Kirjoittaja Aihe: Identiteetin etsintä, löytäminen, kadottaminen...  (Luettu 3633 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Toope

  • Konkari
  • Viestejä: 14933
Vs: Identiteetin etsintä, löytäminen, kadottaminen...
« Vastaus #40 : ma 23.10.2017, 23:22:40 »
Identiteetti on aina ihmisen luoma, ei ympäristön luoma. Rohkeutta vaatii olla erilainen, omaperäinen.
"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope
Toope Tahalle: "En minäkään vastustaisi islamia, jos se olisi, mitä esität. Pelkään sitä, koska kokemus islamista on niin erilainen, mitä esität."
goo

Poissa Brutto

  • Konkari
  • Viestejä: 2324
Vs: Identiteetin etsintä, löytäminen, kadottaminen...
« Vastaus #41 : ti 24.10.2017, 06:07:00 »

Ehkä nuo ontologiset kysymykset  ihmisyydestä menee tässä yhteydessä jo aika deepiksi, mutta toisaalta käsitykset ja pohdinnat niistä vaikuttavat maailman- ja ihmiskuvaan, mikä taas vaikuttaa minäkuvaan. Vai meneekö se niin päin, että ihmiskuva syntyy sen perusteella, millainen itse on..?

Mielellään sitä löytäisi minälle jotakin syvempää olemusta - jonkinlaisen minuuden ytimen. On jotenkin nöyryyttävää todeta, ettei ole oikeastaan muuta kuin hajanainen kokoelma arvoja, heikkouksia ja haluja.

Itse pitäisin maailmankuvaa jopa keskeisimpänä osana identiteettiä. Ja etenkin sitä, miten asemoi itsensä suhteessa universumiin. Olenko itse universumin keskus, jonka kokemusmaailman kautta todellisuus muodostuu vai olenko pelkkä kusiainen syrjäisellä pikku planeetalla, jolla ei kokonaisuuden kannalta ole mitään merkitystä?

Poissa Xantippa

  • Konkari
  • Viestejä: 7320
Vs: Identiteetin etsintä, löytäminen, kadottaminen...
« Vastaus #42 : ti 24.10.2017, 09:13:27 »
Omista identiteeteistäni ehkä sukupuoli on ollut pysyvin.

Minusta on outoa, jos identiteetin perustana on jokin synnynnäinen ominaisuus. En esimerkiksi osaa ajatella, että identeeteistäni pysyvin on sinisilmäisyys. Toisaalta, minulla taitaa ollakin vain yksi identiteetti, joten sekin voi asiaan vaikuttaa.

Mielellään sitä löytäisi minälle jotakin syvempää olemusta - jonkinlaisen minuuden ytimen. On jotenkin nöyryyttävää todeta, ettei ole oikeastaan muuta kuin hajanainen kokoelma arvoja, heikkouksia ja haluja.

Itse pitäisin maailmankuvaa jopa keskeisimpänä osana identiteettiä. Ja etenkin sitä, miten asemoi itsensä suhteessa universumiin. Olenko itse universumin keskus, jonka kokemusmaailman kautta todellisuus muodostuu vai olenko pelkkä kusiainen syrjäisellä pikku planeetalla, jolla ei kokonaisuuden kannalta ole mitään merkitystä?

Tässä on mielestäni pointtia. Ehkä voisi ajatella, että kaiken itsetutkistelun, mielen rajojen hakemisen, miksei fyysistenkin rajojen hakemisen, eksistentialisten pohdiskelujen, filosofisten tuumausten, jne jne tuloksena on jonkinlainen koodisto (mä en koskaan, mä aina), joka antaa muodon identiteetille ja sitä kautta muodon vuorovaikutukselle universumin kanssa.

T: Xante

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7044
Vs: Identiteetin etsintä, löytäminen, kadottaminen...
« Vastaus #43 : ti 24.10.2017, 11:10:21 »

Tässä on mielestäni pointtia. Ehkä voisi ajatella, että kaiken itsetutkistelun, mielen rajojen hakemisen, miksei fyysistenkin rajojen hakemisen, eksistentialisten pohdiskelujen, filosofisten tuumausten, jne jne tuloksena on jonkinlainen koodisto (mä en koskaan, mä aina), joka antaa muodon identiteetille ja sitä kautta muodon vuorovaikutukselle universumin kanssa.

T: Xante

Identiteetti ei koskaan ole mitään muuta, kuin mielikuva-keskittymä omasta itsestä, miten kokee itsensä.

Aatteena mielikuvat eivät ole muuta kuin suhtautumista siihen, omaan itseensä.
Toisaalta on täysin tarpeetonta muodostaa pysyvää mielikuvaa itsestään ja yrittää vahvistaa sitä.

Uskonvaraisena mielikuvat säilyvät tai sortuvat kuten ihmisille käy ja niitä paikkailessa siihen se elämä meneekin.

"Kolmejalkainen kissa" ei mieti miksi on kolmejalkainen vaan jahtaa hiiriä kykyjensä mukaan.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7044
Vs: Identiteetin etsintä, löytäminen, kadottaminen...
« Vastaus #44 : ti 24.10.2017, 11:55:56 »

Ehkä nuo ontologiset kysymykset  ihmisyydestä menee tässä yhteydessä jo aika deepiksi, mutta toisaalta käsitykset ja pohdinnat niistä vaikuttavat maailman- ja ihmiskuvaan, mikä taas vaikuttaa minäkuvaan. Vai meneekö se niin päin, että ihmiskuva syntyy sen perusteella, millainen itse on..?

Mielellään sitä löytäisi minälle jotakin syvempää olemusta - jonkinlaisen minuuden ytimen. On jotenkin nöyryyttävää todeta, ettei ole oikeastaan muuta kuin hajanainen kokoelma arvoja, heikkouksia ja haluja.

Itse pitäisin maailmankuvaa jopa keskeisimpänä osana identiteettiä. Ja etenkin sitä, miten asemoi itsensä suhteessa universumiin. Olenko itse universumin keskus, jonka kokemusmaailman kautta todellisuus muodostuu vai olenko pelkkä kusiainen syrjäisellä pikku planeetalla, jolla ei kokonaisuuden kannalta ole mitään merkitystä?

Muurahainen ei tarvitse minäkuvaa.

Ihminen tavallaan tarvitsee, siihen toisten kanssa pärjäämiseen.

Jossain vaiheessa hän ehkä huomaa senkin tarpeettomaksi ja sinänsä pelkäksi harhaksi.

Monet kyllä uskovat omaan minäkuvaan, jopa siinä määrin, että olettavat sen jatkuvan vielä taivaassakin. Huomaamatta kuvanmuodostajan ihmiskehon, aivoineen haihtuessa katoavan myös kuvittelun.

Paikalla Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 14270
Vs: Identiteetin etsintä, löytäminen, kadottaminen...
« Vastaus #45 : ti 24.10.2017, 14:31:53 »
Identiteetti on aina ihmisen luoma, ei ympäristön luoma. Rohkeutta vaatii olla erilainen, omaperäinen.

Ympäristöä ovat myös muut ihmiset.

Poissa Anemone 2.0

  • Konkari
  • Viestejä: 2878
  • Väärinajattelija
Vs: Identiteetin etsintä, löytäminen, kadottaminen...
« Vastaus #46 : ti 24.10.2017, 15:26:09 »
Omista identiteeteistäni ehkä sukupuoli on ollut pysyvin.

Minusta on outoa, jos identiteetin perustana on jokin synnynnäinen ominaisuus. En esimerkiksi osaa ajatella, että identeeteistäni pysyvin on sinisilmäisyys. Toisaalta, minulla taitaa ollakin vain yksi identiteetti, joten sekin voi asiaan vaikuttaa.

Kasvoin miesvaltaisessa sosiaalisessa ympäristössä, mikä teki minut jo pikkulapsena tietoiseksi erilaisuudestani. Myöhemmin tämä tietoisuus vahvistui kouluvuosina kun tyttöjä kohdeltiin eri tavalla kuin poikia. Minulla oli pari vuotta erityisen vanhoillinen opettaja. Ja sitten pyrin oppikouluun, jonne pojat pääsivät alemmalla pistemäärällä. Ja sitten olin luokalla, jossa pojat aiheuttivat jatkuvasti jotain levotonta härdelliä. Luokalla oli suurimmillaan 40 oppilasta. Yliopistossa opiskelin yhtenä aineena vierasta kieltä, jonka opiskelijat olivat enimmäkseen tyttöjä. Professorit ja opettajat olivat miehiä. Yleinen asenne oli, että tytöt havittelevat vain pääsevänsä naimisiin kyseistä kulttuuria edustavien miesten kanssa. En koskaan seurustellut yhdenkään sellaisen kanssa. Fyysisesti olen aina ollut aika tyytyväinen tytön/naisen ruumiiseeni. Se on ollut luotettava, terve, riittävän puoleensavetävä ja vitaalinen.
Minä tässä vain, anteeksi.

Poissa Xantippa

  • Konkari
  • Viestejä: 7320
Vs: Identiteetin etsintä, löytäminen, kadottaminen...
« Vastaus #47 : ti 24.10.2017, 15:35:56 »
Omista identiteeteistäni ehkä sukupuoli on ollut pysyvin.

Minusta on outoa, jos identiteetin perustana on jokin synnynnäinen ominaisuus. En esimerkiksi osaa ajatella, että identeeteistäni pysyvin on sinisilmäisyys. Toisaalta, minulla taitaa ollakin vain yksi identiteetti, joten sekin voi asiaan vaikuttaa.

Kasvoin miesvaltaisessa sosiaalisessa ympäristössä, mikä teki minut jo pikkulapsena tietoiseksi erilaisuudestani. Myöhemmin tämä tietoisuus vahvistui kouluvuosina kun tyttöjä kohdeltiin eri tavalla kuin poikia. Minulla oli pari vuotta erityisen vanhoillinen opettaja. Ja sitten pyrin oppikouluun, jonne pojat pääsivät alemmalla pistemäärällä. Ja sitten olin luokalla, jossa pojat aiheuttivat jatkuvasti jotain levotonta härdelliä. Luokalla oli suurimmillaan 40 oppilasta. Yliopistossa opiskelin yhtenä aineena vierasta kieltä, jonka opiskelijat olivat enimmäkseen tyttöjä. Professorit ja opettajat olivat miehiä. Yleinen asenne oli, että tytöt havittelevat vain pääsevänsä naimisiin kyseistä kulttuuria edustavien miesten kanssa. En koskaan seurustellut yhdenkään sellaisen kanssa. Fyysisesti olen aina ollut aika tyytyväinen tytön/naisen ruumiiseeni. Se on ollut luotettava, terve, riittävän puoleensavetävä ja vitaalinen.

Eli siis identiteettisi ovat vaikuttaneet kokemukset, joita ympäristö on sinulle suonut sosiaalisessa ympäristössäsi, opettajineen ja poikaluokkatovereineen. Ei se fyysinen tosiseikka, että olet nainen. Toisin sanoen: erilaisessa sosiaalisessa ympäristössä, erilaisten opettajien ja poikaluokkakavereiden kanssa identeettisi olisi todennäköisesti erilainen, vaikka olisitkin edelleen nainen.

Aivan kuten minä olen sukuni ainut, jolla on kirkkaansiniset silmät, joita on aina ihmetelty. Se on varmasti vaikuttanut identiteettini jonkun verran - ei se, että olen sinisilmäinen. Ei minuakaan erityisesti silmieni väri harmita, mutta en kyllä katso sen olevan "pysyvin identiteettini".

T: Xante

Poissa Anemone 2.0

  • Konkari
  • Viestejä: 2878
  • Väärinajattelija
Vs: Identiteetin etsintä, löytäminen, kadottaminen...
« Vastaus #48 : ti 24.10.2017, 15:47:10 »
Naiseuskäsitykseeni kyllä vahvasti liittyvät myös fyysiset kokemukset, esim. kaikenlainen nahistelu poikien kanssa, minkä seurauksena huomasin etten ole voimiltani tasaveroinen. Olin kuitenkin aina tyytyväinen ruumiiseeni. Nautin liikunnasta, uimisesta ym. Tunsin itseni myös seksuaalisesti melko varhain.
Minä tässä vain, anteeksi.

Poissa Xantippa

  • Konkari
  • Viestejä: 7320
Vs: Identiteetin etsintä, löytäminen, kadottaminen...
« Vastaus #49 : ti 24.10.2017, 15:58:52 »
Naiseuskäsitykseeni kyllä vahvasti liittyvät myös fyysiset kokemukset, esim. kaikenlainen nahistelu poikien kanssa, minkä seurauksena huomasin etten ole voimiltani tasaveroinen. Olin kuitenkin aina tyytyväinen ruumiiseeni. Nautin liikunnasta, uimisesta ym. Tunsin itseni myös seksuaalisesti melko varhain.

Ihan sama, mitä nämä kokemukset ovat olleet, ne ovat tulleet itsesi ulkopuolelta, vuorovaikutuksessa toisiin. Toki liikunnasta nauttiminen ja seksuaalisuus on myös sisäsyntyistä, mutta niihinkin todennäköisesti ovat vaikuttaneet muut fyysiset kokemuksesi - joita sinulle on tarjonnut juuri sinun ympäristösi.

Oma identiteettini ei ole kovin ripustunut fyysisiin ominaisuuksiini, vaan enemmänkin itsetutkisteluun perustuviin henkisiin löytöihin. Toki myös näissä nimenomaan vuorovaikutus toisten kanssa on ollut suuressa osassa.

T: Xante

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7044
Vs: Identiteetin etsintä, löytäminen, kadottaminen...
« Vastaus #50 : ti 24.10.2017, 16:19:48 »
Identiteetti on aina ihmisen luoma, ei ympäristön luoma. Rohkeutta vaatii olla erilainen, omaperäinen.

Ympäristöä ovat myös muut ihmiset.

Toope on tuossa kyllä väärässä ympäristö, toiset ihmiset vaikuttavat identiteettiin.
Itseasiassa täysin oleellisesti,, susilapset leimmaantuvat susiin.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7044
Vs: Identiteetin etsintä, löytäminen, kadottaminen...
« Vastaus #51 : ti 24.10.2017, 16:21:47 »
Naiseuskäsitykseeni kyllä vahvasti liittyvät myös fyysiset kokemukset, esim. kaikenlainen nahistelu poikien kanssa, minkä seurauksena huomasin etten ole voimiltani tasaveroinen. Olin kuitenkin aina tyytyväinen ruumiiseeni. Nautin liikunnasta, uimisesta ym. Tunsin itseni myös seksuaalisesti melko varhain.

Ihan sama, mitä nämä kokemukset ovat olleet, ne ovat tulleet itsesi ulkopuolelta, vuorovaikutuksessa toisiin. Toki liikunnasta nauttiminen ja seksuaalisuus on myös sisäsyntyistä, mutta niihinkin todennäköisesti ovat vaikuttaneet muut fyysiset kokemuksesi - joita sinulle on tarjonnut juuri sinun ympäristösi.

Oma identiteettini ei ole kovin ripustunut fyysisiin ominaisuuksiini, vaan enemmänkin itsetutkisteluun perustuviin henkisiin löytöihin. Toki myös näissä nimenomaan vuorovaikutus toisten kanssa on ollut suuressa osassa.

T: Xante

Ehkä ne henkiset ominaisuudetkin kuuluvat fysiikan piiriin, noin tarkennuksena.
Tekijä tuskin on ominaisuuksistaan erillinen.

Paikalla Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 14270
Vs: Identiteetin etsintä, löytäminen, kadottaminen...
« Vastaus #52 : ti 24.10.2017, 16:28:15 »
Identiteettihän on sitä, miten me koemme erillisyyttä ja toisaalta yhteyttä muihin. Se on hyvin pitkälti pohdintaa samanlaisuudestamme ja erilaisuudestamme suhteessa muihin. Ympäristö (ympärillämme olevat ihmisest) tavallaan tarjoaa attribuutteja, joista sitten pohdimme, olemmeko sellaisia vai emmekö ehkä ollenkaan. Joitakin meille tyrkytetään, joitakin meiltä yritetään kieltää, joitakin esitetään sopivaksi vain muille, jotkut tuntuvat istuvan omastakin mielestä, jotkut haluaisimme kiihkeästi vaikka emme omaksemme niitä tuntisikaan.

Poissa kertsi

  • Konkari
  • Viestejä: 2808
Vs: Identiteetin etsintä, löytäminen, kadottaminen...
« Vastaus #53 : ti 24.10.2017, 17:16:06 »
Olisikohan naisilla hiukan vähemmän identiteetin pohdintaa kuin miehillä? Vai liekö vain sattumaa, että siltä on minusta näyttänyt.

Olen lukenut jostain, että tytöillä se erottautuminen ei ole ollut ihan niin yhtä kiireellistä kuin pojilla. Jos siis ensisijainen hoitaja on ollut äiti, nk. usein on. Poikien identiteettiä ehkä ohjaa usein se erottautuminen "toisenlaiseksi" kuin äiti, kun taas tytöt voivat jatkaa symbioosia äidin kanssa vähän pidempään.

Toki identiteetissä on monenlaisia muitakin puolia, ei vain sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyviä.

Poissa kertsi

  • Konkari
  • Viestejä: 2808
Vs: Identiteetin etsintä, löytäminen, kadottaminen...
« Vastaus #54 : ti 24.10.2017, 17:19:47 »
Identiteetti on aina ihmisen luoma, ei ympäristön luoma. Rohkeutta vaatii olla erilainen, omaperäinen.
Tuskin identiteetti sentään on ihmisen itse luoma. Ainakaan tietoisesti. Luultavasti se enimmäkseen muovautuu tiedostamattomasti, ja nimenomaan vuorovaikutuksessa. Nk. jotkut tuossa aiemmin mainitsivat, niin erottautuminen muista, ja samastumiskohteiden etsintä  - vuorovaikutuksessa - muovaavat identiteettiä.

Poissa Juuli Hukkaskukka 2

  • Konkari
  • Viestejä: 1056
Vs: Identiteetin etsintä, löytäminen, kadottaminen...
« Vastaus #55 : ti 24.10.2017, 20:53:56 »
Identiteetti on aina ihmisen luoma, ei ympäristön luoma. Rohkeutta vaatii olla erilainen, omaperäinen.
Tuskin identiteetti sentään on ihmisen itse luoma. Ainakaan tietoisesti. Luultavasti se enimmäkseen muovautuu tiedostamattomasti, ja nimenomaan vuorovaikutuksessa. Nk. jotkut tuossa aiemmin mainitsivat, niin erottautuminen muista, ja samastumiskohteiden etsintä  - vuorovaikutuksessa - muovaavat identiteettiä.

Ei tule minulla itseni kanssa aika pitkäksi. Milloin unohtuu jokin , suuri osa päivästä menee jonkun asian etsimiseen, milloin suutun aiheettomasti ja ihan odottamatta, milloin kävelen unissani, milloin ei tiedä mikä päivä on jne..
Nämä ominaisuudet ei takuulla ole vuorovaikutusta.
https://www.youtube.com/watch?v=7DUnyXUaUDE
muistojeni ruusut anneli sari

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 9911
Vs: Identiteetin etsintä, löytäminen, kadottaminen...
« Vastaus #56 : ti 24.10.2017, 21:44:48 »

Xanten kanssa samoilla linjoilla. Osa ihmisistä tekee eri lailla päätelmiä ympäristöstä, ja voivat saavuttaa paremman vakauden suhteessa siihen.

Teemasta tulee mieleen tämä artikkeli, jonka luin vasta: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/11/12/tiesitko-etta-olet-valikoivasti-sokea

Ihminen itsessään, vailla kontaktia, ja kontaktin herättämää tajuntaa, on sokea, ja laajemmin ajatellen, "aika" sokea. Ihan kiva voi olla, tosin jos jännitettä ei ole, eikä ala ilmetä, ei sitä varmaan tietyn ajan jälkeen enää synny, ja esteenä se, että se tila lakkaa, koska yhteydettömyys ei kauheasti takaa olemassaoloa, jotenkin meidänlaisina, eläväksi kutsuttuina.

Joskus heitin ajatelman tästä. Älytön, mutta näyttäs siltä, että sittenkin järkevä. Jos vähän vaikka douppais:

Se, mikä ei syty, se sammuu. (ti 06.05.2014, 09:38:35)

Elämä on kyllä erikoinen juttu, ja teemana älytön, ja hassu, tosin jos täytyy jotain järkevää tehdä, myös käytännössä, niin voiko olla lähestymättä elämän arvoitusta?

Poissa kertsi

  • Konkari
  • Viestejä: 2808
Vs: Identiteetin etsintä, löytäminen, kadottaminen...
« Vastaus #57 : ti 24.10.2017, 21:47:19 »
Identiteetti on aina ihmisen luoma, ei ympäristön luoma. Rohkeutta vaatii olla erilainen, omaperäinen.
Tuskin identiteetti sentään on ihmisen itse luoma. Ainakaan tietoisesti. Luultavasti se enimmäkseen muovautuu tiedostamattomasti, ja nimenomaan vuorovaikutuksessa. Nk. jotkut tuossa aiemmin mainitsivat, niin erottautuminen muista, ja samastumiskohteiden etsintä  - vuorovaikutuksessa - muovaavat identiteettiä.

Ei tule minulla itseni kanssa aika pitkäksi. Milloin unohtuu jokin , suuri osa päivästä menee jonkun asian etsimiseen, milloin suutun aiheettomasti ja ihan odottamatta, milloin kävelen unissani, milloin ei tiedä mikä päivä on jne..
Nämä ominaisuudet ei takuulla ole vuorovaikutusta.
Ja miten nuo mainitsemasi liittyvät identieteettiisisi, sen olennaisena osana? Ja ovatko nuo asiat sellaisia, joita tieten tahtoen ja tietoisesti teet, luodaksesi identiteettiäsi?
« Viimeksi muokattu: ti 24.10.2017, 21:49:23 kirjoittanut kertsi »

Poissa Juuli Hukkaskukka 2

  • Konkari
  • Viestejä: 1056
Vs: Identiteetin etsintä, löytäminen, kadottaminen...
« Vastaus #58 : ti 24.10.2017, 22:03:24 »
Identiteetti on aina ihmisen luoma, ei ympäristön luoma. Rohkeutta vaatii olla erilainen, omaperäinen.
Tuskin identiteetti sentään on ihmisen itse luoma. Ainakaan tietoisesti. Luultavasti se enimmäkseen muovautuu tiedostamattomasti, ja nimenomaan vuorovaikutuksessa. Nk. jotkut tuossa aiemmin mainitsivat, niin erottautuminen muista, ja samastumiskohteiden etsintä  - vuorovaikutuksessa - muovaavat identiteettiä.

Ei tule minulla itseni kanssa aika pitkäksi. Milloin unohtuu jokin , suuri osa päivästä menee jonkun asian etsimiseen, milloin suutun aiheettomasti ja ihan odottamatta, milloin kävelen unissani, milloin ei tiedä mikä päivä on jne..
Nämä ominaisuudet ei takuulla ole vuorovaikutusta.
Ja miten nuo mainitsemasi liittyvät identieteettiisisi, sen olennaisena osana? Ja ovatko nuo asiat sellaisia, joita tieten tahtoen ja tietoisesti teet, luodaksesi identiteettiäsi?
Unissakävely ei ole tietoista, en myöskään pidä erityisemmin tavaroiden haeskelusta vaikka se on hyvinkin tietoista. Päivistä pysy suunnilleen tietoisena vaikka yksin kun on tuppaa välillä unohtumaan.
Mikään näistä ei ole opittua tai vuorovaikutusta. Mutta osa minua.
« Viimeksi muokattu: ti 24.10.2017, 22:06:51 kirjoittanut Juuli Hukkaskukka 2 »
https://www.youtube.com/watch?v=7DUnyXUaUDE
muistojeni ruusut anneli sari

Poissa Toope

  • Konkari
  • Viestejä: 14933
Vs: Identiteetin etsintä, löytäminen, kadottaminen...
« Vastaus #59 : ti 24.10.2017, 22:36:42 »
Identiteetti on aina ihmisen luoma, ei ympäristön luoma. Rohkeutta vaatii olla erilainen, omaperäinen.

Ympäristöä ovat myös muut ihmiset.

Toope on tuossa kyllä väärässä ympäristö, toiset ihmiset vaikuttavat identiteettiin.
Itseasiassa täysin oleellisesti,, susilapset leimmaantuvat susiin.
Pitääkö ympäristön antaa vaikuttaa henkilökohtaiseen identiteettiin?
"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope
Toope Tahalle: "En minäkään vastustaisi islamia, jos se olisi, mitä esität. Pelkään sitä, koska kokemus islamista on niin erilainen, mitä esität."
goo