yhteiskunnan ikärakenne ei tule olemaan enää pyramidi-, vaan tolppamallinen, jossa kaikki sukupolvet ovat suurin piirtein samankokoisia, kuten varmaan ymmärrätkin?

Nyt sä siis valitat, että eläkesysteemissä on riskejä. Mutta MIKÄ olisi täysin riskitön systeemi? Totta helvatussa AINA on jonkinlaisia riskejä. Tulevaisuutta ei toden totta ole valmiiksi säädetty. MITEN ihmeessä kukaan millään järjestelmällä voisi välttää kaiken riskin? Mitä sä oikeastaan valitat? Ainoa tapa välttää kaikki tulevaisuuden riskit on tappaa itsensä heti. Suosittelen sitä, jos et pysty sietämään sitä välttämättömyyttä, että emme voi tietää tulevaisuutta satavarmasti koskaan, missään asiassa.

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 14756
Vs: Taide-ketju (nro 2)
« Vastaus #325 : su 11.02.2018, 10:46:49 »
Läänintaiteilijat tms. turhakkeet ovat silti menoeriä, pois järkevimmistä rahoituskohteista. Yhteiskuntamme jakaa jopa ties kuinka monelle somaliyhdistykselle, mamuprojektille ja rasismiavastustaville yhdistyksille miljoonia, vaikka ainoa tarkoitus noilla on oikeasti työllistää mamuja, "mukamas töihin". Yhteiskuntamme hukkaa valtavasti rahaa täysin turhiin järjestötukisysteemeihin. Ei toki niin paljon kuin esim. turhiin yritystukiin.

Ne ovat myös tuottavia ja hyvinvointia kasvattavia ”menoeriä”. Taiteen rahoituksella saadaan itse asiassa varsion halvalla paljon hyvää. Sama raha siellä terveydenhoidon pohjattomassa Moolokin kidassa ei tuottaisia vastaavaa hyötyä.

Poissa Toope

  • Konkari
  • Viestejä: 15843
Vs: Taide-ketju (nro 2)
« Vastaus #326 : la 21.04.2018, 01:58:05 »
Hesarissa oli joskus järkeväkin artikkeli, nyt kaupunkisuunnittelusta ja arkkitehtuurista. Jotkut arkkitehdit rohkenevat kyseenalaistamaan perinteisiä dogmeja:
https://www.hs.fi/koti/art-2000005648695.html

Lainaus
”Melkein kaikki Kasarmitorilla olevat talot on rakennettu yli sata vuotta sitten ja ne ovat pystyssä edelleen. Torin nuorin rakennus eli 1961 rakennettu entinen rakennusviraston talo sen sijaan purettiin muutama vuosi sitten, ja tilalle rakennettiin uusi”, Mattila sanoo.

Arkkitehtiviisikon muodostama Suoja ry on olemassa siksi, että päättäjät, rakennusalan opiskelijat ja tavalliset kansalaiset heräisivät ajattelemaan rakentamista uudella tavalla.
...
Lainaus
”Nykyajan taloja rakennetaan käytännössä ihan samalla tavalla kuin parjatuilla 1960- ja 1970-luvuilla. Sen sijaan 1900-luvun puoliväliä edeltävät talot eroavat kuin yö ja päivä kaikesta sen jälkeen tehdystä rakentamisesta. 1960-luvulla luovuttiin ajatuksesta, että talon pitää kestää isältä pojalle”, Mattila sanoo.
...
Lainaus
”Nyt käytetään hämmästyttävää määrää erilaisia rakennusmateriaaleja, joiden tarkkaa koostumusta, pitkäaikais­käyttäytymistä ja yhteisvaikutuksia ei tunneta.”

Rakennustuote­teollisuudessa vallitsee tuotesalaisuus, joten on vaikeaa selvittää, mitä kaikkea nykyrakennuksiin päätyy.

”Siellä on erilaisia muoveja, maaleja, eristeitä, levyjä, betonilaatuja ja loputon määrä näiden materiaalien lisäaineita, jotka ovat jo itsessään haitallisia ympäristölle ”, Jonas Löfroos kertoo.

Ransu Helenius uskoo, että iso osa sisäilmaongelmista johtuu epämääräisistä rakennusmateriaaleista. Homeongelmakin on seurausta rakennusmateriaalien fysikaalisista ja kemiallisista ominaisuuksista.

”Rakentamisessa sovelletaan varomattomuus­periaatetta. Käytetään aineita, joiden vaikutuksesta terveyteen ei ole kunnollista tietoa.”
...
Lainaus
”Uusien rakennusten energiatehokkuus perustuu kuitenkin laskelmiin, jotka eivät pidä paikkaansa. Tutkin asiaa omassa diplomityössäni ja sain selville, että kaikista energiatehokkaimpia tämän hetken rakennuskannasta ovat 1900-luvun alun talot. Kovimpia energiasyöppöjä ovat 1950–1970-lukujen talot”, Helenius väittää.

Lisäksi vanhojen rakennusten yksinkertaisiin ja luonnollisiin materiaaleihin perustunut rakennustapa oli Heleniuksen mukaan huomattavasti ympäristöystävällisempi kuin nykyajan metodit, joilla taloista tulee kertakäyttötavaraa ja niiden rakentaminen tuottaa tolkuttoman määrän jätettä.
...
Lainaus
”Ei oikeita puukerrostaloja ole tällä hetkellä olemassakaan. Nykyisissä puukerrostaloissa on puuta vain noin neljännes, loppu on esimerkiksi mineraalivillaa, kipsilevyä, tasoitetta, muovikalvoja, liimaa, maalia ja teippiä”, Mattila sanoo.
...
Lainaus
Suoja ry:lle rakentamisen lähtökohta on kestävyys. Rakentamisessa tulisi pitäytyä yksinkertaisissa ja ympäristölle haitattomissa materiaaleissa: puussa, savessa, luonnonkivessä, kalkissa, lasissa ja teräksessä.

Järkiintyykö asuinrakentaminen vähitellen? Otetaanko oppia vanhasta, eikä 60-luvun tekniikoista ja malleista? Modernismi ja postmodernismi ovat toki tuhonneet kaupunkikuvaa meillä hirvittävällä tavalla (ei ainoastaan Revell), mutta ovat myös rakennusteknisillä ratkaisuillaan luoneet homeongelmia ja epäterveitä taloja. Yksi hyvä idea voisi tosiaan ottaa mallia yli 100 vuoden vanhasta rakennustekniikasta, jolloin rakennukset oikeasti rakennettiin kestämään, eikä niitä luotu kertakäyttöisiksi taloiksi...

Tuo artikkeli kantsii lukea.
"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope
Toope Tahalle: "En minäkään vastustaisi islamia, jos se olisi, mitä esität. Pelkään sitä, koska kokemus islamista on niin erilainen, mitä esität."
goo

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 14756
Vs: Taide-ketju (nro 2)
« Vastaus #327 : la 21.04.2018, 08:32:50 »
Hesarissa oli joskus järkeväkin artikkeli, nyt kaupunkisuunnittelusta ja arkkitehtuurista. Jotkut arkkitehdit rohkenevat kyseenalaistamaan perinteisiä dogmeja:
https://www.hs.fi/koti/art-2000005648695.html

Lainaus
”Melkein kaikki Kasarmitorilla olevat talot on rakennettu yli sata vuotta sitten ja ne ovat pystyssä edelleen. Torin nuorin rakennus eli 1961 rakennettu entinen rakennusviraston talo sen sijaan purettiin muutama vuosi sitten, ja tilalle rakennettiin uusi”, Mattila sanoo.

Arkkitehtiviisikon muodostama Suoja ry on olemassa siksi, että päättäjät, rakennusalan opiskelijat ja tavalliset kansalaiset heräisivät ajattelemaan rakentamista uudella tavalla.
...
Lainaus
”Nykyajan taloja rakennetaan käytännössä ihan samalla tavalla kuin parjatuilla 1960- ja 1970-luvuilla. Sen sijaan 1900-luvun puoliväliä edeltävät talot eroavat kuin yö ja päivä kaikesta sen jälkeen tehdystä rakentamisesta. 1960-luvulla luovuttiin ajatuksesta, että talon pitää kestää isältä pojalle”, Mattila sanoo.
...
Lainaus
”Nyt käytetään hämmästyttävää määrää erilaisia rakennusmateriaaleja, joiden tarkkaa koostumusta, pitkäaikais­käyttäytymistä ja yhteisvaikutuksia ei tunneta.”

Rakennustuote­teollisuudessa vallitsee tuotesalaisuus, joten on vaikeaa selvittää, mitä kaikkea nykyrakennuksiin päätyy.

”Siellä on erilaisia muoveja, maaleja, eristeitä, levyjä, betonilaatuja ja loputon määrä näiden materiaalien lisäaineita, jotka ovat jo itsessään haitallisia ympäristölle ”, Jonas Löfroos kertoo.

Ransu Helenius uskoo, että iso osa sisäilmaongelmista johtuu epämääräisistä rakennusmateriaaleista. Homeongelmakin on seurausta rakennusmateriaalien fysikaalisista ja kemiallisista ominaisuuksista.

”Rakentamisessa sovelletaan varomattomuus­periaatetta. Käytetään aineita, joiden vaikutuksesta terveyteen ei ole kunnollista tietoa.”
...
Lainaus
”Uusien rakennusten energiatehokkuus perustuu kuitenkin laskelmiin, jotka eivät pidä paikkaansa. Tutkin asiaa omassa diplomityössäni ja sain selville, että kaikista energiatehokkaimpia tämän hetken rakennuskannasta ovat 1900-luvun alun talot. Kovimpia energiasyöppöjä ovat 1950–1970-lukujen talot”, Helenius väittää.

Lisäksi vanhojen rakennusten yksinkertaisiin ja luonnollisiin materiaaleihin perustunut rakennustapa oli Heleniuksen mukaan huomattavasti ympäristöystävällisempi kuin nykyajan metodit, joilla taloista tulee kertakäyttötavaraa ja niiden rakentaminen tuottaa tolkuttoman määrän jätettä.
...
Lainaus
”Ei oikeita puukerrostaloja ole tällä hetkellä olemassakaan. Nykyisissä puukerrostaloissa on puuta vain noin neljännes, loppu on esimerkiksi mineraalivillaa, kipsilevyä, tasoitetta, muovikalvoja, liimaa, maalia ja teippiä”, Mattila sanoo.
...
Lainaus
Suoja ry:lle rakentamisen lähtökohta on kestävyys. Rakentamisessa tulisi pitäytyä yksinkertaisissa ja ympäristölle haitattomissa materiaaleissa: puussa, savessa, luonnonkivessä, kalkissa, lasissa ja teräksessä.

Järkiintyykö asuinrakentaminen vähitellen? Otetaanko oppia vanhasta, eikä 60-luvun tekniikoista ja malleista? Modernismi ja postmodernismi ovat toki tuhonneet kaupunkikuvaa meillä hirvittävällä tavalla (ei ainoastaan Revell), mutta ovat myös rakennusteknisillä ratkaisuillaan luoneet homeongelmia ja epäterveitä taloja. Yksi hyvä idea voisi tosiaan ottaa mallia yli 100 vuoden vanhasta rakennustekniikasta, jolloin rakennukset oikeasti rakennettiin kestämään, eikä niitä luotu kertakäyttöisiksi taloiksi...

Tuo artikkeli kantsii lukea.

Tää onkin hauska. Mehän ollaan juteltu arkkitehtuurista aiemmin. Silloin mä esitin, ettei sitä entisajan muotokieltä voida oikeastaan toteuttaa nykyisillä rakennusteknisillä keinoilla. Se - sekä teknisesti että esteettisesti - perustuu hyvin erilaiseen rakentamisen tapaan, materiaaleihin jne. Väitin, ettei ulkoisesti ja päällisin puoli vain vanhaa muotokieltä imitoiva rakentaminen ole viisasta. Sillä tavalla ei synny sellaisia taloja, joita sinäkin ihailet - jugendiaja kansallisromantiikkaa.

Tuolloin olit varsin eri mieltä kanssani. Nyt kehut tätä artikkelia, jossa nimenomaan halutaan ottaa käyttöön vanhat materiaalit ja menetelmät. Sen sijaan vanhaan muotokieleen ei kehoteta palaamaan. Vanhan rakentamisen tavoite ”ikuisesta” talosta halutaan tuoda laskelmiin arvokkaana, ekologisena ja taloudellisena arvona. Myös ns. edullisten rakenne- ja materiaaliratkaisujen hintaan halutaan lisätä ne taloutta todellisuudessa rasittavat asiat, joita tällä metodilla rakennetussa rakennuskannassa on: lyhyt ikä, remontoinnin hankaluus ja hinta, yllätykset huonosti tunnettujen materiaalien käyttäytymisessä ja yhteensopivuudessa, rakentamisessa syntyvät virheet kun metodit ovat testaamattomia ja niitä vasta harjoitellaan käytännössä.

Sinun huolesihan on tähän saakka ollut vain esteettisessä ilmeessä. Sen sijaan puolella sanalla et ole esittänyt rakentamisen tekniikassa paluuta vanhoihin koeteltuihin menetelmiin. PÄinvastoin sinustahan ihan hyvin uusilla tavoilla voitais luoda illuusio jugendrakennuksesta.

Poissa Toope

  • Konkari
  • Viestejä: 15843
Vs: Taide-ketju (nro 2)
« Vastaus #328 : la 21.04.2018, 23:29:16 »
Onko Safiirilla nyt vähän periaatteellinen negatiivinen asenne minua kohtaan, koska useimmissa asioissa olemme vähän nokat vastakkain?

Olen siis itse puhunut siitä, että perinteisistä rakennustavoista pitäisi ottaa mallia, koska kyllähän monissa maissa 1600-1800-lukujen talot ovat vieläkin täysin asuinkelpoisia. Ilmastosta vähän riippuen, rempoista riippuen toki aina. Mutta vanha rakennustyyli usein on toimivaa, 1800-luvun jugend esim. on varsin toimiva malli. Yksinkertaista rakentamista, yksinkertaisista materiaaleista. Ei muovia tai moderneja materiaaleja, kiveä!

Modernin rakentamisen ongelmanahan lienee ollut se, että on käytetty moderneja materiaaleja, joiden kestävyydestä ei ole kokemusta. Tietyt muovit ja liimatut puurakenteet eivät välttämättä ole niin hyviä ja kestäviä, kuin on labrassa kuviteltu niiden olevan. Toki esim. aikataulut, pikainen rakentaminen, on eräs syy, miksi ongelmia tulee, koska liika hosuminen luo ongelmia. Liian lyhyt betonin jähmettymisen odottelukin luo kosteutta = home. Rakentamisen taitohan ei juuri ole parantunut 1800-luvulta nykypäiviin, on toki muuttunut paljon. Mutta muutos ei tarkoita aina kehitystä parempaan.

Mitä tuohon esteettisyyteen tulee, olen ilokseni huomannut, että nykyarkkitehtuurissa on otettu jälleen mallia vähän vanhemmasta (1920-luvun klassismista, varhaisesta funktionalismista) tyylistä, jolloin kaupunkirakentaminen sopeutuu paljon paremmin vanhaan kuin moderni/postmoderni tyyli, jonka tarkoitushan on vain rikkoa vanhaa... >:(

Minä luulen, että esteettisessä mielessä käännekohtaa on tapahtunut. 1950-60-luvuilta tapahtunut kehitys tehokkuudessa ja asuinyksikköajatteluissa  betonibrutalismin tms. myötä on kuljettu loppuun, nyt estetiikka nousee vähitellen taas arvoonsa, pikkuhiljaa?



"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope
Toope Tahalle: "En minäkään vastustaisi islamia, jos se olisi, mitä esität. Pelkään sitä, koska kokemus islamista on niin erilainen, mitä esität."
goo

Poissa Toope

  • Konkari
  • Viestejä: 15843
Vs: Taide-ketju (nro 2)
« Vastaus #329 : la 21.04.2018, 23:40:03 »
Kyllä itse pidän estetiikkaa ja kansankielistä "kauneutta" hyvin tärkeänä kaupungeissa ja niiden viihtyvyydessä. Historia on arvokas asia kaupungeille, koska historialliset arkkitehtuurimallit ovat vaan mielestäni paljon 1900-luvun jälkipuoliskon jälkeistä arkkitehtuurityylejä kauniimpia. Siksi mieluummin menen lomalle Wieniin, enkä Berliiniin.

ps. Juu. Kauneus ennen tehokkuutta. En osaa arvostaa modernismia, koska modernismi ei arvosta ihmistä ja ihmisen esteettistä näkemystä. Modernismi ei koskaan ole ymmärtänyt sitä, miten tärkeää asuinympäristön viihtyvyys (=kauneus kansankielellä, jota älymystö halveksuu) on tavisten viihtyvyydelle. Kyllähän Helsinginkin alueilla vanhat alueet ovat suosituimpia, koska ovat kauneimpia, siksi ovat kalleimpiakin. Sama juttu Turussa ja muissakin kaupungeissa.
« Viimeksi muokattu: ke 25.04.2018, 00:15:02 kirjoittanut Toope »
"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope
Toope Tahalle: "En minäkään vastustaisi islamia, jos se olisi, mitä esität. Pelkään sitä, koska kokemus islamista on niin erilainen, mitä esität."
goo

Poissa Toope

  • Konkari
  • Viestejä: 15843
Vs: Taide-ketju (nro 2)
« Vastaus #330 : la 05.05.2018, 00:01:54 »
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005651692.html
Lainaus
Arkkitehti Pekka Pitkänen on kuollut 5. huhtikuuta. Asiasta kertoo Turun Sanomat.

Pekka Pitkänen (1927–2018) suunnitteli monia rakennuksia erityisesti Turkuun ja Turun seudulle. Hänen päätyönään pidetään minimalistista, betonista Pyhän ristin kappelia, joka vihittiin käyttöön vuonna 1967. Pitkänen suunnitteli myös esimerkiksi Suikkilan lähiön.

https://s31.postimg.cc/fuddxuljv/Pyh_n_ristin_kappeli_pitk_nen.jpg
Huippuarkkitehti suunnitteli myös tuon Pyhän Ristin Kappelin, joka tuo mieleeni Hitlerin bunkkerin. Mutta ilmeisesti yhtä loistava arkkitehti kuin Viljo Revellkin... >:(

Suikkilan Lähiö:
https://s31.postimg.cc/z0ql0p9nv/Suikkilan_l_hi.jpg
Onko Le Corbusierin asumisyksiköitä?
« Viimeksi muokattu: la 05.05.2018, 00:05:34 kirjoittanut Toope »
"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope
Toope Tahalle: "En minäkään vastustaisi islamia, jos se olisi, mitä esität. Pelkään sitä, koska kokemus islamista on niin erilainen, mitä esität."
goo

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 15493
Vs: Taide-ketju (nro 2)
« Vastaus #331 : su 06.05.2018, 21:24:47 »
Katselin Mapplethorpe-dokumentin boksista pois.

Ristiriitainen mies. Sanoo että hänelle seksissä ei ole mitään rivoa. Mutta sitten toisessa yhteydessä kertoo että hän haluaa olla Paholaisen kaveri. Jos hän kumminkin katsoi tekevänsä demonisia tuhmuuksia, niin mikä sitä tuhmaa sitten oli, ellei seksi?

Nykylänkkäri näkee päivittäin, jos käyttää nettiä ja viitsii pyöriä tietyillä sivustoilla, semmoista mitä Mapplethorpe aikoinaan puuhasteli järkyttäen ihmisiltä puurot rinnuksille. Mikään ei tunnu enää missään. Toisaalta porukat eivät taida paritella enää niin kanin lailla kuin M. tuttuineen 1970-luvulla? Kaikki mahdollinen on meidän ulottuvillamme, mutta emme nauti enää mistään?
Well I've been down so god damn long that it looks like up to me.
Well I've been down so very damn long that it looks like up to me.
Why don't one of you people come on and set me free?

- JM

Poissa kertsi

  • Konkari
  • Viestejä: 3608
Vs: Taide-ketju (nro 2)
« Vastaus #332 : ma 07.05.2018, 20:00:16 »
         ^         
Jossain kohtaa dokkaria hänen sanotaan sanoneen, että paholainen oli hänelle enempi semmoinen kepposia tekevä leikkisä kaveri, jolla oli hauskaa vietellessään neitsyitä.

Paikalla Topi

  • Konkari
  • Viestejä: 763
Vs: Taide-ketju (nro 2)
« Vastaus #333 : ma 07.05.2018, 21:28:56 »
Tulee tästä mieleen William Blake'in Taivaan ja Helvetin avioliitto.

En osaa tätä kompuroimatta äkkiseltään selittää, mutta joka tapauksessa Blake'in runoudessa näkyy aika omintakeinen visio taivaasta ja helvietistä, jossa näitä käsitellään konventionaalisesta poikkeavalla tavalla. Samantyyppistä luentaa Blake ulottaa myös Miltonin eeppiseen Kadotettu paratiisi -runoon. Varsinkin englanninkielisessä maailmassa hänen teksteillään on ollut aika suuri kulttuurillinen merkitys, ja ehkä näitä mainitun valokuvaajan kannanottojakaan ei oikein kunnolla ymmärrä ilman tätä paholaisen asemaa taiteessa käsitelleeseen perinteeseen.

Wikipediasta saa jonkun pintaraapaisun tähän, varmaan paremmin kuitenkin kuin jos minä lähtisin sitä maalailemaan:
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Marriage_of_Heaven_and_Hell#Interpretation

Aiheesta on joka tapauksessa kirjoitettu hyllymetreittäin ja se näkyy varsinkin kirjallisuudessa vähän siellä sun täällä. Viime aikaisesta ja suhteellisen helppolukuisesta esimerkikstä käynee Philip Pullmanin His Dark Materials -trilogia (suom. Universumin tomu). Kyse on tavallaan nuorille aikuisille suunnatusta fantasiasta, mutta suosittelisin kyllä muutenkin.

Lisäys: Vaikka Blake tunnetaan etupäässä runoilijana, hän oli myös kuvataitelija ja julkaisi teaoksiaan kuparilaatoilla, joilla oli myös tekstiin liittyvää kuvitusta.
« Viimeksi muokattu: ma 07.05.2018, 21:33:55 kirjoittanut Topi »

Poissa Toope

  • Konkari
  • Viestejä: 15843
Vs: Taide-ketju (nro 2)
« Vastaus #334 : ti 08.05.2018, 21:17:45 »
Toisaalta porukat eivät taida paritella enää niin kanin lailla kuin M. tuttuineen 1970-luvulla? Kaikki mahdollinen on meidän ulottuvillamme, mutta emme nauti enää mistään?
Mapplethorpe ei juurikaan paritellut vaan paneskeli, koska homot eivät parittele.
"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope
Toope Tahalle: "En minäkään vastustaisi islamia, jos se olisi, mitä esität. Pelkään sitä, koska kokemus islamista on niin erilainen, mitä esität."
goo

Poissa Toope

  • Konkari
  • Viestejä: 15843
Vs: Taide-ketju (nro 2)
« Vastaus #335 : ti 08.05.2018, 21:20:22 »
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005651692.html
Lainaus
Arkkitehti Pekka Pitkänen on kuollut 5. huhtikuuta. Asiasta kertoo Turun Sanomat.

Pekka Pitkänen (1927–2018) suunnitteli monia rakennuksia erityisesti Turkuun ja Turun seudulle. Hänen päätyönään pidetään minimalistista, betonista Pyhän ristin kappelia, joka vihittiin käyttöön vuonna 1967. Pitkänen suunnitteli myös esimerkiksi Suikkilan lähiön.

https://s31.postimg.cc/fuddxuljv/Pyh_n_ristin_kappeli_pitk_nen.jpg
Huippuarkkitehti suunnitteli myös tuon Pyhän Ristin Kappelin, joka tuo mieleeni Hitlerin bunkkerin. Mutta ilmeisesti yhtä loistava arkkitehti kuin Viljo Revellkin... >:(

Suikkilan Lähiö:
https://s31.postimg.cc/z0ql0p9nv/Suikkilan_l_hi.jpg
Onko Le Corbusierin asumisyksiköitä?
Pointtini siis oli se, oliko tuollaisen kuvainraastajan kuoleminen suurikin menetys, kuten ei Viljo Revellinkään? Nuohan ovat tuhonneet yhteiskuntaamme kuin Toinen Maailmansota!

Kaunista, kaupunkikuvaan yhteensopivaa, esteettistä arkkitehtuuria on mahdollista rakentaa:
https://www.hs.fi/koti/art-2000005669056.html

Hyvää arkkitehtuuria on mahdollista luoda, nykyarkkitehdit eivät vain halua sellaista tehdä, koska ovat koulukuntiensa ja ideologioidensa vankeja.

« Viimeksi muokattu: ti 08.05.2018, 21:25:28 kirjoittanut Toope »
"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope
Toope Tahalle: "En minäkään vastustaisi islamia, jos se olisi, mitä esität. Pelkään sitä, koska kokemus islamista on niin erilainen, mitä esität."
goo

Poissa kertsi

  • Konkari
  • Viestejä: 3608
Vs: Taide-ketju (nro 2)
« Vastaus #336 : ke 09.05.2018, 12:16:39 »
Itse en laske arkkitehtuuria varsinaiseksi taiteeksi. Yksi taiteen kriteereistä on, että se on "hyödytöntä" - ei niin, etteikö siitä olisi hyötyä, iloa jne., vaan niin, että taidetta ei tehdä lähtökohtaisesti hyötytarkoituksessa. Taiteella ei tarvitse olla käytännön tehtävää, mutta esimerkiksi taloilla tarvitsee. Tästä syystä ns. käyttötaide, design, toritaide, koristetaide yms. eivät niinkään kuulu taiteeseen, eikä arkkitehtuurikaan mielestäni.
« Viimeksi muokattu: ke 09.05.2018, 12:19:49 kirjoittanut kertsi »

Poissa Toope

  • Konkari
  • Viestejä: 15843
Vs: Taide-ketju (nro 2)
« Vastaus #337 : ke 09.05.2018, 21:09:46 »
Itse en laske arkkitehtuuria varsinaiseksi taiteeksi. Yksi taiteen kriteereistä on, että se on "hyödytöntä" - ei niin, etteikö siitä olisi hyötyä, iloa jne., vaan niin, että taidetta ei tehdä lähtökohtaisesti hyötytarkoituksessa. Taiteella ei tarvitse olla käytännön tehtävää, mutta esimerkiksi taloilla tarvitsee. Tästä syystä ns. käyttötaide, design, toritaide, koristetaide yms. eivät niinkään kuulu taiteeseen, eikä arkkitehtuurikaan mielestäni.

Minusta arkkitehtuuri ja kaupunkisuunnittelu ovat nimenomaan käytännön taidetta. Taiteenhan ei pidä olla sellaista, jota mennään nimenomaan museoon katsomaan, se voi olla sitä hyvää ympäristöä ihan keskellä kaupunkiakin.

Kun itse ihailen 1800-luvun eri arkkitehtuurisuuntausten rakennusmalleja, en voi tietää, onko tietoisesti pyritty luomaan "kaunista ja viihtyisää" asuinympäristöä, vai ovatko nuo rakennusmallit vain olleet sen ajan mukaisia. Meidän monien silmissämme ne näkyvät usein kauniina, romanttisina ja viehättävinä. On silti selvää, että modernismia ja postmodernismia edeltävissä arkkitehtuurimalleissa on ollut selvästi mukana estetiikan ja harmoniankin ymmärrystä. Modernismihan viittasi kintaalla kauneusarvoille ja viihtyvyydelle, kun kaupungista piti tehdä kone (mm. Le Corbusier). Nykyisin olen ilokseni huomannut sen, että tämänpäiväinen kaupunkirakentaminen kerrostalojen suhteen on luopunut modernismista, ja on ottanut selvästi ideoita ja malleja esim. 1920-30- lukujen klassisesta ja varhaisfunktionalismista. Omalla kotipaikkakunnallani uudet kerrostalot oikeasti sulautuvat paremmin vanhaan, mitä 60-lukulainen betonibrutalismi ei aatteensa vuoksi edes yrittänyt. 2010-luvun kaupunkiarkkitehtuuri on selvästi askel esteettisempään ja asukkaiden hyvinvointia huomioivaan suuntaan.

Arkkitehtuuri ja kaupunkisuunnittelu kehittyvät koko ajan, nyt mielestäni oikeaan suuntaan, kun huomioon otetaan modernismin tehokkuuden ja käytännöllisyyden lisäksi/osin tilalle sellainen simppeli arvo, kuin kaupunkilaisten viihtyvyys ja halu miellyttävään asuinympäristöön. Jossain vaiheessa arkkitehtuuri hukkasi tuon ajatuksen, nyt on sen löytänyt uudelleen.
"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope
Toope Tahalle: "En minäkään vastustaisi islamia, jos se olisi, mitä esität. Pelkään sitä, koska kokemus islamista on niin erilainen, mitä esität."
goo

Poissa urogallus

  • Konkari
  • Viestejä: 3070
Vs: Taide-ketju (nro 2)
« Vastaus #338 : ke 09.05.2018, 21:27:44 »

Hyvää arkkitehtuuria on mahdollista luoda, nykyarkkitehdit eivät vain halua sellaista tehdä, koska ovat koulukuntiensa ja ideologioidensa vankeja.

Kaupunkisuunnittelu ja arkkitehtuuri ovat kyllä suurelta osin olosuhteiden uhreja. Tärkein nykyisiä kaupunkeja muokkaava tekijä on liikenne ja erityisesti yksityisautoilu, ja sen vaatimukset tekevät kaupungeista kolkompia.

Poissa urogallus

  • Konkari
  • Viestejä: 3070
Vs: Taide-ketju (nro 2)
« Vastaus #339 : ke 09.05.2018, 21:30:01 »
Yksi taiteen kriteereistä on, että se on "hyödytöntä" - ei niin, etteikö siitä olisi hyötyä, iloa jne., vaan niin, että taidetta ei tehdä lähtökohtaisesti hyötytarkoituksessa. Taiteella ei tarvitse olla käytännön tehtävää, mutta esimerkiksi taloilla tarvitsee.

Tämä on hyvin suppea määritelmä taiteelle. Tällä kriteerillä esim. suurin osa klassisesta musiikista ei olisi taidetta ollenkaan.