Kirjoittaja Aihe: Maailmassa monta, on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää, kummastuttaa pientä ...  (Luettu 976 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Paikalla Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10060

Usein sanotaan,
että jos joku on valmis maksamaan työstä tai tuotteesta,
näkee ainakin joku työssä jotain arvoa.

Entä jos tuo tarkoittaa,
että em työ tai tuote on aika usein kyseenalaisen arvoista?

Muutin ketjun aloitusotsikkoa:

Ihmetellen ja kummastellen ==>>  Maailmassa monta, on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää, kummastuttaa pientä ...
« Viimeksi muokattu: su 10.09.2017, 10:37:18 kirjoittanut Juha »

Poissa Heijastus

  • Täysjäsen
  • Viestejä: 115
  • Heijastus-Viesti
Vs: Ihmetellen ja pohdiskellen
« Vastaus #1 : to 14.05.2015, 08:37:08 »
Markkinatalous on aina kyseenalaista.Rahan merkitys tuotteistamisessa antaa merkityksen vain rahan liikkumiselle mikä aiheuttaa sen että rahan puhuminen joka korokkeella tekee tärkeätä vain rahasta,ei sen tuottajista.

Ihmiskuntaa hyödyttävät tekijät muuttuvat ihmiskuntaa hyödyntäviksi ja raha puhuu terveydenhuollossa sekä usein kaikessa ihmisten välisessä kommunikaatiossa.

Kyseenalainen talous hankittu kyseenalaisin keinoin loppupeleissä meitä tuottajia nöyryyttää antamalla viimeisen voitelun niille keillä vielä on satku perstaskussa.
Tuo kiimainen lapsi syntyi kynttilöiden hehkuun

Paikalla Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10060

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 15024
Ihan kaikkea en vielä ole hoksannut tokassakaan eksässäni sairaaksi mieltää. Esim. huumorintajua.

Somessa joku poitsu (mies) jutteli itsekseen että vaimo on hetken poissa, joten mitähän tekemistä sitä keksisi. Kaikenlaista oli heitetty, itse nakkasin että wänkkää. Kundi oli että kysymysmerkkirivi, ja selitin että rakasta itseäsi. Siihen joku nainen ryntäsi sanomaan että onpas sairaat jutut.

Noh, minä sitten avauduin että kun itse aikoinaan parisuhteessa mietiskelin ääneen että mitähän sitä tekisi, miehen vakiosanonta oli että "runkkaa". (En minä tuosta ikinä hoksannut nokkiini ottaa.) Joku toinen nainen opetti että nuo on niitä kahdenvälisiä asioita - eli ei niitä sitten kaiketi saa kertoa. Höh, minusta tuo kuulostaa jo ihan pöhköltä. Eksäni huumori jota erehdyin viljelemään ei minun mielestäni oli mikään kahdenvälinen asia, eiköhän hän ole sitä harjoittanut jo aikas monen ihmisen kanssa ja huumorihan ei ole ikinä intiimiä...  ;D
Tapa itsesi - luonto kiittää luonnonystävää.

Paikalla Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10060

Perusturvallisuuden realiteetit

Aika moni työelämässä olija on voinut  kuulla sanan: työturvallisuus. Nykyään on työturvallisuudessa menty paljon eteenpäin. Yritykset voivat lähteä tavoiteesta, että nolla tapaturmaa on mahdollinen. Tapaturmia sattuu neljännes rakennuksilla. Pienet lähteltä piti -tilanteet suurempimääräisinä, pitää tyypillisesti sisällään jonkun vakavemman jutun, tai jopa kuoleman.

Turvallisuusajattelu lähtee kaukaa, ei kovin kvartaalisesti, mikä sana talouselämään on tapana liittää. Turvallinen työpäivä alkaa aamusta, ja oikeastaan sitä on pohjustettu jos syntymähetkestä lähtien, jne, tosin menneitä sukupolvia ei yleensä mainita. Milloinkahan tehdään? Ei niin, että kuolleita haettaisiin vastuuseen työturvapohjan heikosta tilasta, vaan sen takia, että tulosta voitaisiin saada, eikä syntyisi niitä tapaturmia.

Kun yrityksen toimintaedellytyksiä luodaan, esim turvallisuusmielikuvien takia, voidaan tämän nojalla päätyä olemaan tavallista kaukonäköisempiä. Muuten turvallisuus voi yhteiskunnassa olla jossain vaiheessa heikko, eikä tapaturmia ja epäsuotuisuuksia, tai mahdollisia ongelmakohtia tarkastella, tai pyritä tarkastelemaan avoimesti, jotta syitä ja riskejä tulisi ilmi. Yhteiskunta ei ole kenenkään väline, joten siitä ei tarvitse samalla tapaa huolehtia. Wahlroos totesi joskus, että kun luonto erilaisine rikkauksineen ei ole kenenkään, eikä ole hinnoiteltu, ei ole intressiä sen suojeluun.

Turvallisuutta saa siten joissain tapauksissa vain, jos joku kuuluu tuotantovälineistöön. Luonto ei, ja se on näkynyt. Tietty osa ihmisistä kuuluu samaan ryhmään. Jos jokin inhimillinen, tai tarpeelliseksi koettu ei ole osa taloutta, voi senkin olemassaolo olla niin ja näin, ellei talous liity noihin jotenkin itsestäänselvästi, vaikka heikosti todennettavasti.

Ilmaisia lounaita ei ole. Näin sanotaan. Jos jotain tarvitaan, voidaan siitä ottaa hintaa, jolloin tarvitaan vastapalvelus. Ihmisen logiikkaa, lukuunottamatta jotain poikkeuksia. Perusturvallisuutta kannattaa ehkä ajatella tästä vinkkelistä. Homma ei yksinkertaisesti toimi.

Paikalla Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10060

Markkinataloutta on sanottu tehokkaaksi, ainakin jollain tavalla mitattuna. Markkinatalous voi olla sana, ja eri juttu on se, miten sana kuvaa nykyisyyttä. Nykyisyyttä voi kuvata myös demokratiaksi. Onko kyseessä tila, vai tavoite, vai mikä? Jos on tarve muotoilla tavoite tai tila, eikä se liitty mihinkään, niin miksi muotoilua, joka antaa väärää kuvaa ehkä kummastakin, vaikka hyväksi katsottu tavoitteena tai tilana.

Jos tapana on kutistaa kaikki johonkin sanaan, niin väistämättä siinä ruttaantuu todellisuus, ja ruttaantuminen myös jää olemaan. Vähän kuin jos kaikki tiivistyy rahaan, niin se jää, ja turhat pois, riippumatta muista arvoista.

Konkreettisemmin piti kirjoittaa. Ihmetyttää kaupungit ja niiden erilaiset liikkeet. Miksi tavalliseen arkeen liitetyt asiat ovat niin kalleita? Syöminen, tai jokin välipala, jonkin taukoilun yhteydessä, joita voi päivällä ilmetä, jos on reissussa etenkin kauempaa.

Jos on vähävarainen, vaikka pieni eläke, tai osa-aikatyö, vähäpalkkaisena, niin jos samalla käytännön välttämättömät menot ottaa huomioon, niin mitä merkitystä on kaupallisesti tuotetuilla palveluilla, vaikka niitä onkin asuinalueella? Eksotiikkaa on poiketa jossain, mutta että oma kaupunki olisi itselle muutakin kuin turismia. Pointti sekin, mutta vähän hassu.

Hyväksi esimerkiksi mahdollisista käy kirjasto, ja siihen viettopaikat jääkin, ainakin talviseen aikaan. Sisäänpääsy ei maksa, eikä kävijää velvoiteta ostamaan mitään. Jos haluaa kahvit, voi automaatista saada sellaisen kohtuuedulllisesti, puoleen euroon. Helppoa, nopeaa ja ennenkaikkea mahdollista.

Paljon tehdään, ja varaudutaan tarjoamaan kaikenlaista, mutta hintaa kertyy ostajalle, joita voi olla vähän, ja hintaa nostettava sen mukaisesti. Ja jos myy halvalla, kuten kebab-paikat, niin alkaa mieleen hiipiä epäilyksiä liiketoiminnan luonteesta.

Miksi tietyt perusjutut ei voisi olla ihan toimivia noin vain? Kun on julkisia alueita, ja tarvetta liikkua, niin yhtä tarpeellista on tietyt peruspalvelut, ml vessat, mahdollisuus suojautua pakkaselta, mahdolliseksi osoittautuva eväspaikka, jos ruokaa tai juomaa ei ole mahdollista tarjota riittävän edullisesti osallistujille. Ratkaisuna on sitten jotain reppanapaikkoja, joissa voi olla vaikka säälistä, jos ei muuten.

Tietty tehottomuus on askarruttavin. Onko varaa satsata pikkunyhräykseen, kun asiat voi tuottaa mahdollisena, ja sujuvana, ja jos keskittymistä tarvitaan, niin sekin jää pois tämän kaiken tärkeyden takia. Mitä on kaupungin ja maan kilpailukyky nysväystoiminnassa?

Mitä vanhemmaksi tullut, sen vähemmän ymmärtää mistään mitään. Mikä tässä on idea?

Paikalla Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10060

Perusjutut helposti ja halvalla, eikä kikkailuja, vaan ratkaisuja, jotka toimivat kuin junan vessa. Ihmiset tarvitsevat suojan, ruokaa, wc:n, ... ja joitain perusjuttuja. Perustaso tulisi hoitaa tehokkaasti ja halvalla, kaikiille, mikä on erittäin mahdollista, ja mahdollisempaa kuin tämä. Tuon jälkeen voisi metsästää sitä suonta, ja sofistikoituneisuutta, jota tarvitaan. Kivaa on ihmiselle kaikenlaisena, kun siihen voi uppoutua, ja mahdollista.

Ihmisten tulisi voida olla ihmisiä, ei ihmetyksellisiä. Siellä missä liikkuvat ja joutuvat olemaan, siellä tarvitsee olla perusjutut saatavana, yksinkertaisesti. Kaupungit eivät tässä mielessä ole ihmisen alkukodin tapaisia. Tuosta ei tarvitse poiketa mihinkään näyttävämpään, eikä monimutkaisempaan, ja vaikka hienouksia voi ja saa olla, niin ei kaikessa.

Sairasta.