Kirjoittaja Aihe: Elon Musk nyt täysin seonnut: "Elämme lähes varmasti simulaatiossa!"  (Luettu 2997 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa a4

  • Konkari
  • Viestejä: 3866

Sllainen Das Ding an sieh - ontologia on epätieteellistä, koska se on loogisesti ristiriitaista.

https://www.tiede.fi/comment/2406157#comment-2406157
https://www.tiede.fi/comment/2406159#comment-2406159
Kantin "olio sinänsä"-käsite on epälooginen vain pinnallisesti. Se on looginen Kantin esittämässä kontekstissa, jossa maailmankuvamme kuvaa maailmaamme mutta on silti vain kuva maailmastamme. Transendentaalista idealismia nimeltään.
Asiayhteydestään irroitetut lauseet saavat usein monenkirjavia tulkintoja.
Yhtä hyvin eli huonosti voisimme kritisoida esim. käsitettä "iltapäivä" epäloogiseksi.
Lainaus
Lainaus
Ontologialla näyttää olevan myös tieteeseen istuvampi merkitys: Termiä ontologia käytetään, paitsi filosofian osa-alueen nimenä, myös puhuttaessa jonkin tietyn metafyysisen järjestelmän tai tieteellisen teorian olettamasta olioiden joukosta.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ontologia 

Sellainen kysymys esimerkiksi, onko muodollinen logiikka "maailman rakenteessa", on ontologinen. Siitäkin on lupa tehdä aksioomia käytettäviksi hypoteeseissa. Monet "teoriat" kuitenkin käyttävät tuota aksioomaa salaa, mm. "fysikalismi".

https://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Ontology+(philosophy)

Lainaus
Mielestäni on perusteltua päätellä että jos maan ulkopuolinen äly on mahdollista ja jos emme tiedä millaisesta älystä voisi olla kysymys niin myös mahdollisuus oman älymme ylittävästä älystä jää vaihtoehdoksi ja käytännössä tarkoittaa mahdollisuutta jossa meitä voitaisiin myös ohjailla emmekä sitä itse kykenisi ymmärtämään eli havaitsemaan. 

Sellainen "telepatiaohjallu suoraan tajuntaan" on mahdotonta, vaikka nimenomaan Musk ihan muuta tunnetusti väittääkin.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2017/04/lahteeko-suomi-mukaan-sekoilemaan-elon-musk-huijaa-mahdottomalla-aivokaapelitelepatialla

Lainaus
Tiedeinstituutioilla on kyllä valtaa, resursseja ja sanallista painoarvoa globaalissa tiedeyhteisössä joka pitkän prosessin kautta määrittelee tieteellisen tiedon ja toiminnan, mutta olet oikeassa siinä etteivät tiedeinstituutiot kata koko tiedeyhteisöä.

Haluaisin jopa sanoa että valistusajan huikeassa pioneerihengessä, tieteen tekeminen ja tiedeyhteisöllisyys kuuluu laajimmassa merkityksessään vapaasti kaikille ja pitäisi muodostua jokaisen ihmisen arkiseksi ajatteluksi ja toiminnaksi - akateemisen tieteen tekemisen lisäksi.

Eli tiedeammattilaisuuden lisäksi myös enemmän amatööri-ja harrastelijatoimintaa, sovellettuna ihan kaikkeen.
Myös kaikkeen siihen mitä nykyään tehdään uskontojen, humpuukin ja luulottelun hengessä. Arjessa.

Kyllä uusista mallinnuksista voi olla aina jotain hyötyä, ei niitä voi lähtökohtaisesti torpata hyödyttöminä.
Jopa osoittautuessaan huonoiksi, niistä on ollut hyötyä kehityksen suuntaamisessa.
Osoittautuessaan hyviksi, ne voivat jopa tuoda aiemmin olemattomia teoreettisia luonnonmallinnuslakeja olemassaoleviksi teoreettisiksi luonnonmallinnuslaeiksi. Lyhyemmin sanottuna luonnonlaeiksi.

Kellään ole mitään syytä pitää tietokonetta kotonaan.

faktat eivät voi olla teoriariippumattomia jos ne ovat tieteellisen maailmankuvan mukaisia.
Muuta en kutsuisi faktoiksi.
En edes värikkäitä väitteitäsi Muskin suhteen, joita olet jopa perustellut tietämättömyydelläsi ja kuvittelukykysi rajoilla.

Peliolio ja oikeasti elävä olio ovat kyllä kuvauksia eri emergenssitason olioista mutta samalla yhden ja saman emergenssitason kuvauksia eri emergenssitasoista.
Voidaan aina ajatella tyhjentymätön ketju kuvaustasoja.
Voimme olla jonkinlaisia peliolionkaltaisia jollain toisella emergenssitasolla jolla on "olioita ja lakeja joita toisella ei ole".

Kyllä mallinnukset ovat mallinnuksia vaikka ne kertoisivat vain toimivuudestaan.
On vain loogista päätellä että mallinnus joka toimii mallintaessaan sitä jota voi vain mallintaa on ainoa oikea pätevä mallinnus siitä mitä voi vain mallintaa.

Mallinnusten takaiseen kuvauskohteeseen ei ole loogista pääsytietä.

Tällä modernilla idealismin ja empirismin loogisella synteesillä Kant mielestäni tarkensi mm. Platonin luolavertauksen ja Humen näkyvästi viitoittamaa pätevän ajattelun kehityshistorian suuntaa kohti nykyistä tieteellisen ajattelun valtavirtaa. 
Musk tuo modernia luolavertausta esiin pohdinnoissaan.

Saattaa hyvinkin olla, mutta se ei ollut sen tieteellisempää silloin Platonilla kuin nytkään. Hänellä oli kyllä muuta tieteellistä.

Lainaus
Todempi viittaa enemmän totuuteen kuin kumuloituvanakin aina epäilyksenalaiseen tieteelliseen faktatietoon, joten puhuisin todemman sijaan mieluummin toimivammasta tai pätevämmästä.
Käsitteitä korvataan aikaisempia toimivammilla, kun tiede edistyy.
Juuri se on sitä tieteellisen maailmankuvan kehitystä.

Totuus viittaa suhteseen siihen todellisuuteen, jota tarkasti emme tunne, mmekä siten tietomme tarkkaa todenperäisyyttäkään.
Kant osoitti ettei turhaan salailuun ole tarvetta.
Muodollinen logiikka(ajattelun ja päättelyn tutkimus ja tekniikat) on jo määritelmällisesti idealistisen maailmankuvamme rakenteessa eikä meillä edes muuta maailmastamme ole kuin vain (mieli)kuvamme siitä.

Oman älymme ylittävä äly jota emme kykenisi ymmärtämään, ei mielestäni viittaa Muskin älyyn koska itse ainakin kykenen ymmärtämään hänen spekulaatioitaan lähitulevaisuuden teknologisista mahdollisuuksista myös aivojemme osalta.
sitä en ymmärrä, mikä ongelma on lähettää ja vastaanottaa viestejä jopa binäärisessä muodossa ja eri teknologioilla kuten esim. langattomalla puhelimella tai viestittelyyn sopivalla eeg-laitteistolla.

Juu, tieteellisyys pari tuhatta vuotta sitten oli monella tapaa eri asia kuin tieteellisyys tänä päivänä. Jep.

Käsitteet "totuus", "vapaa tahto", "sielu" ja moni muukin vanha käsite runollistuvat kaunokirjallisuudeksi kovaa tahtia kun maailmankuvamme tieteellistyy ja käsitteellistyy eksaktimmalla termistöllä.

Poissa a4

  • Konkari
  • Viestejä: 3866
Kant oli yksi pan-loogisti muiden joukossa ja yritti väärää ratkaisua tuomalla sisäisesti ristiriitaisen käsitteen päättelyn piiriin, täsmälleen samaa temppua, jolle lähes kaikki väärät matemaattiset valetodistukset perustuvat.

Kantilla oli yksi hyvä kauaskantoinen idea, nimittäin että moraalisesti toimittaessa toimitaan siten, että voitaisiin aina ajatella tehtävän kustakin teosta yleisempi moraalisääntö. Sen "perustelut" olivat mätiä, mutta moraalille on nimenomaan ominaista, että tietoisesti sisäistetty sääntö on lujempi kuin sen kulloisetkin perustelut ja "perustelut", jotka voivat olla hyvinkin keinotekoisia. Sama koskee moraaliperiaatteita, joihin tämäkin kuuluu.

Kant oli muuten radikaali ja "vasemmistolainen" ja hän halusi hyökätä nimenomaan uskonnollista maailmankuvaa ja uskonnollisia normeja vastaan moraalinormeina, ja moraalinormien uskonnollisia perusteluja vastaan. Hänen tekojen moraalisuuskriteerinsä on kuitenkin loppujen lopuksi subjektiivinen. Hän esitti myös fysikaalisia hypoteeseja, kuten että maailmankaikkeus on tiivistynyt ennen tasanjakautuneesta kosmisesta pölystä. Hän siis esitti, että järjestys kasvaa, kuten Hegelkin, vaikka termodynamiikka sanoo, että se vähenee (epäjärjestys eli entropia lisääntyy, Ludwig Boltzmann, Leninin auktoriteetti fysiikassa; hän sanoi, että "mikään ei ole käytännöllisempää kuin hyvä teoria!").

Lainaus
Muodollinen logiikka(ajattelun ja päättelyn tutkimus ja tekniikat) on jo määritelmällisesti idealistisen maailmankuvamme rakenteessa

Juu se on maailmankuvien rakenteessa, mutta ei itse maailman rakenteessa sellaisena kuin se kuvissa toimii.

Lainaus
eikä meillä edes muuta maailmastamme ole kuin vain (mieli)kuvamme siitä.

Se ei ole totta: on olemassa teoria - ja käytäntö, praxis.

Me emme "havainnoi havaintojamme", vaan todellisuutta, ja testaamme sitä vasten myös havaintojamme.

Lainaus
Oman älymme ylittävä äly jota emme kykenisi ymmärtämään, ei mielestäni viittaa Muskin älyyn koska itse ainakin kykenen ymmärtämään hänen spekulaatioitaan lähitulevaisuuden teknologisista mahdollisuuksista myös aivojemme osalta.

Hänen spekulaationsa aivoista ovat täyttä puuta heinää, eikä hän tiedä eikä usko aivoista mitään todenperäistä.

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/394154?page=1#394156

" https://kkpp71.vuodatus.net/lue/2016/06/elon-musk-ihmisaivot-tarvitsevat-digitaalisen-kerroksen-muuten-tekoaly-voittaa

perjantai, 10. kesäkuu 2016

Elon Musk: Ihmisaivot tarvitsevat digitaalisen kerroksen – muuten tekoäly voittaa

Yrittäjä ja innovaattori, SpaceX-yrityksen perustaja ja sähköautoyhtiö Tesla Motorsin toimitusjohtaja Elon Musk on hiljattain puhunut useammassakin yhteydessä ihmisaivoihin lisättävästä ”hermopunoksesta” (neural lace). Muskin mukaan se yhdistäisi ihmisaivot tekoälyyn ja mahdollistaisi ihmiskunnan pärjäämisen tekoälyä vastaan. ”Neural lace” on tieteiskirjailija Iain M. Banksin lanseeraama termi.

Musk uskoo, että ihmisistä tulee jonain päivänä parhaassakin tapauksessa pelkkiä robottien lemmikkejä, pahimmassa tapauksessa ihminen joutuu tuhotuksi. Sen vuoksi hän pitää tätä hermopunosta, aivojen ”digitaalista kerrosta” tai tekoälykerrosta elintärkeänä ihmiskunnalle.

Sen myötä ihmiskunta voi Muskin mielestä pärjätä tekoälyä vastaan.

Musk myös visioi sitä, miten tämä tekoälykerros sitten aivoihin lisättäisiin. Muskin visiossa hermoverkko syötettäisiin ihmisen verenkiertoon kaulavaltimosta ja sitä kautta se kulkeutuisi aivoihin.

Muskin ajatuksia pidetään hyvinkin futuristisina, mutta useat lehdet kertovat, että tätä teknologiaa jo tutkitaan ja rahoitetaan. Nature-lehdessä on esimerkiksi julkaistu tutkimus, joka käsitteli aivoimplantin asentamista hiirille ruiskun avulla. "

Veri ei mene sellaisenaan aivoihin ollenkaan, vaan on aivoverieste, josta glia-solut välittävät ravinteet neuroneille, jossa taas ainakin suurin osa signaaleista kulkee...

PS: Aivoveriesteen löytäjä ja toimintaperiaatteen selvittäjä oli latvianjuutalainen Lina Shtern (1878 - 1968), joka oli Geneven yliopiston ensimmäinen naisprofessori ja Neuvostoliiton Tiedeakateminan ensimmäinen naisakateemikko, Akatemian Fysiologian laitoksen johtaja 1929 - 1948. Hän siirtyi kertomansa mukaan aatteellista syistä Neuvostoliittoon v. 1935, mutta tiukan leninismin sijasta oli fanaattinen neuvostotuen ja -yhteistyön nimeen vannova sionisti. Hän johti tärkeää NL:n Juutalaisten Taistelukomiteaa teatterinjohtaja Meyerholdin ja joidenkin muiden kanssa, joka koordinoi ja tuli kommunististen ja sionististen organisaatioiden taisteluyhteistoimintaa maailmalla II maailmansodan aikana. Sittemmin hän komiteoineen sai ankaran raivarin NL:n tuesta Palestiinan arabivaltion perustamiselle. Sionisteille oli ilmeisesti "luvattu" koko Palestiina "palkinnoksi" menestyksellisestä taistelutoiminnasta - tai ainakin nämä olivat käsittäneet niin. "

Lainaus
sitä en ymmärrä, mikä ongelma on lähettää ja vastaanottaa viestejä jopa binäärisessä muodossa ja eri teknologioilla kuten esim. langattomalla puhelimella tai viestittelyyn sopivalla eeg-laitteistolla.

Sitä ei voi tehdä ohi aistinten. tajunta on aistinten jatke.

Sen todistivat mm. haistapaskantiedepuoskareiden murhaamat Ladan ja Laleh Bijani, joilla oli yhteinen aivokuori, mutta täysin eri persoonat.



Lainaus
Juu, tieteellisyys pari tuhatta vuotta sitten oli monella tapaa eri asia kuin tieteellisyys tänä päivänä. Jep.

Käsitteet "totuus", "vapaa tahto", "sielu" ja moni muukin vanha käsite runollistuvat kaunokirjallisuudeksi kovaa tahtia kun maailmankuvamme tieteellistyy ja käsitteellistyy eksaktimmalla termistöllä.

´Totuus´ sen kun tarkentuu vaan, "vapaa tahto" on tårta på tårtaa (vapauden käsite ekslisiittisesti ja implisiittisesti eri merkityksissä yhtä aikaa), ja "(kuolematon tmv. mystinen, epämateriaalinen) sielu" on höpöä. Tajunta, kielellisrakenteisesti ehdollistunut informaatio, kokemus) ei kuitenkaan edellytä "sielua".
Kant mielestäni toi oman aikansa käsitteistöllä ilmaistuna loogisen koherentin kokonaiskuvauksen inhimillisestä tiedosta.
Siinä kuvauksessa "olio sinänsä", "oliot sinänsä" tai "maailma sinänsä" saivat päteväksi merkityssisällökseen sen osan maailmasta ja maailman olioista joka jää aina rajallisten havaintojemme, kielemme ja ymmärryksemme ulkopuolelle.
Aivan kuten on turhaa lähteä hakemaan joulukuusta numeroiden joukosta mutta järkevää kuusimetsästä, Kantin käsitteistön merkitysisältö löytynee Kantilta.
Mustavalkoinenkin voi näyttää käsitteenä epäloogiselta, mutta sillekin voi löytyä looginen käsitesisältö.
"olio sinänsä" on lähtökohtaisesti vain tyhjä merkkijono, jolle annettu kielellinen selitys, merkitys tai kuvaus vasta antaa sille enemmän tai vähemmän loogisen merkityksen, selityksen, kuvauksen. Sisällön.

Mielestäni moraalille on nimenomaan ominaista, että tietoisesti sisäistetty sääntö on lujempi kuin sen kulloisetkin perustelut tyypillisesti juuri uskonnoissa ym. humpuukissa, ei faktoilla pätevästi perustellussa moraalissa.

Kant kaiketi olisi hyvinkin (itse)tyytyväinen toteamukseen:
Juu se on maailmankuvien rakenteessa, mutta ei itse maailman rakenteessa sellaisena kuin se kuvissa toimii.

Koska Teoria ja käytäntö ovat nekin vain mielemme kielellisiä kuvia maailmasta.
Koska havainnoimme havaintojamme todellisuudesta, ja testaamme niitä havainnoillamme todellisuudesta.
Ja aina kielellisesti koska olemme ihmisiä joilla on tunteet, itsetietoisuus ja nämä mahdollistava käsitteellinen ajattelu.

Itse näen Muskin tavoin selkeänä kehityssuuntana että aistimellinen ja kehollinen ajattelumme muokkautuu myös käyttämiemme työkalujen mukaiseksi ja aistimellisen kehomme jatkeet eli työkalumme monimutkaistuvat ja tulevat yhä elimellisemmäksi osaksi fysikaalista ja sosiaalista ympäristöämme, kehoamme, aivojamme ja ajatteluamme.
Myös kasvavaksi osaksi yhteiskuntaamme, kulttuuriamme ja maailmankuvaamme.

Tajuntamme on aivojemme, aistintemme ja koko kehomme sekä sosiaalisen ja fysikaalisen ympäristömme rakentama ja jatkuvasti muokkaama.
En näe mitään ongelmaa tekonivelten, tekohampaiden ym. lisäksi tekoaistimienkaan kehittämiselle ja käytölle.

Tieteellisen eksakti käsitteistö senkun arkipäiväistyy, tarkentuu ja uudistuu vaan.
Itse olen toki hidas oppimaan ja unohtaminen on yksi harvoista vahvuuksistani tai se jokaiselta löytyvän lahjakkuuden lajini.
« Viimeksi muokattu: ma 13.11.2017, 00:15:13 kirjoittanut a4 »

Poissa Spammiro Botti

  • Konkari
  • Viestejä: 626
Kant oli yksi pan-loogisti muiden joukossa ja yritti väärää ratkaisua tuomalla sisäisesti ristiriitaisen käsitteen päättelyn piiriin, täsmälleen samaa temppua, jolle lähes kaikki väärät matemaattiset valetodistukset perustuvat.

Kantilla oli yksi hyvä kauaskantoinen idea, nimittäin että moraalisesti toimittaessa toimitaan siten, että voitaisiin aina ajatella tehtävän kustakin teosta yleisempi moraalisääntö. Sen "perustelut" olivat mätiä, mutta moraalille on nimenomaan ominaista, että tietoisesti sisäistetty sääntö on lujempi kuin sen kulloisetkin perustelut ja "perustelut", jotka voivat olla hyvinkin keinotekoisia. Sama koskee moraaliperiaatteita, joihin tämäkin kuuluu.

Kant oli muuten radikaali ja "vasemmistolainen" ja hän halusi hyökätä nimenomaan uskonnollista maailmankuvaa ja uskonnollisia normeja vastaan moraalinormeina, ja moraalinormien uskonnollisia perusteluja vastaan. Hänen tekojen moraalisuuskriteerinsä on kuitenkin loppujen lopuksi subjektiivinen. Hän esitti myös fysikaalisia hypoteeseja, kuten että maailmankaikkeus on tiivistynyt ennen tasanjakautuneesta kosmisesta pölystä. Hän siis esitti, että järjestys kasvaa, kuten Hegelkin, vaikka termodynamiikka sanoo, että se vähenee (epäjärjestys eli entropia lisääntyy, Ludwig Boltzmann, Leninin auktoriteetti fysiikassa; hän sanoi, että "mikään ei ole käytännöllisempää kuin hyvä teoria!").

Lainaus
Muodollinen logiikka(ajattelun ja päättelyn tutkimus ja tekniikat) on jo määritelmällisesti idealistisen maailmankuvamme rakenteessa

Juu se on maailmankuvien rakenteessa, mutta ei itse maailman rakenteessa sellaisena kuin se kuvissa toimii.

Lainaus
eikä meillä edes muuta maailmastamme ole kuin vain (mieli)kuvamme siitä.

Se ei ole totta: on olemassa teoria - ja käytäntö, praxis.

Me emme "havainnoi havaintojamme", vaan todellisuutta, ja testaamme sitä vasten myös havaintojamme.

Lainaus
Oman älymme ylittävä äly jota emme kykenisi ymmärtämään, ei mielestäni viittaa Muskin älyyn koska itse ainakin kykenen ymmärtämään hänen spekulaatioitaan lähitulevaisuuden teknologisista mahdollisuuksista myös aivojemme osalta.

Hänen spekulaationsa aivoista ovat täyttä puuta heinää, eikä hän tiedä eikä usko aivoista mitään todenperäistä.

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/394154?page=1#394156

" https://kkpp71.vuodatus.net/lue/2016/06/elon-musk-ihmisaivot-tarvitsevat-digitaalisen-kerroksen-muuten-tekoaly-voittaa

perjantai, 10. kesäkuu 2016

Elon Musk: Ihmisaivot tarvitsevat digitaalisen kerroksen – muuten tekoäly voittaa

Yrittäjä ja innovaattori, SpaceX-yrityksen perustaja ja sähköautoyhtiö Tesla Motorsin toimitusjohtaja Elon Musk on hiljattain puhunut useammassakin yhteydessä ihmisaivoihin lisättävästä ”hermopunoksesta” (neural lace). Muskin mukaan se yhdistäisi ihmisaivot tekoälyyn ja mahdollistaisi ihmiskunnan pärjäämisen tekoälyä vastaan. ”Neural lace” on tieteiskirjailija Iain M. Banksin lanseeraama termi.

Musk uskoo, että ihmisistä tulee jonain päivänä parhaassakin tapauksessa pelkkiä robottien lemmikkejä, pahimmassa tapauksessa ihminen joutuu tuhotuksi. Sen vuoksi hän pitää tätä hermopunosta, aivojen ”digitaalista kerrosta” tai tekoälykerrosta elintärkeänä ihmiskunnalle.

Sen myötä ihmiskunta voi Muskin mielestä pärjätä tekoälyä vastaan.

Musk myös visioi sitä, miten tämä tekoälykerros sitten aivoihin lisättäisiin. Muskin visiossa hermoverkko syötettäisiin ihmisen verenkiertoon kaulavaltimosta ja sitä kautta se kulkeutuisi aivoihin.

Muskin ajatuksia pidetään hyvinkin futuristisina, mutta useat lehdet kertovat, että tätä teknologiaa jo tutkitaan ja rahoitetaan. Nature-lehdessä on esimerkiksi julkaistu tutkimus, joka käsitteli aivoimplantin asentamista hiirille ruiskun avulla. "

Veri ei mene sellaisenaan aivoihin ollenkaan, vaan on aivoverieste, josta glia-solut välittävät ravinteet neuroneille, jossa taas ainakin suurin osa signaaleista kulkee...

PS: Aivoveriesteen löytäjä ja toimintaperiaatteen selvittäjä oli latvianjuutalainen Lina Shtern (1878 - 1968), joka oli Geneven yliopiston ensimmäinen naisprofessori ja Neuvostoliiton Tiedeakatemian ensimmäinen naisakateemikko, Akatemian Fysiologian laitoksen johtaja 1929 - 1948. Hän siirtyi kertomansa mukaan aatteellista syistä Neuvostoliittoon v. 1935, mutta tiukan leninismin sijasta oli fanaattinen neuvostotuen ja -yhteistyön nimeen vannova sionisti. Hän johti tärkeää NL:n Juutalaisten Taistelukomiteaa teatterinjohtaja Meyerholdin ja joidenkin muiden kanssa, joka koordinoi ja tuli kommunististen ja sionististen organisaatioiden taisteluyhteistoimintaa maailmalla II maailmansodan aikana. Sittemmin hän komiteoineen sai ankaran raivarin NL:n tuesta Palestiinan arabivaltion perustamiselle. Sionisteille oli ilmeisesti "luvattu" koko Palestiina "palkinnoksi" menestyksellisestä taistelutoiminnasta - tai ainakin nämä olivat käsittäneet niin. "

Lainaus
sitä en ymmärrä, mikä ongelma on lähettää ja vastaanottaa viestejä jopa binäärisessä muodossa ja eri teknologioilla kuten esim. langattomalla puhelimella tai viestittelyyn sopivalla eeg-laitteistolla.

Sitä ei voi tehdä ohi aistinten. tajunta on aistinten jatke.

Sen todistivat mm. haistapaskantiedepuoskareiden murhaamat Ladan ja Laleh Bijani, joilla oli yhteinen aivokuori, mutta täysin eri persoonat.



Lainaus
Juu, tieteellisyys pari tuhatta vuotta sitten oli monella tapaa eri asia kuin tieteellisyys tänä päivänä. Jep.

Käsitteet "totuus", "vapaa tahto", "sielu" ja moni muukin vanha käsite runollistuvat kaunokirjallisuudeksi kovaa tahtia kun maailmankuvamme tieteellistyy ja käsitteellistyy eksaktimmalla termistöllä.

´Totuus´ sen kun tarkentuu vaan, "vapaa tahto" on tårta på tårtaa (vapauden käsite ekslisiittisesti ja implisiittisesti eri merkityksissä yhtä aikaa), ja "(kuolematon tmv. mystinen, epämateriaalinen) sielu" on höpöä. Tajunta, kielellisrakenteisesti ehdollistunut informaatio, kokemus) ei kuitenkaan edellytä "sielua".

Kant mielestäni toi oman aikansa käsitteistöllä ilmaistuna loogisen koherentin kokonaiskuvauksen inhimillisestä tiedosta.

Se ei ollut koherentti.

Lainaus
Siinä kuvauksessa "olio sinänsä", "oliot sinänsä" tai "maailma sinänsä" saivat päteväksi merkityssisällökseen sen osan maailmasta ja maailman olioista joka jää aina rajallisten havaintojemme, kielemme ja ymmärryksemme ulkopuolelle.
Aivan kuten on turhaa lähteä hakemaan joulukuusta numeroiden joukosta mutta järkevää kuusimetsästä, Kantin käsitteistön merkitysisältö löytynee Kantilta.

Ongelma ei ole merkityssisältö, joka on "ymmärrettävä", vaan että se on loogisesti sisäisesti ristiriitainen pseudokäsite, joka tarkoittaa/on "tietoa asiasta, josta meillä määritelmällisesti ei voi olla mitään tietoa". En ymmärrä, että et käsitä tätä. Tätä pitää nyt katsoa kuin matematiikkaa: sielläkin voidaan määritellä olioita oikein tai väärin. Voi olla ihan "järkevä" olio, mutta sille annetaan sisäisesti ristiriitainen määritelmä, esimerkiksi alupräinen joukko-oppi, jota tarjottiin jopa kaiken matematiikan perustaksi, mutta joka sisältää mm. Russelin paradoksit, joilla saattoi ennen niiden osoittamista fuskata "todistuksissa". (Itse asiaa matemaattiset todistukset ovatkin nimenomaan loogisen ristiriitaisuuden osoituksia.)

Kukin teoria toimi aina vain yhdellä tieteealaa, ja jättää näin kaikkien muiden tieteenalojen tutkimat ilmiöt SEN TEORIAN OSALTA "das Ding an sich":in, teorian ulkopuolelle. MUTA KANT TOI SE "TEORIAN SISÄPUOLELLE", jolloin teoria lakkasi olemasta teoria lainkaan ajattelumuotona (joka on tosi tai epätosi). Tosin Kant ei selittänyt asiaa näin, kun teorian totuus ei vielä ollut edes tullut tarkasteluun.

Lainaus
Mustavalkoinenkin voi näyttää käsitteenä epäloogiselta, mutta sillekin voi löytyä looginen käsitesisältö.

En mene sanomaan, voiko sillä päätellä.

Lainaus
"olio sinänsä" on lähtökohtaisesti vain tyhjä merkkijono, jolle annettu kielellinen selitys, merkitys tai kuvaus vasta antaa sille enemmän tai vähemmän loogisen merkityksen, selityksen, kuvauksen. Sisällön.

Jos sille annetaan loogisesti pätevä määritelmä. se lakka heti olemasta Kantin das Ding an sich.

Lainaus
Mielestäni moraalille on nimenomaan ominaista, että tietoisesti sisäistetty sääntö on lujempi kuin sen kulloisetkin perustelut tyypillisesti juuri uskonnoissa ym. humpuukissa, ei faktoilla pätevästi perustellussa moraalissa.

Moraalissa vaihdetaan ennen uskontoa kuin sääntöä.

Moraaliuskovainen suhtautuu kriittisesti kirkkoonsa.

Lainaus
Kant kaiketi olisi hyvinkin (itse)tyytyväinen toteamukseen:

Juu se on maailmankuvien rakenteessa, mutta ei itse maailman rakenteessa sellaisena kuin se kuvissa toimii.

Koska Teoria ja käytäntö ovat nekin vain mielemme kielellisiä kuvia maailmasta.

Teoria on, käytäntö ei: ´teoria´ esiintyy tässä kuitenkin toisessa, ns. laajassa merkityksessä (jonkin) materiaalisen käytännön ideaalisena (ide´ellina) dialektisena  vastakohtana. Sen suppea merkitys on yhtenäinen looginen kuva, malli oliojoukon laeista, joka on tosi tai epätosi.

Lainaus
Koska havainnoimme havaintojamme todellisuudesta, ja testaamme niitä havainnoillamme todellisuudesta.

havainnoimme itse todellisuutta. "Havaintojen havainnointi", jolla mm. Antonio Damasio kymmenisen vuotta sitten fuskasi, putkilogiikkaa.

Lainaus
Ja aina kielellisesti koska olemme ihmisiä joilla on tunteet, itsetietoisuus ja nämä mahdollistava käsitteellinen ajattelu.

Itse näen Muskin tavoin selkeänä kehityssuuntana että aistimellinen ja kehollinen ajattelumme muokkautuu myös käyttämiemme työkalujen mukaiseksi ja aistimellisen kehomme jatkeet eli työkalumme monimutkaistuvat ja tulevat yhä elimellisemmäksi osaksi fysikaalista ja sosiaalista ympäristöämme, kehoamme, aivojamme ja ajatteluamme.

Myös kasvavaksi osaksi yhteiskuntaamme, kulttuuriamme ja maailmankuvaamme.

Tajuntamme on aivojemme, aistintemme ja koko kehomme sekä sosiaalisen ja fysikaalisen ympäristömme rakentama ja jatkuvasti muokkaama.

En näe mitään ongelmaa tekonivelten, tekohampaiden ym. lisäksi tekoaistimienkaan kehittämiselle ja käytölle.

Niillä on täsmälleen samat rajoitukset tajunnan suhteen kuin nykyisilläkin aistimilla.

Lainaus
Tieteellisen eksakti käsitteistö senkun arkipäiväistyy, tarkentuu ja uudistuu vaan.

Itse olen toki hidas oppimaan ja unohtaminen on yksi harvoista vahvuuksistani tai se jokaiselta löytyvän lahjakkuuden lajini.

Poissa a4

  • Konkari
  • Viestejä: 3866
Koska Teoria ja käytäntö ovat nekin vain mielemme kielellisiä kuvia maailmasta, niin Kant oli looginen ajattelun uudistaja.
Koska käytäntökin on vain abstrakti yleiskielellinen käsite, yksityinen mielikuva ja sosiaalista tulkintaa jostain jota pidämme käytäntönä.
Kuten koko maailma ja muut sanakirjan sanat.

Poissa Spammiro Botti

  • Konkari
  • Viestejä: 626
Koska Teoria ja käytäntö ovat nekin vain mielemme kielellisiä kuvia maailmasta, niin Kant oli looginen ajattelun uudistaja.
Koska käytäntökin on vain abstrakti yleiskielellinen käsite, yksityinen mielikuva ja sosiaalista tulkintaa jostain jota pidämme käytäntönä.
Kuten koko maailma ja muut sanakirjan sanat.

Kantin "kopernikaaninen uudistus" oli vähän sellainen tussahdus ilmaan. Hän lähti kuitenkin alun perin nimenomaan uskonnollista dogmatis- mia vastaan. hän myös esitti komologisen teorian, että maailma on kokontunut nykyiseen muotoon alun perin avaruuteen tasaisemmin jakautuneesta kosmisesta pölystä.

Kant on vähän kuin Ilkka Niiniluoto ja Pekka Himanen tai Esa Saarinen, että hän puhuu mukavia, joita on vaikea kritisoida konkreettisesti, mutta HÄNESTÄ EI OLE YHTÄÄN MITÄÄN HYÖTYÄ TIETEELLISELLE AJATTELULLE - vaan vahinkoa. Jossakin vaan on matoja. Stoalaiset, joihin Francis Bacon poltti päreensä, myös esittivät, että "kunhan puhutaan ja puhutaan, niin totuutta lähestytään", mutta heidän pulinansa esti totuuden lähetymisen mm. asettumalla tieteen paikalle OLEMATTA SITÄ TODELLISUUDESSA, ja se oli kuitenkin dogmeihin ja tabuihin sidottua, vallitsevaa poliittista ja kirkollista järjestystä ylläpitävää näennäis"viisautta". Kant oli kylläkin jonkinmoinen moraalifilosofi. Myös Kant oli muuten preussilaista syntyperää, mutta ei sellainen sikäläinen sankari kuin Kuin Niklas Kapperniks tai Manija Shklode (Marija Skolodovska, sittemmin Curie).

Teoria sanan laajassa merkityksessä suhteustuu käytäntöön kuin materiaalinen ideaaliseen. Se, miten päässämme käsitämme käytännön, on myöskin "teoriaa". Sen sijaan,kun rakennamme teorian perusteella jonkin vipstaakin, vaikka jonkin laisen tietokoneen, se teoriakin on käytän- töä, ja toimii siten kuin toimii (eikä siten kuin luulemme sen toimivan). Käytäntö on myös teorian kriteeri: aina suhteellinen, mutta kuitenkin materiaalinen eikä "teoriansisäinen".

« Viimeksi muokattu: la 25.11.2017, 23:38:44 kirjoittanut Spammiro Botti »

Poissa Spammiro Botti

  • Konkari
  • Viestejä: 626
https://www.tiede.fi/comment/2416500#comment-2416500

Brainwashed
Seuraa
Viestejä8748
Liittynyt20.1.2013
689/656
klo 1:40 | 3.12.2017

Koitti viimein se päivä tässä taannoin, kun sain/jouduin korjaamaan Teslaa, X-mallia, mutta se yritys loppui lyhyeen, kun ei pääse sofistikoiduimmallakaan OBD II softalla boxinsa sisään, vain Teslalla vehkeet joilla esim. saa käsijarrun vapautettua huoltoa varten, ja vain yksi paikka suomessa tällä hetkellä, joilla Teslahuoltovalmiudet.

Järkyttävän kokoinen ja painoinen, renkaat oli loppuun kuluneet, vaikka ajettu vasta 15 000 km, vahvistetut 245/40/20”, joten pelkkien renkaiden uusiminen halvimmillaan n. 2 tonnin paukku.

Tesla autot ovat vitsi jos vakavasti ajatellaan, mutta voi olla kiva lelu joillekkin harvoille rikkaille, joskin useimmat joilla on nappulaa ymmärtävät pysyä noista romukasoista visusti erossa.