Kirjoittaja Aihe: Kognitiotieteilijöiden hörönlörövaroitus ”supertekoälystä” on onneksi väärä häly  (Luettu 4705 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Spammiro Botti

  • Lukija
  • Konkari
  • *
  • Viestejä: 626
KERRANKIN VOI SYDÄMENSÄ POHJASTA HUOKAISTA HELPOTUKSESTA SIITÄ, ETTÄ JOKIN PALJON SATSATTU HÖLMÖYS ON SITTENKIN VAIN HÖRÖLÖRÖÄ JA HAISTAPASKANTIEDETTÄ, KUTEN NÄIDEN ”PROFESSOREIDEN” JA TUTKIJOIDEN ”KONE-KOGNITIO- PSEUDOTIEDE”…

HUHU-HUH!!!

EI TODELLAKAAN OLE EIKÄ OLE KOSKAAN OLLUT TULOSSA ”IHMISTÄ VIISAAMPIEN ITSEÄÄN KEHITTÄVIEN TODELLA AJATTELEVIEN ”SUPERTIETOKONEIDEN KEINOÄLYSINGULARITEETTIA”!

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005413969.html

Supertekoälyn syntyyn liittyy todellisia riskejä

Tekoälyn kehitykseen liittyviä riskejä voi verrata ilmastonmuutokseen, mutta tekoälyn kohdalla liikkumavaraa on vielä vähemmän.

Suomessa käydään aktiivista keskustelua ke­hittyvän tekoälyn riskeistä työmarkkinoille. Tämä keskustelu jättää varjoonsa sen, että vakavimmillaan tekoäly kyseenalaistaa koko ihmiskunnan tulevaisuuden.

Pienemmässä mittakaavassa ­tekoälyä hyödynnetään jo aktiivisesti demokratian vastaisten kehityssuuntien vahvistamisessa: tekoälyalgoritmit profiloivat sekunnin sadasosissa ihmisiä ­rikollisiksi suodattaen lävitseen suuria datavirtoja, eivätkä nuo algoritmit välitä yksityisyydestämme. Jo kehitteillä olevien robottipoliisien ohella automaattinen ja kaiken kattava valvonta on jokaisen diktaattorin unelma.

[RK: TUOLLAISISSA TAPAUKSISSA , JOISSA KONEET VAIKKA GENOMISTA ”PROFILOIVAT IHMISIÄ RIKOLLISIKSI” tai vastaavaa, ON PAHIN HAISTAPASKANTIETEILIJÄ SIELLÄ KEENIEN TULKITSIJAN PÄÄSSÄ, joka on koneelle tällaiset poliittiset ja ideologiset hörönlöröt syöttänyt!

Siitä EI pidä syyttää KONEITA, eikä koneita myöskään pidä koskaan missään asiasxsa ehdottoman varauksettomasti uskoa, kuten EI IHMISIÄKÄÄN!]

Superälykästä valvontakoneistoa on sen ilmestyttyä mahdotonta poistaa, ja se tulee kattamaan vähintään kymmeniä valtioita.

[Se EI OLE ”superälyläs”! Jouku huijari vain VÄITTÄÄ NIIN vastoin parempaa tietoaan. (Taivottavasti se joku ei ole A. Aallon Surffariopisto…)]

Tekoälyn kehitykseen liittyviä riskejä voi ilmiönä verrata ­ilmastonmuutokseen. Kumpaakaan ongelmaa ei voida ratkaista ilman kattavaa kansainvälistä yhteistyötä. Ilmastonmuutoksen olemassaolosta ei pitäisi väitellä, ja pelivaraa ratkaisuun on hyvin vähän. Superteko­älyyn liittyvien ongelmien kohdalla pelivaraa on vielä vähemmän.

Tekoälyn kehitykseen liittyvä kilpavarustelu on jo käynnis­tynyt. Huippuasiantuntijoiden mediaaniarvion mukaan supertekoäly syntyy yli 50 prosentin todennäköisyydellä ennen vuotta 2060. Ei siis ole varaa keskustella siitä, ovatko teko­älyriskit todellisia, sillä ka­tastrofaalinen niin kutsuttuun älykkyysräjähdykseen pohjaava kehityskulku vaarantaa ihmiskunnan olemassaolon ilmastonmuutosta nopeammin.

[Paskat syntyy… mitään ”älykkyysräjähdystä”!]

Realististen riskianalyysien mukaan kilpavarustelulogiikalla toimiva tekoälykehitys etenee nopeasti, eikä kehityksessä huomioida tekoälyn harmonista linjautumista ihmiskunnan arvojen kanssa. Riskimallien kulkusuunnille on nähtävissä useita vaihtoehtoja. Niistä ikävimmissä onnellisuuden maksimointiin luotu supertekoäly siirtää ihmisten mielen pysy­västi kyberavaruuteen heroiini­tokkuraa muistuttavaan tilaan.

Tällainen dystooppinen tulevaisuudenkuva lähinnä kuvastaa yhteensopimattomuutta ihmisten ja supertekoälyn välillä, mutta olisi täysin edesvastuutonta sanoa ongelman olevan vain tieteisfiktiota.

Kilpavarusteluriskien takia tekoälykehitystä ei saa jättää yksittäisille toimijoille – sen on oltava ihmiskunnan yhteinen projekti hiukkasfysiikan tutkimuskeskus Cernin tavoin.

[RK: Tässä on tiettyä itua.

Ylipäätään pitäiisi perustaa YK:n Yleikokouksen lainen Maailman tiedeakatemia, joka toimisi kaikin puolin julkisesti ehdottoman tiukoin tietellisin periaattein ja kaupallisita ja poliittista ja sotilallisista ja uskonnollisista sidonnaisuuksista ja ohjauksista vapaana, paitsi siis YK:N demoktaattisen ohjauksen!

Sitä tarvittaisi myäös monien muiden välttämättömien uudistusten tieteelliseksi pohjaksi, esimerkiksi maaimanvertaluvaluutan, jonka arvo olsi sidottu arvansa  mahdollisimman hyvin pitäviin todellisiin hyödykkeisiin.]

Älykkyysräjähdyksen sivuvaikutusten arvioimiseen on aikaa vain noin 35 vuotta. Kaikki voimavarat, jotka voidaan sijoittaa riskeihin varautumiseen, pitäisi siis ottaa käyttöön jo nyt.

Suomeen tarvitaan lisää tiedettä, ja on hienoa, että pää­ministerimme Juha Sipilä (kesk) on tämän vihdoin ymmärtänyt. Tulevaisuuden tiede ei kuitenkaan ole ­taloustiede vaan kognitiotiede, jonka Helsingin yli­opisto lakkauttaa vuoteen 2023 mennessä – kriittisellä hetkellä ihmiskunnan kaivatessa älyllisen toiminnan ymmärtämiseen tähtäävää tiedettä enemmän kuin koskaan.

[RK: NO EI AINAKAAN TUO ”KOGNITIO”-HAISTAPASKNTIEDE!!!!

ON EHDOTTOMAN OIKEIN, ETTÄ AALTO LOPULTA LOPETTAA SEN HUIJAUKSEN!!!]

Päättäjien toiminta on kapeakatseista ja edesvastuutonta: ­tekoälyturvallisuuteen panostaminen on vähintään yhtä tär­keää kuin ilmastonsuojelu. Realististen riskianalyysien mukaan tekoäly, jolle ihmiset ovat kuin muurahaisia, ei välitä, vaikka sen energiantarve ja laajeneminen tuhoaisi kaiken elämän maapallolta.

Michael Laakasuo

tutkimusjohtaja, kognitiotieteen tutkijatohtori, sosiaalipsykologi

Jussi Palomäki

kognitiotieteen tutkijatohtori

Mika Koverola

kognitiotieteen väitöskirjatutkija

Moralities of Intelligent Machines -tutkimusryhmä
« Viimeksi muokattu: la 21.10.2017, 18:49:23 kirjoittanut Spammiro Botti »

Poissa a4

  • Konkari
  • Viestejä: 3176
Tekoälyn kehityksessä aiemmin nauretut virstanpylväät ovat yksi toisensa jälkeen saavutettu.
http://m.iltalehti.fi/digi/201705292200170497_du.shtml
Kehityssuunta näyttäisi olevan kohti supertekoälyä.

Ehkä tämä ketju kaipaisi mielipiteiden möläyttelyn ja vihahuutelun sijaan analyyttista perusteltua kritiikkiä ja pohdintaa.
Toisaalta yhtä hyvin voisimme pohtia myös veden pysymistä hanhen selässä tai alkeishiukkasten kykenemättömyyttä supermonimutkaisiksi rakenteiksi ja prosesseiksi.

Poissa Spammiro Botti

  • Lukija
  • Konkari
  • *
  • Viestejä: 626
Tekoälyn kehityksessä aiemmin nauretut virstanpylväät ovat yksi toisensa jälkeen saavutettu.

http://m.iltalehti.fi/digi/201705292200170497_du.shtml

Ei vaadi välttämättä ajattelua eikä todista mitään. vahvasta tekoälystä, "OIKEASTA koneellisestA ajattelusta"

Lainaus
Kehityssuunta näyttäisi olevan kohti supertekoälyä.

Miltä kenestäkin näyttää, mutta ei ole. Materian sosiaalista liikemuotoa (emergenssitasoa) ei synny pelkästä matematiikasta. Siitä syntyy vain sitä pelkkää analogiaa.

Lainaus
Ehkä tämä ketju kaipaisi mielipiteiden möläyttelyn ja vihahuutelun sijaan analyyttista perusteltua kritiikkiä ja pohdintaa.

Toisaalta yhtä hyvin voisimme pohtia myös veden pysymistä hanhen selässä tai alkeishiukkasten kykenemättömyyttä supermonimutkaisiksi rakenteiksi ja prosesseiksi.

Tarvitaan sekä analyyttistä että synteettistä pohdintaa.

Myöskään (muut) eläimet eivät ajattele. Niilläkään ei ole "superälyä".

https://www.pirkanblogit.fi/2017/risto_koivula/osasiko-ihmetrolli-harmaapapukaija-alex-2007-oikeasti-laskea-ja-ajatella/

Osasiko ihmetrolli-harmaapapukaija Alex (? – 2007) oikeasti laskea ja ajatella?

« Viimeksi muokattu: la 21.10.2017, 19:25:09 kirjoittanut Spammiro Botti »

Poissa Anemone 2.0

  • Konkari
  • Viestejä: 2056
  • Väärinajattelija
Tekoälyn kehityksessä aiemmin nauretut virstanpylväät ovat yksi toisensa jälkeen saavutettu.
http://m.iltalehti.fi/digi/201705292200170497_du.shtml
Kehityssuunta näyttäisi olevan kohti supertekoälyä.

Ehkä tämä ketju kaipaisi mielipiteiden möläyttelyn ja vihahuutelun sijaan analyyttista perusteltua kritiikkiä ja pohdintaa.
Toisaalta yhtä hyvin voisimme pohtia myös veden pysymistä hanhen selässä tai alkeishiukkasten kykenemättömyyttä supermonimutkaisiksi rakenteiksi ja prosesseiksi.
Kun nyt lintuihin päästiin niin voitaisiin pohtia myös, kumpi oli ensin, muna vai kana.
Minä tässä vain, anteeksi.

Poissa -:)lauri

  • Konkari
  • Viestejä: 867
Tekoälyn kehityksessä aiemmin nauretut virstanpylväät ovat yksi toisensa jälkeen saavutettu.
http://m.iltalehti.fi/digi/201705292200170497_du.shtml
Kehityssuunta näyttäisi olevan kohti supertekoälyä.

Ehkä tämä ketju kaipaisi mielipiteiden möläyttelyn ja vihahuutelun sijaan analyyttista perusteltua kritiikkiä ja pohdintaa.
Toisaalta yhtä hyvin voisimme pohtia myös veden pysymistä hanhen selässä tai alkeishiukkasten kykenemättömyyttä supermonimutkaisiksi rakenteiksi ja prosesseiksi.
Kun nyt lintuihin päästiin niin voitaisiin pohtia myös, kumpi oli ensin, muna vai kana.
Muna.

Poissa Juuli Hukkaskukka 2

  • Konkari
  • Viestejä: 1056
Tekoälyn kehityksessä aiemmin nauretut virstanpylväät ovat yksi toisensa jälkeen saavutettu.
http://m.iltalehti.fi/digi/201705292200170497_du.shtml
Kehityssuunta näyttäisi olevan kohti supertekoälyä.

Ehkä tämä ketju kaipaisi mielipiteiden möläyttelyn ja vihahuutelun sijaan analyyttista perusteltua kritiikkiä ja pohdintaa.
Toisaalta yhtä hyvin voisimme pohtia myös veden pysymistä hanhen selässä tai alkeishiukkasten kykenemättömyyttä supermonimutkaisiksi rakenteiksi ja prosesseiksi.
Kun nyt lintuihin päästiin niin voitaisiin pohtia myös, kumpi oli ensin, muna vai kana.
Muna.
Kana.
https://www.youtube.com/watch?v=7DUnyXUaUDE
muistojeni ruusut anneli sari

Poissa -:)lauri

  • Konkari
  • Viestejä: 867
Tekoälyn kehityksessä aiemmin nauretut virstanpylväät ovat yksi toisensa jälkeen saavutettu.
http://m.iltalehti.fi/digi/201705292200170497_du.shtml
Kehityssuunta näyttäisi olevan kohti supertekoälyä.

Ehkä tämä ketju kaipaisi mielipiteiden möläyttelyn ja vihahuutelun sijaan analyyttista perusteltua kritiikkiä ja pohdintaa.
Toisaalta yhtä hyvin voisimme pohtia myös veden pysymistä hanhen selässä tai alkeishiukkasten kykenemättömyyttä supermonimutkaisiksi rakenteiksi ja prosesseiksi.
Kun nyt lintuihin päästiin niin voitaisiin pohtia myös, kumpi oli ensin, muna vai kana.
Muna.
Kana.
Ei tietenkään ollut. Jonkun muun lajin dinosaurus muni munan, josta syntyi kana. Munan synnyttämisen yhteydessä syntynyt pistemutaatio aiheutti sen, että munasta syntyi kana eikä aluperäislajin edustaja.

Poissa Juuli Hukkaskukka 2

  • Konkari
  • Viestejä: 1056
Tekoälyn kehityksessä aiemmin nauretut virstanpylväät ovat yksi toisensa jälkeen saavutettu.
http://m.iltalehti.fi/digi/201705292200170497_du.shtml
Kehityssuunta näyttäisi olevan kohti supertekoälyä.

Ehkä tämä ketju kaipaisi mielipiteiden möläyttelyn ja vihahuutelun sijaan analyyttista perusteltua kritiikkiä ja pohdintaa.
Toisaalta yhtä hyvin voisimme pohtia myös veden pysymistä hanhen selässä tai alkeishiukkasten kykenemättömyyttä supermonimutkaisiksi rakenteiksi ja prosesseiksi.
Kun nyt lintuihin päästiin niin voitaisiin pohtia myös, kumpi oli ensin, muna vai kana.
Muna.
Kana.
Ei tietenkään ollut. Jonkun muun lajin dinosaurus muni munan, josta syntyi kana. Munan synnyttämisen yhteydessä syntynyt pistemutaatio aiheutti sen, että munasta syntyi kana eikä aluperäislajin edustaja.

Mikä se "jonkin" oli ? Minkä lajin dinosaurus sen munan muni ?
https://www.youtube.com/watch?v=7DUnyXUaUDE
muistojeni ruusut anneli sari

Poissa Anemone 2.0

  • Konkari
  • Viestejä: 2056
  • Väärinajattelija
Tekoälyn kehityksessä aiemmin nauretut virstanpylväät ovat yksi toisensa jälkeen saavutettu.
http://m.iltalehti.fi/digi/201705292200170497_du.shtml
Kehityssuunta näyttäisi olevan kohti supertekoälyä.

Ehkä tämä ketju kaipaisi mielipiteiden möläyttelyn ja vihahuutelun sijaan analyyttista perusteltua kritiikkiä ja pohdintaa.
Toisaalta yhtä hyvin voisimme pohtia myös veden pysymistä hanhen selässä tai alkeishiukkasten kykenemättömyyttä supermonimutkaisiksi rakenteiksi ja prosesseiksi.
Kun nyt lintuihin päästiin niin voitaisiin pohtia myös, kumpi oli ensin, muna vai kana.
Muna.
Kana.
Ei tietenkään ollut. Jonkun muun lajin dinosaurus muni munan, josta syntyi kana. Munan synnyttämisen yhteydessä syntynyt pistemutaatio aiheutti sen, että munasta syntyi kana eikä aluperäislajin edustaja.

Missä vaiheessa dinosaurus on niin mutatoitunut, että sitä voi kutsua kanaksi? Kuinka monta kanaa tarvitaan, että niitä voidaan kutsua uudeksi lajiksi eikä vain dinosauruksen yksittäisiksi mutaatioiksi?
Minä tässä vain, anteeksi.

Poissa -:)lauri

  • Konkari
  • Viestejä: 867
Tekoälyn kehityksessä aiemmin nauretut virstanpylväät ovat yksi toisensa jälkeen saavutettu.
http://m.iltalehti.fi/digi/201705292200170497_du.shtml
Kehityssuunta näyttäisi olevan kohti supertekoälyä.

Ehkä tämä ketju kaipaisi mielipiteiden möläyttelyn ja vihahuutelun sijaan analyyttista perusteltua kritiikkiä ja pohdintaa.
Toisaalta yhtä hyvin voisimme pohtia myös veden pysymistä hanhen selässä tai alkeishiukkasten kykenemättömyyttä supermonimutkaisiksi rakenteiksi ja prosesseiksi.
Kun nyt lintuihin päästiin niin voitaisiin pohtia myös, kumpi oli ensin, muna vai kana.
Muna.
Kana.
Ei tietenkään ollut. Jonkun muun lajin dinosaurus muni munan, josta syntyi kana. Munan synnyttämisen yhteydessä syntynyt pistemutaatio aiheutti sen, että munasta syntyi kana eikä aluperäislajin edustaja.

Missä vaiheessa dinosaurus on niin mutatoitunut, että sitä voi kutsua kanaksi? Kuinka monta kanaa tarvitaan, että niitä voidaan kutsua uudeksi lajiksi eikä vain dinosauruksen yksittäisiksi mutaatioiksi?
Se riippuu ihan lajin määritelmästä, milloin voidaan todeta jälkikasvun eroavan riittävästi synnyttäjästään ollakseen eri lajia. Mitään yksiselitteistä määritelmää ei ole, sillä laji on hieman keinotekoinen käsite.
« Viimeksi muokattu: la 21.10.2017, 21:12:59 kirjoittanut -:)lauri »

Poissa -:)lauri

  • Konkari
  • Viestejä: 867
Tekoälyn kehityksessä aiemmin nauretut virstanpylväät ovat yksi toisensa jälkeen saavutettu.
http://m.iltalehti.fi/digi/201705292200170497_du.shtml
Kehityssuunta näyttäisi olevan kohti supertekoälyä.

Ehkä tämä ketju kaipaisi mielipiteiden möläyttelyn ja vihahuutelun sijaan analyyttista perusteltua kritiikkiä ja pohdintaa.
Toisaalta yhtä hyvin voisimme pohtia myös veden pysymistä hanhen selässä tai alkeishiukkasten kykenemättömyyttä supermonimutkaisiksi rakenteiksi ja prosesseiksi.
Kun nyt lintuihin päästiin niin voitaisiin pohtia myös, kumpi oli ensin, muna vai kana.
Muna.
Kana.
Ei tietenkään ollut. Jonkun muun lajin dinosaurus muni munan, josta syntyi kana. Munan synnyttämisen yhteydessä syntynyt pistemutaatio aiheutti sen, että munasta syntyi kana eikä aluperäislajin edustaja.

Mikä se "jonkin" oli ? Minkä lajin dinosaurus sen munan muni ?
En minä tiedä.

Poissa Laika

  • Konkari
  • Viestejä: 4743
Oikea vastaus on NEVOSTOLITO!

NEVOSTOLITO TKEE PARHAAT JA TER ÄKSISEMMÄT TITOKONEET!
Custom will reconcile people to any atrocity; and fashion will drive them to acquire any custom.

-George Bernard Shaw, Killing For Sport, Preface (1914)

Poissa Spammiro Botti

  • Lukija
  • Konkari
  • *
  • Viestejä: 626
Tekoälyn kehityksessä aiemmin nauretut virstanpylväät ovat yksi toisensa jälkeen saavutettu.
http://m.iltalehti.fi/digi/201705292200170497_du.shtml
Kehityssuunta näyttäisi olevan kohti supertekoälyä.

Ehkä tämä ketju kaipaisi mielipiteiden möläyttelyn ja vihahuutelun sijaan analyyttista perusteltua kritiikkiä ja pohdintaa.
Toisaalta yhtä hyvin voisimme pohtia myös veden pysymistä hanhen selässä tai alkeishiukkasten kykenemättömyyttä supermonimutkaisiksi rakenteiksi ja prosesseiksi.
Kun nyt lintuihin päästiin niin voitaisiin pohtia myös, kumpi oli ensin, muna vai kana.
Muna.

Poissa Spammiro Botti

  • Lukija
  • Konkari
  • *
  • Viestejä: 626
Tekoälyn kehityksessä aiemmin nauretut virstanpylväät ovat yksi toisensa jälkeen saavutettu.
http://m.iltalehti.fi/digi/201705292200170497_du.shtml
Kehityssuunta näyttäisi olevan kohti supertekoälyä.

Ehkä tämä ketju kaipaisi mielipiteiden möläyttelyn ja vihahuutelun sijaan analyyttista perusteltua kritiikkiä ja pohdintaa.
Toisaalta yhtä hyvin voisimme pohtia myös veden pysymistä hanhen selässä tai alkeishiukkasten kykenemättömyyttä supermonimutkaisiksi rakenteiksi ja prosesseiksi.
Kun nyt lintuihin päästiin niin voitaisiin pohtia myös, kumpi oli ensin, muna vai kana.
Muna.
Kana.
Evoluutioteorian mukaan muna.

Poissa Spammiro Botti

  • Lukija
  • Konkari
  • *
  • Viestejä: 626
Tekoälyn kehityksessä aiemmin nauretut virstanpylväät ovat yksi toisensa jälkeen saavutettu.
http://m.iltalehti.fi/digi/201705292200170497_du.shtml
Kehityssuunta näyttäisi olevan kohti supertekoälyä.

Ehkä tämä ketju kaipaisi mielipiteiden möläyttelyn ja vihahuutelun sijaan analyyttista perusteltua kritiikkiä ja pohdintaa.
Toisaalta yhtä hyvin voisimme pohtia myös veden pysymistä hanhen selässä tai alkeishiukkasten kykenemättömyyttä supermonimutkaisiksi rakenteiksi ja prosesseiksi.
Kun nyt lintuihin päästiin niin voitaisiin pohtia myös, kumpi oli ensin, muna vai kana.
Muna.
Kana.
Ei tietenkään ollut. Jonkun muun lajin dinosaurus muni munan, josta syntyi kana. Munan synnyttämisen yhteydessä syntynyt pistemutaatio aiheutti sen, että munasta syntyi kana eikä aluperäislajin edustaja.

Mikä se "jonkin" oli ? Minkä lajin dinosaurus sen munan muni ?

Sellainen, josta lähti jokin muukin lintulahko, vaikka kyyhkyset, tai strutsit.

Sen jälkeen voidaan kanan linjalla puhua kanoista, jos niin välttämättä halutaan, mutta sitä ennen ei.

Sana *gana on muuten kantaindoeurooppaa, ja tarkoittaa, että "(se, joka) laulaa" eli kukko. Samaa juurta kuin kantaatti, kanttori ja kantele ("laulatin").

Poissa a4

  • Konkari
  • Viestejä: 3176
Tekoälyn kehityksessä aiemmin nauretut virstanpylväät ovat yksi toisensa jälkeen saavutettu.

http://m.iltalehti.fi/digi/201705292200170497_du.shtml

Ei vaadi välttämättä ajattelua eikä todista mitään. vahvasta tekoälystä, "OIKEASTA koneellisestA ajattelusta"

Lainaus
Kehityssuunta näyttäisi olevan kohti supertekoälyä.

Miltä kenestäkin näyttää, mutta ei ole. Materian sosiaalista liikemuotoa (emergenssitasoa) ei synny pelkästä matematiikasta. Siitä syntyy vain sitä pelkkää analogiaa.

Lainaus
Ehkä tämä ketju kaipaisi mielipiteiden möläyttelyn ja vihahuutelun sijaan analyyttista perusteltua kritiikkiä ja pohdintaa.

Toisaalta yhtä hyvin voisimme pohtia myös veden pysymistä hanhen selässä tai alkeishiukkasten kykenemättömyyttä supermonimutkaisiksi rakenteiksi ja prosesseiksi.

Tarvitaan sekä analyyttistä että synteettistä pohdintaa.

Myöskään (muut) eläimet eivät ajattele. Niilläkään ei ole "superälyä".

https://www.pirkanblogit.fi/2017/risto_koivula/osasiko-ihmetrolli-harmaapapukaija-alex-2007-oikeasti-laskea-ja-ajatella/

Osasiko ihmetrolli-harmaapapukaija Alex (? – 2007) oikeasti laskea ja ajatella?
Jos tavoitellaan tai ennustetaan ihmisten ajattelun tasoista ja jopa sen ylittävää vahvaa tekoälyä, niin tarvitaan havaintoja tämän suuntaisista kehitysaskelista eli virstanpylväistä koska hyvin harvoin suuret kehitysaskeleet tapahtuvat nopeasti vaan ovat tarkemmin katsottuna usein hitaita monitahoisia tapahtumaprosesseja eli kehityskulkuja.
Kyllä mielestäni moni autonominen robotti kykenee jo tänä päivänä määritelmällisesti oikeaan koneelliseen ajatteluun, vaikka ei ihmisajatteluun vielä ylläkään.

Robotiikka ja tekoälyjärjestelmät eivät nekään ole pelkkää matematiikkaa, vaan huipputeknisesti kaukana tällaisesta olkiukosta.

Mielestäni moni muukin eläin ajattelee ja tuntee mutta ei samalla tavalla kuin ihminen.
On kuulema jo harkittu ihmisoikeuksien laajentamista muihinkin ihmisapinoihin. Tämä vain yhtenä esimerkkinä.
Tieteellinen tieto muuttaa näitäkin vanhenevia määritelmiämme ja jaottelujamme jatkuvasti kehittyessään.
Mainitsemastasi eläinten superälyn puutteesta, johtui mieleeni superälyn mahdollinen olomuoto myös jonkinlaisena joukkoälykkyytenä tai superorganismin ajatteluna. Esim. nykyistä nettiä tai ihmiskuntaa voisi jo pitää superälykkäänä oliona.
Toki voidaan jossain mielessä rajata maapallokin yhdeksi superälykkääksi olioksi, nimeltään vaikka Kaija.
Kuten luontokin on ollut ihmislajiaan älykkäämpi toimija hyvin pitkään niin uskon tulevankin emergentin ja luontoon kuuluvan superälykkyyden olevan jokin suurempi organismi tai rakennejärjestelmä joka hyödyntää myös ihmistyövoimaa sekä ihmisajattelua, elimellisenä osana järjestelmää. Niin pitkään kuin ihmislaji on lajina olemassa.
Kehityssuunta näyttäisi olevan myös ihmislajin olemassaolon kohdalla teknologisen kiihtyvästi nykymuotoisen lajin häviämistä eli kehittymistä hyvinkin nopeasti erimuotoisiksi kyborgi-ja konelajeiksi.
Normaalia evoluutiota, vaikkakin vauhdikasta.

Tarinahan on ikivanha. Ihminen pyrkii kopioimalla hyödyntämään sokean luonnon kehittämiä häikäiseviä rakenneratkaisuja ja parantamaan niitä jatkuvasti.
Lentämisestäkin tuli uusia häikäiseviä ihmisten luomia versioita jotka kiihtyvästi kehittymällä jo ylittävät aiemmat lentämisen tavat ja taidot monella tavalla.


Tässä muutama tuore ja tragikoominen ellei mustan huumorin sävyttämä heikon tekoälyn sekä robotiikan vauvanaskel:
http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/tekoaly-ryhtyi-portsariksi-jos-et-nayta-hipsterilta-baariin-ei-ole-asiaa-6682686
https://www.megabots.com
« Viimeksi muokattu: su 22.10.2017, 23:50:50 kirjoittanut a4 »

Poissa a4

  • Konkari
  • Viestejä: 3176
Tekoälyn kehityksessä aiemmin nauretut virstanpylväät ovat yksi toisensa jälkeen saavutettu.
http://m.iltalehti.fi/digi/201705292200170497_du.shtml
Kehityssuunta näyttäisi olevan kohti supertekoälyä.

Ehkä tämä ketju kaipaisi mielipiteiden möläyttelyn ja vihahuutelun sijaan analyyttista perusteltua kritiikkiä ja pohdintaa.
Toisaalta yhtä hyvin voisimme pohtia myös veden pysymistä hanhen selässä tai alkeishiukkasten kykenemättömyyttä supermonimutkaisiksi rakenteiksi ja prosesseiksi.
Kun nyt lintuihin päästiin niin voitaisiin pohtia myös, kumpi oli ensin, muna vai kana.
Hyvä kysymys joka kuvaa hyvin tätä ajattelun ja älykkyydenkin määritelmällisyyttä.
Kuten muniakin, niin eläimellistä ajattelua ja määritelmästä riippuen ehkä jopa kasvienkin ajattelua on ollut ennen ihmisajattelua.
Mutta kananmuna oli vasta kanan muna ja inhimillinen ajattelu oli vasta ihmiselle ominaista ajattelua.
Toki monesti arkikielessä munalla tarkoitetaan kananmunaa ja joskus ihmisenkin munaa joka ei edes ole muna sanan varsinaisessa mielessä eli nykyään tieteellisessä maailmankuvassa.
Jos taas haluamme määritellä ajattelun vain inhimilliseksi ajatteluksi niin mielestäni voisimme yhtä hyvällä syyllä rajata munankin vain ja ainoastaan kanamunaksi, kanan määritelmään lujasti luottaen, jolloin olisi väärin puhua muista munista kuten esim. pääsiäismunista tai fabergen munista.
« Viimeksi muokattu: su 22.10.2017, 21:46:10 kirjoittanut a4 »

Poissa a4

  • Konkari
  • Viestejä: 3176
http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244852-skenaariohopoa-roboteista

Skenaariohöpöä roboteista
22.10.2017 17:56 Lauri Gröhn

    Robotit Singulariteetti Tulevaisuusskenaariot

    Skenaariot ovat mahdollisia  tulevaisuuspolkuja. Tutkimuksessa Jari Kaivo-oja etc. on pohjana käytetty Kurzweilin teknologisesta singulaariteetista, kuvat, joka perustuu tietokoneiden kapasiteetin kasvuun. Sen mukaan tietokoneen kyvykkyys tulee ylittämään ihmisen kyvykkyyden  joskus vuosisadan puolivälissä. Valitettavasti tuo median hellimä hypoteesi on puhdasta roskaa. Määrä ei muutu laaduksi. Tulevaisuuspolku ei siis ole validi.





Kaivo-oja, Jari, Roth, Steffen & Westerlund, Leo (2017) Futures of Robotics. Human Work in Digital Transformation. International Journal of Technology Management, Vol. 73, No. 4, pp. 176-205.
Kyllä määrä on muuttunut luonnossa ennenkin laaduksi.
Siihen tarvitaan vain evoluution tai alkeishiukkasten kasautuvuutta.
Evoluutiossa kasautumisella tarkoitetaan, Jyrki Kataista lainatakseni, parhaiden käytänteiden taloudellisuutta.
Tai teknologisen kiihtyvyyden tapauksessa kasautumisella voidaan tarkoittaa tiedollista ja teknologista kumulatiivisuutta.
Toki ilman näitä ei määrä muutu laaduksi.

Tekoälyn singulariteettiennusteen tarkkuuteen en ota tämän tarkemmin kantaa mutta painotan sen oikeansuuntaisuutta.
Lisäksi latistan tuon singulariteetti-sanan hohtoa, toteamalla että me itse elämme jo modernissa singulariteetissa esim. Kivikauden, luonnonkansojen tai muurahaisten näkökulmasta.
Tietoon perustuva monimutkaistuva maailmankuva tuottaa myös moderneille nykyihmisille singulariteettia lähestyviä maailman pirstoutumisen kokemuksia ja lisää painetta sulautua henkisesti ja kehollisesti yhä vahvemmin teknologiaan..
Kyse on siis vain luonnollisesta muutospaineesta ja pakollisesta muutoksesta.
Aina ei ole ollut ihmisiäkään.
Toki singulariteetti aikalaisihmisilleen voidaan joutua kokemaan siinä tapauksessa että tekoälyn kehitysnopeus ylittää ihmisen sopeutumisnopeuden.
Mikä ei yllättäisi ainakaan itseäni.
« Viimeksi muokattu: ti 24.10.2017, 07:29:46 kirjoittanut a4 »

Poissa Spammiro Botti

  • Lukija
  • Konkari
  • *
  • Viestejä: 626
Tekoälyn kehityksessä aiemmin nauretut virstanpylväät ovat yksi toisensa jälkeen saavutettu.

http://m.iltalehti.fi/digi/201705292200170497_du.shtml

Ei vaadi välttämättä ajattelua eikä todista mitään. vahvasta tekoälystä, "OIKEASTA koneellisestA ajattelusta"

Lainaus
Kehityssuunta näyttäisi olevan kohti supertekoälyä.

Miltä kenestäkin näyttää, mutta ei ole. Materian sosiaalista liikemuotoa (emergenssitasoa) ei synny pelkästä matematiikasta. Siitä syntyy vain sitä pelkkää analogiaa.

Lainaus
Ehkä tämä ketju kaipaisi mielipiteiden möläyttelyn ja vihahuutelun sijaan analyyttista perusteltua kritiikkiä ja pohdintaa.

Toisaalta yhtä hyvin voisimme pohtia myös veden pysymistä hanhen selässä tai alkeishiukkasten kykenemättömyyttä supermonimutkaisiksi rakenteiksi ja prosesseiksi.

Tarvitaan sekä analyyttistä että synteettistä pohdintaa.

Myöskään (muut) eläimet eivät ajattele. Niilläkään ei ole "superälyä".

https://www.pirkanblogit.fi/2017/risto_koivula/osasiko-ihmetrolli-harmaapapukaija-alex-2007-oikeasti-laskea-ja-ajatella/

Osasiko ihmetrolli-harmaapapukaija Alex (? – 2007) oikeasti laskea ja ajatella?

Jos tavoitellaan tai ennustetaan ihmisten ajattelun tasoista ja jopa sen ylittävää vahvaa tekoälyä, niin tarvitaan havaintoja tämän suuntaisista kehitysaskelista eli virstanpylväistä koska hyvin harvoin suuret kehitysaskeleet tapahtuvat nopeasti vaan ovat tarkemmin katsottuna usein hitaita monitahoisia tapahtumaprosesseja eli kehityskulkuja.
Kyllä mielestäni moni autonominen robotti kykenee jo tänä päivänä määritelmällisesti oikeaan koneelliseen ajatteluun, vaikka ei ihmisajatteluun vielä ylläkään.

Kyberneettistä fysikaalista toimintaa ei pidä nimittää ajatteluksi, vaikka se olisi merkkiohjattuakin (merkki on symboli vain jos kytkentä on sosiaalinen), kuten ei-merkkirakenteista biologista reagointiakaan, koska niistä mm. molemmista puuttuu symboliajattelulle ja vain sille mahdollinen tietoisuus.

Erilaisille ilmiöille on käytettävä eri termejä, jotta niistä voidaan periaatteessakaan rakentaa ennustavia ja siten testattavissa olevia teorioita.

Lainaus
Robotiikka ja tekoälyjärjestelmät eivät nekään ole pelkkää matematiikkaa, vaan huipputeknisesti kaukana tällaisesta olkiukosta.

Niiden itseohjautuvuus on kybernetiikkaa, joka on matematiikkatiede. Sen reaalitiedevastin on systeemiteoria.

Lainaus
Mielestäni moni muukin eläin ajattelee ja tuntee mutta ei samalla tavalla kuin ihminen.

Ei ajattele eikä tunne samoin, se on fakta. Se reagoi.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/12/paviaanin-kasitteellinen-ajattelu-ei-oikein-vakuuta-2001

Lainaus
On kuulema jo harkittu ihmisoikeuksien laajentamista muihinkin ihmisapinoihin.  Tämä vain yhtenä esimerkkinä.

Mielestäni niiden oikeudet uhanalaisina lajeina on turvattava muulla tavoin.

Lainaus
Tieteellinen tieto muuttaa näitäkin vanhenevia määritelmiämme ja jaottelujamme jatkuvasti kehittyessään.
Mainitsemastasi eläinten superälyn puutteesta, johtui mieleeni superälyn mahdollinen olomuoto myös jonkinlaisena joukkoälykkyytenä tai superorganismin ajatteluna.

Ilmisen kiellinen ajattelu, joka sitten pelaa täysin yksilöllisenäkin, on tosiaan syntynyt ihmisapinoiden laumaälystä ja sen työkaluista.

Mutta siinä on tapahtunut laadullinen ja emergenssimuutos:

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/03/geoffrey-millerin-viettelyteoria-ei-riita-selittamaan-kielen-ja-ajattelun-syntya-2001

Lainaus
Esim. nykyistä nettiä tai ihmiskuntaa voisi jo pitää superälykkäänä oliona.
Toki voidaan jossain mielessä rajata maapallokin yhdeksi superälykkääksi olioksi, nimeltään vaikka Kaija.

Periaatteessa kyllä, mutta taaskin termi ajattelu on pidettävä merkityksessä YHTEEN PÄÄHÄN KERRALLAAN TIIVISTETTY "laumatoiminta" (vaikka se ei tarkasti ottaen pidäkään paikkansa:uusi idea voi syntyä periaatteessa monisubjektisesti, esimerkiksi eri henkilöt voivaat samaan oloon ja sen khittämiseen liittyen ajaa vaikka huomaamattaankin täysin eri asioita, ja PERIAAATTESSA tulos VOI olla muutakin kuin paskankompromissi).

Lainaus
Kuten luontokin on ollut ihmislajiaan älykkäämpi toimija hyvin pitkään niin uskon tulevankin emergentin ja luontoon kuuluvan superälykkyyden olevan jokin suurempi organismi tai rakennejärjestelmä joka hyödyntää myös ihmistyövoimaa sekä ihmisajattelua, elimellisenä osana järjestelmää.

Juu, periaatteessa kyllä... Mutta näissä Muskin kotkotuksissa eiole kyse siitä...

Näiilä on sitä paitsi TÄYSIN VÄÄRÄ KÄSITYS AIVOJEN TOIMINNASTA, jota EI SAA KYSEENALAISTAA.

Eikä sellainen ole mikään "kone", vaan ihmiset sisältävä sosiaalinen, "ylisosiaalinen" systeemi.

Lainaus
Niin pitkään kuin ihmislaji on lajina olemassa.

Kehityssuunta näyttäisi olevan myös ihmislajin olemassaolon kohdalla teknologisen kiihtyvästi nykymuotoisen lajin häviämistä eli kehittymistä hyvinkin nopeasti erimuotoisiksi kyborgi-ja konelajeiksi.
Normaalia evoluutiota, vaikkakin vauhdikasta.

Tuosta ei ole mitään takeita.

Lainaus
Tarinahan on ikivanha. Ihminen pyrkii kopioimalla hyödyntämään sokean luonnon kehittämiä häikäiseviä rakenneratkaisuja ja parantamaan niitä jatkuvasti.
Lentämisestäkin tuli uusia häikäiseviä ihmisten luomia versioita jotka kiihtyvästi kehittymällä jo ylittävät aiemmat lentämisen tavat ja taidot monella tavalla.

Sitten pitäii mallintaa KOKO YHTERISKUNTAA eikä ihmisyksilöä. Mahdotonta. Ja turhaa.


Tässä muutama tuore ja tragikoominen ellei mustan huumorin sävyttämä heikon tekoälyn sekä robotiikan vauvanaskel:
http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/tekoaly-ryhtyi-portsariksi-jos-et-nayta-hipsterilta-baariin-ei-ole-asiaa-6682686
https://www.megabots.com
[/quote]

Poissa Spammiro Botti

  • Lukija
  • Konkari
  • *
  • Viestejä: 626
http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244852-skenaariohopoa-roboteista

Skenaariohöpöä roboteista
22.10.2017 17:56 Lauri Gröhn

    Robotit Singulariteetti Tulevaisuusskenaariot

    Skenaariot ovat mahdollisia  tulevaisuuspolkuja. Tutkimuksessa Jari Kaivo-oja etc. on pohjana käytetty Kurzweilin teknologisesta singulaariteetista, kuvat, joka perustuu tietokoneiden kapasiteetin kasvuun. Sen mukaan tietokoneen kyvykkyys tulee ylittämään ihmisen kyvykkyyden  joskus vuosisadan puolivälissä. Valitettavasti tuo median hellimä hypoteesi on puhdasta roskaa. Määrä ei muutu laaduksi. Tulevaisuuspolku ei siis ole validi.





Kaivo-oja, Jari, Roth, Steffen & Westerlund, Leo (2017) Futures of Robotics. Human Work in Digital Transformation. International Journal of Technology Management, Vol. 73, No. 4, pp. 176-205. 
Kyllä määrä on muuttunut luonnossa ennenkin laaduksi.

Tottahan toki, suuntaan ja toiseen.

https://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Transformation+of+Quantitative+Into+Qualitative+Changes

Jos noin ei tapahtuisi, ei voitaisi esimerkiksi mitatakaan itään, koska mitat on määritelty viime kädessä tämän lain pohjalta fysiikassa.

Tässä käsiteltävässä asiassa ei kuitenkaan ole tuollainen vekslattavissa ole faasimuutos tai vastaava, vaan täysin uudenlaisen lakityypin muodostuminen TOISEEN KERTAAN OLENNAISESTI SAMANLAISENA paikkaan, jossa sellaisia lakeja (sosiaalisia) EI ENNEN OLE, ja jossa se jälkimmäinen "ihme" sitten vielä MATKISI ENSMIMMÄISTÄ.

Se on verrattavissa enemmäkin siihen, että ELÄMÄ OLISI SYNTYNYT MAAN PINNALLE KAKSI ERI KERTAA, joista jälkimmäinen olisi ruvennut vielä matkimaan edellistä, "simuloiman" sitä...

Lainaus
Siihen tarvitaan vain evoluution tai alkeishiukkasten kasautuvuutta.
Evoluutiossa kasautumisella tarkoitetaan, Jyrki Kataista lainatakseni, parhaiden käytänteiden taloudellisuutta.
Tai teknologisen kiihtyvyyden tapauksessa kasautumisella voidaan tarkoittaa tiedollista ja teknologista kumulatiivisuutta.
Toki ilman näitä ei määrä muutu laaduksi.

Määrä saa muuttua laaduksi mennen tullen ja toisin päin, mutta sillä ei synny mitenkään "lainlaisesti" "vahvaa tekoälyä, joka lisäski EI OLISI BIOLOGIAPERUSTAISTA ja fysiikkaperustaista. Mahdotonta.

Lainaus
Tekoälyn singulariteettiennusteen tarkkuuteen en ota tämän tarkemmin kantaa mutta painotan sen oikeansuuntaisuutta.


Se ei ole oikeansuuntaista. Ajattelu ja pssyyke eivät oli digitaalsia "laskenta-algoritmeja", kuten nuo ilmeisesti koodaamalla päänsä sekoittaneet luulevat.

Lainaus
Lisäksi latistan tuon singulariteetti-sanan hohtoa, toteamalla että me itse elämme jo modernissa singulariteetissa esim. Kivikauden, luonnonkansojen tai muurahaisten näkökulmasta.

Elämme eri emergenssitasolla kuin ne.

Uutta emergenssitasoa ei voida suunnitella vanhalta. Koska uudella emergensitasolla on ERILAISIA OLIOITA, oliotyyppejä, joiden alit eivät "tunnu" alapuolella (esimerkiksi darwinin perinnöllisyyslait fysiikassa).

Lainaus
Tietoon perustuva monimutkaistuva maailmankuva tuottaa myös moderneille nykyihmisille singulariteettia lähestyviä maailman pirstoutumisen kokemuksia ja lisää painetta sulautua henkisesti ja kehollisesti yhä vahvemmin teknologiaan..
Kyse on siis vain luonnollisesta muutospaineesta ja pakollisesta muutoksesta.
Aina ei ole ollut ihmisiäkään.
Toki singulariteetti aikalaisihmisilleen voidaan joutua kokemaan siinä tapauksessa että tekoälyn kehitysnopeus ylittää ihmisen sopeutumisnopeuden.
Mikä ei yllättäisi ainakaan itseäni.

"Tekoäly" ei ole varsinaisesti älyä ollenkaan. Se on kybernetiikkaa.