Kirjoittaja Aihe: Ihmislajin geenit ja biologia  (Luettu 755 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 15799
Ihmislajin geenit ja biologia
« : ke 18.10.2017, 20:56:37 »
https://yle.fi/uutiset/3-9885009

Ihonväri on lepattanut suuntaan jos toiseenkin.

Laaja Afrikassa tehty geenitutkimus on pannut lopullisesti pisteen rotukäsitykselle, jolla on jaettu ihmisiä ihonvärin perusteella. Vanhentuneen käsityksen mukaan afrikkalaiset ovat yksi musta rotu, vaikka ihmiskunnan synnyinmantereen väestö on maailman monimuotoisin.

– Afrikkalaista rotua ei ole. Tutkimuksemme osoitti, että ihonväri vaihtelee Afrikassa erittäin paljon ja muuttuu edelleen, sanoo kansainvälistä tutkimusta johtanut professori Sarah Tishkoff Pennsylvanian yliopistosta (siirryt toiseen palveluun).

Ulkoisesta monimuotoisuudesta huolimatta ihonvärin määrittelevät geenit ovat samat ympäri maailmaa, ja toisin kuin on oletettu, myös monet vaaleat variantit ovat peräisin Afrikasta.

Vakiintunut teoria Afrikan ultraviolettisäteilyltä suojelevasta mustasta ihosta ja Euroopan valkoisesta ihosta, joka haalii vähäisestä auringonvalosta D-vitamiinia, on siten aivan liian yksioikoinen. Ihmisen ihonväri on sopeutunut erilaisiin oloihin myös Afrikassa, Tishkoff sanoo.
Well I've been down so god damn long that it looks like up to me.
Well I've been down so very damn long that it looks like up to me.
Why don't one of you people come on and set me free?

- JM

Poissa Kopek

  • Konkari
  • Viestejä: 4064
Vs: Ihmislajin geenit ja biologia
« Vastaus #1 : su 21.10.2018, 19:03:42 »
Tilasin "MyHeritage" -sivulta geenitestin. Se oli tarjouksessa, mutta en tietenkään tilannut sitä silloin vaan vasta kun hinta oli noussut. Noudatan kopekilaista taloustiedettä. Paketti ei ole vielä tullut. Minua jännittää, onnistuuko näytteen ottaminen. Miten geenit voi saada selville jostakin posken sisäpinnalta. Toivottavasti paketissa on tarkat ohjeet. Jos henkilö on syönyt kalaa ennen testiä, osoittaako testi hänen olevan lohen sukulainen.

Mietin kauan, mistä testin tilaisin, mutta kun tuo hyppäsi silmille netistä sieltä täältä, ja oli helppo tilata, valitsin sen. Olin miettinyt alun perin, että ostaisin jonkin muun testin.

En usko, että mitään yllätyksiä ilmenee, kunhan nyt pitkän ajan päästä ollaan siinä tilanteessa, että pääsen katsomaan tuloksia. Toisaalta eihän sitä tiedä, vaikka sukujuuret veisivät Afrikkaan paljon lähempänä kuin osaisi arvatakaan.

Sen verran tiedän suvustani, että kolme neljästä isovanhemmastani on syntyisin Tampereelta tai sen läheltä ja yksi Keski-Suomesta. Viimeksi mainitun sukujuuret haarautuvat Jämsään ja - yllätys yllätys - Tampereelle sekä läntiseen Pohjois-Savoon ja Pohjanmaan rannikolle, ja mihin kaikkialle sukulinjoja viekin.

Tampereella syntyneistä isovanhemmistani en paljonkaan tiedä. Isäni äidin sukupuu löytyi yllättäen netistä ja sen perusteella näyttää siltä, että suku on elänyt Porin ja Tampereen seuduilla. Kaukaisimmat maininnat ulottuvat aina 1600-luvulle asti ja vievät Ruotsiin. Tämä "Ruotsin sukuhaara" on tietysti vain pienen pieni osa perimääni.

Pohjois-Savon länsiosasta kotoisin olleen "isomummoni" (jonka nipin napin muistan) sukutaustasta en tiedä käytännössä mitään. Oliko hän umpisavolainen, vai oliko hänenkin sukunsa jostakin muualta, selviäisi ehkä sukupuusta, jos sellainen löytyisi netistä. Miksi korostan "isomummoni" asuneen Pohjois-Savon länsiosassa? Siksi, että haluan tehdä eron Itä-Suomen itäsavolaisten ja Keski-Suomen rajalla asuneiden länsisavolaisten välillä. Olen hieman "allerginen" savolaisuudelle ja haluan mieltää itseni mahdollisimman epäsavolaiseksi tai ei-savolaiseksi ainakin niin kauan kunnes geenitesti toista osoittaa. Helsinkiläiset muuten ovat perimältään huomattava savolaisten ryhmä, koska Helsinkiin on muutettu hyvin paljon Itä-Suomesta.

En näytä olemukseltani "itäsuomalaiselta". Äitini isä ja äitini veljet olivat pitkiä ja hoikkia ja tummatukkaisia, mitkä eivät ole tyypillisiä itäsuomalaispiirteitä. Näitä samoja ominaisuuksia olen perinyt ilmeisesti äitini suvun puolelta. Isäni puolen sukulaiset ovat olleet olemukseltaan pyylevämpiä, vaikka on suvussa hoikkiakin ihmisiä. 

Isäni puolelta minulle ei ole lainkaan serkkuja. Pikkuserkkuja taitaa olla kahdeksan aitoa ja kolme muodollista. Viimeksi mainittuja adoption kautta tulevia en pidä oikeina sukulaisinani. Sukupolvet ovat menneet sikäli hassusti limittäin, että nuorin pikkuserkuistani kävisi ikänsä puolesta lapsestani. Jopa hänen äitinsä - eli isäni serkku - on minua vuoden nuorempi. Ai niin, onhan minulla vielä yksi "adoptiopikkuserkku" tästä samasta sukuhaarasta. En pidä häntäkään oikeana sukulaisenani. Lähinnä säälin häntä erään onnettoman sattuman - ellei adoptoduksi joutumista jo pidetä sellaisena - takia.